• - vaikeapi käydä kauppa kuin kuivalla viljalla (vai onko )

***Riippuu viljan hinnasta. Jos viljanhinta alhainen, eikä nousua ole odotettavissa on erittäin helppo tapa viedä suoraan pellolta tuoresäilöttäväksi. Jos taas viljanhinta korkea + nousua odotettavissa, isännät kuivaavat ja kyttäävät. Tuoresäilötyn pois myyminen voipi olla hankalaa suosittaisin, että siilo mitoitetaan noin 10kk tarvetta varten.

Asiasta kolmanteen. Paljonko maksaisi semmoinen 500 motitn ilmatiivis viljasiilo?
Alkaa tuosta 100 vuotta vanhasta riihestä käyttö ikä vastaan ja tilavuus(oli laipiota myöten täynnä kun reilu rekkakuski toi 47 tonnia jyviä omien lisäksi).

Propionihapposäilönnästä voisin sanoa sen verran, että MTT:n tutkimusten mukaan (julkaistu mm Tuoresäilötyn viljan käyttö lihasikojen ruokinnassa, tekijät Palva ja Siljander-Rasi 2002) propionihappoa voidaan käyttää alle 18% viljan säilönnässä kustannustehokkaasti. Sen jälkeen kustannus nousee lämminilma kuivausta suuremmaksi. Tuon samaisen tutkimuksen mukaan, kun viljaa säilötään 500t/vuosi, tulee "säilöntä" kustannukseksi ilmatiiviillä 1,47c/kg, murskeviljalla (tornissa) 2,35c/kg, propionihapolla 3,17c/kg ja lämminilma kuivaus 3,05c/kg.

Myllyistä sen verta vielä, että alle 25% vilja menee kaikista normi myllyistä läpi, mutta saattaa tosiaan vaatia pykälää isomman moottori, jos tuntitehosta halutaan pitää kiinni. Useat sikalat käyttävät tavallista vasaramyllyä ja ovat tyytyväisiä, mutta levymylly on tietysti paras.

Noissa kustannuksissa ei liene huomioitu murskeviljan kohdalla sitä jyvän rikkomista ennen syöttöä. Tai siis noille muille säilöntätavoille pitää laskea vielä jokin kustannus tuosta säilönnän jälkeisestä jatkojalostuksesta. Ja vaivansakin siinä on.  Tietysti yhäkin pienimmät kustannukset on litistetyn viljan polkemisessa kasalle laatalle tai laakasiiloon.

Asiasta kolmanteen. Paljonko maksaisi semmoinen 500 motitn ilmatiivis viljasiilo?
Alkaa tuosta 100 vuotta vanhasta riihestä käyttö ikä vastaan ja tilavuus(oli laipiota myöten täynnä kun reilu rekkakuski toi 47 tonnia jyviä omien lisäksi).

***Eli noin 800m3 siilo, puhalluslietso täyttö + purkulaitteet + kaikki laitteet asennettuna + rahdit - sähkötyöt = 66 000€ alv 0%. Sähkötyöt tuossa ei ole paljoa yksi mies päivän hommissa. Pohjalaatan teko meidän kautta (isäntä tasoittaa maan valmiiksi) 8000€ alv 0 % sis betonit, eli kaikkiaan noin 76 000€ alv 0%. Jos laskee säilönnän kiinteätkustannuksen 10 vuodelle, eli 76000€/500000kg/10vuotta = 1,52c/kg Tähän lisätään hiilidioksidi 50kg/100000kg, eli 250kg (30kg pullo maksaa muistaakseeni 60€) eli 500€ + sähköt. MTT käytti poistoaikana 15 vuotta, joten ei tuo kaukaa heitä.

Lainaus käyttäjältä: TJP - 25.02.09 - klo:08:55

Propionihapposäilönnästä voisin sanoa sen verran, että MTT:n tutkimusten mukaan (julkaistu mm Tuoresäilötyn viljan käyttö lihasikojen ruokinnassa, tekijät Palva ja Siljander-Rasi 2002) propionihappoa voidaan käyttää alle 18% viljan säilönnässä kustannustehokkaasti. Sen jälkeen kustannus nousee lämminilma kuivausta suuremmaksi. Tuon samaisen tutkimuksen mukaan, kun viljaa säilötään 500t/vuosi, tulee "säilöntä" kustannukseksi ilmatiiviillä 1,47c/kg, murskeviljalla (tornissa) 2,35c/kg, propionihapolla 3,17c/kg ja lämminilma kuivaus 3,05c/kg.

Myllyistä sen verta vielä, että alle 25% vilja menee kaikista normi myllyistä läpi, mutta saattaa tosiaan vaatia pykälää isomman moottori, jos tuntitehosta halutaan pitää kiinni. Useat sikalat käyttävät tavallista vasaramyllyä ja ovat tyytyväisiä, mutta levymylly on tietysti paras.

Noissa kustannuksissa ei liene huomioitu murskeviljan kohdalla sitä jyvän rikkomista ennen syöttöä. Tai siis noille muille säilöntätavoille pitää laskea vielä jokin kustannus tuosta säilönnän jälkeisestä jatkojalostuksesta. Ja vaivansakin siinä on.  Tietysti yhäkin pienimmät kustannukset on litistetyn viljan polkemisessa kasalle laatalle tai laakasiiloon.

Oli huomioitu. Traktorimurskalla jauhettiin ennen tornisiiloon siirtämistä. Ja vasaramylly+myllytys + päiväsiilo ilmatiiviille. Ketju oli laskettu kokonaan kaikilla säilöntä muodoilla, kun kärry tulee pihaan aina kunnes vilja menee ruokkijalla. Kannattaa lukea se tutkimus. Osa on vanhetunutta tietoa, mutta perusidea tulee selväksi.