• Tavallinen aihe

Aihe Ruinex  (Luettu 8829 kertaa)

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7059
Vs: Ruinex
Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.

 

 
 

  Mielenkiintoinen oli Västankvarnissa tehty pitykäaikaistutkimus kalkituksen kannattavuudesta, maksuaika investoinnille 9 vuotta. Eli kaksi tukikautta ja kaksi normi viiden vuoden vuokrakautta tarvitaan saada se kalkitusraha edes takaisin, saati sitten tuottoa.

 -SS-

 Mielenkiinto lopahtaa heti, jos osaa ajatella asiaa moniulotteisemmin. Jos ei osaa, sori siitä. Tuollaiseen höpöhöpö-lauseen luettuaan jokaisen pitäisi osata ajatella, onko eroa vaikkapa sillä, minkälaiselle lohkolle sen 5000 kiloa kalkkia lykkää. Juuri raivattu turvepelto, ph ennen kalkitusta vaikkapa 4,3 eli erittäin hapan. Kalkituksen jälkeen 4,8 eli edelleenkin erittäin hapan. Aitosavimaa, jossa ph ennen kalkitusta 6,0. Kalkituksen jälkeen 7,0. Onko eroa kalkituksen tehoa antavalle tuotolle? Saako saven kalkitukselta paremman tuoton sijoitetulle pääomalle? Muruvaikutus kun otetaan huomioon niin kertakalkitus voi nostaa pellon tuottoa jopa seuraavan 15 vuodenkin aikana, jos hyvin sattuu. Kun taas esimerkiksi yksi tautiaine- tai korrenvahvistusruiskutus (joita moni tekee myös turhankin takia ja vain varmuuden vuoksi) antaa pääomalle tuottoa vain sen yhden ainoan kasvukauden ajaksi.

 Jos itse laitan vaikkapa 20 000 euroa kiinni maatalouteen, ja vaihtoehtoina ovat joko ylimääräiset kasvinsuojeluruiskutukset tai maaperän kalkitseminen, en kahdesti asiaa ajattele. Kunnon vuoroviljelyä harjoittamalla tautipaine pienenee ja korrenvahvistuksenkin toteuttaminen mietitään tapaus- ja lohkokohtaisesti. Esim. ekana vuotena nurmen jälkeen en ole koskaan tautiaineita ruiskuttanut eikä ole ollut siihen minkäänlaista tarvettakaan ollut. Ja yli 30 vuotta olen sentään jo omaankin piikkiin viljelyä harjoittanut.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15708
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ruinex
En oikein nyt tiedä, mikä Västankvarnin materiaaleissa sitten on niin väärin. Samaa asiaa tutkittiin MTT:n taloustutkimuksessa vuonna 2004, ja saatiin myös viitteitä siitä, että vuokrapellot ja tietyn maalajin maat eivät tuottaneet kalkituskuluja takaisin, varsinkin kun tuet ovat saman suuruiset kaikilla maalajeilla.

Tällä hetkellä  35,4 % käytössä olevasta maatalousmaasta on vuokrattua. MTT selvityksessä 37, vuodelta 2003, tehtiin kannattavuuslaskenta kalkituksesta ja fosforilannoituksesta, ja todettiin, että maatalousden murros tukipainotteiseen matalahintajärjestelmään muuttaa tilannetta sillä tavalla, että vuokrapeltojen taloudellisesti optimaalinen fosforilannoitus ja kalkitus poikkeavat siitä, mikä on taloudellisesti optimaalista omilla pelloilla. (Myyrä, Ketoja, Yli-Halla. Pellon hallintaoikeuden yhteys maanparannuksiin - esimerkkinä kalkitus ja fosforilannoitus)

Minua syytetään vanhoihin muisteloihin jämähtämisestä ? No on näitä näköjään muitakin. No tämä kalkituksen kannattavuus -myytti vapaan lannoituksen ja 1500-3000 markan tonnihintaisten viljojen ajalta on myös kovin historian painolastissa uiva, huomatkoon jokainen itsessään 1980-luvun epäjumalien perässä juoksevansa. Lannoitemarkasta kolme markkaa takaisin !

Tärkeä yhteenveto kalkituksen kannattavuudesta julkaistiin niinkin kaukana historiassa kuin vuonna 1993: Kemppainen E.  Jaakkola, A. Elonen P. Peltomaiden kalkitustarve ja kalkituksen vaikutus viljan ja nurmen satoon . Jokioinen 1993. Jokioinen 1993 ISSN 0359-7652.

Siinä oli kokeissa pH 4,2 - 6,2 maita, joita kalkittiin enemmän tai vähemmän. Viljana käytettiin  ohraa, joka on happamuudelle ehkä herkin. Ohran tonnihinta oli 234 € ja kalkituksen hinta noin 33 €/tn levitettynä. 30 vuotta vanhoja Köylijärven kalkitussuosituksia ylläpitoon 5 tn/ha viiden vuoden välein olisikin ehkä syytä uudistaa, ja tutkia, mitä etuja antaisi esimerkiksi happamuudensietoisiin ohralajikkeisiin siirtyminen.

Minulla itselläni ei ole tässä oma lehmä ojassa, olen noudattanut orjallisesti Köylijärven kalkitussuosituksia, koska ei ole rahasta kiinni nääs, ja olen tiennyt jo kauan, että tämä kalkkisouvi ei tule maksamaan koskaan itseänsä takaisin, säänvaihteluiden aiheuttamat tappiot, rajoitettu lannoitus, alle 150 euron ohranhinnat, nurmien kilpailukyky tukimielessä jne.

Nin, minähän en ole noita numeroita keksinyt. Laajaa vuokraviljelyä harjoittavat ovat tuon tienneet, ei paljon kalkkikone ole vuosikymmeninä liikkunut. Yleensä vasta maakauppojen jälkeen.

-SS-

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7059
Vs: Ruinex
Niinpä. Millä hitolla se vuokrapeltojen kalkitseminen kannattaisi kun ei ainakaan tämän ilmansuunnan vuokrahinnoilla vuokrapeltojen viljelykään kannata?

 Kyl noi ns. happamuuden kestävät ohrat ( mahtaako sellaisia ollakaan muualla kuin siemenkauppiaiden mainostekstissä) ovat satoisuuksiltaan säälittävän ja naurettavan välimaastossa.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51658
  • KKKK, KerääjäKasveilla Kääpiölle Kömpijä
Vs: Ruinex
Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.

 

 
 

  Mielenkiintoinen oli Västankvarnissa tehty pitykäaikaistutkimus kalkituksen kannattavuudesta, maksuaika investoinnille 9 vuotta. Eli kaksi tukikautta ja kaksi normi viiden vuoden vuokrakautta tarvitaan saada se kalkitusraha edes takaisin, saati sitten tuottoa.

 -SS-

 Mielenkiinto lopahtaa heti, jos osaa ajatella asiaa moniulotteisemmin. Jos ei osaa, sori siitä. Tuollaiseen höpöhöpö-lauseen luettuaan jokaisen pitäisi osata ajatella, onko eroa vaikkapa sillä, minkälaiselle lohkolle sen 5000 kiloa kalkkia lykkää. Juuri raivattu turvepelto, ph ennen kalkitusta vaikkapa 4,3 eli erittäin hapan. Kalkituksen jälkeen 4,8 eli edelleenkin erittäin hapan. Aitosavimaa, jossa ph ennen kalkitusta 6,0. Kalkituksen jälkeen 7,0. Onko eroa kalkituksen tehoa antavalle tuotolle? Saako saven kalkitukselta paremman tuoton sijoitetulle pääomalle? Muruvaikutus kun otetaan huomioon niin kertakalkitus voi nostaa pellon tuottoa jopa seuraavan 15 vuodenkin aikana, jos hyvin sattuu. Kun taas esimerkiksi yksi tautiaine- tai korrenvahvistusruiskutus (joita moni tekee myös turhankin takia ja vain varmuuden vuoksi) antaa pääomalle tuottoa vain sen yhden ainoan kasvukauden ajaksi.

 Jos itse laitan vaikkapa 20 000 euroa kiinni maatalouteen, ja vaihtoehtoina ovat joko ylimääräiset kasvinsuojeluruiskutukset tai maaperän kalkitseminen, en kahdesti asiaa ajattele. Kunnon vuoroviljelyä harjoittamalla tautipaine pienenee ja korrenvahvistuksenkin toteuttaminen mietitään tapaus- ja lohkokohtaisesti. Esim. ekana vuotena nurmen jälkeen en ole koskaan tautiaineita ruiskuttanut eikä ole ollut siihen minkäänlaista tarvettakaan ollut. Ja yli 30 vuotta olen sentään jo omaankin piikkiin viljelyä harjoittanut.

Siellä se pieni, anteeksi, iso asiantuntija pilkistää maahanmuuttokriittisen saksanseisojan olkapäällä...


Hoh-hoi-jaa, etten sanois...

 :D


Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15708
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ruinex
Niinpä. Millä hitolla se vuokrapeltojen kalkitseminen kannattaisi kun ei ainakaan tämän ilmansuunnan vuokrahinnoilla vuokrapeltojen viljelykään kannata?

 Kyl noi ns. happamuuden kestävät ohrat ( mahtaako sellaisia ollakaan muualla kuin siemenkauppiaiden mainostekstissä) ovat satoisuuksiltaan säälittävän ja naurettavan välimaastossa.

Kannattaa katsella maailmaa ja kokeilla.


Elmeri(Bor) ohra, 13.9.2015, 6700 kg/ha
Lannoitus sijoittamalla
YARAMILA NURMEN HIVEN Y 20-3-5    630 kg/ha
Ruiskutukset:
Tooler Heavy + MCPA
Yaravita Gramitrel 1.8 l/ha
Yaravita Solatrel 5.0 l/ha
Sonis 0.2
Comet Pro 0.5 l/ha
Prosaro EC 250 0.5 l/ha

Lohko HtS
Multavuus m
Pintamaan happamuus 6.0
Kalsium 2770
Fosfori 3,7
kalium 200
Magnesium 410
Rikki 11
Kupari 4,2
Mangaani 13

Vuonna 2016 tuli Elmeristä uudelleen lähes sama sato, mutta SW Mitjasta saman lohkon toisella puolikkaalla kaksi ja puoli tonnia vähemmän.
2017 Ceylon syysvehnä riittävällä tarkkuudella 6001 kg/ha

Vuosina 2012 - 2014 kolme peräkkäistä ruisvuotta. Satotasot 4800, 1600, 4400.

No jos kalkkimylly tulee kuntoon, levitetään 5 tonnia kalsiittia. Mutta olen vakuutunut siitä, että muut panokset pitää huippukalkitussa maassa olla huippuluokkaa myös, ennen kuin satotasoerot näkyvät.

-SS-

AP120

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 645
Vs: Ruinex
Näinhän se menee.
Mutta täällä kun kertoo että pellosta voi isoja satoja ottaa. Syytetään valehteluksi ja että ei kannata kun kuivauskulut kasvaa ja aineet maksaa.
Ja mieluummin maataan sohvalla käsi perseessä kun tehdään töitä

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15708
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ruinex
Näinhän se menee.
Mutta täällä kun kertoo että pellosta voi isoja satoja ottaa. Syytetään valehteluksi ja että ei kannata kun kuivauskulut kasvaa ja aineet maksaa.
Ja mieluummin maataan sohvalla käsi perseessä kun tehdään töitä

No noi oli niitä kesiä, jolloin satoi yli 100 mm. Aika hukkaan menee kalkitkin,
jos heinäkuun loppukolmannekseen mennessä on koko kasvukaudella tullut jotain 2,5 mm vettä. (1993)

Tuon ohran kuivaus muuten tehty kylmällä ilmalla, puintikosteus oli noin 15,5% Kanakeisarin
kanssa laitettiin rahti puoliksi, että oli rahtikin aika edullinen. Puontin pellolla samana vuonna
Kaarlessa oli satotaso kirjallisuuden mukaan  7500 kg/ha. Kaarle on myös happamuutta
kestävä monitahoinen lajike.

-SS-

Viimeksi muokattu: 05.04.18 - klo:22:35 kirjoittanut -SS-

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7059
Vs: Ruinex
Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.

 

 
 

  Mielenkiintoinen oli Västankvarnissa tehty pitykäaikaistutkimus kalkituksen kannattavuudesta, maksuaika investoinnille 9 vuotta. Eli kaksi tukikautta ja kaksi normi viiden vuoden vuokrakautta tarvitaan saada se kalkitusraha edes takaisin, saati sitten tuottoa.

 -SS-

 Mielenkiinto lopahtaa heti, jos osaa ajatella asiaa moniulotteisemmin. Jos ei osaa, sori siitä. Tuollaiseen höpöhöpö-lauseen luettuaan jokaisen pitäisi osata ajatella, onko eroa vaikkapa sillä, minkälaiselle lohkolle sen 5000 kiloa kalkkia lykkää. Juuri raivattu turvepelto, ph ennen kalkitusta vaikkapa 4,3 eli erittäin hapan. Kalkituksen jälkeen 4,8 eli edelleenkin erittäin hapan. Aitosavimaa, jossa ph ennen kalkitusta 6,0. Kalkituksen jälkeen 7,0. Onko eroa kalkituksen tehoa antavalle tuotolle? Saako saven kalkitukselta paremman tuoton sijoitetulle pääomalle? Muruvaikutus kun otetaan huomioon niin kertakalkitus voi nostaa pellon tuottoa jopa seuraavan 15 vuodenkin aikana, jos hyvin sattuu. Kun taas esimerkiksi yksi tautiaine- tai korrenvahvistusruiskutus (joita moni tekee myös turhankin takia ja vain varmuuden vuoksi) antaa pääomalle tuottoa vain sen yhden ainoan kasvukauden ajaksi.

 Jos itse laitan vaikkapa 20 000 euroa kiinni maatalouteen, ja vaihtoehtoina ovat joko ylimääräiset kasvinsuojeluruiskutukset tai maaperän kalkitseminen, en kahdesti asiaa ajattele. Kunnon vuoroviljelyä harjoittamalla tautipaine pienenee ja korrenvahvistuksenkin toteuttaminen mietitään tapaus- ja lohkokohtaisesti. Esim. ekana vuotena nurmen jälkeen en ole koskaan tautiaineita ruiskuttanut eikä ole ollut siihen minkäänlaista tarvettakaan ollut. Ja yli 30 vuotta olen sentään jo omaankin piikkiin viljelyä harjoittanut.

Siellä se pieni, anteeksi, iso asiantuntija pilkistää maahanmuuttokriittisen saksanseisojan olkapäällä...


Hoh-hoi-jaa, etten sanois...

 :D

Hienoa, että luit kannanottoni, jota sinänsä et osannut kritisoida ollenkaan😄

 Ja hurjastihan sinäkin olet vaurastunut vuokraviljelylläsi, kuten olemme saaneet nähdä. Nippa nappa nokka pinnalla pysyy. Pari lahjaa kuusen alle ja vyölaukkumatka, joo- o...😄😄😄
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51658
  • KKKK, KerääjäKasveilla Kääpiölle Kömpijä
Vs: Ruinex
Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.

 

 
 

  Mielenkiintoinen oli Västankvarnissa tehty pitykäaikaistutkimus kalkituksen kannattavuudesta, maksuaika investoinnille 9 vuotta. Eli kaksi tukikautta ja kaksi normi viiden vuoden vuokrakautta tarvitaan saada se kalkitusraha edes takaisin, saati sitten tuottoa.

 -SS-

 Mielenkiinto lopahtaa heti, jos osaa ajatella asiaa moniulotteisemmin. Jos ei osaa, sori siitä. Tuollaiseen höpöhöpö-lauseen luettuaan jokaisen pitäisi osata ajatella, onko eroa vaikkapa sillä, minkälaiselle lohkolle sen 5000 kiloa kalkkia lykkää. Juuri raivattu turvepelto, ph ennen kalkitusta vaikkapa 4,3 eli erittäin hapan. Kalkituksen jälkeen 4,8 eli edelleenkin erittäin hapan. Aitosavimaa, jossa ph ennen kalkitusta 6,0. Kalkituksen jälkeen 7,0. Onko eroa kalkituksen tehoa antavalle tuotolle? Saako saven kalkitukselta paremman tuoton sijoitetulle pääomalle? Muruvaikutus kun otetaan huomioon niin kertakalkitus voi nostaa pellon tuottoa jopa seuraavan 15 vuodenkin aikana, jos hyvin sattuu. Kun taas esimerkiksi yksi tautiaine- tai korrenvahvistusruiskutus (joita moni tekee myös turhankin takia ja vain varmuuden vuoksi) antaa pääomalle tuottoa vain sen yhden ainoan kasvukauden ajaksi.

 Jos itse laitan vaikkapa 20 000 euroa kiinni maatalouteen, ja vaihtoehtoina ovat joko ylimääräiset kasvinsuojeluruiskutukset tai maaperän kalkitseminen, en kahdesti asiaa ajattele. Kunnon vuoroviljelyä harjoittamalla tautipaine pienenee ja korrenvahvistuksenkin toteuttaminen mietitään tapaus- ja lohkokohtaisesti. Esim. ekana vuotena nurmen jälkeen en ole koskaan tautiaineita ruiskuttanut eikä ole ollut siihen minkäänlaista tarvettakaan ollut. Ja yli 30 vuotta olen sentään jo omaankin piikkiin viljelyä harjoittanut.

Siellä se pieni, anteeksi, iso asiantuntija pilkistää maahanmuuttokriittisen saksanseisojan olkapäällä...


Hoh-hoi-jaa, etten sanois...

 :D

Hienoa, että luit kannanottoni, jota sinänsä et osannut kritisoida ollenkaan😄

 Ja hurjastihan sinäkin olet vaurastunut vuokraviljelylläsi, kuten olemme saaneet nähdä. Nippa nappa nokka pinnalla pysyy. Pari lahjaa kuusen alle ja vyölaukkumatka, joo- o...😄😄😄

Jos vaikka sen verran että..

5000kilon kallkimäärällä ei turpeessa paljon peehoot nouse, 10000kiloa ja nousee vasta yhden yksikön eli 0.4. Aitosavessa 8000kiloa jos on VAAN runsasmultasta ja erittäin runsasmultasessa 9000kiloa niin saadaan taas se 0.4 nousua.

Tommonen 5000kilon satsi per hehtaari riittää ylläpitokalkitukseen jota suositellaan 3-5vuoden välein,riippuen kasvista. Perusvilja kuluttaa vajaan puolikkaan tonnin vuodessa kalkkia ja tehonurmet varmaan likemmäs tonnia. Ja sitten se riippuu toki siitä paljonko sinne lannotteita ajaa...

Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15708
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ruinex
Edelleen, erikoisviljely erikseen. 3-5 vuoden välein tehtävä 5 tonnin kalkitus tekee sen puolensataa euroa hehtaarille jatkuvaa kustannuspainetta, jollei jonkun pihapiirissä sitten ole kalkkisivutuotteita puskevaa tehdasta. Ja pH 6.2 jälkeen ei sopivien viljalajikkeiden sato nouse enää vastaavasti.

Totta kai jos esimerkiksi sokerijuurikasta ja voimaperäistä nurmea, hyödyt ovat selvät, ja tuotantopalkkiolla ja eläinlisillä ostelee kalkkia vaikka joka vuosi. Mutta ei >7 pH:n viljanviljely yksistään viheltelyä ole, esimerkiksi melkein kaikki hivenet pitää silloin ruiskuttaa lehdille, puutosoireita alkaa näkyä, jostakin syystä. Sitäkin tuossa on harjoiteltu.

No, kalkkihommia voi ehdottomasti harrastaa kiinnostuksen vuoksi, asun itsekin melkein kalkkikaivoksen päällä, on niinkö meidän kaupungin yksi merkittävä elinkeino. Itselle tulikin pihalle tuoreeltaan Nordkalk Agritran rakeistettua kalkkia, sepäs on oikea lyhyiden vuokrasopimusten pelastaja, kallista kuin kulta, mutta voi levittää pintamultaan esimerkiksi kylvön yhteydessä. Nopeavaikutteinen.

http://www.nordkalk.fi/tuotteet/kalkkikivijauhe/nordkalk-atrigran-rakeinen-kalkki/

-SS-

Viimeksi muokattu: 06.04.18 - klo:06:53 kirjoittanut -SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15708
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ruinex
Mutta takaisin Ruinexiin: Missä ovat olkiäkeet ja tehosilppurit ? Olkiäes hieroo pahnoja pintamultaan, ja tarvittavat bakteerit ja sienet saavat voimaa hajoitukseen. Sitten toinen vaihtoehto: muodiksi on suorakylvömaissa tullut "Vertical Tilling".  Siinä on ninkö Great Plains kylvökoneen kiekkoja isossa äkeessä. Ilmastaa ja sekoittaa hiukan maata, silppuaa pahnaa. Ne kiekot eivät ole kuppimaiset, eikä kovin paljon auraavassa asennossakaan. Eli ne vaan viiltelevät maata siirtämättä sitä. Painaa olkiputun maan pintaan kiinni. En tiedä, pidetäänkö tuota kevytmuokkaamisena, eipä paljon päältä näy mustaa tulevan.

https://www.greatplainsag.com/en/implements/united-states/vertical-tillage

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51658
  • KKKK, KerääjäKasveilla Kääpiölle Kömpijä
Vs: Ruinex
Edelleen, erikoisviljely erikseen. 3-5 vuoden välein tehtävä 5 tonnin kalkitus tekee sen puolensataa euroa hehtaarille jatkuvaa kustannuspainetta, jollei jonkun pihapiirissä sitten ole kalkkisivutuotteita puskevaa tehdasta. Ja pH 6.2 jälkeen ei sopivien viljalajikkeiden sato nouse enää vastaavasti.

Totta kai jos esimerkiksi sokerijuurikasta ja voimaperäistä nurmea, hyödyt ovat selvät, ja tuotantopalkkiolla ja eläinlisillä ostelee kalkkia vaikka joka vuosi. Mutta ei >7 pH:n viljanviljely yksistään viheltelyä ole, esimerkiksi melkein kaikki hivenet pitää silloin ruiskuttaa lehdille, puutosoireita alkaa näkyä, jostakin syystä. Sitäkin tuossa on harjoiteltu.

No, kalkkihommia voi ehdottomasti harrastaa kiinnostuksen vuoksi, asun itsekin melkein kalkkikaivoksen päällä, on niinkö meidän kaupungin yksi merkittävä elinkeino. Itselle tulikin pihalle tuoreeltaan Nordkalk Agritran rakeistettua kalkkia, sepäs on oikea lyhyiden vuokrasopimusten pelastaja, kallista kuin kulta, mutta voi levittää pintamultaan esimerkiksi kylvön yhteydessä. Nopeavaikutteinen.

http://www.nordkalk.fi/tuotteet/kalkkikivijauhe/nordkalk-atrigran-rakeinen-kalkki/

-SS-

Mulla on tämmösiä,


Sit niissä on tommosta,







Sit jotain moddus EVOsta,




V1ttu mut nää on noloja...





Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Äärisosialisti

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 130
Vs: Ruinex
Paljoko pitää mangaania laittaa kasvukauden aikana? Maanäytteiden mukaan tarvetta ainakin on.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51658
  • KKKK, KerääjäKasveilla Kääpiölle Kömpijä
Vs: Ruinex
Paljoko pitää mangaania laittaa kasvukauden aikana? Maanäytteiden mukaan tarvetta ainakin on.

Turun ohkasta 1litra ja Yaran Mantrackia 2 litraa.

Turkulainen halvempaa ja parempaa...
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4891
Vs: Ruinex
Mutta takaisin Ruinexiin: Missä ovat olkiäkeet ja tehosilppurit ? Olkiäes hieroo pahnoja pintamultaan, ja tarvittavat bakteerit ja sienet saavat voimaa hajoitukseen. Sitten toinen vaihtoehto: muodiksi on suorakylvömaissa tullut "Vertical Tilling".  Siinä on ninkö Great Plains kylvökoneen kiekkoja isossa äkeessä. Ilmastaa ja sekoittaa hiukan maata, silppuaa pahnaa. Ne kiekot eivät ole kuppimaiset, eikä kovin paljon auraavassa asennossakaan. Eli ne vaan viiltelevät maata siirtämättä sitä. Painaa olkiputun maan pintaan kiinni. En tiedä, pidetäänkö tuota kevytmuokkaamisena, eipä paljon päältä näy mustaa tulevan.

https://www.greatplainsag.com/en/implements/united-states/vertical-tillage

-SS-
tämä olisi pitänyt jaksaa kirjoittaa, mutta kiitokset ss:lle!