Jos murskeviljaa haluaa laittaa torniin, niin tornille täytyy laittaa sama varustus, kuin se olisi säilörehu käytössä. Noin arvio saman tilavuuksisten säilörehutornin hankintahinnasta vs. ilmatiivis viljasiilo on, että säilörehutorni on tupla hintainen. Tämä johtuu monesta seikasta. Täyttöpurkaja on arvokas, traktorikäyttöinen mylly on kalliimpi, kuin pieni sähkökäyttöinen, sr-torniin täytyy laittaa luukut joka kierrokselle, että konetta pääsee huoltamaan, samoin CE-hyväksytyt tikkaat lepotasoineen ja ennen kaikkea asennustyötä on huomattavasti enempi. Tuplasti korkeammat kiinteät kustannukset + mahdolliset säilöntäaineet nostavat viljatonnin hintaa.
Mitä sitten tulee jäätymiseen, niin terästorniin jäätyy tosiaan viljaa seinään kiinni. Tämä tapahtuu oli kyseessä sitten kosteudeltaan 18% tai 35% vilja. Kerroksen paksuus on muutamasta sentistä puoleen metriin. Siilojen halkaisijat alkavat kuudesta metristä, eli keskellä on melkoisesti tilaa sulan viljan valua alas. Ilmatiivistä viljaahan puretaan siilon pohjassa olevan kaukalon kautta ruuvilla. Siihen vilja valuu ns. "suppilo efektinä", eli samalla tapaa kuin kuivureissa olevissa siiloissa. Siilossa viljan yläpintaan muodostuu siis kartio, jonka jyrkkyys riippuu viljan kosteudesta. Siilon ulkoseinä on yleensä sininen, johon aurinko tarttuu helposti. Siilon sisällä tämänlaisena päivänä nousee helposti plussalle, mutta yöllä taas saattaa olla yli kymmenen astetta pakkasta. Päivän lämpö riittää irrottamaan jäätyneen viljan seiniltä, koska teräs johtaa hyvin lämpöä. Pohjalla on myös pyyhkäisyruuvi jota voidaan käyttää suojaputkessa hetken, jolloin se "romahduttaa" päältänsä viljaa. Murskeviljaa jos puretaan täyttöpurkaimella, niin en usko että sen kanssa tulee ongelmia, koska niitä ei tule säilörehunkaan kanssa. TeeJii on myynyt terästorneja Suomessa vuodesta 1992 lähtien (ilmatiiviitä viljasiiloja vuodesta 2002), eikä kertaakaan ole vilja tai s-rehu jäänyt torniin jäätymisen takia. Säilörehutorneja on kuitenkin paljon Kemijärvestä pohjoiseenkin. Olen tuon lapiointi takuun antanut kerran Sastamalaan myymääni siiloon ja nimi + puhelinnro löytyy siilon miesluukusta...
Propionihapposäilönnästä voisin sanoa sen verran, että MTT:n tutkimusten mukaan (julkaistu mm Tuoresäilötyn viljan käyttö lihasikojen ruokinnassa, tekijät Palva ja Siljander-Rasi 2002) propionihappoa voidaan käyttää alle 18% viljan säilönnässä kustannustehokkaasti. Sen jälkeen kustannus nousee lämminilma kuivausta suuremmaksi. Tuon samaisen tutkimuksen mukaan, kun viljaa säilötään 500t/vuosi, tulee "säilöntä" kustannukseksi ilmatiiviillä 1,47c/kg, murskeviljalla (tornissa) 2,35c/kg, propionihapolla 3,17c/kg ja lämminilma kuivaus 3,05c/kg.
Myllyistä sen verta vielä, että alle 25% vilja menee kaikista normi myllyistä läpi, mutta saattaa tosiaan vaatia pykälää isomman moottori, jos tuntitehosta halutaan pitää kiinni. Useat sikalat käyttävät tavallista vasaramyllyä ja ovat tyytyväisiä, mutta levymylly on tietysti paras.