Joskus käytetty propiooni, se kasa olisi hyvä peittää jollaki pressulla esim viikoksi että propiooni imeytyy ja haihtuu vähemmän. Se kasa kun "hengittää" hiukan ensialkuun kunnes propiooni imeytyy ja pysäyttää luonnollisen toiminnan. Toki se riittävän pitkä ruuvi on perusasioot josta enempi ei ole tarvis puhella.

ite oon kiinnostunu niistä honka tradingin myymistä dan corn siiloista, jos pystyis sellasella vähän alentaa kuivaus laskua. Onkos raatilaisilla kokemusta kyseisten siilojen toimivuudesta?

Ääni tuubille, makkara on nopea, edullinen ja kone ikuinen (myllyä vain vaihtaa).

Samoin

Lainaus käyttäjältä: TJP - 24.02.09 - klo:08:45

Murskevilja toimii ok täyttöpurkaimen kanssa, jos sykloni on heti tornin vieressä ja tippuu siitä apevaunuun. Ongelma on putkien tukkeutuminen imurilta etiä päin... Kustannuspuolesta sen verta, että murskevilja tornisiiloon laitettuna on kalliimpaa, kuin sen lämminilma kuivaus. Näillä viljanhinnalla ei todellakaan kannata laittaa murskeviljaa torniin.

Ilmatiivissiilo on sen sijaan kustannustehokas ratkaisu. Lämminilma kuivaukseen verrattuna säästö on huomattava. Kuten edellä kerrottiin täyttöpurkain kaikkine varusteineen maksaa puolet tornin hinnasta. Lisäksi vaatii enempi sähköä ja huoltoa. Siilon tyhjennys pohjasta vapaasti valuttaen on yksinkertainen ja edukas. Vilja säilyy ja maittaa hyvin eläimille. Täyttöpuoleen ei saa laittaa heittolietsoa, jotta jyvät pysyvät ehjänä, eikä siten ravintoarvo laske (Jos kuori rikkoutuu tai jyvä menee poikki, niin ravinteet on keväällä yhtä korkealla, kuin kuoria syöttäisi. Samoin käy kuivalla viljalla) Elevaattori tai (imu)puhalluslietso pitää jyvät ehjänä.

Lisä infoa saat halutessa asiakkailtamme. Alla yhteystietoni.

Ystävällisin terveisin,
Olli Soro
T.J.Pyykkönen Oy
olli.soro@teejii.fi
0400 959 921

Eikö sitä viljaa tarvii kuitenkin jauhaa?
Eli kummassakin tarvii sen myllyn.

Ilmatiivis säilönnössä jyvät laitetaan kokonaisena siiloon. Tyhjennettäessä tietysti jauhetaan, mutta silloinhan myllyn ei tarvitse olla kauhean tehokas ja hinta tippuu. Kannattaa muistaa, että kokonaisia jyviä on helppo siirtää, jauhetut hankalia. (siis koskea jauho) Ilmatiiviin täyttö on nopeampaa, kun ei tarvitse myllyä odotella vaan saa puida elevaattorin tai lietson tahdissa.

Komissaarille: Totta. Jos tehdään murskeviljaa, niin ehdottomasti tuubiin, tai ehkä kattamattomaan laakasiilon jos perunamäskiä saatavilla. Ilmatiivis säilöntä on silti edullisempaa ja helpommin automatisoitavissa. Mutta pitää huomata, että jos puintikosteudet on pitkällä aikavälillä yli 25% suositan kyllä murskeviljaa. Jos taas alle niin ilmatiivis.

Heti ostan tuomoisen virityksen, jos luvataan rahat takaisin sen jälkeen kun se on ankka jäässä ensimmäisen kerran ja tehtaan jätkät tulee porukalla lapiolla ja rautakangilla purkamaan sisällön ilman veloitusta.

Sen säkin saa sentään suht helposti purettua, mutta 500 kuution pönttö onkin vähän eri asia. Ei auta aukaista samallalailla kuin sardiinipurkki.

***Koskas tehdään kauppaa? Jos pidät säilöntäkosteuden 20-25%, niin lupaan tulla lapioimaan jos jäätyy! Huonolla tuurilla ulostuova ruuvi saattaa jumiutua jos vilja muussaantuu, mutta se on pikkujuttu puhdistaa...

Heti ostan tuomoisen virityksen, jos luvataan rahat takaisin sen jälkeen kun se on ankka jäässä ensimmäisen kerran ja tehtaan jätkät tulee porukalla lapiolla ja rautakangilla purkamaan sisällön ilman veloitusta.

Sen säkin saa sentään suht helposti purettua, mutta 500 kuution pönttö onkin vähän eri asia. Ei auta aukaista samallalailla kuin sardiinipurkki.

***Koskas tehdään kauppaa? Jos pidät säilöntäkosteuden 20-25%, niin lupaan tulla lapioimaan jos jäätyy! Huonolla tuurilla ulostuova ruuvi saattaa jumiutua jos vilja muussaantuu, mutta se on pikkujuttu puhdistaa...

Siinähän se ongelma onkin, viime syksynä naapuri sai kaurat 25% kun odotti marraskuulle asti. Aikaisemmin puidut oli lähempänä 40%. Eli pitäisi olla kuivuri kaverina että saisi alle 25% aina jyvät.

Lainaus käyttäjältä: TJP - 24.02.09 - klo:13:12

Heti ostan tuomoisen virityksen, jos luvataan rahat takaisin sen jälkeen kun se on ankka jäässä ensimmäisen kerran ja tehtaan jätkät tulee porukalla lapiolla ja rautakangilla purkamaan sisällön ilman veloitusta.

Sen säkin saa sentään suht helposti purettua, mutta 500 kuution pönttö onkin vähän eri asia. Ei auta aukaista samallalailla kuin sardiinipurkki.

***Koskas tehdään kauppaa? Jos pidät säilöntäkosteuden 20-25%, niin lupaan tulla lapioimaan jos jäätyy! Huonolla tuurilla ulostuova ruuvi saattaa jumiutua jos vilja muussaantuu, mutta se on pikkujuttu puhdistaa...

Siinähän se ongelma onkin, viime syksynä naapuri sai kaurat 25% kun odotti marraskuulle asti. Aikaisemmin puidut oli lähempänä 40%. Eli pitäisi olla kuivuri kaverina että saisi alle 25% aina jyvät.

Sittepähän se on selvä. Tulee tosin mieleen, että jos noin märkää, niin kannattaisiko tehdä viljat kokovilja säilörehuksi ja ostaa viljat kuivattuna...? Näillä viljan hinnoilla pitäisi satotaso olla huikea, että kannattaisi viljaa väkisin viljellä. No jos lohduttaa, niin puitiin sitä Jenkeissä maissia marraskuun lopussa. Lunta oli maassa 5 senttiä ja pakkasta vajaat kymmenen astetta...

Naapurilla on ollut ilmatiivis torni kauan. Aikoinaan viljat kuivattiin 25% ja ajettiin senjälkeen torniin. Talven -87 jälkeen sinne on ajettu vain alle 15% viljaa. 
Tuubissa ovat valittaneet, että linnut hakkaavat tuubin rikki. Helppo uskoa. Jos säilissiilossakin näkyy hiukankin muovia se hakataan samantien seulaksi. Murskelaakasiilossa pitää olla katto ja helposti käytettävä lintutiivis ovi muuten se on aika kome lintulauta. 

Naapurilla on ollut ilmatiivis torni kauan. Aikoinaan viljat kuivattiin 25% ja ajettiin senjälkeen torniin. Talven -87 jälkeen sinne on ajettu vain alle 15% viljaa. 
Tuubissa ovat valittaneet, että linnut hakkaavat tuubin rikki. Helppo uskoa. Jos säilissiilossakin näkyy hiukankin muovia se hakataan samantien seulaksi. Murskelaakasiilossa pitää olla katto ja helposti käytettävä lintutiivis ovi muuten se on aika kome lintulauta. 

Meinasko jäätyä -40C 25% jyvä?
Mielenkiintoista piikata irti siilosta -40 asteen pakkasessa jyviä.

MIKÄ ihme tekee litistetyn viljan säilönnästä tornissa niin kallista että ei kannata?? Verrattuna siis ilmatiiviiseen kokojyväsäilöntään? Ainakin vilja säilyy varmasti kun ei mitään alapurkaimia ole vaan vilja otetaan täyttöpurkaimella päältä. Ja jos seinänviereen kymmenen senttiä jäätyy kovalla pakkasella niin liekö tuo pahakaan ongelma. Murskesäilöttävän viljan puinnin voi aloittaa vaikka heti kun se puimurista läpi menee. Voi puida millaisella kelillä tahansa. Viljan saa valmiiksi käyttökelpoisena ja maittavana navettaan nappia painamalla.
 Tietenkin edullisinta ja varmatoimisinta on murskata jyvät laakasiiloon tai vastaavaan tasovarastoon ja koukkia sieltä sitten kauhalla.
 Propionisäilönnästä sen verran että eikös siltä ole kannattavuus aika pahasti pois jos kosteus on paljon päälle kahdenkymmenen? Happo on aika kallista ja tarvittava määrä lisääntyy nopeasti kosteuden lisääntyessä. Eikö märkänä säilötty vilja ole hankala jauhaakin?

MIKÄ ihme tekee litistetyn viljan säilönnästä tornissa niin kallista että ei kannata?? Verrattuna siis ilmatiiviiseen kokojyväsäilöntään? Ainakin vilja säilyy varmasti kun ei mitään alapurkaimia ole vaan vilja otetaan täyttöpurkaimella päältä. Ja jos seinänviereen kymmenen senttiä jäätyy kovalla pakkasella niin liekö tuo pahakaan ongelma. Murskesäilöttävän viljan puinnin voi aloittaa vaikka heti kun se puimurista läpi menee. Voi puida millaisella kelillä tahansa. Viljan saa valmiiksi käyttökelpoisena ja maittavana navettaan nappia painamalla.
 Tietenkin edullisinta ja varmatoimisinta on murskata jyvät laakasiiloon tai vastaavaan tasovarastoon ja koukkia sieltä sitten kauhalla.
 Propionisäilönnästä sen verran että eikös siltä ole kannattavuus aika pahasti pois jos kosteus on paljon päälle kahdenkymmenen? Happo on aika kallista ja tarvittava määrä lisääntyy nopeasti kosteuden lisääntyessä. Eikö märkänä säilötty vilja ole hankala jauhaakin?

No onhan se vähän hankaa jauhaa. Saatiin kerran märällä vehnällä 400 heppanen mersun dieseli sammumaan kuin sauna lyhty.
Minustakin tornisiilo on toiminta varmempi märällä tavaralla, kun se puretaan ylhäälyä päin täyttöpurkaimella.
Kuivaukseen verratuna ptopionisäilöntä on halpa ja siihen käy melkein mikä rakennus tahansa jossa on katto ja seinät suurinpiirtein ehjät.

Propionisäilönnästä sen verran että eikös siltä ole kannattavuus aika pahasti pois jos kosteus on paljon päälle kahdenkymmenen? Happo on aika kallista ja tarvittava määrä lisääntyy nopeasti kosteuden lisääntyessä. Eikö märkänä säilötty vilja ole hankala jauhaakin?

Hapon hinta pysynyt samana vuosikausia.. n. 1,5€/ltr alv0%

Bokri-Aanus kaupan nettisivuilta löytyy plussat:

http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/Maatalouskemikaalit/Sailontaaineet/Propion_sailoo_viljasi/'

miinukset:

• - tarvii valssimyllyn, vasaramylly ei toimi märällä viljalla..
• - ei käy kaikkiin ruokintalaitesysteemeihin jos kosteus >25%
• - hapon käry käy henkeen jos sisätiloissa hapotus, varsinkin jos välillä joutuu käsipelillä tasoitteleen siiloa.. Suursäkkiin hapottaessa käryt pysyy säkissä..
• - hapon käsittelyn vaarat, propionihappo häijympää ainetta kuin aiv2+
• - vaikeapi käydä kauppa kuin kuivalla viljalla (vai onko )

Lainaus käyttäjältä: rene - 24.02.09 - klo:22:45

Propionisäilönnästä sen verran että eikös siltä ole kannattavuus aika pahasti pois jos kosteus on paljon päälle kahdenkymmenen? Happo on aika kallista ja tarvittava määrä lisääntyy nopeasti kosteuden lisääntyessä. Eikö märkänä säilötty vilja ole hankala jauhaakin?

Hapon hinta pysynyt samana vuosikausia.. n. 1,5€/ltr alv0%

Bokri-Aanus kaupan nettisivuilta löytyy plussat:

http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/Maatalouskemikaalit/Sailontaaineet/Propion_sailoo_viljasi/'

miinukset:

• - tarvii valssimyllyn, vasaramylly ei toimi märällä viljalla..
• - ei käy kaikkiin ruokintalaitesysteemeihin jos kosteus >25%
• - hapon käry käy henkeen jos sisätiloissa hapotus, varsinkin jos välillä joutuu käsipelillä tasoitteleen siiloa.. Suursäkkiin hapottaessa käryt pysyy säkissä..
• - hapon käsittelyn vaarat, propionihappo häijympää ainetta kuin aiv2+
• - vaikeapi käydä kauppa kuin kuivalla viljalla (vai onko )

No sitä kosteutta voi säätää sillä että ostaa kuivaa viljaa. Edellyttää semmoista varastoa mihin sopii mielellään rekka kuorma kerralla hapotettujen lisäksi.
Silloin toimii kokemukseni mukaan suht hyvin.

Jos murskeviljaa haluaa laittaa torniin, niin tornille täytyy laittaa sama varustus, kuin se olisi säilörehu käytössä. Noin arvio saman tilavuuksisten säilörehutornin hankintahinnasta vs. ilmatiivis viljasiilo on, että säilörehutorni on tupla hintainen. Tämä johtuu monesta seikasta. Täyttöpurkaja on arvokas, traktorikäyttöinen mylly on kalliimpi, kuin pieni sähkökäyttöinen, sr-torniin täytyy laittaa luukut joka kierrokselle, että konetta pääsee huoltamaan, samoin CE-hyväksytyt tikkaat lepotasoineen ja ennen kaikkea asennustyötä on huomattavasti enempi. Tuplasti korkeammat kiinteät kustannukset + mahdolliset säilöntäaineet nostavat viljatonnin hintaa.

Mitä sitten tulee jäätymiseen, niin terästorniin jäätyy tosiaan viljaa seinään kiinni. Tämä tapahtuu oli kyseessä sitten kosteudeltaan 18% tai 35% vilja. Kerroksen paksuus on muutamasta sentistä puoleen metriin. Siilojen halkaisijat alkavat kuudesta metristä, eli keskellä on melkoisesti tilaa sulan viljan valua alas. Ilmatiivistä viljaahan puretaan siilon pohjassa olevan kaukalon kautta ruuvilla. Siihen vilja valuu ns. "suppilo efektinä", eli samalla tapaa kuin kuivureissa olevissa siiloissa. Siilossa viljan yläpintaan muodostuu siis kartio, jonka jyrkkyys riippuu viljan kosteudesta. Siilon ulkoseinä on yleensä sininen, johon aurinko tarttuu helposti. Siilon sisällä tämänlaisena päivänä nousee helposti plussalle, mutta yöllä taas saattaa olla yli kymmenen astetta pakkasta. Päivän lämpö riittää irrottamaan jäätyneen viljan seiniltä, koska teräs johtaa hyvin lämpöä. Pohjalla on myös pyyhkäisyruuvi jota voidaan käyttää suojaputkessa hetken, jolloin se "romahduttaa" päältänsä viljaa. Murskeviljaa jos puretaan täyttöpurkaimella, niin en usko että sen kanssa tulee ongelmia, koska niitä ei tule säilörehunkaan kanssa. TeeJii on myynyt terästorneja Suomessa vuodesta 1992 lähtien (ilmatiiviitä viljasiiloja vuodesta 2002), eikä kertaakaan ole vilja tai s-rehu jäänyt torniin jäätymisen takia. Säilörehutorneja on kuitenkin paljon Kemijärvestä pohjoiseenkin. Olen tuon lapiointi takuun antanut kerran Sastamalaan myymääni siiloon ja nimi + puhelinnro löytyy siilon miesluukusta...

Propionihapposäilönnästä voisin sanoa sen verran, että MTT:n tutkimusten mukaan (julkaistu mm Tuoresäilötyn viljan käyttö lihasikojen ruokinnassa, tekijät Palva ja Siljander-Rasi 2002) propionihappoa voidaan käyttää alle 18% viljan säilönnässä kustannustehokkaasti. Sen jälkeen kustannus nousee lämminilma kuivausta suuremmaksi. Tuon samaisen tutkimuksen mukaan, kun viljaa säilötään 500t/vuosi, tulee "säilöntä" kustannukseksi ilmatiiviillä 1,47c/kg, murskeviljalla (tornissa) 2,35c/kg, propionihapolla 3,17c/kg ja lämminilma kuivaus 3,05c/kg.

Myllyistä sen verta vielä, että alle 25% vilja menee kaikista normi myllyistä läpi, mutta saattaa tosiaan vaatia pykälää isomman moottori, jos tuntitehosta halutaan pitää kiinni. Useat sikalat käyttävät tavallista vasaramyllyä ja ovat tyytyväisiä, mutta levymylly on tietysti paras.

• - vaikeapi käydä kauppa kuin kuivalla viljalla (vai onko )

***Riippuu viljan hinnasta. Jos viljanhinta alhainen, eikä nousua ole odotettavissa on erittäin helppo tapa viedä suoraan pellolta tuoresäilöttäväksi. Jos taas viljanhinta korkea + nousua odotettavissa, isännät kuivaavat ja kyttäävät. Tuoresäilötyn pois myyminen voipi olla hankalaa suosittaisin, että siilo mitoitetaan noin 10kk tarvetta varten.