Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: supersammakko - 02.08.18 - klo:14:49
-
Nilliti nilliti, mihinköhän tämäkin kokous on päätynyt? Kahvia kului enemmän kuin kesällä satoi vettä ja pullaa keskimääräisen Zimbawelaisen vuosikulutuksen verran. Olisivat keväällä tanssineet munasiltaan vaikka sadetansia, olisi ollut edes huumoriarvoa.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/mtk-kriisikokoukseen-viljelijoiden-ahdingon-takia-kritisoivat-kauppojen-halpuutuskampanjoita/7016178?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat#gs.ns8IRrQ
MTK johtokunta voisi vaikka tsempata ja marssia uusilla kivitalonkokoisilla fendteillä Hurstin leipäjönön viereen saarnaamaan kauppojn olevan läpipahoja kun aina vain halpuuttavat. Ai niin, tää miekkari täytyy pitää virka-ajan ulkopuolella ja arkena, kun muulloin maajussien lemmentulokset ajelee niillä *****rallia koulun pihalla tai kylillä. JA päivämaksulappu on aina taskussa.
Ai niin, unohtui ihan, että jos satutte arvonnassa voittamaan ja saatte juuri miekkarin ajaksi yhteiskunnan kustantaman lomittajan, niin poiketkaa toki grillillä. =)
-
HUUUUTONAURUA!!
:D:D
Lisää HUUTONAURUA!!
:D:D
-
Kritisoit siis sitä, että MTK edes yrittää tehdä sitä, mitä varten se on olemassa, eli ajaa jäsentensä etua. Keinovalikoimasta voi tietysti olla erilaisia mielipiteitä ja niitä voi kritisoida. Ei sitä kyseenalaisteta, kun joku muu ammattiliitto yrittää ajaa jäsentensä etuja, joten vastaappa, supersammakko, jos pystyt, mitä väärää siinä on, että maanviljelijöiden etujärjestö yrittää ajaa omien jäsentensä etuja?
-
Kritisoit siis sitä, että MTK edes yrittää tehdä sitä, mitä varten se on olemassa, eli ajaa jäsentensä etua. Keinovalikoimasta voi tietysti olla erilaisia mielipiteitä ja niitä voi kritisoida. Ei sitä kyseenalaisteta, kun joku muu ammattiliitto yrittää ajaa jäsentensä etuja, joten vastaappa, supersammakko, jos pystyt, mitä väärää siinä on, että maanviljelijöiden etujärjestö yrittää ajaa omien jäsentensä etuja?
Siinä on se ero että ne muut "liitot" tosiaan saa jotain muutakin aikaiseksi kuin raflaavia otsikoita mediaan, ja vielä niin ettei yhteiskunta nosta perseestä joka käänteessä. Ja vielä niin ettei kyseisen alan työehtosopimus koske vain jotain tiettyä maanosaa ja tarkkaan valittua kohdetta.
Joku sanoo "kommunismia", joku toinen käyttää ilmaisua "kohtuullinen tasapuolisuus".............
Okei, älkää mua ampuko vaan sammakkoa, mää vaan komppaan enkä suinkaan luonut tätä aihetta....
-
Onhan toki eroa, ajaako edunvalvonta järjestö jäsenistön vai
omaa etuaan. Tähän asti oma etu on vienyt voiton. Parhaimmillaan
jäsenistö on saanut nauttia torjuntavoitoista, kun kaikkea ei menetetty
kerralla. Ja onhan jäsenistö saanut opetella millaista on myötähäpeä.
Nootta, pullakaffet ja kiiruusti hyvin ansaitulle viikonloppulomalle Pariisiin.
-
Onhan toki eroa, ajaako edunvalvonta järjestö jäsenistön vai
omaa etuaan. Tähän asti oma etu on vienyt voiton. Parhaimmillaan
jäsenistö on saanut nauttia torjuntavoitoista, kun kaikkea ei menetetty
kerralla. Ja onhan jäsenistö saanut opetella millaista on myötähäpeä.
Nootta, pullakaffet ja kiiruusti hyvin ansaitulle viikonloppulomalle Pariisiin.
Tästä vois tehdä aasinsillan TOS-maksuun ja vaikka mihin mutta ne on jo koluttu loppuun muissa yhteyksissä.
-
Nilliti nilliti, mihinköhän tämäkin kokous on päätynyt? Kahvia kului enemmän kuin kesällä satoi vettä ja pullaa keskimääräisen Zimbawelaisen vuosikulutuksen verran. Olisivat keväällä tanssineet munasiltaan vaikka sadetansia, olisi ollut edes huumoriarvoa.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/mtk-kriisikokoukseen-viljelijoiden-ahdingon-takia-kritisoivat-kauppojen-halpuutuskampanjoita/7016178?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat#gs.ns8IRrQ
MTK johtokunta voisi vaikka tsempata ja marssia uusilla kivitalonkokoisilla fendteillä Hurstin leipäjönön viereen saarnaamaan kauppojn olevan läpipahoja kun aina vain halpuuttavat. Ai niin, tää miekkari täytyy pitää virka-ajan ulkopuolella ja arkena, kun muulloin maajussien lemmentulokset ajelee niillä *****rallia koulun pihalla tai kylillä. JA päivämaksulappu on aina taskussa.
Ai niin, unohtui ihan, että jos satutte arvonnassa voittamaan ja saatte juuri miekkarin ajaksi yhteiskunnan kustantaman lomittajan, niin poiketkaa toki grillillä. =)
Kumpi antaa uskottavamman kuvan todellisesta kriisistä?
(https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/image/policy:1.277834:1533208084/456835-jpg.jpg?f=default&w=800&$p$f$w=d4d93b8)
Kaksi vuotta sitten traktorimarssilla kiinnitettiin huomiota heikkoon kannattavuuteen. Ongelmat jatkuvat edelleen.
(https://www.helsinginuutiset.fi/sites/default/files/styles/article_full_screen/public/traktorit.jpg?itok=0bjga7m3)
-
Onhan toki eroa, ajaako edunvalvonta järjestö jäsenistön vai
omaa etuaan. Tähän asti oma etu on vienyt voiton. Parhaimmillaan
jäsenistö on saanut nauttia torjuntavoitoista, kun kaikkea ei menetetty
kerralla. Ja onhan jäsenistö saanut opetella millaista on myötähäpeä.
Nootta, pullakaffet ja kiiruusti hyvin ansaitulle viikonloppulomalle Pariisiin.
Tästä vois tehdä aasinsillan TOS-maksuun ja vaikka mihin mutta ne on jo koluttu loppuun muissa yhteyksissä.
Tos- maksu on loistava esimerkki, mutta kuten kerrottu se on jo koluttu.
Mutta montööriltä hyvä kommentti, MTK:ssa, kuin muissakin erilaisissa järjestöissä ja myös osuuskunnissa, kuten valiot ja muut, on jo pitkään ollut tapana ajatella ensin organisaation omaa pysyvyyttä, sitten vasta jäsenistöä. Tämä siksi, että ei vahingossakaan saunaillat omanmielisessä kuplassa elävien kanssa vähene.
MTK:n ongelma on se, että se ei osaa tehdä yhtään mitään oikein. Täysin osaamaton organisaatio pitää yllä meidän kaikkien jussien julkisuuskuvaa yllä, kuuluttiin siihen, tahdottiin sitä tai ei. viimeksi masinoitiin että kolmeen avokadoon menee tuhat litraa vettä, hmm. Mites Närpesläiseen talvitomaattiin menee energiaa? Tää on nyt pidempi juttu purettavaksi, mikä liittyy ekologisesti mihinkin, mutta kuitenkin.
Oleellista on että kun kaikki MTK viestintä on pelkkää kriiseistä viestimistä, niin siinä käy se jo kerrottu Pekka ja susi- juttu. Ennen pitkää.
-
Hiukan ohi aiheen mutta ei kuitenkaan paljoa. Erilaisissa avustusjärjestöissä on jo kauan
osattu hyödyntää maailmalla tapahtuvia "katastrofeja". Prorahastustakin varmempi
setelipaino. Sopiva maanjäristys tai tulva jossain afrikan valtiossa ja hätäkeräys pystyyn.
Apua ei järjestöltä pyydetä, eikä sitä annettaisi vaikka pyydettäisiin koska kaikki keräys
varat menevät organisaation pyörittämiseen. Noottaa, kanarialle tutustumahan.
-
Etujärjestön täytyisi ajaa asiaa, jossa tälläisessa monivuotisessa katotilanteessa, elintarvikkeiden hintaan laitetaan 15 prosentin kuivuusvero, jolla ruuan hävikkiä saadaan pienemmäksi ja korvamerkittäisi se verotuotto maanviljelijöille ja sitä kautta varmistettaisiin ensi vuoden kylvöjen onnistuminen. Tämä vaan yhtenä vaihtoehtona tässä tilanteessa, mielelläni lukisin muiden viljelijöiden kommentteja, millä tavalla meidän asioita tulisi ajaa ?
-
Etujärjestön täytyisi ajaa asiaa, jossa tälläisessa monivuotisessa katotilanteessa, elintarvikkeiden hintaan laitetaan 15 prosentin kuivuusvero, jolla ruuan hävikkiä saadaan pienemmäksi ja korvamerkittäisi se verotuotto maanviljelijöille ja sitä kautta varmistettaisiin ensi vuoden kylvöjen onnistuminen. Tämä vaan yhtenä vaihtoehtona tässä tilanteessa, mielelläni lukisin muiden viljelijöiden kommentteja, millä tavalla meidän asioita tulisi ajaa ?
Uskaltaako ehdottaa samaa kuin vaikka sateenvarjokauppiaalle tai suksikauppiaalle, kun keleistä kuitenkin on tulot kiinni?
-
Etujärjestön täytyisi ajaa asiaa, jossa tälläisessa monivuotisessa katotilanteessa, elintarvikkeiden hintaan laitetaan 15 prosentin kuivuusvero, jolla ruuan hävikkiä saadaan pienemmäksi ja korvamerkittäisi se verotuotto maanviljelijöille ja sitä kautta varmistettaisiin ensi vuoden kylvöjen onnistuminen. Tämä vaan yhtenä vaihtoehtona tässä tilanteessa, mielelläni lukisin muiden viljelijöiden kommentteja, millä tavalla meidän asioita tulisi ajaa ?
Uskaltaako ehdottaa samaa kuin vaikka sateenvarjokauppiaalle tai suksikauppiaalle, kun keleistä kuitenkin on tulot kiinni?
Sateenvarjokauppias voi myydä aurinkovarjoja paisteella ja suksikauppias laittaa pyörät alle ja myydä rullasuksia jos ei oo lunta. Viljelijä taasen joutuu myymään ei oota huonolla katteella jos ei kelit oo suosinut.
-
Johan sitä LFA tukea taitaa tulla, niin miks sit pitäisi saada vielä joku tukilisä siitä että kerrankin ollaan vajaatuottoisella vyöhykkeellä 😂😂
-
Etujärjestön täytyisi ajaa asiaa, jossa tälläisessa monivuotisessa katotilanteessa, elintarvikkeiden hintaan laitetaan 15 prosentin kuivuusvero, jolla ruuan hävikkiä saadaan pienemmäksi ja korvamerkittäisi se verotuotto maanviljelijöille ja sitä kautta varmistettaisiin ensi vuoden kylvöjen onnistuminen. Tämä vaan yhtenä vaihtoehtona tässä tilanteessa, mielelläni lukisin muiden viljelijöiden kommentteja, millä tavalla meidän asioita tulisi ajaa ?
Kauppiaat ainakin olisivat tyytyväisiä, kun saisivat 15 pinnaa lisää katetta. Viljelijälle tuosta ei liikenisi
centtiäkään. Entistä nopeemmin thaikkukana olisikin kotimaista luomua. Vaikka viljan hintaa nostettaisikin,
ei se hyödytä kuivuusalueella kun ei elintarvike kelpoista myytävää ole. Työväenyhdistykset järjestäisivät
yleislakon alta aikayksikön, jos ruuan hinta määrättäisiin korkeammaksi. Noottaa, kööllää
c
-
Etujärjestön täytyisi ajaa asiaa, jossa tälläisessa monivuotisessa katotilanteessa, elintarvikkeiden hintaan laitetaan 15 prosentin kuivuusvero, jolla ruuan hävikkiä saadaan pienemmäksi ja korvamerkittäisi se verotuotto maanviljelijöille ja sitä kautta varmistettaisiin ensi vuoden kylvöjen onnistuminen. Tämä vaan yhtenä vaihtoehtona tässä tilanteessa, mielelläni lukisin muiden viljelijöiden kommentteja, millä tavalla meidän asioita tulisi ajaa ?
Uskaltaako ehdottaa samaa kuin vaikka sateenvarjokauppiaalle tai suksikauppiaalle, kun keleistä kuitenkin on tulot kiinni?
Sateenvarjokauppias voi myydä aurinkovarjoja paisteella ja suksikauppias laittaa pyörät alle ja myydä rullasuksia jos ei oo lunta. Viljelijä taasen joutuu myymään ei oota huonolla katteella jos ei kelit oo suosinut.
Sää niinku meinaat että suksikauppias vaihtaa lennossa tuoteartikkelin kuten sateenvarjokauppiaskin?
Samalla tavalla talotollo voi mukauttaa tuotantoaan, jos ei ole viljaa tai lihaa mitä myydä niin alottaa vaikka mökkitalkkarina tai alkaa loukuttaa mattoja myyntiin siksi aikaa kun säät taas suosii. Kö?
Kun siinä on kuitenkin semmonen pikku juttu sillä sateenvarjokauppiaalla ja suksikauppiaalle että niiden tuotteiden valmistajankin täytyy sopeutua. Suksivalmistajan pitää muuttaa koko tuotantolinja semmoseks että voidaan vääntää rullasuksia sen perinteisen mäystimen sijaan. Kuka maksaa muutokset? Ei ainakaan EU ja valtio.
-
Etujärjestön täytyisi ajaa asiaa, jossa tälläisessa monivuotisessa katotilanteessa, elintarvikkeiden hintaan laitetaan 15 prosentin kuivuusvero, jolla ruuan hävikkiä saadaan pienemmäksi ja korvamerkittäisi se verotuotto maanviljelijöille ja sitä kautta varmistettaisiin ensi vuoden kylvöjen onnistuminen. Tämä vaan yhtenä vaihtoehtona tässä tilanteessa, mielelläni lukisin muiden viljelijöiden kommentteja, millä tavalla meidän asioita tulisi ajaa ?
Uskaltaako ehdottaa samaa kuin vaikka sateenvarjokauppiaalle tai suksikauppiaalle, kun keleistä kuitenkin on tulot kiinni?
Sateenvarjokauppias voi myydä aurinkovarjoja paisteella ja suksikauppias laittaa pyörät alle ja myydä rullasuksia jos ei oo lunta. Viljelijä taasen joutuu myymään ei oota huonolla katteella jos ei kelit oo suosinut.
Sää niinku meinaat että suksikauppias vaihtaa lennossa tuoteartikkelin kuten sateenvarjokauppiaskin?
Samalla tavalla talotollo voi mukauttaa tuotantoaan, jos ei ole viljaa tai lihaa mitä myydä niin alottaa vaikka mökkitalkkarina tai alkaa loukuttaa mattoja myyntiin siksi aikaa kun säät taas suosii. Kö?
Kun siinä on kuitenkin semmonen pikku juttu sillä sateenvarjokauppiaalla ja suksikauppiaalle että niiden tuotteiden valmistajankin täytyy sopeutua. Suksivalmistajan pitää muuttaa koko tuotantolinja semmoseks että voidaan vääntää rullasuksia sen perinteisen mäystimen sijaan. Kuka maksaa muutokset? Ei ainakaan EU ja valtio.
Muuten sateenvarjoja ja suksia ei syödä..vielä ..tiettävästi.. Oletteko muuten pohtinut mitä teurasruuhkasta seuraa joka on kuivuuden ansiota, kun rehua ei ole niin paljon kuin vanhoina hyvinä aikoina. Järkeilin, että ruuhkan jälkeen tulee pulaa 19-20 talvella ..onneksi joku jo ehdotti taikkukanaa..mua se ei auta kun en syö kanaa..olen A-luokan lihansyöjä ja hyvän kotimaisen oluen ystävä :) niitä kun riittä 19-20 niin hyvä..
-
Etujärjestön täytyisi ajaa asiaa, jossa tälläisessa monivuotisessa katotilanteessa, elintarvikkeiden hintaan laitetaan 15 prosentin kuivuusvero, jolla ruuan hävikkiä saadaan pienemmäksi ja korvamerkittäisi se verotuotto maanviljelijöille ja sitä kautta varmistettaisiin ensi vuoden kylvöjen onnistuminen. Tämä vaan yhtenä vaihtoehtona tässä tilanteessa, mielelläni lukisin muiden viljelijöiden kommentteja, millä tavalla meidän asioita tulisi ajaa ?
Uskaltaako ehdottaa samaa kuin vaikka sateenvarjokauppiaalle tai suksikauppiaalle, kun keleistä kuitenkin on tulot kiinni?
Sateenvarjokauppias voi myydä aurinkovarjoja paisteella ja suksikauppias laittaa pyörät alle ja myydä rullasuksia jos ei oo lunta. Viljelijä taasen joutuu myymään ei oota huonolla katteella jos ei kelit oo suosinut.
Sää niinku meinaat että suksikauppias vaihtaa lennossa tuoteartikkelin kuten sateenvarjokauppiaskin?
Samalla tavalla talotollo voi mukauttaa tuotantoaan, jos ei ole viljaa tai lihaa mitä myydä niin alottaa vaikka mökkitalkkarina tai alkaa loukuttaa mattoja myyntiin siksi aikaa kun säät taas suosii. Kö?
Kun siinä on kuitenkin semmonen pikku juttu sillä sateenvarjokauppiaalla ja suksikauppiaalle että niiden tuotteiden valmistajankin täytyy sopeutua. Suksivalmistajan pitää muuttaa koko tuotantolinja semmoseks että voidaan vääntää rullasuksia sen perinteisen mäystimen sijaan. Kuka maksaa muutokset? Ei ainakaan EU ja valtio.
Muuten sateenvarjoja ja suksia ei syödä..vielä ..tiettävästi.. Oletteko muuten pohtinut mitä teurasruuhkasta seuraa joka on kuivuuden ansiota, kun rehua ei ole niin paljon kuin vanhoina hyvinä aikoina. Järkeilin, että ruuhkan jälkeen tulee pulaa 19-20 talvella ..onneksi joku jo ehdotti taikkukanaa..mua se ei auta kun en syö kanaa..olen A-luokan lihansyöjä ja hyvän kotimaisen oluen ystävä :) niitä kun riittä 19-20 niin hyvä..
No kuule, sitä lihaa tuodaan sieltä missä sitä on, aina on jankutettu hinnanpoljennasta lihamarkkinoilta kun dumpataan tanskalaista, sieltä sitten vaan.
Voihan niitä sateenvarjojakin tuoda Kiinasta, tai rullasuksia, siinä on vaan se että kotimainen valmistaja joutuu taas järjestelemään tuotantoaan, ja ullatus, omasta pussista ilman valtion tai eu:n tukea....
Edit,
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.278002
Kansanedustajan mukaan sillä, että Finnveran rahoitus avattaisiin myös alkutuotannolle, parannettaisiin maatilojen tilannetta, sillä monet investoinnit ja jopa toiminnan jatkuminen kaatuvat pankkien tiukkoihin vaatimuksiin.
Että kun pankit ei lähde rahoittamaan päätöntä meininkiä ni Finnveran tarvis?
Voi jumalauta... 🤣🤣
-
Kovin on viljelijävastainen SKN, ei näköjään heru sympatiaa ammattiveljille ja -siskoille. Ei oo pakko SKN: n hakea mitään tukia, jos ne niin viduttavat. Mitä taas tulee supersammakkoon ja hänen ekologiahölötyksiinsä, niin ilmiselvä vihreä hän on, mutta tuon lakeja rikkovan pelleporukan juttuja ei voi ottaa vakavasti, niin kuin on viime päivien tapahtumista ja Toukopouko Aallon idioottikommenteista huomattu.
-
Etujärjestön täytyisi ajaa asiaa, jossa tälläisessa monivuotisessa katotilanteessa, elintarvikkeiden hintaan laitetaan 15 prosentin kuivuusvero, jolla ruuan hävikkiä saadaan pienemmäksi ja korvamerkittäisi se verotuotto maanviljelijöille ja sitä kautta varmistettaisiin ensi vuoden kylvöjen onnistuminen. Tämä vaan yhtenä vaihtoehtona tässä tilanteessa, mielelläni lukisin muiden viljelijöiden kommentteja, millä tavalla meidän asioita tulisi ajaa ?
Uskaltaako ehdottaa samaa kuin vaikka sateenvarjokauppiaalle tai suksikauppiaalle, kun keleistä kuitenkin on tulot kiinni?
Sateenvarjokauppias voi myydä aurinkovarjoja paisteella ja suksikauppias laittaa pyörät alle ja myydä rullasuksia jos ei oo lunta. Viljelijä taasen joutuu myymään ei oota huonolla katteella jos ei kelit oo suosinut.
Sää niinku meinaat että suksikauppias vaihtaa lennossa tuoteartikkelin kuten sateenvarjokauppiaskin?
Samalla tavalla talotollo voi mukauttaa tuotantoaan, jos ei ole viljaa tai lihaa mitä myydä niin alottaa vaikka mökkitalkkarina tai alkaa loukuttaa mattoja myyntiin siksi aikaa kun säät taas suosii. Kö?
Kun siinä on kuitenkin semmonen pikku juttu sillä sateenvarjokauppiaalla ja suksikauppiaalle että niiden tuotteiden valmistajankin täytyy sopeutua. Suksivalmistajan pitää muuttaa koko tuotantolinja semmoseks että voidaan vääntää rullasuksia sen perinteisen mäystimen sijaan. Kuka maksaa muutokset? Ei ainakaan EU ja valtio.
Tekstii tulee ja uho on kova kuin savikokkare Hankmon alla, mutta taitaakin poikaparka kiihkossaan edes tietää mikä mäystin on? Kun kerran puhuu mäystimestä suksensa.
-
Kovin on viljelijävastainen SKN, ei näköjään heru sympatiaa ammattiveljille ja -siskoille. Ei oo pakko SKN: n hakea mitään tukia, jos ne niin viduttavat. Mitä taas tulee supersammakkoon ja hänen ekologiahölötyksiinsä, niin ilmiselvä vihreä hän on, mutta tuon lakeja rikkovan pelleporukan juttuja ei voi ottaa vakavasti, niin kuin on viime päivien tapahtumista ja Toukopouko Aallon idioottikommenteista huomattu.
Eipä noita kahta punavihreää paljoa kannata noteerata. Tajuntaalaajentavissaan kirjoittavat mitä sattuu. On siinä oikein pk-yrittäjiä...tsiisus...😄😄😄😄
-
Muuten sateenvarjoja ja suksia ei syödä..vielä ..tiettävästi..
Odotinkin milloin tämä kommentti tulee, ei siinä pitkään mennyt. =) Grilliyrittäjän kasvisgrilli tarjoaa syötäväksi laadukkaita, kotimaisia ja kotimaassa jalostettuja tuotteita, mutta jos on kesäloma-ajaksi raahannut snagarinsa uimarannalle, mutta koko kesä sataa kuin aisaa, eikä uimareita kertakaikkiaan käy, niin mitä se tekee? Kiskoo snagarin takas kaupunkiin, polkee talven kovempaa ja syö kengänpohjiaan kun kaikki raha menee grillikokpin kuluihin, duunarin palkkaan ja epäonnistuneen kesän rantapaikan vuokraan. Jouluksi varattu Mallorcan loma täytyy yrittää jollekin saada myytyä, kun ei ole varaa palkata duunari saati laittaa kioskia välipäiviksi kiinni.
Ai niin, sori unohdin, makkaraperunat ei kuole...
-
ja eiks net kaupuntisa osaa nuita muualla kuin veten rannoilla syötä? sateen lomassa..
-
Voortimies voi laittaa yyveetä. Voidaan tehdä tilakaupat nopeastikin.
Muuttuu voortimiehen unet sitten todeksi, kun tukia alkaa tulla jokasuunnalta.
Tai sitten painajaisuniksi, kun totuus paljastuu. Noottaa, kalatkin vedestä.
-
Asiasta toiseen, onko väärä yrittäjä sitten sellainen, joka ajaa nakkikojun konkkaan ja laittaa sitten uuden puulaaki. Pystyyn starttirahoilla tietenkin...
-
Muuten sateenvarjoja ja suksia ei syödä..vielä ..tiettävästi..
Odotinkin milloin tämä kommentti tulee, ei siinä pitkään mennyt. =) Grilliyrittäjän kasvisgrilli tarjoaa syötäväksi laadukkaita, kotimaisia ja kotimaassa jalostettuja tuotteita, mutta jos on kesäloma-ajaksi raahannut snagarinsa uimarannalle, mutta koko kesä sataa kuin aisaa, eikä uimareita kertakaikkiaan käy, niin mitä se tekee? Kiskoo snagarin takas kaupunkiin, polkee talven kovempaa ja syö kengänpohjiaan kun kaikki raha menee grillikokpin kuluihin, duunarin palkkaan ja epäonnistuneen kesän rantapaikan vuokraan. Jouluksi varattu Mallorcan loma täytyy yrittää jollekin saada myytyä, kun ei ole varaa palkata duunari saati laittaa kioskia välipäiviksi kiinni.
Ai niin, sori unohdin, makkaraperunat ei kuole...
ja eiks net kaupuntisa osaa nuita muualla kuin veten rannoilla syötä? sateen lomassa..
Oksalla näkyy olevan toi markkinatalous ja yleensäkin ihmisten käyttäytyminen vähän hakusessa? Osaahan ne kyllä. Mutta miksi pitäisi?
Sammakko sen sijaan kuvaa hyvin sen, mitä on oikeiden yrittäjien riski. Teet päätöksen, vuokraatko myyntipaikan eli et. Jos vuokraat ja sattuu kesä, että rannalla käy keskimäärin 100 per päivä, joista joka kymmenes ostaa jotakin, niin hyvä jos saat edes kulut ja vuokrahat, palkkaa ei tule. Jos taas päivässä käy aurinkoisena vuotena 1.000 niin tilanne on ihan toinen. Mutta päätös on tehtävä etukäteen ja siitä sitten seuraa mitä seuraa. Mutta ihan turha on huutaa yhteiskuntaa apuun, ei taatusti tule kriisiapua.
Eikö kukaan muka huomaa, millainen ero oikealla yrittäjällä ja maataloudella on?
Maataloudessa se menee niin että hyvänä vuonna saa nippanappa kulut peitoon eikä voi kuin uneksia että jotain kautta tulis massia niin ettei paskalle taivu. Huonona (lue normaalina) vuonna tulee takkiin ja velkakuorma lisääntyy, mutta ei se mitään jos sitten ens vuonna onnistuisi ja velat tulis maksuun ja pääsis rouvan kaa Barcelonaan.
-
Kun näitä Smart Farmereita niin ahdistaa maataloustuet, niin näyttäkääs meille tyhmille,miten pyöritetään maataloutta voitollisesti ilman tukiaisia, niin sinipunavihreetkin sitten paijaa teitä palkinnoksi.
-
mulla nyt muutakin hakusessa. mut miten markkinatalous ja maatlous oikein liittyy toisiinsa? eihän edes nuo viisaammat osaa noita selittää saati sit meikä...
-
Muuten sateenvarjoja ja suksia ei syödä..vielä ..tiettävästi..
Odotinkin milloin tämä kommentti tulee, ei siinä pitkään mennyt. =) Grilliyrittäjän kasvisgrilli tarjoaa syötäväksi laadukkaita, kotimaisia ja kotimaassa jalostettuja tuotteita, mutta jos on kesäloma-ajaksi raahannut snagarinsa uimarannalle, mutta koko kesä sataa kuin aisaa, eikä uimareita kertakaikkiaan käy, niin mitä se tekee? Kiskoo snagarin takas kaupunkiin, polkee talven kovempaa ja syö kengänpohjiaan kun kaikki raha menee grillikokpin kuluihin, duunarin palkkaan ja epäonnistuneen kesän rantapaikan vuokraan. Jouluksi varattu Mallorcan loma täytyy yrittää jollekin saada myytyä, kun ei ole varaa palkata duunari saati laittaa kioskia välipäiviksi kiinni.
Ai niin, sori unohdin, makkaraperunat ei kuole...
ja eiks net kaupuntisa osaa nuita muualla kuin veten rannoilla syötä? sateen lomassa..
Oksalla näkyy olevan toi markkinatalous ja yleensäkin ihmisten käyttäytyminen vähän hakusessa? Osaahan ne kyllä. Mutta miksi pitäisi?
Sammakko sen sijaan kuvaa hyvin sen, mitä on oikeiden yrittäjien riski. Teet päätöksen, vuokraatko myyntipaikan eli et. Jos vuokraat ja sattuu kesä, että rannalla käy keskimäärin 100 per päivä, joista joka kymmenes ostaa jotakin, niin hyvä jos saat edes kulut ja vuokrahat, palkkaa ei tule. Jos taas päivässä käy aurinkoisena vuotena 1.000 niin tilanne on ihan toinen. Mutta päätös on tehtävä etukäteen ja siitä sitten seuraa mitä seuraa. Mutta ihan turha on huutaa yhteiskuntaa apuun, ei taatusti tule kriisiapua.
Eikö kukaan muka huomaa, millainen ero oikealla yrittäjällä ja maataloudella on?
Maataloudessa se menee niin että hyvänä vuonna saa nippanappa kulut peitoon eikä voi kuin uneksia että jotain kautta tulis massia niin ettei paskalle taivu. Huonona (lue normaalina) vuonna tulee takkiin ja velkakuorma lisääntyy, mutta ei se mitään jos sitten ens vuonna onnistuisi ja velat tulis maksuun ja pääsis rouvan kaa Barcelonaan.
Jos se on tollasta skeidaa niin ei täysipäinen sitä montaa vuotta jatka, tappiollinen yritystoiminta lopetaan muiden toimesta jos ei omistaja tajua.
Tosin maataloudessa jatketaan "muka" tappiollista toimintaa ulkopuolisen rahoituksen turvin, jopa sukupolvien ajan.
-
mulla nyt muutakin hakusessa. mut miten markkinatalous ja maatlous oikein liittyy toisiinsa? eihän edes nuo viisaammat osaa noita selittää saati sit meikä...
Suomessa ja EU'ssa markkinataloudella ja maataloudella on hyvin vähän yhteistä. Se noin puolikas joka on näennäisesti 'markkinataloutta' on vahvasti kytkyssä tähän tukijärjestelmään joka varmistaa ylituotannon ja matalat hinnat...
Ja vaikka pikkuisen tekisi mieli kerätä kunnon tuloja nälänhädän aikana niin ei se varmaan noin yleisesti ottaen ole kovin tavoiteltava kehityssuunta...
...pitää kait luottaa siihen että se maailman väkiluku nousee sen verran että nälänhätä syntyy eu alueen ulkopuolella ja vetää vientihinnat ylös.
-
Kriisikokouksissa voisi ehdottaa TOS-järjestelmän alasajoa. Se on samanlainen huijaus kuin sähkönsiirtoyhtiöt. Laillisesti ryöstetään kansalaisia. Ja aina vedotaan johonkin keksittyyn.
-
Kriisikokouksissa voisi ehdottaa TOS-järjestelmän alasajoa. Se on samanlainen huijaus kuin sähkönsiirtoyhtiöt. Laillisesti ryöstetään kansalaisia. Ja aina vedotaan johonkin keksittyyn.
Mistäs ne mulkerot jätkänkynttilä-festarit ja muut tärkkiperuna-bileet järjestää jos ei laillinen ryöstö ole sallittua?
-
mulla nyt muutakin hakusessa. mut miten markkinatalous ja maatlous oikein liittyy toisiinsa? eihän edes nuo viisaammat osaa noita selittää saati sit meikä...
markkinatalous... kilpailu, kysyntä ja tarjonta.
suunnitelmatalous, jossa valtio päättä mitä tuotetaan, kuinka paljon ja kenelle tuotanto jaetaan.
Jos maatalous perustusi markkinatalouteen, niin katovuosina ihmisiä kuolisi nälkään, koska hinnat karkaisivat köyhemmältä kansanosalta ja kaupungeissa syntyisi levottomuuksia. Tässä on peruste, miksi ruuantuotanto pitää olla valtion ja poliitikkojen ohjauksessa. Normaalien vuosien tuotanto vähenisi vastaamaan kulutusta, varmaan meillä ei olisi tuotantoa juuri ollenkaan, ellei sitä valtion toimesta tuettaisi. Maataloustuotteet kuuluisivat siihen monien muiden tuoteryhmien joukkoon joka olisi täysin tuontitavaraa.
Markkinatalous voi toimia myös käänteisesti, Ikean malliin.... siellähän lähtökohta on se, että tuoteen hinta on sellainen että jokaisella on siihen varaa, tuote tehdään siis ostajan ehdoilla. Tarjouskilpailussa vain laatu ratkaisee, kuka suunnittelee ja valmistaa parhaan jakkaran, jonka hinta on 20 €. Tämä ajattelu auttaisi myös maajusseja, meillähän tuotteiden hinnat on markkinatalouden ulkopuolella... lasketaan siis mitä saadaan aikaiseksi, kun kaikki kulut pistetään minimiin. Voi joutua sutimaan vanhan traktorin vanteet punaiseksi, jos on pakkomielle ajaa punavanteisella traktorilla :)
-
mulla nyt muutakin hakusessa. mut miten markkinatalous ja maatlous oikein liittyy toisiinsa? eihän edes nuo viisaammat osaa noita selittää saati sit meikä...
markkinatalous... kilpailu, kysyntä ja tarjonta.
suunnitelmatalous, jossa valtio päättä mitä tuotetaan, kuinka paljon ja kenelle tuotanto jaetaan.
Jos maatalous perustusi markkinatalouteen, niin katovuosina ihmisiä kuolisi nälkään, koska hinnat karkaisivat köyhemmältä kansanosalta ja kaupungeissa syntyisi levottomuuksia. Tässä on peruste, miksi ruuantuotanto pitää olla valtion ja poliitikkojen ohjauksessa. Normaalien vuosien tuotanto vähenisi vastaamaan kulutusta, varmaan meillä ei olisi tuotantoa juuri ollenkaan, ellei sitä valtion toimesta tuettaisi. Maataloustuotteet kuuluisivat siihen monien muiden tuoteryhmien joukkoon joka olisi täysin tuontitavaraa.
Markkinatalous voi toimia myös käänteisesti, Ikean malliin.... siellähän lähtökohta on se, että tuoteen hinta on sellainen että jokaisella on siihen varaa, tuote tehdään siis ostajan ehdoilla. Tarjouskilpailussa vain laatu ratkaisee, kuka suunnittelee ja valmistaa parhaan jakkaran, jonka hinta on 20 €. Tämä ajattelu auttaisi myös maajusseja, meillähän tuotteiden hinnat on markkinatalouden ulkopuolella... lasketaan siis mitä saadaan aikaiseksi, kun kaikki kulut pistetään minimiin. Voi joutua sutimaan vanhan traktorin vanteet punaiseksi, jos on pakkomielle ajaa punavanteisella traktorilla :)
Sateenvarjojen myynti poudalla on hiukka eri asia kuin ruuan myynti nälkäisille kun ei olemitä myydä.
-
Muuten sateenvarjoja ja suksia ei syödä..vielä ..tiettävästi..
Odotinkin milloin tämä kommentti tulee, ei siinä pitkään mennyt. =) Grilliyrittäjän kasvisgrilli tarjoaa syötäväksi laadukkaita, kotimaisia ja kotimaassa jalostettuja tuotteita, mutta jos on kesäloma-ajaksi raahannut snagarinsa uimarannalle, mutta koko kesä sataa kuin aisaa, eikä uimareita kertakaikkiaan käy, niin mitä se tekee? Kiskoo snagarin takas kaupunkiin, polkee talven kovempaa ja syö kengänpohjiaan kun kaikki raha menee grillikokpin kuluihin, duunarin palkkaan ja epäonnistuneen kesän rantapaikan vuokraan. Jouluksi varattu Mallorcan loma täytyy yrittää jollekin saada myytyä, kun ei ole varaa palkata duunari saati laittaa kioskia välipäiviksi kiinni.
Ai niin, sori unohdin, makkaraperunat ei kuole...
sulla on hyvä mielikuvitus, tuskin on tosielämästä tämä kirjoitus.
Tiedän yhden nakkikioskin pitäjän ja sillä on kyllä duunareita hommissa... luulen, että on käynyt jossain lomareissuillakin, eikä ole joutunut kengänpohjia syömään. Käsittäkseni nakkaribisnes on kullan vuolentaa. Heikin tai tuttavallisemmin Hesen nakkarit eivät ole kasvisgrillejä, olisko siinä sun kuvitteellisen esimerkkigrillin suurin ongelma?
Mää voisin lähtee sinne Mallorcal :)
-
Muuten sateenvarjoja ja suksia ei syödä..vielä ..tiettävästi..
Odotinkin milloin tämä kommentti tulee, ei siinä pitkään mennyt. =) Grilliyrittäjän kasvisgrilli tarjoaa syötäväksi laadukkaita, kotimaisia ja kotimaassa jalostettuja tuotteita, mutta jos on kesäloma-ajaksi raahannut snagarinsa uimarannalle, mutta koko kesä sataa kuin aisaa, eikä uimareita kertakaikkiaan käy, niin mitä se tekee? Kiskoo snagarin takas kaupunkiin, polkee talven kovempaa ja syö kengänpohjiaan kun kaikki raha menee grillikokpin kuluihin, duunarin palkkaan ja epäonnistuneen kesän rantapaikan vuokraan. Jouluksi varattu Mallorcan loma täytyy yrittää jollekin saada myytyä, kun ei ole varaa palkata duunari saati laittaa kioskia välipäiviksi kiinni.
Ai niin, sori unohdin, makkaraperunat ei kuole...
ja eiks net kaupuntisa osaa nuita muualla kuin veten rannoilla syötä? sateen lomassa..
Oksalla näkyy olevan toi markkinatalous ja yleensäkin ihmisten käyttäytyminen vähän hakusessa? Osaahan ne kyllä. Mutta miksi pitäisi?
Sammakko sen sijaan kuvaa hyvin sen, mitä on oikeiden yrittäjien riski. Teet päätöksen, vuokraatko myyntipaikan eli et. Jos vuokraat ja sattuu kesä, että rannalla käy keskimäärin 100 per päivä, joista joka kymmenes ostaa jotakin, niin hyvä jos saat edes kulut ja vuokrahat, palkkaa ei tule. Jos taas päivässä käy aurinkoisena vuotena 1.000 niin tilanne on ihan toinen. Mutta päätös on tehtävä etukäteen ja siitä sitten seuraa mitä seuraa. Mutta ihan turha on huutaa yhteiskuntaa apuun, ei taatusti tule kriisiapua.
Eikö kukaan muka huomaa, millainen ero oikealla yrittäjällä ja maataloudella on?
Maataloudessa se menee niin että hyvänä vuonna saa nippanappa kulut peitoon eikä voi kuin uneksia että jotain kautta tulis massia niin ettei paskalle taivu. Huonona (lue normaalina) vuonna tulee takkiin ja velkakuorma lisääntyy, mutta ei se mitään jos sitten ens vuonna onnistuisi ja velat tulis maksuun ja pääsis rouvan kaa Barcelonaan.
Jos se on tollasta skeidaa niin ei täysipäinen sitä montaa vuotta jatka, tappiollinen yritystoiminta lopetaan muiden toimesta jos ei omistaja tajua.
Tosin maataloudessa jatketaan "muka" tappiollista toimintaa ulkopuolisen rahoituksen turvin, jopa sukupolvien ajan.
Niin se voi oikeastikkin olla tappiollista toimintaa jota rahoitetaan ulkopuolelta ja hommaa jatketaan sukupolvien ajan. Jos toiminta taas on oikeasti tappiollista ja ulkopuolelta ei pystytä sitä rahoittamaan tai ei haluta rahoittaa niin tie nousee pystyyn kyllä aika nopeasti. Tätä jälkimmäistä versiota ei ole vielä pahemmin tapahtunut, muuten lopettavia tiloja olisi enemmän. Muitakin kuin eläkkeellä jääviä, eli joko maatalous on edelleen kannattavaa tai sitten raha tulee ulkoonta. Itsellä ei rahaa tule ulkoonta eikä tie ole vielä noussut pystyyn, mutta mäki jyrkkenee koko ajan. Saa nähdä ehtiikö velkoja selättää aiemmin ennenkuin mäki nousee pystyyn. Sitten voi taas hetken jatkaa ennenkuin se seinä on lopullisesti edessä. Tämä sillä oletuksella, että meno ja suunta jatkuu samana.
-
>ei rahaa tule ulkoonta
Metsärahat = ulkopuolelta tulevaa rahaa.
Kunhan muistutin
-
Sekin on ulkopuolelta tulevaa "rahaa", kun eläkkeelle jääneet tekevät
tilan työt ilmaiseksi ja jatkaja käy muualla palkkatyössä, tai urakoimassa.
Noottaa, kööllää
-
Sekin on ulkopuolelta tulevaa "rahaa", kun eläkkeelle jääneet tekevät
tilan työt ilmaiseksi ja jatkaja käy muualla palkkatyössä, tai urakoimassa.
Noottaa, kööllää
Yks Melan mies vastaa kolmea neljää työkkärin henkilöä.
-
> Yks Melan mies
Vaan kun Melan mies heittää melan nurkkaan niin loppuu monelta tilalta viljelyt hetkessä.Täälläpäinkin™ moni sellainen on 80-kympin huituvilla.
-
>ei rahaa tule ulkoonta
Metsärahat = ulkopuolelta tulevaa rahaa.
Kunhan muistutin
jos hakkaa metsää ja ostaa rahoilla lisää peltoa... molemmat ovat maatalouden ulkopuolella. Kunhan muistutin.
Maatalousmaan hankintahinta ei ole verotuksessa vähennettävä meno, paitsi yhtiöillä. Peltohehtaari on kuin mikä tahansa muukin sijoitus, vero maksetaan myydessä saatavasta luovutusvoitosta. Tässä rahan alkuperällä ei liene merkitystä, jos uskoo arvon nousuun tai tahkoaa muuten hyvää tuottoa sijoituksella :)
-
>ei rahaa tule ulkoonta
Metsärahat = ulkopuolelta tulevaa rahaa.
Kunhan muistutin
jos hakkaa metsää ja ostaa rahoilla lisää peltoa... molemmat ovat maatalouden ulkopuolella. Kunhan muistutin.
Maatalousmaan hankintahinta ei ole verotuksessa vähennettävä meno, paitsi yhtiöillä. Peltohehtaari on kuin mikä tahansa muukin sijoitus, vero maksetaan myydessä saatavasta luovutusvoitosta. Tässä rahan alkuperällä ei liene merkitystä, jos uskoo arvon nousuun tai tahkoaa muuten hyvää tuottoa sijoituksella :)
Hei, kerro tekeekö yhtiöt poistot pellosta vai mitenkä se menee?
-
>ei rahaa tule ulkoonta
Metsärahat = ulkopuolelta tulevaa rahaa.
Kunhan muistutin
jos hakkaa metsää ja ostaa rahoilla lisää peltoa... molemmat ovat maatalouden ulkopuolella. Kunhan muistutin.
Maatalousmaan hankintahinta ei ole verotuksessa vähennettävä meno, paitsi yhtiöillä. Peltohehtaari on kuin mikä tahansa muukin sijoitus, vero maksetaan myydessä saatavasta luovutusvoitosta. Tässä rahan alkuperällä ei liene merkitystä, jos uskoo arvon nousuun tai tahkoaa muuten hyvää tuottoa sijoituksella :)
Hei, kerro tekeekö yhtiöt poistot pellosta vai mitenkä se menee?
Tämä kiinnostas itseäkin kuulla, miten se pellon osto yhtiölle menee verotuksellisesti.
-
>ei rahaa tule ulkoonta
Metsärahat = ulkopuolelta tulevaa rahaa.
Kunhan muistutin
jos hakkaa metsää ja ostaa rahoilla lisää peltoa... molemmat ovat maatalouden ulkopuolella. Kunhan muistutin.
Maatalousmaan hankintahinta ei ole verotuksessa vähennettävä meno, paitsi yhtiöillä. Peltohehtaari on kuin mikä tahansa muukin sijoitus, vero maksetaan myydessä saatavasta luovutusvoitosta. Tässä rahan alkuperällä ei liene merkitystä, jos uskoo arvon nousuun tai tahkoaa muuten hyvää tuottoa sijoituksella :)
Hei, kerro tekeekö yhtiöt poistot pellosta vai mitenkä se menee?
Tämä kiinnostas itseäkin kuulla, miten se pellon osto yhtiölle menee verotuksellisesti.
Kuin myös. Olen ajatellut, että se yhtiöittämisen etu lähinnä tulisi siinä, että jos peltovelkaa on paljon, elinkeinonharjoittajalla se pellon arvo arvostetaan sellaiseaan alhaiseen laskennalliseen arvoon, kun taas osakeyhtiöllä olisi käypä arvo perusteena, jolloin oy:llä nettovarallisuus ei alene, vaikka huikenneltaisiin järjettömien velkojen meiningillä. En toisaalta oikein näe perustetta, miksi näin pitäisi olla, että osakeyhtiömuotoista agribisnestä suosittan verotuksellisesti nimenomaan tuossa asiassa.
Yhdessä löytämässäni opinnäytetyössä on vertailtu esimerkkien avulla maksettujen verojen määrää yhtiöittämiseen verrattuna.
Tiikkaja, Hanna. Maatilan verotuksen minimointi (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/81684/Tiikkaja_Hanna.pdf?sequence=1)
-SS-
-
>ei rahaa tule ulkoonta
Metsärahat = ulkopuolelta tulevaa rahaa.
Kunhan muistutin
jos hakkaa metsää ja ostaa rahoilla lisää peltoa... molemmat ovat maatalouden ulkopuolella. Kunhan muistutin.
Maatalousmaan hankintahinta ei ole verotuksessa vähennettävä meno, paitsi yhtiöillä. Peltohehtaari on kuin mikä tahansa muukin sijoitus, vero maksetaan myydessä saatavasta luovutusvoitosta. Tässä rahan alkuperällä ei liene merkitystä, jos uskoo arvon nousuun tai tahkoaa muuten hyvää tuottoa sijoituksella :)
Hei, kerro tekeekö yhtiöt poistot pellosta vai mitenkä se menee?
yhtiö voi vaikka verotetulla (-20%) voitollaan tai lainalla ostaa peltoa, joka arvostetaan taseessa käypään arvoon. Lisää nettovarallisuutta, joka taas osakkeen omistajalle mahdollistaa isomman ja kevyemmin verotetun osingon. Hankintahintaa ei poisteta, tuskin olisi edes kovin edullista, mutta kaiketi sen arvon saa kirjata alas esimerkiksi silloin kun hinnat oikeasti olis laskussa. Kiinnostavaa olisi tietää mitä ovat käytännössä peltojen tasearvot ja miten verottaja siihen puuttuisi, kun verottajan nettoarvo on alle tonni/ha?
Mun pointti tässä oli vaan se, ettei se pellon osto liity tavallisella jussilla maatalouteen oikestaan mitenkään, paitsi että omaa rahaa menee pirusti ja yleensä nettovarallisuus pakkaselle. Yhtiöllä tässä sentään joku etu... mutta virhe siinä, ettei sitä vähennetä/poisteta.
-
>ei rahaa tule ulkoonta
Metsärahat = ulkopuolelta tulevaa rahaa.
Kunhan muistutin
Ei oo ainakaan meillä. Ei ole mitä myydä, kaikki hakattava menee hakkeeksi..
-
Se että muuttaa tilansa osakeyhtiöksi ja samalla vaikeuttaa tilansa sukupolvenvaihdosta. Ei tuo yhtään lisää rahaa kirstuun, ellei liikevaihdon ja kulujen välinen ero kasva. Itse olen päättänyt että perheviljelmä mallilla mennään. Sitten kun on sukupolvenvaihdoksen aika niin pellot ja metsät siirtyvät jatkajalle maatalouden sukupolven vaihdos sääntöjen mukaisesti. Mikä tälläistä maatalous "businesta" viitsii jälkipolville tarjota. Tällä hetkellä vaikuttaa että tuen koulutusta muille aloille. Ja epäilen etten ole ainoa.
-
Tällä hetkellä vaikuttaa että tuen koulutusta muille aloille. Ja epäilen etten ole ainoa.
Tämähän kuulostaa hienolta, jää meille jotka panostetaan maatalouden jatkuvuuteen paremmin jaettavaa. =)
-
Tällä hetkellä vaikuttaa että tuen koulutusta muille aloille. Ja epäilen etten ole ainoa.
Tämähän kuulostaa hienolta, jää meille jotka panostetaan maatalouden jatkuvuuteen paremmin jaettavaa. =)
Mikä mahtaa olla sopiva hehtaarimäärä per tila tulevaisuudessa. Onko se 100 ha, vai 300 ha vai 500 ha vai jotain enemmän. Tällä hetkellä se keskimääräinen tilan koko on noin 45 ha muistaakseni. Mihin ha määrään Sinä olisit tyytyväinen, vielä sillain että saisit hommat kunnolla hoidettua. Jos 300 ha tila saa viivan alle jäämään 20 000 E/vuosi ilman koneinvestointeja niin sitten ollaan hataralla pohjalla. Vaikka puunmyyntituloilla pystyisikin kulisseja pitämään pystyssä.
-
Se että muuttaa tilansa osakeyhtiöksi ja samalla vaikeuttaa tilansa sukupolvenvaihdosta. Ei tuo yhtään lisää rahaa kirstuun, ellei liikevaihdon ja kulujen välinen ero kasva.
Tällä hetkellä yhtiöittäminen tuo rahaa lisää matalamman verotuksen osalta. Firman voittovarojen käyttäminen maan oston omarahoitukseen on helpompaa kuin ansiotulojen käyttö samaan tarkoitukseen. Jos yhtiö tienaa voittoa 120000, nettovoitto 100000 verojen jälkeen, sillä summalla voinee vivuttaa 400000 euron maanostolainan esim. 50 ha ostamiseen, sitten ostetaan se 0,5 miljoonan euron pelto ja sen maan käypä arvo on nyt yrityksen varoissa arvostettuna, lainan vastapuolella, joten nettovarallisuus ei laskekaan !
Jos elinkeinonharjoittaja tienaa 100000 verojen jälkeen, on hänen tienattava vähintään 200000 ! Sitten hän ottaa peltolainan 400000, ja elinkeinonharjoittajalle sem 500000 euron maan varallisuusarvostus vaikkapa Jokioisissa onkin vain 50 ha * 83 *7 = 29000. Eli nettovarallisuus meni reippaasti miinukselle, eikä pääomaverotetuksi pääse tienestit, joilla sitä lainaa maksettaisiin, eli nekin sitten ovat ansiotuloverotettuja, lisäksi ainakin 10% - yksikköä kovemmalla verolla kuin yhtiö voi sitä velkaa lyhentää.
Eiköhän velkavetoinen kasvu ole osakeyhtiömuutoksen perimmäinen tarkoitus. Ja tietenkin se, että ei mene oma koti ja tavarat välttämättä. Tietty riippuu rahoittajasta, haluaako osakeyhtiön hallituksen/johdon henkilökohtaiseen takausvastuuseen lainoista.
Jos maatalouden tulot ovat muutamakymmenen tuhatta, ero on muutamia tuhansia, voi upota kirjanpitäjälle ja tilintarkastukseen se ero.
-SS-
-
Tällä hetkellä vaikuttaa että tuen koulutusta muille aloille. Ja epäilen etten ole ainoa.
Tämähän kuulostaa hienolta, jää meille jotka panostetaan maatalouden jatkuvuuteen paremmin jaettavaa. =)
Mikä mahtaa olla sopiva hehtaarimäärä per tila tulevaisuudessa. Onko se 100 ha, vai 300 ha vai 500 ha vai jotain enemmän. Tällä hetkellä se keskimääräinen tilan koko on noin 45 ha muistaakseni. Mihin ha määrään Sinä olisit tyytyväinen, vielä sillain että saisit hommat kunnolla hoidettua. Jos 300 ha tila saa viivan alle jäämään 20 000 E/vuosi ilman koneinvestointeja niin sitten ollaan hataralla pohjalla. Vaikka puunmyyntituloilla pystyisikin kulisseja pitämään pystyssä.
Kannattavuutta ei voi mitata hehtaareissa, se mitataan euroissa. Pienikin tila voi olla erittäin hyvin kannattava ja vastaavasti jokainen tila voidaan ryssiä koosta riippumatta. Jokaisen yrittäjän täytyy vain tehdä valintoja, ja päättä mikä on paras ratkaisu omalle tilalleen ja mihin suuntaan tahdotaan kehittyä. Kehittyä on pakko, mutta se ei tarkoita pelkkää suurentumista. Tilalla on monia prosesseja, mutta tietenkin yksikkö koon kasvattaminen on yksi mahdollisuus.
-
Tällä hetkellä vaikuttaa että tuen koulutusta muille aloille. Ja epäilen etten ole ainoa.
Tämähän kuulostaa hienolta, jää meille jotka panostetaan maatalouden jatkuvuuteen paremmin jaettavaa. =)
Mikä mahtaa olla sopiva hehtaarimäärä per tila tulevaisuudessa. Onko se 100 ha, vai 300 ha vai 500 ha vai jotain enemmän. Tällä hetkellä se keskimääräinen tilan koko on noin 45 ha muistaakseni. Mihin ha määrään Sinä olisit tyytyväinen, vielä sillain että saisit hommat kunnolla hoidettua. Jos 300 ha tila saa viivan alle jäämään 20 000 E/vuosi ilman koneinvestointeja niin sitten ollaan hataralla pohjalla. Vaikka puunmyyntituloilla pystyisikin kulisseja pitämään pystyssä.
Kannattavuutta ei voi mitata hehtaareissa, se mitataan euroissa. Pienikin tila voi olla erittäin hyvin kannattava ja vastaavasti jokainen tila voidaan ryssiä koosta riippumatta. Jokaisen yrittäjän täytyy vain tehdä valintoja, ja päättä mikä on paras ratkaisu omalle tilalleen ja mihin suuntaan tahdotaan kehittyä. Kehittyä on pakko, mutta se ei tarkoita pelkkää suurentumista. Tilalla on monia prosesseja, mutta tietenkin yksikkö koon kasvattaminen on yksi mahdollisuus.
Ja tällä hetkellä ainoa kannattavuuden parantaminen voi tapahtua pinta-alaa lisäämällä. Tuet maksetaan hehtaareille ja mitä pienemmillä kuluilla pystyt hommat tekemään sen varmemmin jäät plussalle. Silloin jos tuet maksettaisiin myytyjen kilojen mukaan niin voisi pienelläkin tilalla saada kunnon tulot aikaan onnistumalla viljelyssä. Pinta-alan lisäämistä vain itse en näe enää näillä hinnoilla mitä tälläkin seudulla maksetaan järkeväksi. Eli jäätynyt tilanne joka pikkuhiljaa sulaa ennenkuin sitä ei enää ole.
Tällä hetkellä pienien tilojen ainut mahdollisuus on saada tuotteensa jalostettua pidemmälle ja näin tuotteelle lisää arvoa. Mutta näitäkään ei suomeen liikaa mahdu tietäen suomalaisten kuluttajien taipumukset lähiruokaan tms. Eli suuressa mittakaavassa ainut mahdollisuus on pinta-alan ja eläinmäärän kasvattaminen.. Se mikä on sitten sopiva koko niin, itse näkisin, että sellainen minkä pystyy itse/perheen voimin hoitamaan. Työntekijän jos joutuu palkkaamaan niin se on aika kallista suomessa, että sitten pitää taas olla reilusti suurempi. Se on sitten siitä kiinni, että kuinka tehokkaasti saat hommat hoidettua.
-
Tällä hetkellä vaikuttaa että tuen koulutusta muille aloille. Ja epäilen etten ole ainoa.
Tämähän kuulostaa hienolta, jää meille jotka panostetaan maatalouden jatkuvuuteen paremmin jaettavaa. =)
Mikä mahtaa olla sopiva hehtaarimäärä per tila tulevaisuudessa. Onko se 100 ha, vai 300 ha vai 500 ha vai jotain enemmän. Tällä hetkellä se keskimääräinen tilan koko on noin 45 ha muistaakseni. Mihin ha määrään Sinä olisit tyytyväinen, vielä sillain että saisit hommat kunnolla hoidettua. Jos 300 ha tila saa viivan alle jäämään 20 000 E/vuosi ilman koneinvestointeja niin sitten ollaan hataralla pohjalla. Vaikka puunmyyntituloilla pystyisikin kulisseja pitämään pystyssä.
Kannattavuutta ei voi mitata hehtaareissa, se mitataan euroissa. Pienikin tila voi olla erittäin hyvin kannattava ja vastaavasti jokainen tila voidaan ryssiä koosta riippumatta. Jokaisen yrittäjän täytyy vain tehdä valintoja, ja päättä mikä on paras ratkaisu omalle tilalleen ja mihin suuntaan tahdotaan kehittyä. Kehittyä on pakko, mutta se ei tarkoita pelkkää suurentumista. Tilalla on monia prosesseja, mutta tietenkin yksikkö koon kasvattaminen on yksi mahdollisuus.
Ja tällä hetkellä ainoa kannattavuuden parantaminen voi tapahtua pinta-alaa lisäämällä. Tuet maksetaan hehtaareille ja mitä pienemmillä kuluilla pystyt hommat tekemään sen varmemmin jäät plussalle. Silloin jos tuet maksettaisiin myytyjen kilojen mukaan niin voisi pienelläkin tilalla saada kunnon tulot aikaan onnistumalla viljelyssä. Pinta-alan lisäämistä vain itse en näe enää näillä hinnoilla mitä tälläkin seudulla maksetaan järkeväksi. Eli jäätynyt tilanne joka pikkuhiljaa sulaa ennenkuin sitä ei enää ole.
Tällä hetkellä pienien tilojen ainut mahdollisuus on saada tuotteensa jalostettua pidemmälle ja näin tuotteelle lisää arvoa. Mutta näitäkään ei suomeen liikaa mahdu tietäen suomalaisten kuluttajien taipumukset lähiruokaan tms. Eli suuressa mittakaavassa ainut mahdollisuus on pinta-alan ja eläinmäärän kasvattaminen.. Se mikä on sitten sopiva koko niin, itse näkisin, että sellainen minkä pystyy itse/perheen voimin hoitamaan. Työntekijän jos joutuu palkkaamaan niin se on aika kallista suomessa, että sitten pitää taas olla reilusti suurempi. Se on sitten siitä kiinni, että kuinka tehokkaasti saat hommat hoidettua.
Näkisin että Suomen maatilojen keskikoko voisi olla n. 70 ha, sen pystyy helposti perheviljelmänä operoimaan. Ja siitä saisi yksi henkilö vuosipalkkansa. Mitä tulee työntekijän palkkaukseen, niin se on niin hankalaaja kallista Suomessa, että se on yksi huoltovarmuuteen negatiivisesti vaikuttava tekijä. Nyt kun taksilakikin on vapautunut niin seuraavaksi täytyisi työntekijän palkkaaminen vapautua ja helpottua. Tällä hetkellä työt ja työntekijät eivät kohtaa.
-
Näkisin että Suomen maatilojen keskikoko voisi olla n. 70 ha, sen pystyy helposti perheviljelmänä operoimaan. Ja siitä saisi yksi henkilö vuosipalkkansa. Mitä tulee työntekijän palkkaukseen, niin se on niin hankalaaja kallista Suomessa, että se on yksi huoltovarmuuteen negatiivisesti vaikuttava tekijä. Nyt kun taksilakikin on vapautunut niin seuraavaksi täytyisi työntekijän palkkaaminen vapautua ja helpottua. Tällä hetkellä työt ja työntekijät eivät kohtaa.
Saako tuosta yksi palkkansa? Entäs ne muut viljelyyn osallistuvat? Jos nyt lasketaan oikeasti niin, että siellä vaikka vaimo on sitä äestystraktori ajamasta kylvöaikana päivittäin niin eikö hänellekkin pitäisi palkka saada? Eri asia minusta jos silloin tällöin tulee vaikka hakemaan kaukaisemmalta pellolta, tai siirtää siemenkärryn seuraavalla pellolle jne. Kyllä mä sanoisin, että kyllä tuon melkein tuplata saa. Tuo on sellainen pinta-ala mitä sivutoimiviljelijä hoitelee töiden ohessa yksin. Paljon on siitä kiinni miten tekee. Jos suorakylvää niin auttaa paljon. Ei tarvitse miettiä muuta kuin valitsee aina kuivimman lohkon ja siitä antaa mennä. Teidän yhden tilan jossa noin 300ha viljelee yksi mies. Aamut äestää ja illat kylvää, että kyllä se niinkin onnistuu. Koneiden tehokkuus pitää vain olla oikeassa suhteessa pinta-alaan niin kyllä sitä yksikin ihminen aika paljon tekee. Puinti aikaa olen itse miettinyt, että jos tämän joutuisi itse tekemään niin miten tämän saisi kaikkein järkevimmäksi niin ajatuksena pitäisi olla se, että kärryjä vaan pellonlaitaan tarpeeksi ja se oikea hetki pitää käyttää siihen puintiin. Kuivuri pitää olla niin iso, että sinne voi aamupäivällä ladata erän joka siellä sitten pyörii vähintään iltaan. Tai sitten automatiikkaa pitää olla tuossa kohtaa. Nyt kun kärryjä on liian vähän ja kuivurit alamittaisia niin joutuu yksi säätämään ja sähläämään niiden kanssa kokoajan.
-
300 ha tyhjasta kasaamiseen ja tarpeeksi tehokkaiden koneiden hankkimiseen sitoutuu valtavat pääomat jos oikeasti meinaa että homma toimii.
Kun usein se tarkoittaa ympäri kyliä ajelua lisäksi.
-
300 ha tyhjasta kasaamiseen ja tarpeeksi tehokkaiden koneiden hankkimiseen sitoutuu valtavat pääomat jos oikeasti meinaa että homma toimii.
Kun usein se tarkoittaa ympäri kyliä ajelua lisäksi.
Joo, siinä kun alkaa väsäämään automaattista kaurakirkkoa mikä imee 500-600hehtoa ja sen ketjun jatkeeksi kärrykalusto ja puima joka soveltuu kirkon tukkimiseen, ollaan tilanteessa että investointitilit on tukossa.
-
Näkisin että Suomen maatilojen keskikoko voisi olla n. 70 ha, sen pystyy helposti perheviljelmänä operoimaan. Ja siitä saisi yksi henkilö vuosipalkkansa. Mitä tulee työntekijän palkkaukseen, niin se on niin hankalaaja kallista Suomessa, että se on yksi huoltovarmuuteen negatiivisesti vaikuttava tekijä. Nyt kun taksilakikin on vapautunut niin seuraavaksi täytyisi työntekijän palkkaaminen vapautua ja helpottua. Tällä hetkellä työt ja työntekijät eivät kohtaa.
Saako tuosta yksi palkkansa? Entäs ne muut viljelyyn osallistuvat? Jos nyt lasketaan oikeasti niin, että siellä vaikka vaimo on sitä äestystraktori ajamasta kylvöaikana päivittäin niin eikö hänellekkin pitäisi palkka saada? Eri asia minusta jos silloin tällöin tulee vaikka hakemaan kaukaisemmalta pellolta, tai siirtää siemenkärryn seuraavalla pellolle jne. Kyllä mä sanoisin, että kyllä tuon melkein tuplata saa. Tuo on sellainen pinta-ala mitä sivutoimiviljelijä hoitelee töiden ohessa yksin. Paljon on siitä kiinni miten tekee. Jos suorakylvää niin auttaa paljon. Ei tarvitse miettiä muuta kuin valitsee aina kuivimman lohkon ja siitä antaa mennä. Teidän yhden tilan jossa noin 300ha viljelee yksi mies. Aamut äestää ja illat kylvää, että kyllä se niinkin onnistuu. Koneiden tehokkuus pitää vain olla oikeassa suhteessa pinta-alaan niin kyllä sitä yksikin ihminen aika paljon tekee. Puinti aikaa olen itse miettinyt, että jos tämän joutuisi itse tekemään niin miten tämän saisi kaikkein järkevimmäksi niin ajatuksena pitäisi olla se, että kärryjä vaan pellonlaitaan tarpeeksi ja se oikea hetki pitää käyttää siihen puintiin. Kuivuri pitää olla niin iso, että sinne voi aamupäivällä ladata erän joka siellä sitten pyörii vähintään iltaan. Tai sitten automatiikkaa pitää olla tuossa kohtaa. Nyt kun kärryjä on liian vähän ja kuivurit alamittaisia niin joutuu yksi säätämään ja sähläämään niiden kanssa kokoajan.
Sä oot toistuvasti kritisoinut hömppäheinien viljelyä ja niille maksettavia tukia, en tiedä onko tuolla 300:n ha:n viljelijällä minkä verran hömpällä pinta-alaa,mutta kyllä varmaan kannttaa osa pitää hömpällä, ne huonoimmat lohkot tietenkin. Kyllä kannattaa tuolla pinta-alalla pitää hömpällä mahdollisimman paljon, se on kuitenkin varmaa riskitöntä tuloa, johon ei säät eikä tuotantopanosten ja viljan hintojen vaihtelut vaikuta, koneet säästyy ja siilotilan tarve pienenee ja kuivurilla vähemmän hommia.
Voidaan aina kritisoida että työstä se tulo pitää tulla eikä mitään tekemättömyydestä. Kuitenkin jos talousrationaalisesti ajattelee ja toimii, tukiehtojen mahdollistamilla tavoilla, niin kyllä nykyisellä viljanviljelyn kannattavuustasolla kannattaisi maksimoida hömppäheinien pinta-ala.
-
Poroagrian Keskinen todisteli taannoin laajaan tila-aineistoon perustuen että 300 ha:n tilan kylvöt pystyy hoitamaan yhdellä kylvöketjulla samoin korjuun ja kuivauksen. Siitä kun mennään yli tarvitaan tupla koneet ja miehitys.
-
Poroagrian Keskinen todisteli taannoin laajaan tila-aineistoon perustuen että 300 ha:n tilan kylvöt pystyy hoitamaan yhdellä kylvöketjulla samoin korjuun ja kuivauksen. Siitä kun mennään yli tarvitaan tupla koneet ja miehitys.
🤣
-
No jos on 70 ha omaa velatonta peltoa, niin sillähän elelee herroiksi! Tuon alan hoitaa kuitenkin hyvin yksinkin ja vaatimattomallakin kalustolla. 300 ha tilat ostelee täällä kilvan uusia 2-300 000 € puimaryskiä ym. muuta kalustoa. Sitten nämä käy Helsingissä itkemässä kriisitukea...
-
Poroagrian Keskinen todisteli taannoin laajaan tila-aineistoon perustuen että 300 ha:n tilan kylvöt pystyy hoitamaan yhdellä kylvöketjulla samoin korjuun ja kuivauksen. Siitä kun mennään yli tarvitaan tupla koneet ja miehitys.
kun vielä huomio sen, että peltotöitä tehdään noin 5 kk vuodesta, niin isäntä kerkiää hoitamaan yhden kaupunkilähiön lumityöt talvella ja lopun aikaa voi vaikka ajaa taksia :)
Todistelijalle voisi lyhyesti todeta, että onnistuu hyvin, jos viljellään sisällä eikä olla ulkona säiden armoilla, koneet ovat särkymättömiä, uppoamattomia ja huoltovapaita. Isäntä jaksaa painaa pitkää päivää, ruoka pysyy sisällä ja pitävämpi sulkijalihas kuin suomalaisilla pitkänmatkan kävelijöillä, sekä taloudellisesti ollaan niin vakaalla pohjalla ettei haittaa vaikka edellä mainituista syistä yhtenä vuotena sato jää peltoon. Jos meillä on joku formulatallin tapainen orkesteri hoitelemassa tätä "yhtä kylvöketjua", niin pitäisikö niiden muidenkin työt laskea mukaan?
-
Sä oot toistuvasti kritisoinut hömppäheinien viljelyä ja niille maksettavia tukia, en tiedä onko tuolla 300:n ha:n viljelijällä minkä verran hömpällä pinta-alaa,mutta kyllä varmaan kannttaa osa pitää hömpällä, ne huonoimmat lohkot tietenkin. Kyllä kannattaa tuolla pinta-alalla pitää hömpällä mahdollisimman paljon, se on kuitenkin varmaa riskitöntä tuloa, johon ei säät eikä tuotantopanosten ja viljan hintojen vaihtelut vaikuta, koneet säästyy ja siilotilan tarve pienenee ja kuivurilla vähemmän hommia.
Voidaan aina kritisoida että työstä se tulo pitää tulla eikä mitään tekemättömyydestä. Kuitenkin jos talousrationaalisesti ajattelee ja toimii, tukiehtojen mahdollistamilla tavoilla, niin kyllä nykyisellä viljanviljelyn kannattavuustasolla kannattaisi maksimoida hömppäheinien pinta-ala.
Niin tarviiko niitä hömpppiä tukea noin avokätisesti? Jos hömppiä ei olisi niin olisiko näitä monen sadan hehtaarin tiloja? Vai hankittaisiinko peltoja vain tarpeenseen? Moni viljelijä voisi ajatella kannattavuuttaan tarkemmin jos hömppätukia ei olisi. Ja vielä lisäksi kun tuet uhkaavat leikkautua niin olisiko paras leikata näistä ensin? Ja muuttaa ehdot silleen, että rahan eteen olisi tehtävä jotakin?
Tottakai nykyisillä systeemeillä kannatavinta on maksimoida tuet ja kasvattaa vaan pinta-alaa mahdollisimman paljon.
-
Yksinkertaistettu laskelma vehnän tuotosta, 4t/ha
Menoja
Y1 0,45t x 381e (sis. rahdin) = 171e
Serti 0,32 x 529 e (sis. rahdin) = 170e
Kylvö 60e (Suorakylvöllä, kyntö ja äestykset vähintää tuplaavat varmaankin tuon)
Kasvinsuojelu 60e
Puinti 100e
Kuivaus 75e
Rahti 64e
--------------------------------------------
Yhteensä 700e
Tuossa siis vaan helposti laskettavat kulut. Poissa laskelmasta ovat kaikki rakennuksiin, peltoihin, koneisiin kuluvat: huolto, ylläpito, perusparannus, korko, ym. kulut. Nämä usein merkittäviä menoeriä. Tietty koneiden osalta voi ajatella että nämä sisältyvät jo hehtaari kuluihin jos vaikka käyttäisi pelkästää urakoitsijaa. Sitten myös mahdolliset pellonvuokrat, aika monella lienee näitäkin. Eikä nyt ole kovin kaukaa haettua, että peltoihin ja kalustoon sitoutuneelle pääomallekin pitäisi laskea joku korkovaatimus... Tässä vaiheessa voi jo alkaa tuumimaan maajussin järjenjuoksua; helposti omaisuutta on kiini jo puolesta miljoonasta ylöspäin... Kauppalehden keskusteluissa lieni jonkinlainen keskiarvo pääomalle, jonka tuotolla voisi kohtuudella elää 800 000. Siis tekemättä juurikaan mitään...
Tuloja
Tuet 500e
Viljan myynti 4t x 175 e 700e
--------------------------------------------
Yhteensä 1200e
Tulot - menot 500e
Spekulointia sadon määrän vaikutuksesta tulokseen
4t/ha siis 500e/ha
5t/ha 500e + 175e = 675e/ha
6t/ha 500e +(2 x 175e) = 850e/ha
Jne...
Yllä olevastakin puuttuu sitten suuremman sadon vaikutus kuivatukseen ja rahteihin, joitakin kymppejä/tonni sekin tekee, kun rahti yksistään n.16/t
Sadolla on siis huomattava merkitys tulokseen, tämähän nyt tiedettiinkin.
Valitettavasti saan ainakin itse tyytyä lähinnä tuohon 4t/ha, kun otetaan 10v keskiarvo. Tänä kautena sain tyytyä 3t/ha vehnällä, kuivuuden takia...
Vieläpä satoakin merkittävämpi vaikutus on viljan hinnan vaihteluilla, 100e vai 200e/t... Jokainen osannee itse laskea yhtälön eri arvoilla. Laskelmassa käytin tällä hetkellä realistisia hintoja.
Sitten vielä huomautus, mahdollisille alaa tuntemattomille, mutta keskustelua mahdollisesti lukeville:
Menoista todellakin puuttuu helposti jopa useampia satasia, juuri noiden kaikkien muiden menojen puuttuessa laskelmasta! Eli nettovoitto on jotain muuta kuin tuo näkyvä 500-850e/ha, kun jo pelkkä pellovuokra on helposti 200e/ha (vaihteluväli ehkä jotainn 100e- 400e)
Tämä siis toisesta, vanhemmasta keskustelusta.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=49233.msg845785#msg845785
Tässä muistin virkistämiseksi aikaisempaa keskustelua tästä kullan vuolemisesta...
Linkki vieläkin vanhempaan keskusteluu ei taida toimia.
-
Huomenna on muuten MTK:n johto Kalajoella ja samoin pääkanisteri Sipilä avaamassa uutta navettaa.. https://www.delaval.com/fi/lisaatietoa/fi/tapahtumat/avoimet-ovet-myllyla-9.8.2018-kalajoella/
-
Huomenna on muuten MTK:n johto Kalajoella ja samoin pääkanisteri Sipilä avaamassa uutta navettaa.. https://www.delaval.com/fi/lisaatietoa/fi/tapahtumat/avoimet-ovet-myllyla-9.8.2018-kalajoella/
Hiekkaparsinavetta 133 lypsävien paikkaa + 17 eläinpaikkaa. Lypsy 2 kpl VMS lypsyrobottia, lämmön talteenotto maidosta sekä maalämpö.
Lannanpoisto ketjuvetoiset kaapimet ja huuhtelukuilu (flush flume). Sääasemalla automaattiohjattu luonnollinen ilmanvaihto verhoseinillä,
avattavilla paneeleilla ja hormeilla. Rakennusosien tekninen suunnittelukäyttöikä 50 vuotta. Erillinen lannankäsittelykeskus, jossa hiekanpoisto,
orgaanisen kiintoaineen separointi, sekä lannan nesteosan jakeistaminen laskeutuksella ja kemiallisella käsittelyllä.
Ja ikiliikkuja on keksitty..
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=83798.0
🤣🤣🤣🤣
-
Huomenna on muuten MTK:n johto Kalajoella ja samoin pääkanisteri Sipilä avaamassa uutta navettaa.. https://www.delaval.com/fi/lisaatietoa/fi/tapahtumat/avoimet-ovet-myllyla-9.8.2018-kalajoella/
Hiekkaparsinavetta 133 lypsävien paikkaa + 17 eläinpaikkaa. Lypsy 2 kpl VMS lypsyrobottia, lämmön talteenotto maidosta sekä maalämpö.
Lannanpoisto ketjuvetoiset kaapimet ja huuhtelukuilu (flush flume). Sääasemalla automaattiohjattu luonnollinen ilmanvaihto verhoseinillä,
avattavilla paneeleilla ja hormeilla. Rakennusosien tekninen suunnittelukäyttöikä 50 vuotta. Erillinen lannankäsittelykeskus, jossa hiekanpoisto,
orgaanisen kiintoaineen separointi, sekä lannan nesteosan jakeistaminen laskeutuksella ja kemiallisella käsittelyllä.
Ja ikiliikkuja on keksitty..
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=83798.0
🤣🤣🤣🤣
Sä jätit parhaan lukematta.. sonta separoidaan, erotellaan hiekat yms..sellaista pikkupuuhastelua. orgaanisen kiintoaineen separointi, sekä lannan nesteosan jakeistaminen laskeutuksella ja kemiallisella käsittelyllä.Täytyy vain toivoa, että tuo oikeasti toimii ja rahat riittää. Mutta ainahan sitä voi paikata kansanedustajan tilillä, kai tuostakin sakista yksi joutaa välistä Helsingissä istumaan.
-
Huomenna on muuten MTK:n johto Kalajoella ja samoin pääkanisteri Sipilä avaamassa uutta navettaa.. https://www.delaval.com/fi/lisaatietoa/fi/tapahtumat/avoimet-ovet-myllyla-9.8.2018-kalajoella/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/todella-j%C3%A4rjet%C3%B6nt%C3%A4-hommaa-tuottaja-lytt%C3%A4%C3%A4-luomunurmen-tuet-1.160227
-
Huomenna on muuten MTK:n johto Kalajoella ja samoin pääkanisteri Sipilä avaamassa uutta navettaa.. https://www.delaval.com/fi/lisaatietoa/fi/tapahtumat/avoimet-ovet-myllyla-9.8.2018-kalajoella/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/todella-j%C3%A4rjet%C3%B6nt%C3%A4-hommaa-tuottaja-lytt%C3%A4%C3%A4-luomunurmen-tuet-1.160227
Jospa nyt on saanut riittävästi pinta-alaa...siinä likellähän meni yksi navetta myyntiin taannoin..
-
Tällä hetkellä vaikuttaa että tuen koulutusta muille aloille. Ja epäilen etten ole ainoa.
Tämähän kuulostaa hienolta, jää meille jotka panostetaan maatalouden jatkuvuuteen paremmin jaettavaa. =)
Mikä mahtaa olla sopiva hehtaarimäärä per tila tulevaisuudessa. Onko se 100 ha, vai 300 ha vai 500 ha vai jotain enemmän. Tällä hetkellä se keskimääräinen tilan koko on noin 45 ha muistaakseni. Mihin ha määrään Sinä olisit tyytyväinen, vielä sillain että saisit hommat kunnolla hoidettua. Jos 300 ha tila saa viivan alle jäämään 20 000 E/vuosi ilman koneinvestointeja niin sitten ollaan hataralla pohjalla. Vaikka puunmyyntituloilla pystyisikin kulisseja pitämään pystyssä.
Kannattavuutta ei voi mitata hehtaareissa, se mitataan euroissa. Pienikin tila voi olla erittäin hyvin kannattava ja vastaavasti jokainen tila voidaan ryssiä koosta riippumatta. Jokaisen yrittäjän täytyy vain tehdä valintoja, ja päättä mikä on paras ratkaisu omalle tilalleen ja mihin suuntaan tahdotaan kehittyä. Kehittyä on pakko, mutta se ei tarkoita pelkkää suurentumista. Tilalla on monia prosesseja, mutta tietenkin yksikkö koon kasvattaminen on yksi mahdollisuus.
Ja tällä hetkellä ainoa kannattavuuden parantaminen voi tapahtua pinta-alaa lisäämällä. Tuet maksetaan hehtaareille ja mitä pienemmillä kuluilla pystyt hommat tekemään sen varmemmin jäät plussalle. Silloin jos tuet maksettaisiin myytyjen kilojen mukaan niin voisi pienelläkin tilalla saada kunnon tulot aikaan onnistumalla viljelyssä. Pinta-alan lisäämistä vain itse en näe enää näillä hinnoilla mitä tälläkin seudulla maksetaan järkeväksi. Eli jäätynyt tilanne joka pikkuhiljaa sulaa ennenkuin sitä ei enää ole.
Tällä hetkellä pienien tilojen ainut mahdollisuus on saada tuotteensa jalostettua pidemmälle ja näin tuotteelle lisää arvoa. Mutta näitäkään ei suomeen liikaa mahdu tietäen suomalaisten kuluttajien taipumukset lähiruokaan tms. Eli suuressa mittakaavassa ainut mahdollisuus on pinta-alan ja eläinmäärän kasvattaminen.. Se mikä on sitten sopiva koko niin, itse näkisin, että sellainen minkä pystyy itse/perheen voimin hoitamaan. Työntekijän jos joutuu palkkaamaan niin se on aika kallista suomessa, että sitten pitää taas olla reilusti suurempi. Se on sitten siitä kiinni, että kuinka tehokkaasti saat hommat hoidettua.
Näkisin että Suomen maatilojen keskikoko voisi olla n. 70 ha, sen pystyy helposti perheviljelmänä operoimaan. Ja siitä saisi yksi henkilö vuosipalkkansa. Mitä tulee työntekijän palkkaukseen, niin se on niin hankalaaja kallista Suomessa, että se on yksi huoltovarmuuteen negatiivisesti vaikuttava tekijä. Nyt kun taksilakikin on vapautunut niin seuraavaksi täytyisi työntekijän palkkaaminen vapautua ja helpottua. Tällä hetkellä työt ja työntekijät eivät kohtaa.
Tuki ny äkkiä hanuriis noi sun puheet oikeasta perheviljelmä koosta!
Jos et parempaan pysty kuin tumputtamaan 70 ha sukutilahömppääsi isun opein, niin vedä kuule myyntihousut jalkaa ja ala ajaa taksia!
HUUTONAURUA !
Jööti on perus viher vasemmistolainen, joka kannattaa koko Suomen maatalouden lopettamista..ala syömään pieniä kiva, jos et ymmärrä keskustelua jota täällä käydään. Ilonpilaaja
-
Tällä hetkellä vaikuttaa että tuen koulutusta muille aloille. Ja epäilen etten ole ainoa.
Tämähän kuulostaa hienolta, jää meille jotka panostetaan maatalouden jatkuvuuteen paremmin jaettavaa. =)
Mikä mahtaa olla sopiva hehtaarimäärä per tila tulevaisuudessa. Onko se 100 ha, vai 300 ha vai 500 ha vai jotain enemmän. Tällä hetkellä se keskimääräinen tilan koko on noin 45 ha muistaakseni. Mihin ha määrään Sinä olisit tyytyväinen, vielä sillain että saisit hommat kunnolla hoidettua. Jos 300 ha tila saa viivan alle jäämään 20 000 E/vuosi ilman koneinvestointeja niin sitten ollaan hataralla pohjalla. Vaikka puunmyyntituloilla pystyisikin kulisseja pitämään pystyssä.
Kannattavuutta ei voi mitata hehtaareissa, se mitataan euroissa. Pienikin tila voi olla erittäin hyvin kannattava ja vastaavasti jokainen tila voidaan ryssiä koosta riippumatta. Jokaisen yrittäjän täytyy vain tehdä valintoja, ja päättä mikä on paras ratkaisu omalle tilalleen ja mihin suuntaan tahdotaan kehittyä. Kehittyä on pakko, mutta se ei tarkoita pelkkää suurentumista. Tilalla on monia prosesseja, mutta tietenkin yksikkö koon kasvattaminen on yksi mahdollisuus.
Ja tällä hetkellä ainoa kannattavuuden parantaminen voi tapahtua pinta-alaa lisäämällä. Tuet maksetaan hehtaareille ja mitä pienemmillä kuluilla pystyt hommat tekemään sen varmemmin jäät plussalle. Silloin jos tuet maksettaisiin myytyjen kilojen mukaan niin voisi pienelläkin tilalla saada kunnon tulot aikaan onnistumalla viljelyssä. Pinta-alan lisäämistä vain itse en näe enää näillä hinnoilla mitä tälläkin seudulla maksetaan järkeväksi. Eli jäätynyt tilanne joka pikkuhiljaa sulaa ennenkuin sitä ei enää ole.
Tällä hetkellä pienien tilojen ainut mahdollisuus on saada tuotteensa jalostettua pidemmälle ja näin tuotteelle lisää arvoa. Mutta näitäkään ei suomeen liikaa mahdu tietäen suomalaisten kuluttajien taipumukset lähiruokaan tms. Eli suuressa mittakaavassa ainut mahdollisuus on pinta-alan ja eläinmäärän kasvattaminen.. Se mikä on sitten sopiva koko niin, itse näkisin, että sellainen minkä pystyy itse/perheen voimin hoitamaan. Työntekijän jos joutuu palkkaamaan niin se on aika kallista suomessa, että sitten pitää taas olla reilusti suurempi. Se on sitten siitä kiinni, että kuinka tehokkaasti saat hommat hoidettua.
Näkisin että Suomen maatilojen keskikoko voisi olla n. 70 ha, sen pystyy helposti perheviljelmänä operoimaan. Ja siitä saisi yksi henkilö vuosipalkkansa. Mitä tulee työntekijän palkkaukseen, niin se on niin hankalaaja kallista Suomessa, että se on yksi huoltovarmuuteen negatiivisesti vaikuttava tekijä. Nyt kun taksilakikin on vapautunut niin seuraavaksi täytyisi työntekijän palkkaaminen vapautua ja helpottua. Tällä hetkellä työt ja työntekijät eivät kohtaa.
Tuki ny äkkiä hanuriis noi sun puheet oikeasta perheviljelmä koosta!
Jos et parempaan pysty kuin tumputtamaan 70 ha sukutilahömppääsi isun opein, niin vedä kuule myyntihousut jalkaa ja ala ajaa taksia!
HUUTONAURUA !
Jööti on perus viher vasemmistolainen, joka kannattaa koko Suomen maatalouden lopettamista..ala syömään pieniä kiva, jos et ymmärrä keskustelua jota täällä käydään. Ilonpilaaja
Älä ruoki trollia.
-
Yksinkertaistettu laskelma vehnän tuotosta, 4t/ha
Menoja
Y1 0,45t x 381e (sis. rahdin) = 171e
Serti 0,32 x 529 e (sis. rahdin) = 170e
Kylvö 60e (Suorakylvöllä, kyntö ja äestykset vähintää tuplaavat varmaankin tuon)
Kasvinsuojelu 60e
Puinti 100e
Kuivaus 75e
Rahti 64e
--------------------------------------------
Yhteensä 700e
Tuossa siis vaan helposti laskettavat kulut. Poissa laskelmasta ovat kaikki rakennuksiin, peltoihin, koneisiin kuluvat: huolto, ylläpito, perusparannus, korko, ym. kulut. Nämä usein merkittäviä menoeriä. Tietty koneiden osalta voi ajatella että nämä sisältyvät jo hehtaari kuluihin jos vaikka käyttäisi pelkästää urakoitsijaa. Sitten myös mahdolliset pellonvuokrat, aika monella lienee näitäkin. Eikä nyt ole kovin kaukaa haettua, että peltoihin ja kalustoon sitoutuneelle pääomallekin pitäisi laskea joku korkovaatimus... Tässä vaiheessa voi jo alkaa tuumimaan maajussin järjenjuoksua; helposti omaisuutta on kiini jo puolesta miljoonasta ylöspäin... Kauppalehden keskusteluissa lieni jonkinlainen keskiarvo pääomalle, jonka tuotolla voisi kohtuudella elää 800 000. Siis tekemättä juurikaan mitään...
Tuloja
Tuet 500e
Viljan myynti 4t x 175 e 700e
--------------------------------------------
Yhteensä 1200e
Tulot - menot 500e
Spekulointia sadon määrän vaikutuksesta tulokseen
4t/ha siis 500e/ha
5t/ha 500e + 175e = 675e/ha
6t/ha 500e +(2 x 175e) = 850e/ha
Jne...
Yllä olevastakin puuttuu sitten suuremman sadon vaikutus kuivatukseen ja rahteihin, joitakin kymppejä/tonni sekin tekee, kun rahti yksistään n.16/t
Sadolla on siis huomattava merkitys tulokseen, tämähän nyt tiedettiinkin.
Valitettavasti saan ainakin itse tyytyä lähinnä tuohon 4t/ha, kun otetaan 10v keskiarvo. Tänä kautena sain tyytyä 3t/ha vehnällä, kuivuuden takia...
Vieläpä satoakin merkittävämpi vaikutus on viljan hinnan vaihteluilla, 100e vai 200e/t... Jokainen osannee itse laskea yhtälön eri arvoilla. Laskelmassa käytin tällä hetkellä realistisia hintoja.
Sitten vielä huomautus, mahdollisille alaa tuntemattomille, mutta keskustelua mahdollisesti lukeville:
Menoista todellakin puuttuu helposti jopa useampia satasia, juuri noiden kaikkien muiden menojen puuttuessa laskelmasta! Eli nettovoitto on jotain muuta kuin tuo näkyvä 500-850e/ha, kun jo pelkkä pellovuokra on helposti 200e/ha (vaihteluväli ehkä jotainn 100e- 400e)
Tämä siis toisesta, vanhemmasta keskustelusta.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=49233.msg845785#msg845785
Tässä muistin virkistämiseksi aikaisempaa keskustelua tästä kullan vuolemisesta...
Linkki vieläkin vanhempaan keskusteluu ei taida toimia.
Joo ton laskelman nyt voi tehdä eritavallakin. Vaihtaa ton y1 halvempaan lantaan, käyttää tossia ja myy sadon rehuksi läheiselle karjatilalle niin saa rahtia pienennettyä. Mutta eihän tämä mikään kultakaivos ole. Homma kusee viimeistään siinävaiheessa kun alkaa hölmöilemään pellon vuokrassa tai ostohinnassa ja ostaa kiiltävää peltiä pihaan..
-
Yksinkertaistettu laskelma vehnän tuotosta, 4t/ha
Menoja
Y1 0,45t x 381e (sis. rahdin) = 171e
Serti 0,32 x 529 e (sis. rahdin) = 170e
Kylvö 60e (Suorakylvöllä, kyntö ja äestykset vähintää tuplaavat varmaankin tuon)
Kasvinsuojelu 60e
Puinti 100e
Kuivaus 75e
Rahti 64e
--------------------------------------------
Yhteensä 700e
Tuossa siis vaan helposti laskettavat kulut. Poissa laskelmasta ovat kaikki rakennuksiin, peltoihin, koneisiin kuluvat: huolto, ylläpito, perusparannus, korko, ym. kulut. Nämä usein merkittäviä menoeriä. Tietty koneiden osalta voi ajatella että nämä sisältyvät jo hehtaari kuluihin jos vaikka käyttäisi pelkästää urakoitsijaa. Sitten myös mahdolliset pellonvuokrat, aika monella lienee näitäkin. Eikä nyt ole kovin kaukaa haettua, että peltoihin ja kalustoon sitoutuneelle pääomallekin pitäisi laskea joku korkovaatimus... Tässä vaiheessa voi jo alkaa tuumimaan maajussin järjenjuoksua; helposti omaisuutta on kiini jo puolesta miljoonasta ylöspäin... Kauppalehden keskusteluissa lieni jonkinlainen keskiarvo pääomalle, jonka tuotolla voisi kohtuudella elää 800 000. Siis tekemättä juurikaan mitään...
Tuloja
Tuet 500e
Viljan myynti 4t x 175 e 700e
--------------------------------------------
Yhteensä 1200e
Tulot - menot 500e
Spekulointia sadon määrän vaikutuksesta tulokseen
4t/ha siis 500e/ha
5t/ha 500e + 175e = 675e/ha
6t/ha 500e +(2 x 175e) = 850e/ha
Jne...
Yllä olevastakin puuttuu sitten suuremman sadon vaikutus kuivatukseen ja rahteihin, joitakin kymppejä/tonni sekin tekee, kun rahti yksistään n.16/t
Sadolla on siis huomattava merkitys tulokseen, tämähän nyt tiedettiinkin.
Valitettavasti saan ainakin itse tyytyä lähinnä tuohon 4t/ha, kun otetaan 10v keskiarvo. Tänä kautena sain tyytyä 3t/ha vehnällä, kuivuuden takia...
Vieläpä satoakin merkittävämpi vaikutus on viljan hinnan vaihteluilla, 100e vai 200e/t... Jokainen osannee itse laskea yhtälön eri arvoilla. Laskelmassa käytin tällä hetkellä realistisia hintoja.
Sitten vielä huomautus, mahdollisille alaa tuntemattomille, mutta keskustelua mahdollisesti lukeville:
Menoista todellakin puuttuu helposti jopa useampia satasia, juuri noiden kaikkien muiden menojen puuttuessa laskelmasta! Eli nettovoitto on jotain muuta kuin tuo näkyvä 500-850e/ha, kun jo pelkkä pellovuokra on helposti 200e/ha (vaihteluväli ehkä jotainn 100e- 400e)
Tämä siis toisesta, vanhemmasta keskustelusta.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=49233.msg845785#msg845785
Tässä muistin virkistämiseksi aikaisempaa keskustelua tästä kullan vuolemisesta...
Linkki vieläkin vanhempaan keskusteluu ei taida toimia.
Joo ton laskelman nyt voi tehdä eritavallakin. Vaihtaa ton y1 halvempaan lantaan, käyttää tossia ja myy sadon rehuksi läheiselle karjatilalle niin saa rahtia pienennettyä. Mutta eihän tämä mikään kultakaivos ole. Homma kusee viimeistään siinävaiheessa kun alkaa hölmöilemään pellon vuokrassa tai ostohinnassa ja ostaa kiiltävää peltiä pihaan..
Jos karjatilalle myy häviää helposti myyntihinnassa ennemän kuin tuon rahdin, ainakin jos näillä kulmilla myy. Se vilja kun ei tunnu olevan minkään arvoista kun sitä myy suoraan käyttöön ja oikeastaan puintituoreena myydessä pitäisi melkein maksaa siitä että saa käydä esimerkiksi murskemakkaran täytteeksi viemässä. Jos kulujen ja tulojen erotus on 500€ sillä saa 7500€/ha ostohinnalla olevaa peltoa lyhennettyä, jää vielä verojen maksut yms suorittamatta. Tosta saa kyllä tossilla vähän nipistettyä ja puintii omalla vanhalla puimurilla ei tarvi laskea 100€/ha.
-
Yksinkertaistettu laskelma vehnän tuotosta, 4t/ha
Menoja
Y1 0,45t x 381e (sis. rahdin) = 171e
Serti 0,32 x 529 e (sis. rahdin) = 170e
Kylvö 60e (Suorakylvöllä, kyntö ja äestykset vähintää tuplaavat varmaankin tuon)
Kasvinsuojelu 60e
Puinti 100e
Kuivaus 75e
Rahti 64e
--------------------------------------------
Yhteensä 700e
Tuossa siis vaan helposti laskettavat kulut. Poissa laskelmasta ovat kaikki rakennuksiin, peltoihin, koneisiin kuluvat: huolto, ylläpito, perusparannus, korko, ym. kulut. Nämä usein merkittäviä menoeriä. Tietty koneiden osalta voi ajatella että nämä sisältyvät jo hehtaari kuluihin jos vaikka käyttäisi pelkästää urakoitsijaa. Sitten myös mahdolliset pellonvuokrat, aika monella lienee näitäkin. Eikä nyt ole kovin kaukaa haettua, että peltoihin ja kalustoon sitoutuneelle pääomallekin pitäisi laskea joku korkovaatimus... Tässä vaiheessa voi jo alkaa tuumimaan maajussin järjenjuoksua; helposti omaisuutta on kiini jo puolesta miljoonasta ylöspäin... Kauppalehden keskusteluissa lieni jonkinlainen keskiarvo pääomalle, jonka tuotolla voisi kohtuudella elää 800 000. Siis tekemättä juurikaan mitään...
Tuloja
Tuet 500e
Viljan myynti 4t x 175 e 700e
--------------------------------------------
Yhteensä 1200e
Tulot - menot 500e
Spekulointia sadon määrän vaikutuksesta tulokseen
4t/ha siis 500e/ha
5t/ha 500e + 175e = 675e/ha
6t/ha 500e +(2 x 175e) = 850e/ha
Jne...
Yllä olevastakin puuttuu sitten suuremman sadon vaikutus kuivatukseen ja rahteihin, joitakin kymppejä/tonni sekin tekee, kun rahti yksistään n.16/t
Sadolla on siis huomattava merkitys tulokseen, tämähän nyt tiedettiinkin.
Valitettavasti saan ainakin itse tyytyä lähinnä tuohon 4t/ha, kun otetaan 10v keskiarvo. Tänä kautena sain tyytyä 3t/ha vehnällä, kuivuuden takia...
Vieläpä satoakin merkittävämpi vaikutus on viljan hinnan vaihteluilla, 100e vai 200e/t... Jokainen osannee itse laskea yhtälön eri arvoilla. Laskelmassa käytin tällä hetkellä realistisia hintoja.
Sitten vielä huomautus, mahdollisille alaa tuntemattomille, mutta keskustelua mahdollisesti lukeville:
Menoista todellakin puuttuu helposti jopa useampia satasia, juuri noiden kaikkien muiden menojen puuttuessa laskelmasta! Eli nettovoitto on jotain muuta kuin tuo näkyvä 500-850e/ha, kun jo pelkkä pellovuokra on helposti 200e/ha (vaihteluväli ehkä jotainn 100e- 400e)
Tämä siis toisesta, vanhemmasta keskustelusta.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=49233.msg845785#msg845785
Tässä muistin virkistämiseksi aikaisempaa keskustelua tästä kullan vuolemisesta...
Linkki vieläkin vanhempaan keskusteluu ei taida toimia.
Joo ton laskelman nyt voi tehdä eritavallakin. Vaihtaa ton y1 halvempaan lantaan, käyttää tossia ja myy sadon rehuksi läheiselle karjatilalle niin saa rahtia pienennettyä. Mutta eihän tämä mikään kultakaivos ole. Homma kusee viimeistään siinävaiheessa kun alkaa hölmöilemään pellon vuokrassa tai ostohinnassa ja ostaa kiiltävää peltiä pihaan..
Jos karjatilalle myy häviää helposti myyntihinnassa ennemän kuin tuon rahdin, ainakin jos näillä kulmilla myy. Se vilja kun ei tunnu olevan minkään arvoista kun sitä myy suoraan käyttöön ja oikeastaan puintituoreena myydessä pitäisi melkein maksaa siitä että saa käydä esimerkiksi murskemakkaran täytteeksi viemässä. Jos kulujen ja tulojen erotus on 500€ sillä saa 7500€/ha ostohinnalla olevaa peltoa lyhennettyä, jää vielä verojen maksut yms suorittamatta. Tosta saa kyllä tossilla vähän nipistettyä ja puintii omalla vanhalla puimurilla ei tarvi laskea 100€/ha.
No eihän sitä kannata ilmaiseksi myydä sille karjatilalle. Myykää sitten muualle sinne mistä parhaimman hinnan saa. Mä olen tähän asti maksanut kyllä aina ihan markkinahinnan. Oletan, että molempi puoli on ollut tyytyväinen järjestelyyn. En ymmärrä sitä, että jos siitä pitää alkaa jotain ekstraa maksamaan. Ainahan tuo on kahden välinen asia.
-
Yksinkertaistettu laskelma vehnän tuotosta, 4t/ha
Menoja
Y1 0,45t x 381e (sis. rahdin) = 171e
Serti 0,32 x 529 e (sis. rahdin) = 170e
Kylvö 60e (Suorakylvöllä, kyntö ja äestykset vähintää tuplaavat varmaankin tuon)
Kasvinsuojelu 60e
Puinti 100e
Kuivaus 75e
Rahti 64e
--------------------------------------------
Yhteensä 700e
Tuossa siis vaan helposti laskettavat kulut. Poissa laskelmasta ovat kaikki rakennuksiin, peltoihin, koneisiin kuluvat: huolto, ylläpito, perusparannus, korko, ym. kulut. Nämä usein merkittäviä menoeriä. Tietty koneiden osalta voi ajatella että nämä sisältyvät jo hehtaari kuluihin jos vaikka käyttäisi pelkästää urakoitsijaa. Sitten myös mahdolliset pellonvuokrat, aika monella lienee näitäkin. Eikä nyt ole kovin kaukaa haettua, että peltoihin ja kalustoon sitoutuneelle pääomallekin pitäisi laskea joku korkovaatimus... Tässä vaiheessa voi jo alkaa tuumimaan maajussin järjenjuoksua; helposti omaisuutta on kiini jo puolesta miljoonasta ylöspäin... Kauppalehden keskusteluissa lieni jonkinlainen keskiarvo pääomalle, jonka tuotolla voisi kohtuudella elää 800 000. Siis tekemättä juurikaan mitään...
Tuloja
Tuet 500e
Viljan myynti 4t x 175 e 700e
--------------------------------------------
Yhteensä 1200e
Tulot - menot 500e
Spekulointia sadon määrän vaikutuksesta tulokseen
4t/ha siis 500e/ha
5t/ha 500e + 175e = 675e/ha
6t/ha 500e +(2 x 175e) = 850e/ha
Jne...
Yllä olevastakin puuttuu sitten suuremman sadon vaikutus kuivatukseen ja rahteihin, joitakin kymppejä/tonni sekin tekee, kun rahti yksistään n.16/t
Sadolla on siis huomattava merkitys tulokseen, tämähän nyt tiedettiinkin.
Valitettavasti saan ainakin itse tyytyä lähinnä tuohon 4t/ha, kun otetaan 10v keskiarvo. Tänä kautena sain tyytyä 3t/ha vehnällä, kuivuuden takia...
Vieläpä satoakin merkittävämpi vaikutus on viljan hinnan vaihteluilla, 100e vai 200e/t... Jokainen osannee itse laskea yhtälön eri arvoilla. Laskelmassa käytin tällä hetkellä realistisia hintoja.
Sitten vielä huomautus, mahdollisille alaa tuntemattomille, mutta keskustelua mahdollisesti lukeville:
Menoista todellakin puuttuu helposti jopa useampia satasia, juuri noiden kaikkien muiden menojen puuttuessa laskelmasta! Eli nettovoitto on jotain muuta kuin tuo näkyvä 500-850e/ha, kun jo pelkkä pellovuokra on helposti 200e/ha (vaihteluväli ehkä jotainn 100e- 400e)
Tämä siis toisesta, vanhemmasta keskustelusta.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=49233.msg845785#msg845785
Tässä muistin virkistämiseksi aikaisempaa keskustelua tästä kullan vuolemisesta...
Linkki vieläkin vanhempaan keskusteluu ei taida toimia.
Joo ton laskelman nyt voi tehdä eritavallakin. Vaihtaa ton y1 halvempaan lantaan, käyttää tossia ja myy sadon rehuksi läheiselle karjatilalle niin saa rahtia pienennettyä. Mutta eihän tämä mikään kultakaivos ole. Homma kusee viimeistään siinävaiheessa kun alkaa hölmöilemään pellon vuokrassa tai ostohinnassa ja ostaa kiiltävää peltiä pihaan..
Jos karjatilalle myy häviää helposti myyntihinnassa ennemän kuin tuon rahdin, ainakin jos näillä kulmilla myy. Se vilja kun ei tunnu olevan minkään arvoista kun sitä myy suoraan käyttöön ja oikeastaan puintituoreena myydessä pitäisi melkein maksaa siitä että saa käydä esimerkiksi murskemakkaran täytteeksi viemässä. Jos kulujen ja tulojen erotus on 500€ sillä saa 7500€/ha ostohinnalla olevaa peltoa lyhennettyä, jää vielä verojen maksut yms suorittamatta. Tosta saa kyllä tossilla vähän nipistettyä ja puintii omalla vanhalla puimurilla ei tarvi laskea 100€/ha.
No eihän sitä kannata ilmaiseksi myydä sille karjatilalle. Myykää sitten muualle sinne mistä parhaimman hinnan saa. Mä olen tähän asti maksanut kyllä aina ihan markkinahinnan. Oletan, että molempi puoli on ollut tyytyväinen järjestelyyn. En ymmärrä sitä, että jos siitä pitää alkaa jotain ekstraa maksamaan. Ainahan tuo on kahden välinen asia.
Eiks toi ole itsestään selvyys?
Juurihan sinäkin kirjoitit että vilja kannattaa myydä eikä syöttää elukoille.
-
Yksinkertaistettu laskelma vehnän tuotosta, 4t/ha
Menoja
Y1 0,45t x 381e (sis. rahdin) = 171e
Serti 0,32 x 529 e (sis. rahdin) = 170e
Kylvö 60e (Suorakylvöllä, kyntö ja äestykset vähintää tuplaavat varmaankin tuon)
Kasvinsuojelu 60e
Puinti 100e
Kuivaus 75e
Rahti 64e
--------------------------------------------
Yhteensä 700e
Tuossa siis vaan helposti laskettavat kulut. Poissa laskelmasta ovat kaikki rakennuksiin, peltoihin, koneisiin kuluvat: huolto, ylläpito, perusparannus, korko, ym. kulut. Nämä usein merkittäviä menoeriä. Tietty koneiden osalta voi ajatella että nämä sisältyvät jo hehtaari kuluihin jos vaikka käyttäisi pelkästää urakoitsijaa. Sitten myös mahdolliset pellonvuokrat, aika monella lienee näitäkin. Eikä nyt ole kovin kaukaa haettua, että peltoihin ja kalustoon sitoutuneelle pääomallekin pitäisi laskea joku korkovaatimus... Tässä vaiheessa voi jo alkaa tuumimaan maajussin järjenjuoksua; helposti omaisuutta on kiini jo puolesta miljoonasta ylöspäin... Kauppalehden keskusteluissa lieni jonkinlainen keskiarvo pääomalle, jonka tuotolla voisi kohtuudella elää 800 000. Siis tekemättä juurikaan mitään...
Tuloja
Tuet 500e
Viljan myynti 4t x 175 e 700e
--------------------------------------------
Yhteensä 1200e
Tulot - menot 500e
Spekulointia sadon määrän vaikutuksesta tulokseen
4t/ha siis 500e/ha
5t/ha 500e + 175e = 675e/ha
6t/ha 500e +(2 x 175e) = 850e/ha
Jne...
Yllä olevastakin puuttuu sitten suuremman sadon vaikutus kuivatukseen ja rahteihin, joitakin kymppejä/tonni sekin tekee, kun rahti yksistään n.16/t
Sadolla on siis huomattava merkitys tulokseen, tämähän nyt tiedettiinkin.
Valitettavasti saan ainakin itse tyytyä lähinnä tuohon 4t/ha, kun otetaan 10v keskiarvo. Tänä kautena sain tyytyä 3t/ha vehnällä, kuivuuden takia...
Vieläpä satoakin merkittävämpi vaikutus on viljan hinnan vaihteluilla, 100e vai 200e/t... Jokainen osannee itse laskea yhtälön eri arvoilla. Laskelmassa käytin tällä hetkellä realistisia hintoja.
Sitten vielä huomautus, mahdollisille alaa tuntemattomille, mutta keskustelua mahdollisesti lukeville:
Menoista todellakin puuttuu helposti jopa useampia satasia, juuri noiden kaikkien muiden menojen puuttuessa laskelmasta! Eli nettovoitto on jotain muuta kuin tuo näkyvä 500-850e/ha, kun jo pelkkä pellovuokra on helposti 200e/ha (vaihteluväli ehkä jotainn 100e- 400e)
Tämä siis toisesta, vanhemmasta keskustelusta.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=49233.msg845785#msg845785
Tässä muistin virkistämiseksi aikaisempaa keskustelua tästä kullan vuolemisesta...
Linkki vieläkin vanhempaan keskusteluu ei taida toimia.
Joo ton laskelman nyt voi tehdä eritavallakin. Vaihtaa ton y1 halvempaan lantaan, käyttää tossia ja myy sadon rehuksi läheiselle karjatilalle niin saa rahtia pienennettyä. Mutta eihän tämä mikään kultakaivos ole. Homma kusee viimeistään siinävaiheessa kun alkaa hölmöilemään pellon vuokrassa tai ostohinnassa ja ostaa kiiltävää peltiä pihaan..
Jos karjatilalle myy häviää helposti myyntihinnassa ennemän kuin tuon rahdin, ainakin jos näillä kulmilla myy. Se vilja kun ei tunnu olevan minkään arvoista kun sitä myy suoraan käyttöön ja oikeastaan puintituoreena myydessä pitäisi melkein maksaa siitä että saa käydä esimerkiksi murskemakkaran täytteeksi viemässä. Jos kulujen ja tulojen erotus on 500€ sillä saa 7500€/ha ostohinnalla olevaa peltoa lyhennettyä, jää vielä verojen maksut yms suorittamatta. Tosta saa kyllä tossilla vähän nipistettyä ja puintii omalla vanhalla puimurilla ei tarvi laskea 100€/ha.
No eihän sitä kannata ilmaiseksi myydä sille karjatilalle. Myykää sitten muualle sinne mistä parhaimman hinnan saa. Mä olen tähän asti maksanut kyllä aina ihan markkinahinnan. Oletan, että molempi puoli on ollut tyytyväinen järjestelyyn. En ymmärrä sitä, että jos siitä pitää alkaa jotain ekstraa maksamaan. Ainahan tuo on kahden välinen asia.
Eiks toi ole itsestään selvyys?hun kallistuessa
Juurihan sinäkin kirjoitit että vilja kannattaa myydä eikä syöttää elukoille.
Viljatiloja näkyy kovasti ahistavan ettei karjatilat ostakkaan kalliimalla viljaa.Ihan vain tiedoksi,näin se menee muuallakin euroopassa,kotieläintuotanto vähenee rehujen kallistuessa,viljantuotanto lisääntyy.
-
Yritin olla kommentoimatta, mutta en malttanut; oman viljelijäurani aikana en ole vielä kertaakaan myynyt viljaa rehuksi. Härkistä olen myynyt rehuna, sen myönnän ja se on poikkeus. Kaurasiilot aukeaa kun ostaja maksaa rahdin ja suurimon hinnan, niin muuten kävi viimeksi kun myin luomuviljaa, mille kuulemma ei ole kysyntää.
Tilat jotka tuottaa omaa rehuviljaa kitisee hinnasta, se on ihan naurettavaa pelleilyä. Tilanne on kun saamattomat tulot muuttuvat kustannukseksi. Vähän kuin sopimuspelloilla, antaa lehmien kolla mutta on niin kallista korjata.
-
Yritin olla kommentoimatta, mutta en malttanut; oman viljelijäurani aikana en ole vielä kertaakaan myynyt viljaa rehuksi. Härkistä olen myynyt rehuna, sen myönnän ja se on poikkeus. Kaurasiilot aukeaa kun ostaja maksaa rahdin ja suurimon hinnan, niin muuten kävi viimeksi kun myin luomuviljaa, mille kuulemma ei ole kysyntää.
Tilat jotka tuottaa omaa rehuviljaa kitisee hinnasta, se on ihan naurettavaa pelleilyä. Tilanne on kun saamattomat tulot muuttuvat kustannukseksi. Vähän kuin sopimuspelloilla, antaa lehmien kolla mutta on niin kallista korjata.
🤣
-
Minä syön kaiken viljan ja käyn paskomassa itämereen ja ihmisten pihoille.
Tiedetään... minä se olin.
-
Minä syön kaiken viljan ja käyn paskomassa itämereen ja ihmisten pihoille.
Tiedetään... minä se olin.
Minä syön lihaa, juon maitoa ja käyn paskomassa Touko Aallon asunnon rappusille, ehkä hän rangaistukseksi piiskaa minua pyllylle.
-
Minä syön kaiken viljan ja käyn paskomassa itämereen ja ihmisten pihoille.
Tiedetään... minä se olin.
Minä syön lihaa, juon maitoa ja käyn paskomassa Touko Aallon asunnon rappusille, ehkä hän rangaistukseksi piiskaa minua pyllylle.
Sitten tulee Halal-Aho ja alottaa Toukopoukon kanssa kakkaleikit.
Mitäs siihen sanot? Huijari Hakkarainen porhaltaa vielä saunakämpästään eduskuntataksilla kolmanneksi pyöräks?
Järkytytkö?
-
Minä syön kaiken viljan ja käyn paskomassa itämereen ja ihmisten pihoille.
Tiedetään... minä se olin.
Minä syön lihaa, juon maitoa ja käyn paskomassa Touko Aallon asunnon rappusille, ehkä hän rangaistukseksi piiskaa minua pyllylle.
Sitten tulee Halal-Aho ja alottaa Toukopoukon kanssa kakkaleikit.
Mitäs siihen sanot? Huijari Hakkarainen porhaltaa vielä saunakämpästään eduskuntataksilla kolmanneksi pyöräks?
Järkytytkö?
Uolevi-ukkopekka-uu-uu leikkii niitten kans junaa :D
Justiinsa juu ihan jetsulleen.
-
Yksinkertaistettu laskelma vehnän tuotosta, 4t/ha
Menoja
Y1 0,45t x 381e (sis. rahdin) = 171e
Serti 0,32 x 529 e (sis. rahdin) = 170e
Kylvö 60e (Suorakylvöllä, kyntö ja äestykset vähintää tuplaavat varmaankin tuon)
Kasvinsuojelu 60e
Puinti 100e
Kuivaus 75e
Rahti 64e
--------------------------------------------
Yhteensä 700e
Tuossa siis vaan helposti laskettavat kulut. Poissa laskelmasta ovat kaikki rakennuksiin, peltoihin, koneisiin kuluvat: huolto, ylläpito, perusparannus, korko, ym. kulut. Nämä usein merkittäviä menoeriä. Tietty koneiden osalta voi ajatella että nämä sisältyvät jo hehtaari kuluihin jos vaikka käyttäisi pelkästää urakoitsijaa. Sitten myös mahdolliset pellonvuokrat, aika monella lienee näitäkin. Eikä nyt ole kovin kaukaa haettua, että peltoihin ja kalustoon sitoutuneelle pääomallekin pitäisi laskea joku korkovaatimus... Tässä vaiheessa voi jo alkaa tuumimaan maajussin järjenjuoksua; helposti omaisuutta on kiini jo puolesta miljoonasta ylöspäin... Kauppalehden keskusteluissa lieni jonkinlainen keskiarvo pääomalle, jonka tuotolla voisi kohtuudella elää 800 000. Siis tekemättä juurikaan mitään...
Tuloja
Tuet 500e
Viljan myynti 4t x 175 e 700e
--------------------------------------------
Yhteensä 1200e
Tulot - menot 500e
Spekulointia sadon määrän vaikutuksesta tulokseen
4t/ha siis 500e/ha
5t/ha 500e + 175e = 675e/ha
6t/ha 500e +(2 x 175e) = 850e/ha
Jne...
Yllä olevastakin puuttuu sitten suuremman sadon vaikutus kuivatukseen ja rahteihin, joitakin kymppejä/tonni sekin tekee, kun rahti yksistään n.16/t
Sadolla on siis huomattava merkitys tulokseen, tämähän nyt tiedettiinkin.
Valitettavasti saan ainakin itse tyytyä lähinnä tuohon 4t/ha, kun otetaan 10v keskiarvo. Tänä kautena sain tyytyä 3t/ha vehnällä, kuivuuden takia...
Vieläpä satoakin merkittävämpi vaikutus on viljan hinnan vaihteluilla, 100e vai 200e/t... Jokainen osannee itse laskea yhtälön eri arvoilla. Laskelmassa käytin tällä hetkellä realistisia hintoja.
Sitten vielä huomautus, mahdollisille alaa tuntemattomille, mutta keskustelua mahdollisesti lukeville:
Menoista todellakin puuttuu helposti jopa useampia satasia, juuri noiden kaikkien muiden menojen puuttuessa laskelmasta! Eli nettovoitto on jotain muuta kuin tuo näkyvä 500-850e/ha, kun jo pelkkä pellovuokra on helposti 200e/ha (vaihteluväli ehkä jotainn 100e- 400e)
Tämä siis toisesta, vanhemmasta keskustelusta.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=49233.msg845785#msg845785
Tässä muistin virkistämiseksi aikaisempaa keskustelua tästä kullan vuolemisesta...
Linkki vieläkin vanhempaan keskusteluu ei taida toimia.
Joo ton laskelman nyt voi tehdä eritavallakin. Vaihtaa ton y1 halvempaan lantaan, käyttää tossia ja myy sadon rehuksi läheiselle karjatilalle niin saa rahtia pienennettyä. Mutta eihän tämä mikään kultakaivos ole. Homma kusee viimeistään siinävaiheessa kun alkaa hölmöilemään pellon vuokrassa tai ostohinnassa ja ostaa kiiltävää peltiä pihaan..
Jos karjatilalle myy häviää helposti myyntihinnassa ennemän kuin tuon rahdin, ainakin jos näillä kulmilla myy. Se vilja kun ei tunnu olevan minkään arvoista kun sitä myy suoraan käyttöön ja oikeastaan puintituoreena myydessä pitäisi melkein maksaa siitä että saa käydä esimerkiksi murskemakkaran täytteeksi viemässä. Jos kulujen ja tulojen erotus on 500€ sillä saa 7500€/ha ostohinnalla olevaa peltoa lyhennettyä, jää vielä verojen maksut yms suorittamatta. Tosta saa kyllä tossilla vähän nipistettyä ja puintii omalla vanhalla puimurilla ei tarvi laskea 100€/ha.
No eihän sitä kannata ilmaiseksi myydä sille karjatilalle. Myykää sitten muualle sinne mistä parhaimman hinnan saa. Mä olen tähän asti maksanut kyllä aina ihan markkinahinnan. Oletan, että molempi puoli on ollut tyytyväinen järjestelyyn. En ymmärrä sitä, että jos siitä pitää alkaa jotain ekstraa maksamaan. Ainahan tuo on kahden välinen asia.
Eiks toi ole itsestään selvyys?
Juurihan sinäkin kirjoitit että vilja kannattaa myydä eikä syöttää elukoille.
Niin tällä hetkellä kyllä. Johtuen siitä, että elukasta ei saa riittävästi verrattuna siihen jos viljan myy. Yleisesti ainakin itse on täytynyt maksaa vähän enemmän kuin kauppa, että sitä viljaa on saanut ostettua, että sen vuoksi ajattelin, että viljanviljelijä saa paremman hinnan kun myy karjatilalle. SKI:n nurkilla ilmeisesti näin ei ole, joten silloin tietenkin sinne mistä parhaiten saa rahaa.
Viljatiloja näkyy kovasti ahistavan ettei karjatilat ostakkaan kalliimalla viljaa.Ihan vain tiedoksi,näin se menee muuallakin euroopassa,kotieläintuotanto vähenee rehujen kallistuessa,viljantuotanto lisääntyy.
Joo se on tässä suomessakin tulevana talvena mielenkiintoista nähdä, että mitä tapahtuu jos karjatilojen määrä romahtaa. Tosin tässä itämeren ympärillä on vajausta niin paljon, että eiköhän ne sitten viedä vaan ulos. Minusta tuota kauppaa pitäisi käydä ihan markkinahintaan. Se karjatila ostaa sieltä mistä halvimmalla saa ja viljanviljelijä myy sinne mistä saa parhaimman hinnan. Jos nämä ei kohtaa niin sitten on paras tehdä jotenkin muuten. En mä ainakaan koe, että minun pitäisi eläintilana maksaa viljasta esim. 20e tonnilta enemmän kuin kauppa sen vuoksi, että saan korkeampia tukia jne.
-
En mä ainakaan koe, että minun pitäisi eläintilana maksaa viljasta esim. 20e tonnilta enemmän kuin kauppa sen vuoksi, että saan korkeampia tukia jne.
Just. No vaikka UK 190 euroa, Saksa 210 euroa, Irlanti 230 euroa, Belgia, Hollanti 220 euroa
Totta kai viljanviljelijälle ehkä on pieni raha se, jos myy suoraan tilalle
150 eurolla vaikka 70 tonnia. Verrattuna siihen, että vientisatamaan
vietynä nyt saisi 175 euroa tonni viljatrokarilta. Niin, se kokonaissumman
ero olisi vain noin 2000 euroa. Miksi viljan viljelijä nyt aiheetta niuhottaisi
jostain paristatuhannesta. Viljanviljeijä haluaa olla reilu ja hyödyksi, siksi
pidetään paikalliset hinnat alhaalla.
En usko että toimii noin.
Nämä lienevät periaatekysymyksiä. Niinkin paljon, että näkisin mahdolliseksi
senkin, että jos minun olisi valittava viennin ja suoramyynnin välillä, vaikka samaan 150
euron hintaan, kallistuisin vientiin. En tiedä miksi, ehkä en halua puun ja kuoren
väliin, kun ohran on poissa maasta, se on poissa mielestä, pois aiheuttamasta
epäilyksiä puolin ja toisin.
-SS-
-
En mä ainakaan koe, että minun pitäisi eläintilana maksaa viljasta esim. 20e tonnilta enemmän kuin kauppa sen vuoksi, että saan korkeampia tukia jne.
Just. No vaikka UK 190 euroa, Saksa 210 euroa, Irlanti 230 euroa, Belgia, Hollanti 220 euroa
Totta kai viljanviljelijälle ehkä on pieni raha se, jos myy suoraan tilalle
150 eurolla vaikka 70 tonnia. Verrattuna siihen, että vientisatamaan
vietynä nyt saisi 175 euroa tonni viljatrokarilta. Niin, se kokonaissumman
ero olisi vain noin 2000 euroa. Miksi viljan viljelijä nyt aiheetta niuhottaisi
jostain paristatuhannesta. Viljanviljeijä haluaa olla reilu ja hyödyksi, siksi
pidetään paikalliset hinnat alhaalla.
En usko että toimii noin.
Nämä lienevät periaatekysymyksiä. Niinkin paljon, että näkisin mahdolliseksi
senkin, että jos minun olisi valittava viennin ja suoramyynnin välillä, vaikka samaan 150
euron hintaan, kallistuisin vientiin. En tiedä miksi, ehkä en halua puun ja kuoren
väliin, kun ohran on poissa maasta, se on poissa mielestä, pois aiheuttamasta
epäilyksiä puolin ja toisin.
-SS-
Enks mä just kirjottanut, että viljelijä myy sinne mistä parhaimman hinnan saa.. Jos viennistä saa parhaimman hinnan niin sitten sinne ei se mua haittaa. Tekee tälle alalle ihan hyvää. Se, että jos jollakin on joitain periaatteita ettei esim. myy jollekkin firmalle ollenkaan tai eläintilalle vaikka saisi paremman hinnan niin sitten ei kannattaisi valittaa huonosta hinnasta..
-
Se, että jos jollakin on joitain periaatteita ettei esim. myy jollekkin firmalle ollenkaan tai eläintilalle vaikka saisi paremman hinnan niin sitten ei kannattaisi valittaa huonosta hinnasta..
No täällä ei sopivalla etäisyydellä 100 km ole eläintilaa, joka tarjoaisi edes viljakauppa - 20 euroa. -30 euroa ja rahti viljelijän piikkiin.
Kaverille kyllä meinaan myydä edullisemmin, ja onhan oma kuljetuskin sillä, mutta se on eri asia.
Toiselle viljanviljelijälle olen lajiteltua leipäsyysvehnää antanut ilmakin.
-SS-
-
No täällä ei sopivalla etäisyydellä 100 km ole eläintilaa, joka tarjoaisi edes viljakauppa - 20 euroa. -30 euroa ja rahti viljelijän piikkiin.
Kaverille kyllä meinaan myydä edullisemmin, ja onhan oma kuljetuskin sillä, mutta se on eri asia.
Toiselle viljanviljelijälle olen lajiteltua leipäsyysvehnää antanut ilmakin.
-SS-
On niitä ja ostetaan tuoreena.
-
Se, että jos jollakin on joitain periaatteita ettei esim. myy jollekkin firmalle ollenkaan tai eläintilalle vaikka saisi paremman hinnan niin sitten ei kannattaisi valittaa huonosta hinnasta..
No täällä ei sopivalla etäisyydellä 100 km ole eläintilaa, joka tarjoaisi edes viljakauppa - 20 euroa. -30 euroa ja rahti viljelijän piikkiin.
Kaverille kyllä meinaan myydä edullisemmin, ja onhan oma kuljetuskin sillä, mutta se on eri asia.
Toiselle viljanviljelijälle olen lajiteltua leipäsyysvehnää antanut ilmakin.
-SS-
Älä nyt viitti. Käsittääkseni tuolla säteellä päästään jo lähelle tamperetta? Ymmärrän kyllä, että jos ei "tuttuja" eläintiloja ole niin vaikeaa voi olla. Ehkä on paras, että myyt sinne vientiin ja sillä selvä. Sieltähän sait sen parhaimman hinnan..
-
Kriisikokouksen satoa?
https://yle.fi/uutiset/3-10360317
Euroopan unionilta ei ole tulossa kriisitukea maataloudelle – hallitus sorvaa tukea budjettiin, keskusjärjestöt kannattavat
-
Kriisikokouksen satoa?
https://yle.fi/uutiset/3-10360317
Euroopan unionilta ei ole tulossa kriisitukea maataloudelle – hallitus sorvaa tukea budjettiin, keskusjärjestöt kannattavat
On sentään joku tolkku sielläkin............
-
Kriisikokouksen satoa?
https://yle.fi/uutiset/3-10360317
Euroopan unionilta ei ole tulossa kriisitukea maataloudelle – hallitus sorvaa tukea budjettiin, keskusjärjestöt kannattavat
On sentään joku tolkku sielläkin............
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava kannattavat kriisipakettia maataloudelle, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.
Maaseudun Tulevaisuuden mukaan oppositiopuolueista ainakin SDP ja vasemmistoliitto kannattavat maatalouden kriisipakettia. Sen sijaan vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto suhtautuu tukeen kriittisesti. Aalto sanoo lehdelle, että huonoja satovuosia tai muita menetyksiä ei ole kestävää paikkailla toistuvasti valtion budjetista.
No, supersammakko samoilla linjoilla aatetoverinsa toukon kanssa.
Mutta ilahduttavaa että muu vasemmisto ay-liikettä myöten haluaa auttaa kärsiviä viljelijöitä.
-
Kriisikokouksen satoa?
https://yle.fi/uutiset/3-10360317
Euroopan unionilta ei ole tulossa kriisitukea maataloudelle – hallitus sorvaa tukea budjettiin, keskusjärjestöt kannattavat
On sentään joku tolkku sielläkin............
Nuo kriisituet ei kuulu maatalouteen.Homma pitäis olla ittessään niin kannattavaa,ettei pari huonoo vuotta saisi venettä keinuttaa.
Jos esim. tämävuosi on taloudellisesti katastrofi,se on pankin kans sovittava asia.Ensvuonna sitte maksellaan enemmän.
Mutta kriisituet tulee lopulta vain omaan nilkkaan.
Ja en ole vihreä.Ja ei c1 saa merkittävästi suurempia tukia vrt ab ;D
-
Samaa mieltä, että kriistuki ei taaskaan auta mitään. Kunniakkaampaa olisi kestää tämä koettelemus kitisemättä.
Muuten olen erittäin ilahtunut ay-liikeen osoittamasta solidaarisuudesta maanviljelijöille, lienee ihan ainutkertaista historiassa. Ja Aisfarmerin ei tarvitse tulla lässyttämään tähän yhtään mitään.
-
Samaa mieltä, että kriistuki ei taaskaan auta mitään. Kunniakkaampaa olisi kestää tämä koettelemus kitisemättä.
Muuten olen erittäin ilahtunut ay-liikeen osoittamasta solidaarisuudesta maanviljelijöille, lienee ihan ainutkertaista historiassa. Ja Aisfarmerin ei tarvitse tulla lässyttämään tähän yhtään mitään.
Toi on semmosta kalsarien kääntämistä, hetken on puhdasta ja taas rantut ja vanat täyttää kankaan. Parempi vaan pestä paskapyykki ja alottaa puhtaalla alkkarilla....
AY-cosa nostra pelkää työpaikkojen menettämistä.....
-
Samaa mieltä, että kriistuki ei taaskaan auta mitään. Kunniakkaampaa olisi kestää tämä koettelemus kitisemättä.
Muuten olen erittäin ilahtunut ay-liikeen osoittamasta solidaarisuudesta maanviljelijöille, lienee ihan ainutkertaista historiassa. Ja Aisfarmerin ei tarvitse tulla lässyttämään tähän yhtään mitään.
Toi on semmosta kalsarien kääntämistä, hetken on puhdasta ja taas rantut ja vanat täyttää kankaan. Parempi vaan pestä paskapyykki ja alottaa puhtaalla alkkarilla....
AY-cosa nostra pelkää työpaikkojen menettämistä.....
Mitä eroa on MTK:lla ja Ay-cosa nostralla? MTK nostaa aina hirveän metelin tuontiruuasta, samoin kuin tavallisey viljelijät, myistettakoon se Lantmannenin ohran tuonti, sen sijaan Ay-cosa nostra ei ole lainkaan huolestunut tuontiduunareista, jotka polkee suomiduunareiden palkkatasoja, ay-mafian pitäisi seistä Jussi Halla-ahon rinnalla vastustamassa maahanmuuttoa.
-
Samaa mieltä, että kriistuki ei taaskaan auta mitään. Kunniakkaampaa olisi kestää tämä koettelemus kitisemättä.
Muuten olen erittäin ilahtunut ay-liikeen osoittamasta solidaarisuudesta maanviljelijöille, lienee ihan ainutkertaista historiassa. Ja Aisfarmerin ei tarvitse tulla lässyttämään tähän yhtään mitään.
Toi on semmosta kalsarien kääntämistä, hetken on puhdasta ja taas rantut ja vanat täyttää kankaan. Parempi vaan pestä paskapyykki ja alottaa puhtaalla alkkarilla....
AY-cosa nostra pelkää työpaikkojen menettämistä.....
Mitä eroa on MTK:lla ja Ay-cosa nostralla? MTK nostaa aina hirveän metelin tuontiruuasta, samoin kuin tavallisey viljelijät, myistettakoon se Lantmannenin ohran tuonti, sen sijaan Ay-cosa nostra ei ole lainkaan huolestunut tuontiduunareista, jotka polkee suomiduunareiden palkkatasoja, ay-mafian pitäisi seistä Jussi Halla-ahon rinnalla vastustamassa maahanmuuttoa.
Tuontiruoka ja tuontiduunarit on 2000-lukua.
Suomalaista osaamista viedään tuotteina ulkomaille (konepajateollisuus, elintarviketeollisuus jne) ja vastaavasti Suomeen tuodaan ulkomailta ulkomaista.
Tommonen halal-aholaisuus tappaa talonpojan ja duunarin hyvin nopeasti, kun on kasvanut pää perseessä ja on ahdasmielinen minäminä-mulkku ni en ihmettele tommosta ajatusmaailmaa... 🤣
-
Se, että jos jollakin on joitain periaatteita ettei esim. myy jollekkin firmalle ollenkaan tai eläintilalle vaikka saisi paremman hinnan niin sitten ei kannattaisi valittaa huonosta hinnasta..
No täällä ei sopivalla etäisyydellä 100 km ole eläintilaa, joka tarjoaisi edes viljakauppa - 20 euroa. -30 euroa ja rahti viljelijän piikkiin.
Kaverille kyllä meinaan myydä edullisemmin, ja onhan oma kuljetuskin sillä, mutta se on eri asia.
Toiselle viljanviljelijälle olen lajiteltua leipäsyysvehnää antanut ilmakin.
-SS-
Älä nyt viitti. Käsittääkseni tuolla säteellä päästään jo lähelle tamperetta? Ymmärrän kyllä, että jos ei "tuttuja" eläintiloja ole niin vaikeaa voi olla. Ehkä on paras, että myyt sinne vientiin ja sillä selvä. Sieltähän sait sen parhaimman hinnan..
Ei todellakaan Tampere enää ympyrän sisällä. Lähinnä Naantali/Turku, Loimaa, Forssa,
Hämeenlinna, Helsinki, Kirkkonummi.
Joo kyllä tämä suuri viljanvälittäjä kun on viljavarasto melko lähellä, niin rahti jää pieneksi.
Keskusliikkeet pitävät viljelijävarastoja myös. Hankkijat ja nämä rahoittavat eläinyksiköitä
agrirahalla suorakauppaakin tekemään se on vähin mitä uskaltaa ryhtyä, että on joku
takuumies välissä.
Viljakuorma on sen verran halpa, että se ei isoa ongelmaa tuo, vaikka tilitys jäisikin saamatta.
Mutta rahtimies haluaa laskunsa joka tapauksessa maksuun.
-SS-
-
Ainahan näissä viljanhintakeskusteluissa aktiivisesti unohdetaan rahdin osuus. Jos vehnän hinta on 200€/tonni, se on hinta jonka OSTAJA maksaa, ilmoitetut viljan hinnat on yleensäkin siis aina ostohintoja, ei niitä mitä myyjä saa käteen, myyjä saa rahdilla vähennetyn hinnan tililleen + laatilisät tai vähennykset, jotka tonnia kohden voi tehdä jopa enemmän kuin on rahdin osuus, joko miinusta tai plussaa.
-
Ainahan näissä viljanhintakeskusteluissa aktiivisesti unohdetaan rahdin osuus. Jos vehnän hinta on 200€/tonni, se on hinta jonka OSTAJA maksaa, ilmoitetut viljan hinnat on yleensäkin siis aina ostohintoja, ei niitä mitä myyjä saa käteen, myyjä saa rahdilla vähennetyn hinnan tililleen + laatilisät tai vähennykset, jotka tonnia kohden voi tehdä jopa enemmän kuin on rahdin osuus, joko miinusta tai plussaa.
Sillai ku jurruttaa joutessaan museovehkeillä ja kolukärryillä ostajan monttuun jyvät ni rahdin voi pääpiirteittäin laskea tuloksi.
-
teboilin nurkkapöydässä kaikki menetetyt mahdolllisuudet muuttuvat kustannuspuolelle.
-
Kyllä pian voi viljellä vaikka kuinka kuivaa/märkää olisi. ;)
"Yksi viljelijöitä turvaava keino voisi olla perustulo, jota vihreät ajaa kaikille suomalaisille." https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.286511
-
Kyllä pian voi viljellä vaikka kuinka kuivaa/märkää olisi. ;)
"Yksi viljelijöitä turvaava keino voisi olla perustulo, jota vihreät ajaa kaikille suomalaisille." https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.286511
Viljelijöillähän on jo perustulo, nimittäin hehtaarituet, jotka takaa kuitenkin tietyn varman tulopohjan, kävi sadon kanssa miten tahnsa. Vaikka tuottajahinnat olisi tuplat nykyisiin nähden, mutta ei olisi minkäänlaisia tukia, niin katovuosi olisi viljelijän taloudelle jopa tuhoisampi nykytilanteeseen verrattuna.
-
Kyllä silti valitsisin tupla hinnan ennemmin kuin tän tukisysteemin, helppo valinta.
Se olis jotakuinkin kaikilta osin reilumpaa, eikä veronmaksajienkaan tarttis koko ajan meuhkata ISOISTA tuista...
-
Kyllä silti valitsisin tupla hinnan ennemmin kuin tän tukisysteemin, helppo valinta.
Se olis jotakuinkin kaikilta osin reilumpaa, eikä veronmaksajienkaan tarttis koko ajan meuhkata ISOISTA tuista...
Sitten varmaankin meuhkattaisi kalliista ruoasta....
-
Kyllä silti valitsisin tupla hinnan ennemmin kuin tän tukisysteemin, helppo valinta.
Se olis jotakuinkin kaikilta osin reilumpaa, eikä veronmaksajienkaan tarttis koko ajan meuhkata ISOISTA tuista...
Sitten varmaankin meuhkattaisi kalliista ruoasta....
Niin totta.
-
Kriisikokouksen satoa?
https://yle.fi/uutiset/3-10360317
Euroopan unionilta ei ole tulossa kriisitukea maataloudelle – hallitus sorvaa tukea budjettiin, keskusjärjestöt kannattavat
On sentään joku tolkku sielläkin............
kenelle tuki kohdistetaan? Tässä vaaditaan tukea tuottaville tiloille, mitäs tukea ne kaipaa? Vai tarkoitetaanko tässä nyt, ei voida tarkoittaa.... pitääkö jäsenkortti palauttaa kahteen palaan saksittuna, jos oma kuivuus on huonompaa kuin muiden kuivuus :)
Tärkeää on myös tukitoimien kohdennus: tuen ”kovan ytimen” pitää kohdentua tuottaville tiloille.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.287303
-
Kriisikokouksen satoa?
https://yle.fi/uutiset/3-10360317
Euroopan unionilta ei ole tulossa kriisitukea maataloudelle – hallitus sorvaa tukea budjettiin, keskusjärjestöt kannattavat
On sentään joku tolkku sielläkin............
kenelle tuki kohdistetaan? Tässä vaaditaan tukea tuottaville tiloille, mitäs tukea ne kaipaa? Vai tarkoitetaanko tässä nyt, ei voida tarkoittaa.... pitääkö jäsenkortti palauttaa kahteen palaan saksittuna, jos oma kuivuus on huonompaa kuin muiden kuivuus :)
Tärkeää on myös tukitoimien kohdennus: tuen ”kovan ytimen” pitää kohdentua tuottaville tiloille.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.287303
Ai meinaat, että "viljelijä" jolla on "säilispeltoja" valtaosa, jotka eivät ole kytköksissä mihinkään nautoihin, on ansainnut kriisitukea? Tai lhp, kesanto yms. pellot, mikä kriisi niillä on? Olen kyllä sitä mieltä, että mitään kriisitukea ei tule tulla. Miten se auttaa, että aina kun menee perseelleen niin ollaan huutamassa muita apuun. Nyt olisi hyvä tilanne korjata asia markkinoilla. Tuotanto loppuu tai ainakin vähenee, jos hintaa ei kaupalta saada lisää. Mikäli kriisitukea tulee jostakin niin kauppa pesee taas kätensä ja kääntää selkänsä. Se että mikäli tässä kriisituettomassa mallissa varmaan moni tila joutuu luopumaan tuotannosta niin onko se oikeasti niin huono asia? Kannattamattomimmat lopettaa niinkuin yrityselämässäkin.
-
Kriisikokouksen satoa?
https://yle.fi/uutiset/3-10360317
Euroopan unionilta ei ole tulossa kriisitukea maataloudelle – hallitus sorvaa tukea budjettiin, keskusjärjestöt kannattavat
On sentään joku tolkku sielläkin............
kenelle tuki kohdistetaan? Tässä vaaditaan tukea tuottaville tiloille, mitäs tukea ne kaipaa? Vai tarkoitetaanko tässä nyt, ei voida tarkoittaa.... pitääkö jäsenkortti palauttaa kahteen palaan saksittuna, jos oma kuivuus on huonompaa kuin muiden kuivuus :)
Tärkeää on myös tukitoimien kohdennus: tuen ”kovan ytimen” pitää kohdentua tuottaville tiloille.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.287303
Täytyy sitten kammeta tulos vahvasti plussalle niin saa tuon tuen ;D Esim. jos sato onnistui erinomaisesti niin on "tuottava tila"
-
kenelle tuki kohdistetaan? Tässä vaaditaan tukea tuottaville tiloille, mitäs tukea ne kaipaa? Vai tarkoitetaanko tässä nyt, ei voida tarkoittaa.... pitääkö jäsenkortti palauttaa kahteen palaan saksittuna, jos oma kuivuus on huonompaa kuin muiden kuivuus :)
Tärkeää on myös tukitoimien kohdennus: tuen ”kovan ytimen” pitää kohdentua tuottaville tiloille.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.287303
Täytyy sitten kammeta tulos vahvasti plussalle niin saa tuon tuen ;D Esim. jos sato onnistui erinomaisesti niin on "tuottava tila"
ei ole mtk:sta kukaan vaivautunut tarkentamaan, mikä se tuottava tila tai kova ydin oikein on?
Lähtökohtaisesti mtk:n jäsentilat on tuottavia..... mtk:lle. Taloudellisesti tuottava tila on iloksi isäntäperheelle, monet luomutilat ovat hyvin tuottavia. Pääasia on että tuen ulkopuolelle saadaan rajattua tilat, joiden pihassa yhtenään ajelee kuorma-autoja tai rekkoja, tuoden ja vieden tavaroita... ansaitusti jäävät nyt "kovan ytimen" ulkopuolelle
-
kenelle tuki kohdistetaan? Tässä vaaditaan tukea tuottaville tiloille, mitäs tukea ne kaipaa? Vai tarkoitetaanko tässä nyt, ei voida tarkoittaa.... pitääkö jäsenkortti palauttaa kahteen palaan saksittuna, jos oma kuivuus on huonompaa kuin muiden kuivuus :)
Tärkeää on myös tukitoimien kohdennus: tuen ”kovan ytimen” pitää kohdentua tuottaville tiloille.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.287303
Täytyy sitten kammeta tulos vahvasti plussalle niin saa tuon tuen ;D Esim. jos sato onnistui erinomaisesti niin on "tuottava tila"
ei ole mtk:sta kukaan vaivautunut tarkentamaan, mikä se tuottava tila tai kova ydin oikein on?
Lähtökohtaisesti mtk:n jäsentilat on tuottavia..... mtk:lle. Taloudellisesti tuottava tila on iloksi isäntäperheelle, monet luomutilat ovat hyvin tuottavia. Pääasia on että tuen ulkopuolelle saadaan rajattua tilat, joiden pihassa yhtenään ajelee kuorma-autoja tai rekkoja, tuoden ja vieden tavaroita... ansaitusti jäävät nyt "kovan ytimen" ulkopuolelle
Tuottava tila tuottaa verotuloja valtiolle. Eli mitä jää viivan alle siitä maksetaan ansiotuloveroa. Ja ilman kriisitukea ei myöskään ole veronmaksua. Nollatuloksesta ei makseta veroa. Nyt kun tulee kriisitukea niin valtion verotulot kasvaa ja raha kiertää taskusta toiseen ja maailma pelastuu. Kriistukihan on samanlainen kuin valmisteveron palautuskin molemmat merkitään kirjanpidossa tuloksi.
-
Viime syksynä viljankuivaukseen meni moninkertaisesti öljyä normaalisyksyyn verrattuna, joten valtio sai siten myös energiaveroja paljon normaalia enemmän, joten siksi on valtiolle aika helppo kriisituen muoto tuo ylimääräinen energiaveron palautus, siinä vaan annetaan viljelijöille takaisin heidän maksamiaan energiaveroja. Valtio ei häviä mitään.
-
>Tuottava tila tuottaa verotuloja valtiolle. Eli mitä jää viivan alle siitä maksetaan ansiotuloveroa. Ja ilman kriisitukea ei myöskään ole veronmaksua. Nollatuloksesta ei makseta veroa. Nyt kun tulee kriisitukea niin valtion verotulot kasvaa ja raha kiertää taskusta toiseen ja maailma pelastuu
Verotuksellinen osaamisesi ei ole kovin korkealla tasoilla,jos tuon ottaa tosissaan,mutta provoiluluahan tuo vaan on. Onhan?
-
Lähtökohtaisesti mtk:n jäsentilat on tuottavia..... mtk:lle. Taloudellisesti tuottava tila on iloksi isäntäperheelle, monet luomutilat ovat hyvin tuottavia. Pääasia on että tuen ulkopuolelle saadaan rajattua tilat, joiden pihassa yhtenään ajelee kuorma-autoja tai rekkoja, tuoden ja vieden tavaroita... ansaitusti jäävät nyt "kovan ytimen" ulkopuolelle
Tuo on kyllä ajan henki: osa suurimmista tehoviljelytiloista ovat tälläkin hetkellä luovuttaneet tappiollisesta perinteisen maatalouden toiminnasta ja siiirtyneet luomuun, laajaperäiseen pitoeläintuotantoon, velkasaneeraukseen tai konkurssiin.
-SS-
-
Kriisikokouksen satoa?
https://yle.fi/uutiset/3-10360317
Euroopan unionilta ei ole tulossa kriisitukea maataloudelle – hallitus sorvaa tukea budjettiin, keskusjärjestöt kannattavat
On sentään joku tolkku sielläkin............
kenelle tuki kohdistetaan? Tässä vaaditaan tukea tuottaville tiloille, mitäs tukea ne kaipaa? Vai tarkoitetaanko tässä nyt, ei voida tarkoittaa.... pitääkö jäsenkortti palauttaa kahteen palaan saksittuna, jos oma kuivuus on huonompaa kuin muiden kuivuus :)
Tärkeää on myös tukitoimien kohdennus: tuen ”kovan ytimen” pitää kohdentua tuottaville tiloille.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.287303
Tuki tulee kohdistaa suojavyöhykenurmelle, koska se on ehdottomasti tuottoisin kasvi.
-
Maataloustuki täytyisi ratkaista jotenkin täysin uudella tavalla. Miten olisi "kansalaispalkka" viljelijöille. edellytyksinä olisi peltojen säilyttäminen viljelyyn kelpaavina ja ympäristöstä huolehtiminen. Muu toiminta olisi sitten täysin markkinaehtoista omien kykyjen ja resurssien mukaan.
-
Maataloustuki täytyisi ratkaista jotenkin täysin uudella tavalla. Miten olisi "kansalaispalkka" viljelijöille. edellytyksinä olisi peltojen säilyttäminen viljelyyn kelpaavina ja ympäristöstä huolehtiminen. Muu toiminta olisi sitten täysin markkinaehtoista omien kykyjen ja resurssien mukaan.
Eli kelpaa jos ei kasva ranteen paksuista puuta? Mitä järkeä on sitten siinä, että toisaalla se pelto kasvaa lähes sitä ranteen paksuista puuta ja toisaalla raivataan suosta lisää? Ei sillä, että kyllähän suomessa soita riittää mutta onko tuossa mitään järkeä? Samalla se puuta kasvava pelto saa tukia ja se suo ei. Ei en aja sitä, että raiviot pitäisi saada tukien piiriin vaan, että tukienpiiristä voitaisiin potkia enemmänkin peltoja pois. Miksi ei voitaisi mennä ihan suoraan siihen, että tuettaisiin tuotantoa? Nyt tuetaan omistamista/hallintaa. Eli ne jotka tekee saa ja ne jotka ei niin ei saa...
-
Maataloustuki täytyisi ratkaista jotenkin täysin uudella tavalla. Miten olisi "kansalaispalkka" viljelijöille. edellytyksinä olisi peltojen säilyttäminen viljelyyn kelpaavina ja ympäristöstä huolehtiminen. Muu toiminta olisi sitten täysin markkinaehtoista omien kykyjen ja resurssien mukaan.
Eli kelpaa jos ei kasva ranteen paksuista puuta? Mitä järkeä on sitten siinä, että toisaalla se pelto kasvaa lähes sitä ranteen paksuista puuta ja toisaalla raivataan suosta lisää? Ei sillä, että kyllähän suomessa soita riittää mutta onko tuossa mitään järkeä? Samalla se puuta kasvava pelto saa tukia ja se suo ei. Ei en aja sitä, että raiviot pitäisi saada tukien piiriin vaan, että tukienpiiristä voitaisiin potkia enemmänkin peltoja pois. Miksi ei voitaisi mennä ihan suoraan siihen, että tuettaisiin tuotantoa? Nyt tuetaan omistamista/hallintaa. Eli ne jotka tekee saa ja ne jotka ei niin ei saa...
Tuotantoon sidottu tuki on huono. Se on vaan niin, kaikki tietää sanomattakin miksi.
-
Maataloustuki täytyisi ratkaista jotenkin täysin uudella tavalla. Miten olisi "kansalaispalkka" viljelijöille. edellytyksinä olisi peltojen säilyttäminen viljelyyn kelpaavina ja ympäristöstä huolehtiminen. Muu toiminta olisi sitten täysin markkinaehtoista omien kykyjen ja resurssien mukaan.
Eli kelpaa jos ei kasva ranteen paksuista puuta? Mitä järkeä on sitten siinä, että toisaalla se pelto kasvaa lähes sitä ranteen paksuista puuta ja toisaalla raivataan suosta lisää? Ei sillä, että kyllähän suomessa soita riittää mutta onko tuossa mitään järkeä? Samalla se puuta kasvava pelto saa tukia ja se suo ei. Ei en aja sitä, että raiviot pitäisi saada tukien piiriin vaan, että tukienpiiristä voitaisiin potkia enemmänkin peltoja pois. Miksi ei voitaisi mennä ihan suoraan siihen, että tuettaisiin tuotantoa? Nyt tuetaan omistamista/hallintaa. Eli ne jotka tekee saa ja ne jotka ei niin ei saa...
tukioikeudellisen pellon voi ymmärtää halutessaan niin, että aikoinaan -95 on päätetty pinta-ala jolle tukia maksetaan ja silloiset pellonomistajat ovat saaneet omistukselleen oikeuden maataloustukeen erittäin tarkkoja ehtoja vastaan. Muu pinta-ala mm metsät ovat jääneet tätä tukea vaille. Osakekirjoja vastaan maksettiin osinkoa aikoinaan, rahasäästöille maksetaan korkoa... tukioikeus on vähän vastaava, vain rajatulle alalle myönnetty lisäarvo. Tämä arvo nostaa maan hintaa ja nyt tulee jollekin houkutus siirtää omaa esim metsämaata tähän tukioikeudellisen pinta-alan piiriin.... vastaavasti voisi paperista valmistaa seteleitä tai osakekirjoja ja vaatia osinkoa tälle itse valmistetulle osakekirjalle.
Miten tukioikeuksia sitten pitäisi hallinnoida, että ne osuisivat juuri oikeille pelloille? Varmaan joku pörssikaupan tapainen sovellus, jossa tarpeettoman pajua kasvavan metsänkainalon tukioikeuden saisi myytyä jollekin laajentamishaluiselle ihan vapaaehtoisella kaupalla. Jos hallinto alkaisi vastikkeetta karsia lohkoilta tukioikeuksia, niin maajussien kesän tärkein tavoite olisi säilyttää tukioikeudet koko pinta-alalla.... vehnän kylvölle mennään vasta jos aikaa jää :)
-
Kyllähän tuotantoa tuetaan myös, perustukien päälle. Eläintuotanto saa LHK-lisän. Sokerijuurikas saa reippaan lisän, ja saneeraus toisen sitten kiertovuodelle. Ruis ja valkuaiskasvit saavat lisän. Puutarhatuotanto ja luomu saavat lisän.
Se, että nurmet tuotiin maataloustuotteiden hinnanalennuskorvauksen alle, se oli välttämätöntä maatalouspoliittisesti, koska kasvinviljelytuotannon hinnankompensointi pelloille olisi muuten jäänyt pohjoisemmassa Suomessa lapsipuolen asemaan. Jos nurmet eivät saisikaan perustukia, ei myöskään hömppäheinistä olisi tunkua parhaille etelän tuotantopelloille.
-SS-
-
Lompakot auki, kohta sataa rahaa. Itämeren suojeluun 45 milliä. Onko suojavyöhykkeiden menopaikkausta vai kipsinlevitystä??
https://yle.fi/uutiset/3-10374246
-
Voitaisiin myydä koko Itämeri vaikka Natolle?
-
Lompakot auki, kohta sataa rahaa. Itämeren suojeluun 45 milliä. Onko suojavyöhykkeiden menopaikkausta vai kipsinlevitystä??
https://yle.fi/uutiset/3-10374246
Väitöskirja väittää: "Keskeinen laaja johtopäätös on, että luonto, erityisesti suolavesipulssien taajuuden romahtaminen, määrää pääosin Itämeren tilan, ei ihminen."... 8)
-
>Tuottava tila tuottaa verotuloja valtiolle. Eli mitä jää viivan alle siitä maksetaan ansiotuloveroa. Ja ilman kriisitukea ei myöskään ole veronmaksua. Nollatuloksesta ei makseta veroa. Nyt kun tulee kriisitukea niin valtion verotulot kasvaa ja raha kiertää taskusta toiseen ja maailma pelastuu
Verotuksellinen osaamisesi ei ole kovin korkealla tasoilla,jos tuon ottaa tosissaan,mutta provoiluluahan tuo vaan on. Onhan?
Tarkoitin "ilman kriisitukea ei ole myöskään veronmaksua" lausunnolla. Että jos tilan vuosittainen tulos on 10 300 niin silloin ei myöskään ole veronmaksua. Ja kriisituki siihen päälle, niin siinä tilanteessa joutuu kriisituen osalta maksamaan veroa. Tämän päivän uutisten mukaan kriisituki ei tule olemaan kuin hyvin pieni osa tilan liikevaihdon kasvuun. Ja ei tule "pelastamaan" vakavissa vaikeuksissa olevia tiloja. Tietysti hyvä että jotain tulee, mutta jos ajatellaan Brexit tukialennus pelkoa..ja uutta ohjelma kautta 2021 alkaen, joka myöskin on alentamassa tukia. Niin Suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus ja huoltovarmuus ei näytä mielestäni kovin hyvältä. Ensi vuoden huippusato pelastaisi paljon..Tällä hetkellä 15 vrk sääennuste lupaa 2 mm vettä, se on liian vähän eilen kylvetyille rukiille itävyyden varmistamiseksi.
-
>Tuottava tila tuottaa verotuloja valtiolle. Eli mitä jää viivan alle siitä maksetaan ansiotuloveroa. Ja ilman kriisitukea ei myöskään ole veronmaksua. Nollatuloksesta ei makseta veroa. Nyt kun tulee kriisitukea niin valtion verotulot kasvaa ja raha kiertää taskusta toiseen ja maailma pelastuu
Verotuksellinen osaamisesi ei ole kovin korkealla tasoilla,jos tuon ottaa tosissaan,mutta provoiluluahan tuo vaan on. Onhan?
Tarkoitin "ilman kriisitukea ei ole myöskään veronmaksua" lausunnolla. Että jos tilan vuosittainen tulos on 10 300 niin silloin ei myöskään ole veronmaksua. Ja kriisituki siihen päälle, niin siinä tilanteessa joutuu kriisituen osalta maksamaan veroa. Tämän päivän uutisten mukaan kriisituki ei tule olemaan kuin hyvin pieni osa tilan liikevaihdon kasvuun. Ja ei tule "pelastamaan" vakavissa vaikeuksissa olevia tiloja. Tietysti hyvä että jotain tulee, mutta jos ajatellaan Brexit tukialennus pelkoa..ja uutta ohjelma kautta 2021 alkaen, joka myöskin on alentamassa tukia. Niin Suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus ja huoltovarmuus ei näytä mielestäni kovin hyvältä. Ensi vuoden huippusato pelastaisi paljon..Tällä hetkellä 15 vrk sääennuste lupaa 2 mm vettä, se on liian vähän eilen kylvetyille rukiille itävyyden varmistamiseksi.
Huoltovarmuus ja Huoltovarmuus..
Juodaan saatana maitoa, sitä on jauheena ja vaikka minkälaisessa muodossa jos muu ruoka loppuu. 🤣
Kriisituki my ass... 🤣🤣
-
Maataloustuki täytyisi ratkaista jotenkin täysin uudella tavalla. Miten olisi "kansalaispalkka" viljelijöille. edellytyksinä olisi peltojen säilyttäminen viljelyyn kelpaavina ja ympäristöstä huolehtiminen. Muu toiminta olisi sitten täysin markkinaehtoista omien kykyjen ja resurssien mukaan.
Eikös se nyt ole juuri sitä, hehtaarituki on minimi ja sadolla ei ole korjuuvelvoitetta.
-
Kyllähän tuotantoa tuetaan myös, perustukien päälle. Eläintuotanto saa LHK-lisän. Sokerijuurikas saa reippaan lisän, ja saneeraus toisen sitten kiertovuodelle. Ruis ja valkuaiskasvit saavat lisän. Puutarhatuotanto ja luomu saavat lisän.
Se, että nurmet tuotiin maataloustuotteiden hinnanalennuskorvauksen alle, se oli välttämätöntä maatalouspoliittisesti, koska kasvinviljelytuotannon hinnankompensointi pelloille olisi muuten jäänyt pohjoisemmassa Suomessa lapsipuolen asemaan. Jos nurmet eivät saisikaan perustukia, ei myöskään hömppäheinistä olisi tunkua parhaille etelän tuotantopelloille.
-SS-
Se onkin juuri ihmeellistä, kun nurmi sai hinnanalennuskorvauksen, niin kotieläintukea olisi syytä ollut leikata.
-
>Tuottava tila tuottaa verotuloja valtiolle. Eli mitä jää viivan alle siitä maksetaan ansiotuloveroa. Ja ilman kriisitukea ei myöskään ole veronmaksua. Nollatuloksesta ei makseta veroa. Nyt kun tulee kriisitukea niin valtion verotulot kasvaa ja raha kiertää taskusta toiseen ja maailma pelastuu
Verotuksellinen osaamisesi ei ole kovin korkealla tasoilla,jos tuon ottaa tosissaan,mutta provoiluluahan tuo vaan on. Onhan?
Tarkoitin "ilman kriisitukea ei ole myöskään veronmaksua" lausunnolla. Että jos tilan vuosittainen tulos on 10 300 niin silloin ei myöskään ole veronmaksua. Ja kriisituki siihen päälle, niin siinä tilanteessa joutuu kriisituen osalta maksamaan veroa. Tämän päivän uutisten mukaan kriisituki ei tule olemaan kuin hyvin pieni osa tilan liikevaihdon kasvuun. Ja ei tule "pelastamaan" vakavissa vaikeuksissa olevia tiloja. Tietysti hyvä että jotain tulee, mutta jos ajatellaan Brexit tukialennus pelkoa..ja uutta ohjelma kautta 2021 alkaen, joka myöskin on alentamassa tukia. Niin Suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus ja huoltovarmuus ei näytä mielestäni kovin hyvältä. Ensi vuoden huippusato pelastaisi paljon..Tällä hetkellä 15 vrk sääennuste lupaa 2 mm vettä, se on liian vähän eilen kylvetyille rukiille itävyyden varmistamiseksi.
Huoltovarmuus ja Huoltovarmuus..
Juodaan saatana maitoa, sitä on jauheena ja vaikka minkälaisessa muodossa jos muu ruoka loppuu. 🤣
Kriisituki my ass... 🤣🤣
Unohdetaan Huoltovarmuus ja mennään kaikki viljelijät leipäjonoon. Sieltähän sitä leipää saa ilmatteeksi.
-
>Tuottava tila tuottaa verotuloja valtiolle. Eli mitä jää viivan alle siitä maksetaan ansiotuloveroa. Ja ilman kriisitukea ei myöskään ole veronmaksua. Nollatuloksesta ei makseta veroa. Nyt kun tulee kriisitukea niin valtion verotulot kasvaa ja raha kiertää taskusta toiseen ja maailma pelastuu
Verotuksellinen osaamisesi ei ole kovin korkealla tasoilla,jos tuon ottaa tosissaan,mutta provoiluluahan tuo vaan on. Onhan?
Tarkoitin "ilman kriisitukea ei ole myöskään veronmaksua" lausunnolla. Että jos tilan vuosittainen tulos on 10 300 niin silloin ei myöskään ole veronmaksua. Ja kriisituki siihen päälle, niin siinä tilanteessa joutuu kriisituen osalta maksamaan veroa. Tämän päivän uutisten mukaan kriisituki ei tule olemaan kuin hyvin pieni osa tilan liikevaihdon kasvuun. Ja ei tule "pelastamaan" vakavissa vaikeuksissa olevia tiloja. Tietysti hyvä että jotain tulee, mutta jos ajatellaan Brexit tukialennus pelkoa..ja uutta ohjelma kautta 2021 alkaen, joka myöskin on alentamassa tukia. Niin Suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus ja huoltovarmuus ei näytä mielestäni kovin hyvältä. Ensi vuoden huippusato pelastaisi paljon..Tällä hetkellä 15 vrk sääennuste lupaa 2 mm vettä, se on liian vähän eilen kylvetyille rukiille itävyyden varmistamiseksi.
Huoltovarmuus ja Huoltovarmuus..
Juodaan saatana maitoa, sitä on jauheena ja vaikka minkälaisessa muodossa jos muu ruoka loppuu. 🤣
Kriisituki my ass... 🤣🤣
Unohdetaan Huoltovarmuus ja mennään kaikki viljelijät leipäjonoon. Sieltähän sitä leipää saa ilmatteeksi.
Se on kuule niin että sulla ei oo hajuakaan huoltovarmuuksista.🤣
Ja ne kenellä on ni eivät siitä puhu.
-
Huoltovarmuus ja Huoltovarmuus..
Juodaan saatana maitoa, sitä on jauheena ja vaikka minkälaisessa muodossa jos muu ruoka loppuu. 🤣
Kriisituki my ass... 🤣🤣
Unohdetaan Huoltovarmuus ja mennään kaikki viljelijät leipäjonoon. Sieltähän sitä leipää saa ilmatteeksi.
Se on kuule niin että sulla ei oo hajuakaan huoltovarmuuksista.🤣
Ja ne kenellä on ni eivät siitä puhu.
jos tavoitellaan EU:n sisällä täydellistä huoltovarmuutta kansallisesti, niin pitää tehdä paljon muutoksia. Pitäisi kieltää joidenkin tuotteiden tuonti kokonaan, jotta täällä saadaan tuotanto pyörimään. Meillähän ei tehty moneen vuosikymmeneen autoja ollenkaan, toki niillä ajettiin. Euroopassa on monta yli viiden miljoonan asukkaan kaupunkia, joilla ei ole omaa maataloustuotantoa, silti siellä pysytään hengissä eli ruuan tuonti ei olisi ongelma täälläkään. Toki meitä körmyytettäisiin huonoina vuosina ja kiskottaisiin ylihintaa, mutta hengissä pysyttäisiin. Työttömiä tulisi pirusti ja moni joutuisi hakemaan "oikeita töitä", kun hömppätuet loppuisi. Varastoinnilla pystyttäisiin välttämään nälänhätä, mutta olisihan se huonoina vuosina tuskaista käydä kaupassa.
Sukuviirien rasvaamisen vaiva säästyisi, samoin maataloustukia ja itämeri luultavasti olisi muutaman tuhannen vuoden jälkeen taas entisellään eli uimakelvoton edelleen. Huoltovarmuudella elämöinti ei edusta mitään ja sen takia ei omaa maataloustuotantoa tarvita.
-
Huoltovarmuus ja Huoltovarmuus..
Juodaan saatana maitoa, sitä on jauheena ja vaikka minkälaisessa muodossa jos muu ruoka loppuu. 🤣
Kriisituki my ass... 🤣🤣
Unohdetaan Huoltovarmuus ja mennään kaikki viljelijät leipäjonoon. Sieltähän sitä leipää saa ilmatteeksi.
Se on kuule niin että sulla ei oo hajuakaan huoltovarmuuksista.🤣
Ja ne kenellä on ni eivät siitä puhu.
jos tavoitellaan EU:n sisällä täydellistä huoltovarmuutta kansallisesti, niin pitää tehdä paljon muutoksia. Pitäisi kieltää joidenkin tuotteiden tuonti kokonaan, jotta täällä saadaan tuotanto pyörimään. Meillähän ei tehty moneen vuosikymmeneen autoja ollenkaan, toki niillä ajettiin. Euroopassa on monta yli viiden miljoonan asukkaan kaupunkia, joilla ei ole omaa maataloustuotantoa, silti siellä pysytään hengissä eli ruuan tuonti ei olisi ongelma täälläkään. Toki meitä körmyytettäisiin huonoina vuosina ja kiskottaisiin ylihintaa, mutta hengissä pysyttäisiin. Työttömiä tulisi pirusti ja moni joutuisi hakemaan "oikeita töitä", kun hömppätuet loppuisi. Varastoinnilla pystyttäisiin välttämään nälänhätä, mutta olisihan se huonoina vuosina tuskaista käydä kaupassa.
Sukuviirien rasvaamisen vaiva säästyisi, samoin maataloustukia ja itämeri luultavasti olisi muutaman tuhannen vuoden jälkeen taas entisellään eli uimakelvoton edelleen. Huoltovarmuudella elämöinti ei edusta mitään ja sen takia ei omaa maataloustuotantoa tarvita.
Tuo on erittäin maatalousvihamielistä tekstiä.
-
Huoltovarmuus ja Huoltovarmuus..
Juodaan saatana maitoa, sitä on jauheena ja vaikka minkälaisessa muodossa jos muu ruoka loppuu.
Kriisituki my ass...
Unohdetaan Huoltovarmuus ja mennään kaikki viljelijät leipäjonoon. Sieltähän sitä leipää saa ilmatteeksi.
Se on kuule niin että sulla ei oo hajuakaan huoltovarmuuksista.
Ja ne kenellä on ni eivät siitä puhu.
jos tavoitellaan EU:n sisällä täydellistä huoltovarmuutta kansallisesti, niin pitää tehdä paljon muutoksia. Pitäisi kieltää joidenkin tuotteiden tuonti kokonaan, jotta täällä saadaan tuotanto pyörimään. Meillähän ei tehty moneen vuosikymmeneen autoja ollenkaan, toki niillä ajettiin. Euroopassa on monta yli viiden miljoonan asukkaan kaupunkia, joilla ei ole omaa maataloustuotantoa, silti siellä pysytään hengissä eli ruuan tuonti ei olisi ongelma täälläkään. Toki meitä körmyytettäisiin huonoina vuosina ja kiskottaisiin ylihintaa, mutta hengissä pysyttäisiin. Työttömiä tulisi pirusti ja moni joutuisi hakemaan "oikeita töitä", kun hömppätuet loppuisi. Varastoinnilla pystyttäisiin välttämään nälänhätä, mutta olisihan se huonoina vuosina tuskaista käydä kaupassa.
Sukuviirien rasvaamisen vaiva säästyisi, samoin maataloustukia ja itämeri luultavasti olisi muutaman tuhannen vuoden jälkeen taas entisellään eli uimakelvoton edelleen. Huoltovarmuudella elämöinti ei edusta mitään ja sen takia ei omaa maataloustuotantoa tarvita.
Tuo on erittäin maatalousvihamielistä tekstiä.
ei, vaan realismia.
Niiden oikeiden syiden esiin ottaminen olisi järkevää... nythän duunarien ammattiliitot taisi olla kaikki näiden poikkeuksellisista olosuhteista johtuvien tukien kannalla. Alkutuotannosta johtuvat työpaikat, monet ammattialat kokonaisuudessa ovat riippuvaisia lähituotannosta... jotain raakamaitoa tai lihaa ei tänne tuotaisi vaan purkkia ja vakuumia olisi tuonti. Eliitti haluaa luomua tai muuten tuntea jumalaisia fiiliksiä ruuasta. Monen puukenkämiehen ajot riippuu lannoite- tai viljakyydeistä. Ylipäätään on järkevää kärsiä vähän sen maajussin puolesta, että omaa leipää riittää monelle. Oletus siitä, että muiden maiden veronmaksajat maksaisivat meidän osuuden maataloustuista on myöskin harhaa, meiltä kinuttaisiin samat EU-jäsenmaksut, jotka sitten ohjattaisiin muihin maihin. Tyhmän eväät syödään ensin... sanoi vanha kansa ja oli oikeassa :)
-
Huoltovarmuus ja Huoltovarmuus..
Juodaan saatana maitoa, sitä on jauheena ja vaikka minkälaisessa muodossa jos muu ruoka loppuu. 🤣
Kriisituki my ass... 🤣🤣
Unohdetaan Huoltovarmuus ja mennään kaikki viljelijät leipäjonoon. Sieltähän sitä leipää saa ilmatteeksi.
Se on kuule niin että sulla ei oo hajuakaan huoltovarmuuksista.🤣
Ja ne kenellä on ni eivät siitä puhu.
jos tavoitellaan EU:n sisällä täydellistä huoltovarmuutta kansallisesti, niin pitää tehdä paljon muutoksia. Pitäisi kieltää joidenkin tuotteiden tuonti kokonaan, jotta täällä saadaan tuotanto pyörimään. Meillähän ei tehty moneen vuosikymmeneen autoja ollenkaan, toki niillä ajettiin. Euroopassa on monta yli viiden miljoonan asukkaan kaupunkia, joilla ei ole omaa maataloustuotantoa, silti siellä pysytään hengissä eli ruuan tuonti ei olisi ongelma täälläkään. Toki meitä körmyytettäisiin huonoina vuosina ja kiskottaisiin ylihintaa, mutta hengissä pysyttäisiin. Työttömiä tulisi pirusti ja moni joutuisi hakemaan "oikeita töitä", kun hömppätuet loppuisi. Varastoinnilla pystyttäisiin välttämään nälänhätä, mutta olisihan se huonoina vuosina tuskaista käydä kaupassa.
Sukuviirien rasvaamisen vaiva säästyisi, samoin maataloustukia ja itämeri luultavasti olisi muutaman tuhannen vuoden jälkeen taas entisellään eli uimakelvoton edelleen. Huoltovarmuudella elämöinti ei edusta mitään ja sen takia ei omaa maataloustuotantoa tarvita.
Tuo vertaus miljoonakaupunkeihin, joilla ei ole omaa maataloustuotantoa, ontuu. Logistisesti on helpompaa ja halvempaa ruokkia 5 miljoonan ihmisen kaupunki, varsinkin jos sen sijaintivaltiossa on omaa maataloustuotantoa, tai se sijaitsee tiheästi asutussa Keski- tai Etelä-euroopassa, missä valtioiden rajoilla ei ole merkitystä, eikä välissä ole meriä hidastamassa ja kalleuttamassa tavarankuljetuksia. Kalliimaksi ja epävarmemmaksi se tuontiruuan jakelu tulisi maassamme, missä ne 5 miljoonaa ihmistä asuvat hajallaan pinta-alaltaan isossa maassa. Mitä kauemmas satamista ja lentokentiltä ruoka pitää kuljettaa, sitä enemmän se maksaisi.
Toki osa ruuasta voitaisiin tuottaa ulkomaisia raaka-aineita, kuten viljaa, jalostamalla, mutta työvoimakustannuksemme tuntien, sekin ruoka olisi aika kallista.