Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Ruinex  (Luettu 17136 kertaa)

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Ruinex
Löytyypä tuolle ihan kotimainenkin vastine. BioAktivaattori. Ja vielä luomuhyväksytty, luonnollisesti :D

http://www.faintend.fi/index.php/fi/tuotteet-menu/erikoistuotteet

Kysymys kuuluu ainoastaan, miksi ostaa moista.

😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

Jami2004

  • Vieras
Vs: Ruinex
Mielenkiintoinen aine.

http://www.kasvinsuojelu.fi/tuote/ruinex-10l/

• Huippu-uutuus!
• Heikentää ja hajottaa bakteerien avulla kasvijätteitä
• Loistava tuote suorakylväjille
• Voidaan ruiskuttaa yhdessä glyfosaatin kanssa

Sisältö: Trichoderma sp. -bakteeri lisättynä kasvihormoneilla.

Käyttötarkoitus: Kasvijätteiden hajottamiseen peltoviljelyssä.

Käyttö: Annostus 1-2 l/ha.

Käyttöaika: Ruiskutus tuoreelle oljelle sadonkorjuun jälkeen.

http://www.kasvinsuojelu.fi/wp-content/uploads/2017/08/Ruinex_Esite-_EN.pdf





Tukkiiko oljet hankmon laakerit ja sinappisimultan ruostuneet laahavantaat?

😁😁😁😁😁

KallePP

  • Vieras
Vs: Ruinex
Vaikka tämä nimenomainen aine ei suoranaisesti lisää satoa, niin noin yleisesti ottaen viljelijät on täysiä pölkkypäitä erilaisten aineiden suhteen, viljelijöille on helppoa markkinoida mitä tahansa litkuja, sillä viljajussit on niin herkkäuskoisia, ne uskoo kaiken, mitä mainoksissa sanotaan, jotain litkua ostetaan, koska mainoksessa sanottiin sen lisäävän satoa.  Minkäänlaista kriittistä ajattelua ei ole havaittavissa, rahaa syydetään kaikenlaisiin isolla rahalla markkinoituihin litkuihin, joiden tehosta ei ole minkäänlaista tieteellistä näyttöä. Joku Moddus Evo on tästä viljelijöiden hienostuneesta huijaamisesta erinomainen esimerkki.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ruinex
Voisitko purkaa tuota Moddus Evo -huijausta ? Miten sillä huijataan verrattuna muihin tuotteisiin ? Eikös se Evo ollut tämä T0 kasvuasteen ruiskutettava pensastumisen ja juuriston kasvun edistäjä* ? Klormekvattikloridijäämät haittaavat ainakin elintarvikekauran myyntiä, että se Moddus Evo olisi siinä suhteessa CCC:tä korvaava, nimenomaan elintarvikekauralla ?

*


-SS-

KallePP

  • Vieras
Vs: Ruinex
Voisitko purkaa tuota Moddus Evo -huijausta ? Miten sillä huijataan verrattuna muihin tuotteisiin ? Eikös se Evo ollut tämä T0 kasvuasteen ruiskutettava pensastumisen ja juuriston kasvun edistäjä* ? Klormekvattikloridijäämät haittaavat ainakin elintarvikekauran myyntiä, että se Moddus Evo olisi siinä suhteessa CCC:tä korvaava, nimenomaan elintarvikekauralla ?

*


-SS-

No just. Tuossahan on oikein malliesimerkki viljelijöiden huijaamisesta. On kaksi kuvaa viljanoraasta juurineeen. Väitetään että tämä toinen, missä on tiheämpi juuristo, on käsitelty mainitulla Evolla. Mutta eihän meillä ole kuin kaksi kuvaa oraasta, ei edes varmuutta siitä, onko tuo toinen oras edes samaa viljalajia, siis vain kaksi kuvaa, eikä muuta ja tällä kuvalla yritetään jotakin todistaa. Tuo kuva ei todista yhtään mitään yhtään mistään. On vain väite, että Moddus Evoa käyttämällä saa paremman juuriston. Mutta saadaanko Evoa käyttämällä parempi sato, se on tässä se olennainen kysymys. Voidaan aina väittää että jollakin aineella saadaan parannettua jotakin kasvun osatekijää, tässä tapauksessa tiheämpi juuristo, joka teoriassa, siis teoriassa, kerää paremmin ravinteita ja vettä kasvuun, joten siis teoriassa pitäisi lopputuloksenkin olla parempi, mutta mitään näyttöä ei ole siitä, että Evoa käyttämällä saataisiin niin paljon isompi sato, että se peittää ja vielä ylittääkin rahalliselta arvoltaan ainekustannuksen. Ja näytöksi ei riitä Ville Viljelijän kertomus Farmitissa, että Evoa käyttämällä tuli Xxxx kiloa hehtaarilta ohraa. Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.

Viimeksi muokattu: 04.04.18 - klo:22:25 kirjoittanut KallePP

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ruinex
Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.

Mistä vihasi kumpuaa ? Kysy esimerkiksi The Grain Industry Association of Western Australia (GIWA) julkaisemien testien tuloksista./1/
Nuo tulokset ovat melko hyvin olleet toistettavissa mm. Kotkaniemen ja Västankvarnin kokeissa. /2/
Ja vingu tieteellisyyspaatostasi kyseisien julkaisujen tekijöille suoraan. Totta kai osaamisellasi pystyt osoittamaan koejärrjestelyjen virheetkin ?

/1/ Staines, B. Forsyth, L. M. McKee, Ken. Moddus Evo: Controlling plant growth for reduced lodging and improved yields.  Syngenta Crop Protection. WA Updates 2013. Department of Agriculture Government Australia, GRDC
/2/ https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/moddus-evo-koetulokset.pdf
/3/ https://www.agro.basf.se/agroportal/se/media/productcatalogue/products/medax/Medax_Max-SE.pdf

Huomattava on myös, että Basf on tehnyt testejä /3/ omalla korrensääteellään (Medax Max) , melko sama sadonlisätulos nähdään, kunhan ruiskutetaan jo vaiheessa 31, eli viimeistään 1-solmuasteella. Aikaisemmat 2000-luvun alun tutkimukset käyttivät myöhäisempiä ruiskutusaikoja, ja käsittelyn osumista hellevaiheeseen. Olen tämän kyllä huomannut itsekin, rukiilla, kovin varovainen kuivissa oloissa pitää olla, muuten tähkä on kevyt ja taatusti ei mene lakoon.

Kannattaa myös lukea Västankvarnin viimeisten vuosien viljelyteknologiakokeita, joissa erityisesti lasketaan eri kasvinsuojelukäsittelyjen kannattavuutta. Kasvitautitorjunta on tuonut parhaimmillaan noin satasen nettotuotton /ha, siinä on kuivaus- ja muut kulut lisäsadosta mukana. Tekee 100 ha:lla 10000 euroa. Totta kai pientilan ei kannata tehdä itselleen kiusaa ruiskuttamalla näitä aineita, mutta isoilla tiloilla menetysten mahdollisuuskin puoltaa korrensäädettä. Mielenkiintoinen oli Västankvarnissa tehty pitykäaikaistutkimus kalkituksen kannattavuudesta, maksuaika investoinnille 9 vuotta. Eli kaksi tukikautta ja kaksi normi viiden vuoden vuokrakautta tarvitaan saada se kalkitusraha edes takaisin, saati sitten tuottoa.

Ja onnistuneita (erikoiskasvi)satoja edellyttää myös kalkitustienaaminen. Tukiviljely, mm. kesanto, viherlannoitus, ym. lykkää kalkituksen takaisinmaksuaikaa aina yhdellä vuodella eteenpäin. Tämä oppikirjojen kalkitusmania on peräisin siltä ajalta, kun vehnän tavoitehinta oli  450 euroa tonnilta.

En omista Moddus Evoa varastossa, en ole koskaan edes käyttänyt, en enää Moddus M:ääkään, mutta taidanpa hankkia sitä juuri siksi, että alkoi kiinnostaa tehdä testit itsekin. Kauralle yksisolmuasteella. Näin tehdään.

-SS-

Viimeksi muokattu: 05.04.18 - klo:00:06 kirjoittanut -SS-

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Vs: Ruinex
Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.

Mistä vihasi kumpuaa ? Kysy esimerkiksi The Grain Industry Association of Western Australia (GIWA) julkaisemien testien tuloksista./1/
Nuo tulokset ovat melko hyvin olleet toistettavissa mm. Kotkaniemen ja Västankvarnin kokeissa. /2/
Ja vingu tieteellisyyspaatostasi kyseisien julkaisujen tekijöille suoraan. Totta kai osaamisellasi pystyt osoittamaan koejärrjestelyjen virheetkin ?

/1/ Staines, B. Forsyth, L. M. McKee, Ken. Moddus Evo: Controlling plant growth for reduced lodging and improved yields.  Syngenta Crop Protection. WA Updates 2013. Department of Agriculture Government Australia, GRDC
/2/ https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/moddus-evo-koetulokset.pdf
/3/ https://www.agro.basf.se/agroportal/se/media/productcatalogue/products/medax/Medax_Max-SE.pdf

Huomattava on myös, että Basf on tehnyt testejä /3/ omalla korrensääteellään (Medax Max) , melko sama sadonlisätulos nähdään, kunhan ruiskutetaan jo vaiheessa 31, eli viimeistään 1-solmuasteella. Aikaisemmat 2000-luvun alun tutkimukset käyttivät myöhäisempiä ruiskutusaikoja, ja käsittelyn osumista hellevaiheeseen. Olen tämän kyllä huomannut itsekin, rukiilla, kovin varovainen kuivissa oloissa pitää olla, muuten tähkä on kevyt ja taatusti ei mene lakoon.

Kannattaa myös lukea Västankvarnin viimeisten vuosien viljelyteknologiakokeita, joissa erityisesti lasketaan eri kasvinsuojelukäsittelyjen kannattavuutta. Kasvitautitorjunta on tuonut parhaimmillaan noin satasen nettotuotton /ha, siinä on kuivaus- ja muut kulut lisäsadosta mukana. Tekee 100 ha:lla 10000 euroa. Totta kai pientilan ei kannata tehdä itselleen kiusaa ruiskuttamalla näitä aineita, mutta isoilla tiloilla menetysten mahdollisuuskin puoltaa korrensäädettä. Mielenkiintoinen oli Västankvarnissa tehty pitykäaikaistutkimus kalkituksen kannattavuudesta, maksuaika investoinnille 9 vuotta. Eli kaksi tukikautta ja kaksi normi viiden vuoden vuokrakautta tarvitaan saada se kalkitusraha edes takaisin, saati sitten tuottoa.

Ja onnistuneita (erikoiskasvi)satoja edellyttää myös kalkitustienaaminen. Tukiviljely, mm. kesanto, viherlannoitus, ym. lykkää kalkituksen takaisinmaksuaikaa aina yhdellä vuodella eteenpäin. Tämä oppikirjojen kalkitusmania on peräisin siltä ajalta, kun vehnän tavoitehinta oli  450 euroa tonnilta.

En omista Moddus Evoa varastossa, en ole koskaan edes käyttänyt, en enää Moddus M:ääkään, mutta taidanpa hankkia sitä juuri siksi, että alkoi kiinnostaa tehdä testit itsekin. Kauralle yksisolmuasteella. Näin tehdään.

-SS-

Asiasta en tiedä mitään, mutta huvittaa tuo verbi " vinkua"... heti kun joku esittää netissä eriävän mielipiteen, niin joku vinkuu, itkee tai kitisee...


 No, kyllähän maajussit saa helpolla ostamaan vaikka mitä, muutama mainoslause valmistajalta esitteessä saa laskutaidottomat tekemään sen neljäkin ruiskutuskertaa kasvukauden aikana. Osa tuotteista toimii, osa ei. Ja taas kannattavuus on tilakohtainen juttu. Mahdollisimman vähän pellolla käytetty aika tarkoittaa mahdollisimman paljon aikaa käytettynä tuottavampaan työhön.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: Ruinex
Oletko KallePP ikinä aatellu että niitä testejä voi myös tehdä omalla tilalla?
Ruiskutat puolet pellosta ja puolet et.
Ei kaikkea kauppiaiden puheita heti kannata niellä, mutta ei niitä tyrmätäkkään kannata. 

Johan niitä kokeita tehdään jo pelkästää kylvösiemen määrissä. Vai vedätkö vaan samoilla arvoilla kun aikasemminkin?



Voisitko purkaa tuota Moddus Evo -huijausta ? Miten sillä huijataan verrattuna muihin tuotteisiin ? Eikös se Evo ollut tämä T0 kasvuasteen ruiskutettava pensastumisen ja juuriston kasvun edistäjä* ? Klormekvattikloridijäämät haittaavat ainakin elintarvikekauran myyntiä, että se Moddus Evo olisi siinä suhteessa CCC:tä korvaava, nimenomaan elintarvikekauralla ?

*


-SS-

No just. Tuossahan on oikein malliesimerkki viljelijöiden huijaamisesta. On kaksi kuvaa viljanoraasta juurineeen. Väitetään että tämä toinen, missä on tiheämpi juuristo, on käsitelty mainitulla Evolla. Mutta eihän meillä ole kuin kaksi kuvaa oraasta, ei edes varmuutta siitä, onko tuo toinen oras edes samaa viljalajia, siis vain kaksi kuvaa, eikä muuta ja tällä kuvalla yritetään jotakin todistaa. Tuo kuva ei todista yhtään mitään yhtään mistään. On vain väite, että Moddus Evoa käyttämällä saa paremman juuriston. Mutta saadaanko Evoa käyttämällä parempi sato, se on tässä se olennainen kysymys. Voidaan aina väittää että jollakin aineella saadaan parannettua jotakin kasvun osatekijää, tässä tapauksessa tiheämpi juuristo, joka teoriassa, siis teoriassa, kerää paremmin ravinteita ja vettä kasvuun, joten siis teoriassa pitäisi lopputuloksenkin olla parempi, mutta mitään näyttöä ei ole siitä, että Evoa käyttämällä saataisiin niin paljon isompi sato, että se peittää ja vielä ylittääkin rahalliselta arvoltaan ainekustannuksen. Ja näytöksi ei riitä Ville Viljelijän kertomus Farmitissa, että Evoa käyttämällä tuli Xxxx kiloa hehtaarilta ohraa. Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.

montöör

  • Vieras
Vs: Ruinex
Edelleen kauppias on tilinsä tehnyt, kun saa myytyä minkätahansa aineen.
Vastuu siitä, toimiiko vai onko haittaa, on kokonaan käyttäjällä. Huippuna
tuo muutaman vuoden takainen oraiden hukkuminen veden alle. "Meidän
lehtilannoksella voit pelastaa(kuolleet) oraat" Noottaa, ota osasi kasvusta

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: Ruinex
Nii yritystoiminnassa on aina riskejä

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Ruinex
Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle. 

Tieteellisiä tutkimuksia ja kokeita, joissa on saatu näyttöä aineen tehosta on ihan varmasti kaikilla hyväksytyillä kemiallisilla kasvisuojeluaineilla. Myyntilupaa kun ei saa ilman niitä.

Lannoitteet ja kaiken sortin pelkät mikrobivalmisteet kasvinviljelyyn saattavat olla rajatapauksia. Mutta eiköhän sekin Evirasta tms. selviä mitä kasvipuolella vaaditaan.

Elukoiden rehujen lisäaineille, myös entsyymeille ja pre- sekä probiotielle, pitää olla tarpeeksi monta tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimusta joilla teho osoitetaan ennen kuin myyntilupaa saa. Ja erikseen joka eläinryhmälle sekä valmisteelle ellei tästä vaatimuksesta ole jo luovuttu, koska siinä ei ole mitään järkeä tietyillä aineilla.

Vaikka kokeissa onkin saatu näyttö tehosta ei kannata kuvitella, että kaikki aineet aina vaikuttaisivat omalla tilalla positiivisesti.

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Ruinex
Edelleen kauppias on tilinsä tehnyt, kun saa myytyä minkätahansa aineen.
Vastuu siitä, toimiiko vai onko haittaa, on kokonaan käyttäjällä. Huippuna
tuo muutaman vuoden takainen oraiden hukkuminen veden alle. "Meidän
lehtilannoksella voit pelastaa(kuolleet) oraat" Noottaa, ota osasi kasvusta

Juuu... omilla aivoilla ajatteleminen on aina positiivista. Kaiken sortin mömmöjen kohdalla on hauskaa kysyä sama kysymys eri firman ja myös saman putiikin myyntitykiltä niin etteivät he tiedä sitä. Joskus kun saa ihan erilaisen vastauksen jopa saman firman sisältä:)

En päässyt lainaamaan Petriä....  Mutta sanohan mikä on mielipiteesi kyseisen ainaan mahdolliisuudesta toimia jos se ruiskutetaan heti kun puinnin jälkeen kuin ei sada eikä tuule?

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Vs: Ruinex
Olen hiukka skeptinen. Oljen hajotustoiminnassa lisätyppi, tavalla tai toisella, on kyllä se minimitekijä. Maakontakti on ymmärtääkseni avain, sieltä tulee typpeä, puskurin listat ja mikrobejakin. En oikein keksi, mistä Ruinexin mikrobit saavat elämisen edellytykset. Mutta voi tietty olla myös omaa rajoittuneisuuttanikin.

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8304
Vs: Ruinex
Olen hiukka skeptinen. Oljen hajotustoiminnassa lisätyppi, tavalla tai toisella, on kyllä se minimitekijä. Maakontakti on ymmärtääkseni avain, sieltä tulee typpeä, puskurin listat ja mikrobejakin. En oikein keksi, mistä Ruinexin mikrobit saavat elämisen edellytykset. Mutta voi tietty olla myös omaa rajoittuneisuuttanikin.

Jos joku kiljunvalmistaja on kaatanut pilalle menneen satsin pellolle ja huomannut jotain.


Jos vaan laittaisi muokkariin ison häkäpöntön ja polttaisi kaiken nopeasti samalla muokaten.


Tuli ja liike. Se on vastaus moneen ongelmaan.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

3xJ

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 27
Vs: Ruinex
Olen hiukka skeptinen. Oljen hajotustoiminnassa lisätyppi, tavalla tai toisella, on kyllä se minimitekijä. Maakontakti on ymmärtääkseni avain, sieltä tulee typpeä, puskurin listat ja mikrobejakin. En oikein keksi, mistä Ruinexin mikrobit saavat elämisen edellytykset. Mutta voi tietty olla myös omaa rajoittuneisuuttanikin.

Suomennoksessa on vähän sanomista. Kyseessä ei ole suinkaan bakteeri, vaan lahottajasieni. Tämä on valmisteessa todennäköisesti itiöinä. Tämä kaveri on erikoistunut sellulosan hajottamiseen ja samaa pöpöä käytetään mm. 2.sukupolven bioetanolitehtaissa oljen ja muun kasvijätteen hajottamisessa sokereiksi. En siis suoraan lähtisi tätä tuomitsemaan. Käytännön lopputulos varmasti riippuu vallitsevista olosuhteista: lämpö, kosteus, aika, tms. Näen mahdollisena, että ravinteita saadaan oljesta nopeammin kiertoon. Se onko se taloudellisesti kannattavaa, onkin toinen juttu.