• Tavallinen aihe

Aihe Ruinex  (Luettu 8237 kertaa)

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6832
Vs: Ruinex
Edelleen, erikoisviljely erikseen. 3-5 vuoden välein tehtävä 5 tonnin kalkitus tekee sen puolensataa euroa hehtaarille jatkuvaa kustannuspainetta, jollei jonkun pihapiirissä sitten ole kalkkisivutuotteita puskevaa tehdasta. Ja pH 6.2 jälkeen ei sopivien viljalajikkeiden sato nouse enää vastaavasti.

Totta kai jos esimerkiksi sokerijuurikasta ja voimaperäistä nurmea, hyödyt ovat selvät, ja tuotantopalkkiolla ja eläinlisillä ostelee kalkkia vaikka joka vuosi. Mutta ei >7 pH:n viljanviljely yksistään viheltelyä ole, esimerkiksi melkein kaikki hivenet pitää silloin ruiskuttaa lehdille, puutosoireita alkaa näkyä, jostakin syystä. Sitäkin tuossa on harjoiteltu.

No, kalkkihommia voi ehdottomasti harrastaa kiinnostuksen vuoksi, asun itsekin melkein kalkkikaivoksen päällä, on niinkö meidän kaupungin yksi merkittävä elinkeino. Itselle tulikin pihalle tuoreeltaan Nordkalk Agritran rakeistettua kalkkia, sepäs on oikea lyhyiden vuokrasopimusten pelastaja, kallista kuin kulta, mutta voi levittää pintamultaan esimerkiksi kylvön yhteydessä. Nopeavaikutteinen.

http://www.nordkalk.fi/tuotteet/kalkkikivijauhe/nordkalk-atrigran-rakeinen-kalkki/

-SS-

 En tiä.

 Mun mielestä vanha oppi siitä, että maa pitää olla perustaltaan hyvässä kasvukunnossa, jotta siitä saadaan hyvät sadot, pitää edelleenkin paikkansa. Ja ne perusasiat ovat kunnossa oleva vesitalous, oikea ca/mg -suhde sekä oikea ph-arvo. Ja hankalaa se on esim. ph-arvoa pitää kunnossa ilman säännöllistä kalkitusta, jonka ylläpidoksi on keskimäärin vaadittu keskimäärin 1000 kg kalkkia /ha/vuosi eli vaikkapa 5000 kalkkia 5 vuoden välein.

 Älytöntä ruiskia kalliit aineet maksimipanostuksilla peltoon, jos perusasiat eivät ole kunnossa. Sama kuin laittaisi taloon yksisauvaisen tammiparketin, vaikka antura painuu maahan 10 senttiä vuodessa.

 Jos jokin näistä vanhoista perusteista on muuttunut nykykoohotuksessa, muuttukoon, mutta mä en ajatteluani muuta. Jos on perse niin auki, ettei raha riitä kalkitukseen eli maan kasvukunnosta huolehtimiseen, kalkitse edes joku lohko kasvukuntoon, laita siihen viljaa maksimipanostuksilla ja ne lohkot, joihin pinkka ei riitä kasvukunnon huolehtimiseen, jätä ne riista- tai muuksi hömpäksi.

 Ja turha itkeä jostain lehtilannoitustarpeesta silloin, kun ph on seiskan tasolla, kun ne litkut on viljanviljelyn kokonaiskuluissa jotain pilkun jälkeen.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6832
Vs: Ruinex
 Ja noi v1tun tutkimukset, joita agronomit tekevät pienen palkkansa eteen, niitä tulee ja menee. Tulee tutkimus ja seuraava tutkimus kumoaa edellisen lopputuloksen. Kuka viljelijä poukkoaa kaiken maailman tutkimusten ja neuvojien perässä, hän tulee uppoamaan kaulaa myöten paskaansa. Vähän niin kuin tämä suorakylvökin...oliko vuosituhannen vaihteessa kun suorakylvön hullutus oli suurimmillaan. Sopi kuulemma kaikille ja kaikkialla, ja fosforivalumatkin pysyy kurissa. Nyt kun on myrsky laantunut ja saatu isännät luovuttamaan vanhat auransa pilkkahintaan koneliikkeiden takapihoille ruostumaan ja kalliit lautastinttarit ja suorakylvökoneet taas myytyä kalliilla hinnalla isännille...

...niin nyt todetaankin, ettei se suorakylvö olekaan ihan niin sopivaa kaikille maalajeille ja se fosforihan jääkin siihen maan pintaan ja huuhtoutuu vesistöihin ellei sitä kynnetäkään silloin tällöin sitä peltoa. Ja on jopa perkele havaittu että vesitilaakin se kyntö pellolle tuo.

 Nyt ne kyntöauransa myyneet isännät ostavat taas takaisin niitä valtteja, kovalla hinnalla. Ja konekauppiaat nauravat joka askeleella matkalla pankkiin. Ja kukaan ei nosta tikun nokkaan näitä tumpeloita tutkijoita ja neuvojia, jotka tuovat v1tun tutkimuksillaan lisää taloudellista ahdinkoa jo valmiiksi helvetin huonosti kannattavaan maatalouteen.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

Apilas Jr.

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1368
  • Allahu akbar!
Vs: Ruinex
Ja noi v1tun tutkimukset, joita agronomit tekevät pienen palkkansa eteen, niitä tulee ja menee. Tulee tutkimus ja seuraava tutkimus kumoaa edellisen lopputuloksen. Kuka viljelijä poukkoaa kaiken maailman tutkimusten ja neuvojien perässä, hän tulee uppoamaan kaulaa myöten paskaansa. Vähän niin kuin tämä suorakylvökin...oliko vuosituhannen vaihteessa kun suorakylvön hullutus oli suurimmillaan. Sopi kuulemma kaikille ja kaikkialla, ja fosforivalumatkin pysyy kurissa. Nyt kun on myrsky laantunut ja saatu isännät luovuttamaan vanhat auransa pilkkahintaan koneliikkeiden takapihoille ruostumaan ja kalliit lautastinttarit ja suorakylvökoneet taas myytyä kalliilla hinnalla isännille...

...niin nyt todetaankin, ettei se suorakylvö olekaan ihan niin sopivaa kaikille maalajeille ja se fosforihan jääkin siihen maan pintaan ja huuhtoutuu vesistöihin ellei sitä kynnetäkään silloin tällöin sitä peltoa. Ja on jopa perkele havaittu että vesitilaakin se kyntö pellolle tuo.

 Nyt ne kyntöauransa myyneet isännät ostavat taas takaisin niitä valtteja, kovalla hinnalla. Ja konekauppiaat nauravat joka askeleella matkalla pankkiin. Ja kukaan ei nosta tikun nokkaan näitä tumpeloita tutkijoita ja neuvojia, jotka tuovat v1tun tutkimuksillaan lisää taloudellista ahdinkoa jo valmiiksi helvetin huonosti kannattavaan maatalouteen.

Jos on niin ***** tyhmä ettei ymmärrä lukemaansa, vaan uskoo sokeasti kauppiaiden juttuja, niin ansaitseekin menettää massinsa.

KallePP

  • Vieras
Vs: Ruinex
 No juu, Kaverukset Puuhis ja SKN samoilla linjoilla viljanviljelyn teorioissa ja käytännöissä.

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6832
Vs: Ruinex
Ja noi v1tun tutkimukset, joita agronomit tekevät pienen palkkansa eteen, niitä tulee ja menee. Tulee tutkimus ja seuraava tutkimus kumoaa edellisen lopputuloksen. Kuka viljelijä poukkoaa kaiken maailman tutkimusten ja neuvojien perässä, hän tulee uppoamaan kaulaa myöten paskaansa. Vähän niin kuin tämä suorakylvökin...oliko vuosituhannen vaihteessa kun suorakylvön hullutus oli suurimmillaan. Sopi kuulemma kaikille ja kaikkialla, ja fosforivalumatkin pysyy kurissa. Nyt kun on myrsky laantunut ja saatu isännät luovuttamaan vanhat auransa pilkkahintaan koneliikkeiden takapihoille ruostumaan ja kalliit lautastinttarit ja suorakylvökoneet taas myytyä kalliilla hinnalla isännille...

...niin nyt todetaankin, ettei se suorakylvö olekaan ihan niin sopivaa kaikille maalajeille ja se fosforihan jääkin siihen maan pintaan ja huuhtoutuu vesistöihin ellei sitä kynnetäkään silloin tällöin sitä peltoa. Ja on jopa perkele havaittu että vesitilaakin se kyntö pellolle tuo.

 Nyt ne kyntöauransa myyneet isännät ostavat taas takaisin niitä valtteja, kovalla hinnalla. Ja konekauppiaat nauravat joka askeleella matkalla pankkiin. Ja kukaan ei nosta tikun nokkaan näitä tumpeloita tutkijoita ja neuvojia, jotka tuovat v1tun tutkimuksillaan lisää taloudellista ahdinkoa jo valmiiksi helvetin huonosti kannattavaan maatalouteen.

Jos on niin ***** tyhmä ettei ymmärrä lukemaansa, vaan uskoo sokeasti kauppiaiden juttuja, niin ansaitseekin menettää massinsa.

ei kannata uskoa kauppiaiden myyntipuheita eikä uskoa kaikkea lukemaansa vaan viljelijän pitää seurata omaa peltoaan ja tehdä omiin kokemuksiin perustuvia ratkaisuja.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7742
Vs: Ruinex
Tutkimuksissa on se hyvä puoli, että fiksut osaavat tulkita niitä tutkimuksia. Ja samalla hieman laajentaa näkökantaansa. Monelle tutkimus tarkoittaa kauppiaiden kertomusta tutkimuksista.

Jos ei ole akateemista ajattelutapaa, ei ole järkeä. Ajattelutapa ei tietenkään tarkoita akateemista loppututkintoa. Ja tietenkin päinvastoin.

Oli sitten hitsari tai joku lisuriveikko tai ihan vaan approheebo, niin mikään ei takaa järkeä.

Suorakylvössä kamalinta on ehdottomuus. Naapurinkin kyntöaurat pitää hävittää. Ja vielä oudointa on väittely että mikä on suorintakylvöä ja millä koneella.


Jos itsellä ei ole halua kokeilla ja pipertää pikku juttuja, niin mikäs siinä sitten. Ei kukaan vaadikaan. Älkää ny sitten viitsikö vittuilla myöskään niille, jotka vähän jotain "hullua" tai "ei niin hullua" testailee. Toisaalta, harva "leikkimökkiläinen" siitä itseensä ottaa.
"vidtuillu... ilman sitä maailma olisi tylsä paikka asua."

- Nikita Hruštšov, Kuuban ohjuskriisin aikoina

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4292
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Ruinex
Tutkimukset voi tosiaan vaatia vähän  perehtymistä. Ongelmiakin noissa tutkimuksissa on. Käytäntöön vieminen voi olla haasteellista ja tutkimusten pitäisi olla riittävän kattavia. Eli kestoltaan riittävän pitkiä ja tehtynä erilaisissa olosuhteissa. Mutta tämä taas maksaa aina lisää ja tutkimukseen käytettävät rahavirrat on supistuneet kaiken aikaa. Itsellä on kokemusta jonkin verran tutkimustoiminnasta kun olin Vihdissä MTT-tutkimusasemalla yhden kesän erikoistumisharjoittelussa.

Mun mielestä puuhis kirjoitti ihan asiaa. Perus asiat pitää olla kunnossa ennen kuin pellosta voi saada satoa. Vesitalous on kaikista tärkein asia. Jos pelto on märkä niin silloin siellä ei toimi mikään. Tiivistymistä jne...
Ja mitä tulee tähän ruinexiin niin on kyllä omasta mielestä ihan höpöhöpö hommia. Mieluummin jonkinlainen olkiäes tms. jolla rapsutella kasvijätteet maan kanssa kosketuksiin jolloin lahoaminen alkaa nopeasti. Itsellä ei tosi ole mitään tarvetta tämmöisillekään kun vilja näyttelee niin pientä osaa meidän tilan kuvioissa ja kaikki kynnetään... Mutta aina pitää olla niin sanotusti "hököllä" uusien asioiden kanssa ja katella hommia avoimin mielin. Täälläkin päin oli suorakylvöbuumia jonkin verran, mutta sitten kun lautasmuokkaimet tuli muotiin niin semmoinen löytyi lähes jokaisen talon pihalta. Aika moni on kaivanut naftaliinista tai hommannut uudet aurat ja äkeitäkin on päivitetty. Kultivaattoreita ei täällä päin ole käytännössä ollenkaan, vaikka itse olen sitä mieltä että semmoinen on "kevennettyyn" muokkaukseen paras vaihtoehto.

alpo10

  • Vieras
Vs: Ruinex
Löytyypä tuolle ihan kotimainenkin vastine. BioAktivaattori. Ja vielä luomuhyväksytty, luonnollisesti :D

http://www.faintend.fi/index.php/fi/tuotteet-menu/erikoistuotteet

Kysymys kuuluu ainoastaan, miksi ostaa moista.
jo pari vuotta aikaisemmin kaipailin juuri tämän tyyppistä ainetta.... tuo BioAktivaattori ei vaan näyttänyt linkissä olevasta kuvasta päätellen ihan tuotteistetulta, ennemmin baskakasalta.

Miksi ostaa, no kustannussäästö on ihan valtava, jos yhdessä glyfon kanssa laittaa tulee pelkkä ainekustannus, 15€/ha on realismia. Joku kultivointi tai äestys jää pois, jos keväällä sänki menee läpi kylvökoneesta, eikä kylmetä maata patjana kylvön päällä. Toivottavasti aineen teho leutoina talvina ei jatku enää seuraavan kesän viljan olkeen.... :)

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=68106.msg1227396;topicseen#msg1227396
Joskus olen miettinyt, eikö ole mitään kemiallista ainetta tai bakteeria, jota voisi syksyllä ruiskuttaa peltoon, joka hävittää oljen kevääseen mennessä....niin eikä sitten enää hävitä seuraavan kevään kasvuston olkea :)

alpo10

  • Vieras
Vs: Ruinex
Olen hiukka skeptinen. Oljen hajotustoiminnassa lisätyppi, tavalla tai toisella, on kyllä se minimitekijä. Maakontakti on ymmärtääkseni avain, sieltä tulee typpeä, puskurin listat ja mikrobejakin. En oikein keksi, mistä Ruinexin mikrobit saavat elämisen edellytykset. Mutta voi tietty olla myös omaa rajoittuneisuuttanikin.

Suomennoksessa on vähän sanomista. Kyseessä ei ole suinkaan bakteeri, vaan lahottajasieni. Tämä on valmisteessa todennäköisesti itiöinä. Tämä kaveri on erikoistunut sellulosan hajottamiseen ja samaa pöpöä käytetään mm. 2.sukupolven bioetanolitehtaissa oljen ja muun kasvijätteen hajottamisessa sokereiksi. En siis suoraan lähtisi tätä tuomitsemaan. Käytännön lopputulos varmasti riippuu vallitsevista olosuhteista: lämpö, kosteus, aika, tms. Näen mahdollisena, että ravinteita saadaan oljesta nopeammin kiertoon. Se onko se taloudellisesti kannattavaa, onkin toinen juttu.
Olisi mielenkiintoista saada aineen toiminnasta muutakin kuin kauppamiesten näkemyksiä mm kemiallinen koostumus ja se mitä pöpöjä purkissa on?

Aine tulee liettuasta ja äkkirikastumisen tavoittelua ei ole suljettu pois, jo muutaman kymmenen tuhannen pöntön myynnillä tehdään miljoonaluokan voitot ja sitten vetäydytään markkinoilta kun myynti lopulta hiipuu. Toivottavasti kyseessä ei ole kusetus, koska kyseistä tuotetta todella tarvittaisiin? Olkien poltto on vaarallista, multaus työlästä ja kallista, pois kerääminen tekee maasta vaan tiilitehtaan raaka-ainetta... biohajoaminen, se kuulostaakin niin kauniilta.

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 261
Vs: Ruinex
Onks tota Ruinexia kukaan kokeillut esim. viime syksynä?