Se että muuttaa tilansa osakeyhtiöksi ja samalla vaikeuttaa tilansa sukupolvenvaihdosta. Ei tuo yhtään lisää rahaa kirstuun, ellei liikevaihdon  ja kulujen välinen ero kasva. Itse olen päättänyt että perheviljelmä mallilla mennään. Sitten kun on sukupolvenvaihdoksen aika niin pellot ja metsät siirtyvät jatkajalle maatalouden sukupolven vaihdos sääntöjen mukaisesti. Mikä tälläistä maatalous "businesta" viitsii jälkipolville tarjota. Tällä hetkellä vaikuttaa että tuen koulutusta muille aloille. Ja epäilen etten ole ainoa.

Tällä hetkellä vaikuttaa että tuen koulutusta muille aloille. Ja epäilen etten ole ainoa.

Tämähän kuulostaa hienolta, jää meille jotka panostetaan maatalouden jatkuvuuteen paremmin jaettavaa. =)

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 05.08.18 - klo:08:26

Tällä hetkellä vaikuttaa että tuen koulutusta muille aloille. Ja epäilen etten ole ainoa.

Tämähän kuulostaa hienolta, jää meille jotka panostetaan maatalouden jatkuvuuteen paremmin jaettavaa. =)

Mikä mahtaa olla sopiva hehtaarimäärä per tila tulevaisuudessa. Onko se 100 ha, vai 300 ha vai 500 ha vai jotain enemmän. Tällä hetkellä se keskimääräinen tilan koko on noin 45 ha muistaakseni. Mihin ha määrään Sinä olisit tyytyväinen, vielä sillain että saisit hommat kunnolla hoidettua. Jos 300 ha tila saa viivan alle jäämään 20 000 E/vuosi ilman koneinvestointeja niin sitten ollaan hataralla pohjalla. Vaikka puunmyyntituloilla pystyisikin kulisseja pitämään pystyssä.

Se että muuttaa tilansa osakeyhtiöksi ja samalla vaikeuttaa tilansa sukupolvenvaihdosta. Ei tuo yhtään lisää rahaa kirstuun, ellei liikevaihdon  ja kulujen välinen ero kasva.

Tällä hetkellä yhtiöittäminen tuo rahaa lisää matalamman verotuksen osalta. Firman voittovarojen käyttäminen maan oston omarahoitukseen on helpompaa kuin ansiotulojen käyttö samaan tarkoitukseen. Jos yhtiö tienaa voittoa 120000, nettovoitto 100000 verojen jälkeen, sillä summalla voinee vivuttaa 400000 euron  maanostolainan esim. 50 ha ostamiseen, sitten ostetaan se 0,5 miljoonan  euron pelto ja sen maan käypä arvo on nyt yrityksen varoissa arvostettuna, lainan vastapuolella, joten nettovarallisuus ei laskekaan !

Jos elinkeinonharjoittaja tienaa 100000 verojen jälkeen, on hänen tienattava vähintään 200000 !  Sitten hän ottaa peltolainan 400000, ja elinkeinonharjoittajalle sem 500000 euron maan varallisuusarvostus vaikkapa Jokioisissa onkin vain 50 ha * 83 *7 = 29000. Eli nettovarallisuus meni reippaasti miinukselle, eikä pääomaverotetuksi pääse tienestit, joilla sitä lainaa maksettaisiin, eli nekin sitten ovat ansiotuloverotettuja, lisäksi ainakin 10% - yksikköä kovemmalla verolla kuin yhtiö voi sitä velkaa lyhentää.

Eiköhän velkavetoinen kasvu ole osakeyhtiömuutoksen perimmäinen tarkoitus. Ja tietenkin se, että ei mene oma koti ja tavarat välttämättä. Tietty riippuu rahoittajasta, haluaako osakeyhtiön hallituksen/johdon henkilökohtaiseen takausvastuuseen lainoista.

Jos maatalouden tulot ovat muutamakymmenen tuhatta, ero on muutamia tuhansia, voi upota kirjanpitäjälle ja tilintarkastukseen se ero.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 05.08.18 - klo:10:11

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 05.08.18 - klo:08:26

Tällä hetkellä vaikuttaa että tuen koulutusta muille aloille. Ja epäilen etten ole ainoa.

Tämähän kuulostaa hienolta, jää meille jotka panostetaan maatalouden jatkuvuuteen paremmin jaettavaa. =)

Mikä mahtaa olla sopiva hehtaarimäärä per tila tulevaisuudessa. Onko se 100 ha, vai 300 ha vai 500 ha vai jotain enemmän. Tällä hetkellä se keskimääräinen tilan koko on noin 45 ha muistaakseni. Mihin ha määrään Sinä olisit tyytyväinen, vielä sillain että saisit hommat kunnolla hoidettua. Jos 300 ha tila saa viivan alle jäämään 20 000 E/vuosi ilman koneinvestointeja niin sitten ollaan hataralla pohjalla. Vaikka puunmyyntituloilla pystyisikin kulisseja pitämään pystyssä.

Kannattavuutta ei voi mitata hehtaareissa, se mitataan euroissa. Pienikin tila voi olla erittäin hyvin kannattava ja vastaavasti jokainen tila voidaan ryssiä koosta riippumatta. Jokaisen yrittäjän täytyy vain tehdä valintoja, ja päättä mikä on paras ratkaisu omalle tilalleen ja mihin suuntaan tahdotaan kehittyä. Kehittyä on pakko, mutta se ei tarkoita pelkkää suurentumista. Tilalla on monia prosesseja, mutta tietenkin yksikkö koon kasvattaminen on yksi mahdollisuus.

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 05.08.18 - klo:13:23

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 05.08.18 - klo:10:11

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 05.08.18 - klo:08:26

Tällä hetkellä vaikuttaa että tuen koulutusta muille aloille. Ja epäilen etten ole ainoa.

Tämähän kuulostaa hienolta, jää meille jotka panostetaan maatalouden jatkuvuuteen paremmin jaettavaa. =)

Mikä mahtaa olla sopiva hehtaarimäärä per tila tulevaisuudessa. Onko se 100 ha, vai 300 ha vai 500 ha vai jotain enemmän. Tällä hetkellä se keskimääräinen tilan koko on noin 45 ha muistaakseni. Mihin ha määrään Sinä olisit tyytyväinen, vielä sillain että saisit hommat kunnolla hoidettua. Jos 300 ha tila saa viivan alle jäämään 20 000 E/vuosi ilman koneinvestointeja niin sitten ollaan hataralla pohjalla. Vaikka puunmyyntituloilla pystyisikin kulisseja pitämään pystyssä.

Kannattavuutta ei voi mitata hehtaareissa, se mitataan euroissa. Pienikin tila voi olla erittäin hyvin kannattava ja vastaavasti jokainen tila voidaan ryssiä koosta riippumatta. Jokaisen yrittäjän täytyy vain tehdä valintoja, ja päättä mikä on paras ratkaisu omalle tilalleen ja mihin suuntaan tahdotaan kehittyä. Kehittyä on pakko, mutta se ei tarkoita pelkkää suurentumista. Tilalla on monia prosesseja, mutta tietenkin yksikkö koon kasvattaminen on yksi mahdollisuus.

Ja tällä hetkellä ainoa kannattavuuden parantaminen voi tapahtua pinta-alaa lisäämällä. Tuet maksetaan hehtaareille ja mitä pienemmillä kuluilla pystyt hommat tekemään sen varmemmin jäät plussalle. Silloin jos tuet maksettaisiin myytyjen kilojen mukaan niin voisi pienelläkin tilalla saada kunnon tulot aikaan onnistumalla viljelyssä. Pinta-alan lisäämistä vain itse en näe enää näillä hinnoilla mitä tälläkin seudulla maksetaan järkeväksi. Eli jäätynyt tilanne joka pikkuhiljaa sulaa ennenkuin sitä ei enää ole.
Tällä hetkellä pienien tilojen ainut mahdollisuus on saada tuotteensa jalostettua pidemmälle ja näin tuotteelle lisää arvoa. Mutta näitäkään ei suomeen liikaa mahdu tietäen suomalaisten kuluttajien taipumukset lähiruokaan tms. Eli suuressa mittakaavassa ainut mahdollisuus on pinta-alan ja eläinmäärän kasvattaminen.. Se mikä on sitten sopiva koko niin, itse näkisin, että sellainen minkä pystyy itse/perheen voimin hoitamaan. Työntekijän jos joutuu palkkaamaan niin se on aika kallista suomessa, että sitten pitää taas olla reilusti suurempi. Se on sitten siitä kiinni, että kuinka tehokkaasti saat hommat hoidettua.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 05.08.18 - klo:18:18

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 05.08.18 - klo:13:23

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 05.08.18 - klo:10:11

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 05.08.18 - klo:08:26

Tällä hetkellä vaikuttaa että tuen koulutusta muille aloille. Ja epäilen etten ole ainoa.

Tämähän kuulostaa hienolta, jää meille jotka panostetaan maatalouden jatkuvuuteen paremmin jaettavaa. =)

Mikä mahtaa olla sopiva hehtaarimäärä per tila tulevaisuudessa. Onko se 100 ha, vai 300 ha vai 500 ha vai jotain enemmän. Tällä hetkellä se keskimääräinen tilan koko on noin 45 ha muistaakseni. Mihin ha määrään Sinä olisit tyytyväinen, vielä sillain että saisit hommat kunnolla hoidettua. Jos 300 ha tila saa viivan alle jäämään 20 000 E/vuosi ilman koneinvestointeja niin sitten ollaan hataralla pohjalla. Vaikka puunmyyntituloilla pystyisikin kulisseja pitämään pystyssä.

Kannattavuutta ei voi mitata hehtaareissa, se mitataan euroissa. Pienikin tila voi olla erittäin hyvin kannattava ja vastaavasti jokainen tila voidaan ryssiä koosta riippumatta. Jokaisen yrittäjän täytyy vain tehdä valintoja, ja päättä mikä on paras ratkaisu omalle tilalleen ja mihin suuntaan tahdotaan kehittyä. Kehittyä on pakko, mutta se ei tarkoita pelkkää suurentumista. Tilalla on monia prosesseja, mutta tietenkin yksikkö koon kasvattaminen on yksi mahdollisuus.

Ja tällä hetkellä ainoa kannattavuuden parantaminen voi tapahtua pinta-alaa lisäämällä. Tuet maksetaan hehtaareille ja mitä pienemmillä kuluilla pystyt hommat tekemään sen varmemmin jäät plussalle. Silloin jos tuet maksettaisiin myytyjen kilojen mukaan niin voisi pienelläkin tilalla saada kunnon tulot aikaan onnistumalla viljelyssä. Pinta-alan lisäämistä vain itse en näe enää näillä hinnoilla mitä tälläkin seudulla maksetaan järkeväksi. Eli jäätynyt tilanne joka pikkuhiljaa sulaa ennenkuin sitä ei enää ole.
Tällä hetkellä pienien tilojen ainut mahdollisuus on saada tuotteensa jalostettua pidemmälle ja näin tuotteelle lisää arvoa. Mutta näitäkään ei suomeen liikaa mahdu tietäen suomalaisten kuluttajien taipumukset lähiruokaan tms. Eli suuressa mittakaavassa ainut mahdollisuus on pinta-alan ja eläinmäärän kasvattaminen.. Se mikä on sitten sopiva koko niin, itse näkisin, että sellainen minkä pystyy itse/perheen voimin hoitamaan. Työntekijän jos joutuu palkkaamaan niin se on aika kallista suomessa, että sitten pitää taas olla reilusti suurempi. Se on sitten siitä kiinni, että kuinka tehokkaasti saat hommat hoidettua.

Näkisin että Suomen maatilojen keskikoko voisi olla n. 70 ha, sen pystyy helposti perheviljelmänä operoimaan. Ja siitä saisi yksi henkilö vuosipalkkansa. Mitä tulee työntekijän palkkaukseen, niin se on niin hankalaaja kallista Suomessa, että se on yksi huoltovarmuuteen negatiivisesti vaikuttava tekijä. Nyt kun taksilakikin on vapautunut niin seuraavaksi täytyisi työntekijän palkkaaminen vapautua ja helpottua. Tällä hetkellä työt ja työntekijät eivät kohtaa.

Näkisin että Suomen maatilojen keskikoko voisi olla n. 70 ha, sen pystyy helposti perheviljelmänä operoimaan. Ja siitä saisi yksi henkilö vuosipalkkansa. Mitä tulee työntekijän palkkaukseen, niin se on niin hankalaaja kallista Suomessa, että se on yksi huoltovarmuuteen negatiivisesti vaikuttava tekijä. Nyt kun taksilakikin on vapautunut niin seuraavaksi täytyisi työntekijän palkkaaminen vapautua ja helpottua. Tällä hetkellä työt ja työntekijät eivät kohtaa.

Saako tuosta yksi palkkansa? Entäs ne muut viljelyyn osallistuvat? Jos nyt lasketaan oikeasti niin, että siellä vaikka vaimo on sitä äestystraktori ajamasta kylvöaikana päivittäin niin eikö hänellekkin pitäisi palkka saada? Eri asia minusta jos silloin tällöin tulee vaikka hakemaan kaukaisemmalta pellolta, tai siirtää siemenkärryn seuraavalla pellolle jne. Kyllä mä sanoisin, että kyllä tuon melkein tuplata saa. Tuo on sellainen pinta-ala mitä sivutoimiviljelijä hoitelee töiden ohessa yksin. Paljon on siitä kiinni miten tekee. Jos suorakylvää niin auttaa paljon. Ei tarvitse miettiä muuta kuin valitsee aina kuivimman lohkon ja siitä antaa mennä. Teidän yhden tilan jossa noin 300ha viljelee yksi mies. Aamut äestää ja illat kylvää, että kyllä se niinkin onnistuu. Koneiden tehokkuus pitää vain olla oikeassa suhteessa pinta-alaan niin kyllä sitä yksikin ihminen aika paljon tekee. Puinti aikaa olen itse miettinyt, että jos tämän joutuisi itse tekemään niin miten tämän saisi kaikkein järkevimmäksi niin ajatuksena pitäisi olla se, että kärryjä vaan pellonlaitaan tarpeeksi ja se oikea hetki pitää käyttää siihen puintiin. Kuivuri pitää olla niin iso, että sinne voi aamupäivällä ladata erän joka siellä sitten pyörii vähintään iltaan. Tai sitten automatiikkaa pitää olla tuossa kohtaa. Nyt kun kärryjä on liian vähän ja kuivurit alamittaisia niin joutuu yksi säätämään ja sähläämään niiden kanssa kokoajan.

300 ha tyhjasta kasaamiseen ja tarpeeksi tehokkaiden koneiden hankkimiseen sitoutuu valtavat pääomat jos oikeasti meinaa että homma toimii.

Kun usein se tarkoittaa ympäri kyliä ajelua lisäksi.

300 ha tyhjasta kasaamiseen ja tarpeeksi tehokkaiden koneiden hankkimiseen sitoutuu valtavat pääomat jos oikeasti meinaa että homma toimii.

Kun usein se tarkoittaa ympäri kyliä ajelua lisäksi.

Joo, siinä kun alkaa väsäämään automaattista kaurakirkkoa mikä imee 500-600hehtoa ja sen ketjun jatkeeksi kärrykalusto ja puima joka soveltuu kirkon tukkimiseen, ollaan tilanteessa että investointitilit on tukossa.

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 07.08.18 - klo:07:31

Näkisin että Suomen maatilojen keskikoko voisi olla n. 70 ha, sen pystyy helposti perheviljelmänä operoimaan. Ja siitä saisi yksi henkilö vuosipalkkansa. Mitä tulee työntekijän palkkaukseen, niin se on niin hankalaaja kallista Suomessa, että se on yksi huoltovarmuuteen negatiivisesti vaikuttava tekijä. Nyt kun taksilakikin on vapautunut niin seuraavaksi täytyisi työntekijän palkkaaminen vapautua ja helpottua. Tällä hetkellä työt ja työntekijät eivät kohtaa.

Saako tuosta yksi palkkansa? Entäs ne muut viljelyyn osallistuvat? Jos nyt lasketaan oikeasti niin, että siellä vaikka vaimo on sitä äestystraktori ajamasta kylvöaikana päivittäin niin eikö hänellekkin pitäisi palkka saada? Eri asia minusta jos silloin tällöin tulee vaikka hakemaan kaukaisemmalta pellolta, tai siirtää siemenkärryn seuraavalla pellolle jne. Kyllä mä sanoisin, että kyllä tuon melkein tuplata saa. Tuo on sellainen pinta-ala mitä sivutoimiviljelijä hoitelee töiden ohessa yksin. Paljon on siitä kiinni miten tekee. Jos suorakylvää niin auttaa paljon. Ei tarvitse miettiä muuta kuin valitsee aina kuivimman lohkon ja siitä antaa mennä. Teidän yhden tilan jossa noin 300ha viljelee yksi mies. Aamut äestää ja illat kylvää, että kyllä se niinkin onnistuu. Koneiden tehokkuus pitää vain olla oikeassa suhteessa pinta-alaan niin kyllä sitä yksikin ihminen aika paljon tekee. Puinti aikaa olen itse miettinyt, että jos tämän joutuisi itse tekemään niin miten tämän saisi kaikkein järkevimmäksi niin ajatuksena pitäisi olla se, että kärryjä vaan pellonlaitaan tarpeeksi ja se oikea hetki pitää käyttää siihen puintiin. Kuivuri pitää olla niin iso, että sinne voi aamupäivällä ladata erän joka siellä sitten pyörii vähintään iltaan. Tai sitten automatiikkaa pitää olla tuossa kohtaa. Nyt kun kärryjä on liian vähän ja kuivurit alamittaisia niin joutuu yksi säätämään ja sähläämään niiden kanssa kokoajan.

Sä oot toistuvasti kritisoinut hömppäheinien viljelyä ja niille maksettavia tukia, en tiedä onko tuolla 300:n ha:n viljelijällä minkä verran hömpällä pinta-alaa,mutta kyllä varmaan kannttaa osa pitää hömpällä, ne huonoimmat lohkot tietenkin.  Kyllä kannattaa tuolla pinta-alalla pitää hömpällä mahdollisimman paljon, se on kuitenkin varmaa riskitöntä tuloa, johon ei säät eikä tuotantopanosten ja viljan hintojen vaihtelut vaikuta, koneet säästyy ja siilotilan tarve pienenee ja kuivurilla vähemmän hommia.

Voidaan aina kritisoida että työstä se tulo pitää tulla eikä mitään tekemättömyydestä. Kuitenkin jos talousrationaalisesti  ajattelee ja toimii,  tukiehtojen mahdollistamilla tavoilla, niin kyllä nykyisellä viljanviljelyn kannattavuustasolla kannattaisi maksimoida hömppäheinien pinta-ala.

Poroagrian Keskinen todisteli  taannoin laajaan tila-aineistoon perustuen että 300 ha:n tilan kylvöt pystyy hoitamaan yhdellä kylvöketjulla samoin korjuun ja kuivauksen. Siitä kun mennään yli  tarvitaan tupla koneet ja miehitys.

Poroagrian Keskinen todisteli  taannoin laajaan tila-aineistoon perustuen että 300 ha:n tilan kylvöt pystyy hoitamaan yhdellä kylvöketjulla samoin korjuun ja kuivauksen. Siitä kun mennään yli  tarvitaan tupla koneet ja miehitys.

🤣

No jos on 70 ha omaa velatonta peltoa, niin sillähän elelee herroiksi! Tuon alan hoitaa kuitenkin hyvin yksinkin ja  vaatimattomallakin kalustolla. 300 ha tilat ostelee täällä kilvan uusia 2-300 000 € puimaryskiä ym. muuta kalustoa. Sitten nämä käy Helsingissä itkemässä kriisitukea...

Poroagrian Keskinen todisteli  taannoin laajaan tila-aineistoon perustuen että 300 ha:n tilan kylvöt pystyy hoitamaan yhdellä kylvöketjulla samoin korjuun ja kuivauksen. Siitä kun mennään yli  tarvitaan tupla koneet ja miehitys.

kun vielä huomio sen, että peltotöitä tehdään noin 5 kk vuodesta, niin isäntä kerkiää hoitamaan yhden kaupunkilähiön lumityöt talvella ja lopun aikaa voi vaikka ajaa taksia

Todistelijalle voisi lyhyesti todeta, että onnistuu hyvin, jos viljellään sisällä eikä olla ulkona säiden armoilla, koneet ovat särkymättömiä, uppoamattomia ja huoltovapaita. Isäntä jaksaa painaa pitkää päivää, ruoka pysyy sisällä ja pitävämpi sulkijalihas kuin suomalaisilla pitkänmatkan kävelijöillä, sekä taloudellisesti ollaan niin vakaalla pohjalla ettei haittaa vaikka edellä mainituista syistä yhtenä vuotena sato jää peltoon. Jos meillä on joku formulatallin tapainen orkesteri hoitelemassa tätä "yhtä kylvöketjua", niin pitäisikö niiden muidenkin työt laskea mukaan?