Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SKN - 01.04.18 - klo:08:30
-
Mielenkiintoinen aine.
http://www.kasvinsuojelu.fi/tuote/ruinex-10l/
• Huippu-uutuus!
• Heikentää ja hajottaa bakteerien avulla kasvijätteitä
• Loistava tuote suorakylväjille
• Voidaan ruiskuttaa yhdessä glyfosaatin kanssa
Sisältö: Trichoderma sp. -bakteeri lisättynä kasvihormoneilla.
Käyttötarkoitus: Kasvijätteiden hajottamiseen peltoviljelyssä.
Käyttö: Annostus 1-2 l/ha.
Käyttöaika: Ruiskutus tuoreelle oljelle sadonkorjuun jälkeen.
http://www.kasvinsuojelu.fi/wp-content/uploads/2017/08/Ruinex_Esite-_EN.pdf
(https://static.wixstatic.com/media/5c846c_3a39d00af76844e9a8b87616e167c3d5~mv2.jpg/v1/fill/w_615,h_243,al_c,q_80,usm_0.66_1.00_0.01/5c846c_3a39d00af76844e9a8b87616e167c3d5~mv2.webp)
(http://www.kasvinsuojelu.fi/wp-content/uploads/2017/08/Ruinex_20L-uai-267x333.jpg)
-
arpillipila se tuokin...
-
Nyt on kyllä sellainen tuote, että hattua pitää valmistajalle nostaa. Jos tuolla hinnalla saa myytyä hajoitusbakteereja, niin kyllä on superia.
Ja vielä se, että voi glyfon kanssa ruiskuttaa, niin on kyllä aine.
Tästä voisi joku oikea ammattiluomuviljelijä saada sydänkohtauksen naurusta.
-
Hinta on kyllä kalliin tuntuinen. Mutta ajatus houkuttaa. Tuo aine saattaa kyllä vaatia lämpöisen syksyn toimiakseen kunnolla joten ainakin glyfosaatin kanssa ruiskuttamisen saa unohtaa mikäli hajottajat vaativat lämpöä. Kylvömuokkaus kultivoiduillta tai lautasmuokatuilla kyllä helpottuisi jos oljet olisivat mureampia. Se on tietty eri juttu jos olkia on vähän. Mutta silloin ne on joko kerätty tai....
-
Mielenkiintoinen ajatuksena, jos vain toimii.
Viljan oljet nyt ei ole mikään ongelma, mutta ajatellaan vaikka vankkaa rapsin kortta pehmeässä maassa, joka on puitu pitkään sänkeen juuri lumisateen alkaessa. Tuossa vaiheessa glyfosaattia on vähän turha ajaa, mutta keväällä tuo pystyssä oleva korsi ei ole mihinkään maatunut ja kevätaurinko vielä kuivattaa sen korren rapeaksi, jonka sitten kerääntyy ensin auroihin ja sitten äkeeseen ja lopuksi vielä kylvinkoneeseen. Tuossa tilanteessa 15 - 30 €/ha ainekustannus on perusteltavissa, --siis jos sellainen aine olisi olemassa.
-
arpillipila se tuokin...
Aprilli pila se on Oksakin
-
Kaikkea kannattaa myydä mikä menee kaupaksi ;)
-
Mielenkiintoinen ajatuksena, jos vain toimii.
Viljan oljet nyt ei ole mikään ongelma, mutta ajatellaan vaikka vankkaa rapsin kortta pehmeässä maassa, joka on puitu pitkään sänkeen juuri lumisateen alkaessa. Tuossa vaiheessa glyfosaattia on vähän turha ajaa, mutta keväällä tuo pystyssä oleva korsi ei ole mihinkään maatunut ja kevätaurinko vielä kuivattaa sen korren rapeaksi, jonka sitten kerääntyy ensin auroihin ja sitten äkeeseen ja lopuksi vielä kylvinkoneeseen. Tuossa tilanteessa 15 - 30 €/ha ainekustannus on perusteltavissa, --siis jos sellainen aine olisi olemassa.
Pikkupakkasella kerkesin lyhentämään rapsinsängen maata myöten. Hajoaa aivan pölyksi. Juuriporkkana, jossa on tukevia sivujuuria, on isompi ongelma. Pehmeässä maassa pomppii auran siiven yli pintaan takertumaan. Ehkä pitää koettaa vain pinnasta lautasmuokata ja sitten tasojyrsimellä jauhattaa.
-SS-
-
Mielenkiintoinen ajatuksena, jos vain toimii.
Viljan oljet nyt ei ole mikään ongelma, mutta ajatellaan vaikka vankkaa rapsin kortta pehmeässä maassa, joka on puitu pitkään sänkeen juuri lumisateen alkaessa. Tuossa vaiheessa glyfosaattia on vähän turha ajaa, mutta keväällä tuo pystyssä oleva korsi ei ole mihinkään maatunut ja kevätaurinko vielä kuivattaa sen korren rapeaksi, jonka sitten kerääntyy ensin auroihin ja sitten äkeeseen ja lopuksi vielä kylvinkoneeseen. Tuossa tilanteessa 15 - 30 €/ha ainekustannus on perusteltavissa, --siis jos sellainen aine olisi olemassa.
Pikkupakkasella kerkesin lyhentämään rapsinsängen maata myöten. Hajoaa aivan pölyksi. Juuriporkkana, jossa on tukevia sivujuuria, on isompi ongelma. Pehmeässä maassa pomppii auran siiven yli pintaan takertumaan. Ehkä pitää koettaa vain pinnasta lautasmuokata ja sitten tasojyrsimellä jauhattaa.
-SS-
Öljykasvien jämät eivät ole koskaan mitenkään suuresti haitanneet. Kesantosilppuri tehoaa sänkeen keväälläkin ja joka tapauskessa niistä jää kovaa, tikkumasta, haaroittumatonta kasvimassaa mikä ei kovin helposti tee tukosta varsikin jos kerran pääsee äkeellä suht kunnialla läpi ja pinta harmaantuu. Eniten haittaa pitkä, hyvin versonut viljansänki.
Mutta tuosta mömmöstä... Harmi ettei esitteessä ollut kuin kehuja muttei mitään edes vähän kokeen tai tutkimuksen tapaiseen viittausta.
-
Mutta tuosta mömmöstä... Harmi ettei esitteessä ollut kuin kehuja muttei mitään edes vähän kokeen tai tutkimuksen tapaiseen viittausta.
koskaan ei saisi materiaaleja lukematta tuomita, mutta mikrobiologiaa opiskelleena pelkään, että sen tutkimuksen esiinkaivaminen voi osoittautua "haasteelliseksi".
-
... joo... kun ensin käyttää kaikki tautiaineet ja laonestot, niin saadaan ne luontaiset hajoittajat kuolemaan. Ja samalla saadaan hyvä tyhjä pohja sille että kasvitaudit aina vaan vaivaavat enemmän 🙈🙈🙈
-
Jonkin verran työtä ja saman verran pientä tutkimusta, niin voi saada kaikenlaista aikaan.
-
Joutuu puimaan melko tuoreena, että olkimassa olisi vielä noin tuoreen vihreää.
http://www.kasvinsuojelu.fi/wp-content/uploads/2017/08/Ruinex_Esite-_EN.pdf
-
Löytyypä tuolle ihan kotimainenkin vastine. BioAktivaattori. Ja vielä luomuhyväksytty, luonnollisesti :D
http://www.faintend.fi/index.php/fi/tuotteet-menu/erikoistuotteet
-
Löytyypä tuolle ihan kotimainenkin vastine. BioAktivaattori. Ja vielä luomuhyväksytty, luonnollisesti :D
http://www.faintend.fi/index.php/fi/tuotteet-menu/erikoistuotteet
Kysymys kuuluu ainoastaan, miksi ostaa moista.
-
Löytyypä tuolle ihan kotimainenkin vastine. BioAktivaattori. Ja vielä luomuhyväksytty, luonnollisesti :D
http://www.faintend.fi/index.php/fi/tuotteet-menu/erikoistuotteet
Kysymys kuuluu ainoastaan, miksi ostaa moista.
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
-
Mielenkiintoinen aine.
http://www.kasvinsuojelu.fi/tuote/ruinex-10l/
• Huippu-uutuus!
• Heikentää ja hajottaa bakteerien avulla kasvijätteitä
• Loistava tuote suorakylväjille
• Voidaan ruiskuttaa yhdessä glyfosaatin kanssa
Sisältö: Trichoderma sp. -bakteeri lisättynä kasvihormoneilla.
Käyttötarkoitus: Kasvijätteiden hajottamiseen peltoviljelyssä.
Käyttö: Annostus 1-2 l/ha.
Käyttöaika: Ruiskutus tuoreelle oljelle sadonkorjuun jälkeen.
http://www.kasvinsuojelu.fi/wp-content/uploads/2017/08/Ruinex_Esite-_EN.pdf
(https://static.wixstatic.com/media/5c846c_3a39d00af76844e9a8b87616e167c3d5~mv2.jpg/v1/fill/w_615,h_243,al_c,q_80,usm_0.66_1.00_0.01/5c846c_3a39d00af76844e9a8b87616e167c3d5~mv2.webp)
(http://www.kasvinsuojelu.fi/wp-content/uploads/2017/08/Ruinex_20L-uai-267x333.jpg)
Tukkiiko oljet hankmon laakerit ja sinappisimultan ruostuneet laahavantaat?
😁😁😁😁😁
-
Vaikka tämä nimenomainen aine ei suoranaisesti lisää satoa, niin noin yleisesti ottaen viljelijät on täysiä pölkkypäitä erilaisten aineiden suhteen, viljelijöille on helppoa markkinoida mitä tahansa litkuja, sillä viljajussit on niin herkkäuskoisia, ne uskoo kaiken, mitä mainoksissa sanotaan, jotain litkua ostetaan, koska mainoksessa sanottiin sen lisäävän satoa. Minkäänlaista kriittistä ajattelua ei ole havaittavissa, rahaa syydetään kaikenlaisiin isolla rahalla markkinoituihin litkuihin, joiden tehosta ei ole minkäänlaista tieteellistä näyttöä. Joku Moddus Evo on tästä viljelijöiden hienostuneesta huijaamisesta erinomainen esimerkki.
-
Voisitko purkaa tuota Moddus Evo -huijausta ? Miten sillä huijataan verrattuna muihin tuotteisiin ? Eikös se Evo ollut tämä T0 kasvuasteen ruiskutettava pensastumisen ja juuriston kasvun edistäjä* ? Klormekvattikloridijäämät haittaavat ainakin elintarvikekauran myyntiä, että se Moddus Evo olisi siinä suhteessa CCC:tä korvaava, nimenomaan elintarvikekauralla ?
*
(https://www.syngenta.fi/sites/g/files/zhg271/f/moddus_evo_roots_image_fi.jpg)
-SS-
-
Voisitko purkaa tuota Moddus Evo -huijausta ? Miten sillä huijataan verrattuna muihin tuotteisiin ? Eikös se Evo ollut tämä T0 kasvuasteen ruiskutettava pensastumisen ja juuriston kasvun edistäjä* ? Klormekvattikloridijäämät haittaavat ainakin elintarvikekauran myyntiä, että se Moddus Evo olisi siinä suhteessa CCC:tä korvaava, nimenomaan elintarvikekauralla ?
*
(https://www.syngenta.fi/sites/g/files/zhg271/f/moddus_evo_roots_image_fi.jpg)
-SS-
No just. Tuossahan on oikein malliesimerkki viljelijöiden huijaamisesta. On kaksi kuvaa viljanoraasta juurineeen. Väitetään että tämä toinen, missä on tiheämpi juuristo, on käsitelty mainitulla Evolla. Mutta eihän meillä ole kuin kaksi kuvaa oraasta, ei edes varmuutta siitä, onko tuo toinen oras edes samaa viljalajia, siis vain kaksi kuvaa, eikä muuta ja tällä kuvalla yritetään jotakin todistaa. Tuo kuva ei todista yhtään mitään yhtään mistään. On vain väite, että Moddus Evoa käyttämällä saa paremman juuriston. Mutta saadaanko Evoa käyttämällä parempi sato, se on tässä se olennainen kysymys. Voidaan aina väittää että jollakin aineella saadaan parannettua jotakin kasvun osatekijää, tässä tapauksessa tiheämpi juuristo, joka teoriassa, siis teoriassa, kerää paremmin ravinteita ja vettä kasvuun, joten siis teoriassa pitäisi lopputuloksenkin olla parempi, mutta mitään näyttöä ei ole siitä, että Evoa käyttämällä saataisiin niin paljon isompi sato, että se peittää ja vielä ylittääkin rahalliselta arvoltaan ainekustannuksen. Ja näytöksi ei riitä Ville Viljelijän kertomus Farmitissa, että Evoa käyttämällä tuli Xxxx kiloa hehtaarilta ohraa. Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.
-
Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.
Mistä vihasi kumpuaa ? Kysy esimerkiksi The Grain Industry Association of Western Australia (GIWA) julkaisemien testien tuloksista./1/
Nuo tulokset ovat melko hyvin olleet toistettavissa mm. Kotkaniemen ja Västankvarnin kokeissa. /2/
Ja vingu tieteellisyyspaatostasi kyseisien julkaisujen tekijöille suoraan. Totta kai osaamisellasi pystyt osoittamaan koejärrjestelyjen virheetkin ?
/1/ Staines, B. Forsyth, L. M. McKee, Ken. Moddus Evo: Controlling plant growth for reduced lodging and improved yields. Syngenta Crop Protection. WA Updates 2013. Department of Agriculture Government Australia, GRDC
/2/ https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/moddus-evo-koetulokset.pdf
/3/ https://www.agro.basf.se/agroportal/se/media/productcatalogue/products/medax/Medax_Max-SE.pdf
Huomattava on myös, että Basf on tehnyt testejä /3/ omalla korrensääteellään (Medax Max) , melko sama sadonlisätulos nähdään, kunhan ruiskutetaan jo vaiheessa 31, eli viimeistään 1-solmuasteella. Aikaisemmat 2000-luvun alun tutkimukset käyttivät myöhäisempiä ruiskutusaikoja, ja käsittelyn osumista hellevaiheeseen. Olen tämän kyllä huomannut itsekin, rukiilla, kovin varovainen kuivissa oloissa pitää olla, muuten tähkä on kevyt ja taatusti ei mene lakoon.
Kannattaa myös lukea Västankvarnin viimeisten vuosien viljelyteknologiakokeita, joissa erityisesti lasketaan eri kasvinsuojelukäsittelyjen kannattavuutta. Kasvitautitorjunta on tuonut parhaimmillaan noin satasen nettotuotton /ha, siinä on kuivaus- ja muut kulut lisäsadosta mukana. Tekee 100 ha:lla 10000 euroa. Totta kai pientilan ei kannata tehdä itselleen kiusaa ruiskuttamalla näitä aineita, mutta isoilla tiloilla menetysten mahdollisuuskin puoltaa korrensäädettä. Mielenkiintoinen oli Västankvarnissa tehty pitykäaikaistutkimus kalkituksen kannattavuudesta, maksuaika investoinnille 9 vuotta. Eli kaksi tukikautta ja kaksi normi viiden vuoden vuokrakautta tarvitaan saada se kalkitusraha edes takaisin, saati sitten tuottoa.
Ja onnistuneita (erikoiskasvi)satoja edellyttää myös kalkitustienaaminen. Tukiviljely, mm. kesanto, viherlannoitus, ym. lykkää kalkituksen takaisinmaksuaikaa aina yhdellä vuodella eteenpäin. Tämä oppikirjojen kalkitusmania on peräisin siltä ajalta, kun vehnän tavoitehinta oli 450 euroa tonnilta.
En omista Moddus Evoa varastossa, en ole koskaan edes käyttänyt, en enää Moddus M:ääkään, mutta taidanpa hankkia sitä juuri siksi, että alkoi kiinnostaa tehdä testit itsekin. Kauralle yksisolmuasteella. Näin tehdään.
-SS-
-
Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.
Mistä vihasi kumpuaa ? Kysy esimerkiksi The Grain Industry Association of Western Australia (GIWA) julkaisemien testien tuloksista./1/
Nuo tulokset ovat melko hyvin olleet toistettavissa mm. Kotkaniemen ja Västankvarnin kokeissa. /2/
Ja vingu tieteellisyyspaatostasi kyseisien julkaisujen tekijöille suoraan. Totta kai osaamisellasi pystyt osoittamaan koejärrjestelyjen virheetkin ?
/1/ Staines, B. Forsyth, L. M. McKee, Ken. Moddus Evo: Controlling plant growth for reduced lodging and improved yields. Syngenta Crop Protection. WA Updates 2013. Department of Agriculture Government Australia, GRDC
/2/ https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/moddus-evo-koetulokset.pdf
/3/ https://www.agro.basf.se/agroportal/se/media/productcatalogue/products/medax/Medax_Max-SE.pdf
Huomattava on myös, että Basf on tehnyt testejä /3/ omalla korrensääteellään (Medax Max) , melko sama sadonlisätulos nähdään, kunhan ruiskutetaan jo vaiheessa 31, eli viimeistään 1-solmuasteella. Aikaisemmat 2000-luvun alun tutkimukset käyttivät myöhäisempiä ruiskutusaikoja, ja käsittelyn osumista hellevaiheeseen. Olen tämän kyllä huomannut itsekin, rukiilla, kovin varovainen kuivissa oloissa pitää olla, muuten tähkä on kevyt ja taatusti ei mene lakoon.
Kannattaa myös lukea Västankvarnin viimeisten vuosien viljelyteknologiakokeita, joissa erityisesti lasketaan eri kasvinsuojelukäsittelyjen kannattavuutta. Kasvitautitorjunta on tuonut parhaimmillaan noin satasen nettotuotton /ha, siinä on kuivaus- ja muut kulut lisäsadosta mukana. Tekee 100 ha:lla 10000 euroa. Totta kai pientilan ei kannata tehdä itselleen kiusaa ruiskuttamalla näitä aineita, mutta isoilla tiloilla menetysten mahdollisuuskin puoltaa korrensäädettä. Mielenkiintoinen oli Västankvarnissa tehty pitykäaikaistutkimus kalkituksen kannattavuudesta, maksuaika investoinnille 9 vuotta. Eli kaksi tukikautta ja kaksi normi viiden vuoden vuokrakautta tarvitaan saada se kalkitusraha edes takaisin, saati sitten tuottoa.
Ja onnistuneita (erikoiskasvi)satoja edellyttää myös kalkitustienaaminen. Tukiviljely, mm. kesanto, viherlannoitus, ym. lykkää kalkituksen takaisinmaksuaikaa aina yhdellä vuodella eteenpäin. Tämä oppikirjojen kalkitusmania on peräisin siltä ajalta, kun vehnän tavoitehinta oli 450 euroa tonnilta.
En omista Moddus Evoa varastossa, en ole koskaan edes käyttänyt, en enää Moddus M:ääkään, mutta taidanpa hankkia sitä juuri siksi, että alkoi kiinnostaa tehdä testit itsekin. Kauralle yksisolmuasteella. Näin tehdään.
-SS-
Asiasta en tiedä mitään, mutta huvittaa tuo verbi " vinkua"... heti kun joku esittää netissä eriävän mielipiteen, niin joku vinkuu, itkee tai kitisee...
No, kyllähän maajussit saa helpolla ostamaan vaikka mitä, muutama mainoslause valmistajalta esitteessä saa laskutaidottomat tekemään sen neljäkin ruiskutuskertaa kasvukauden aikana. Osa tuotteista toimii, osa ei. Ja taas kannattavuus on tilakohtainen juttu. Mahdollisimman vähän pellolla käytetty aika tarkoittaa mahdollisimman paljon aikaa käytettynä tuottavampaan työhön.
-
Oletko KallePP ikinä aatellu että niitä testejä voi myös tehdä omalla tilalla?
Ruiskutat puolet pellosta ja puolet et.
Ei kaikkea kauppiaiden puheita heti kannata niellä, mutta ei niitä tyrmätäkkään kannata.
Johan niitä kokeita tehdään jo pelkästää kylvösiemen määrissä. Vai vedätkö vaan samoilla arvoilla kun aikasemminkin?
Voisitko purkaa tuota Moddus Evo -huijausta ? Miten sillä huijataan verrattuna muihin tuotteisiin ? Eikös se Evo ollut tämä T0 kasvuasteen ruiskutettava pensastumisen ja juuriston kasvun edistäjä* ? Klormekvattikloridijäämät haittaavat ainakin elintarvikekauran myyntiä, että se Moddus Evo olisi siinä suhteessa CCC:tä korvaava, nimenomaan elintarvikekauralla ?
*
(https://www.syngenta.fi/sites/g/files/zhg271/f/moddus_evo_roots_image_fi.jpg)
-SS-
No just. Tuossahan on oikein malliesimerkki viljelijöiden huijaamisesta. On kaksi kuvaa viljanoraasta juurineeen. Väitetään että tämä toinen, missä on tiheämpi juuristo, on käsitelty mainitulla Evolla. Mutta eihän meillä ole kuin kaksi kuvaa oraasta, ei edes varmuutta siitä, onko tuo toinen oras edes samaa viljalajia, siis vain kaksi kuvaa, eikä muuta ja tällä kuvalla yritetään jotakin todistaa. Tuo kuva ei todista yhtään mitään yhtään mistään. On vain väite, että Moddus Evoa käyttämällä saa paremman juuriston. Mutta saadaanko Evoa käyttämällä parempi sato, se on tässä se olennainen kysymys. Voidaan aina väittää että jollakin aineella saadaan parannettua jotakin kasvun osatekijää, tässä tapauksessa tiheämpi juuristo, joka teoriassa, siis teoriassa, kerää paremmin ravinteita ja vettä kasvuun, joten siis teoriassa pitäisi lopputuloksenkin olla parempi, mutta mitään näyttöä ei ole siitä, että Evoa käyttämällä saataisiin niin paljon isompi sato, että se peittää ja vielä ylittääkin rahalliselta arvoltaan ainekustannuksen. Ja näytöksi ei riitä Ville Viljelijän kertomus Farmitissa, että Evoa käyttämällä tuli Xxxx kiloa hehtaarilta ohraa. Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.
-
Edelleen kauppias on tilinsä tehnyt, kun saa myytyä minkätahansa aineen.
Vastuu siitä, toimiiko vai onko haittaa, on kokonaan käyttäjällä. Huippuna
tuo muutaman vuoden takainen oraiden hukkuminen veden alle. "Meidän
lehtilannoksella voit pelastaa(kuolleet) oraat" Noottaa, ota osasi kasvusta
-
Nii yritystoiminnassa on aina riskejä
-
Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.
Tieteellisiä tutkimuksia ja kokeita, joissa on saatu näyttöä aineen tehosta on ihan varmasti kaikilla hyväksytyillä kemiallisilla kasvisuojeluaineilla. Myyntilupaa kun ei saa ilman niitä.
Lannoitteet ja kaiken sortin pelkät mikrobivalmisteet kasvinviljelyyn saattavat olla rajatapauksia. Mutta eiköhän sekin Evirasta tms. selviä mitä kasvipuolella vaaditaan.
Elukoiden rehujen lisäaineille, myös entsyymeille ja pre- sekä probiotielle, pitää olla tarpeeksi monta tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimusta joilla teho osoitetaan ennen kuin myyntilupaa saa. Ja erikseen joka eläinryhmälle sekä valmisteelle ellei tästä vaatimuksesta ole jo luovuttu, koska siinä ei ole mitään järkeä tietyillä aineilla.
Vaikka kokeissa onkin saatu näyttö tehosta ei kannata kuvitella, että kaikki aineet aina vaikuttaisivat omalla tilalla positiivisesti.
-
Edelleen kauppias on tilinsä tehnyt, kun saa myytyä minkätahansa aineen.
Vastuu siitä, toimiiko vai onko haittaa, on kokonaan käyttäjällä. Huippuna
tuo muutaman vuoden takainen oraiden hukkuminen veden alle. "Meidän
lehtilannoksella voit pelastaa(kuolleet) oraat" Noottaa, ota osasi kasvusta
Juuu... omilla aivoilla ajatteleminen on aina positiivista. Kaiken sortin mömmöjen kohdalla on hauskaa kysyä sama kysymys eri firman ja myös saman putiikin myyntitykiltä niin etteivät he tiedä sitä. Joskus kun saa ihan erilaisen vastauksen jopa saman firman sisältä:)
En päässyt lainaamaan Petriä.... Mutta sanohan mikä on mielipiteesi kyseisen ainaan mahdolliisuudesta toimia jos se ruiskutetaan heti kun puinnin jälkeen kuin ei sada eikä tuule?
-
Olen hiukka skeptinen. Oljen hajotustoiminnassa lisätyppi, tavalla tai toisella, on kyllä se minimitekijä. Maakontakti on ymmärtääkseni avain, sieltä tulee typpeä, puskurin listat ja mikrobejakin. En oikein keksi, mistä Ruinexin mikrobit saavat elämisen edellytykset. Mutta voi tietty olla myös omaa rajoittuneisuuttanikin.
-
Olen hiukka skeptinen. Oljen hajotustoiminnassa lisätyppi, tavalla tai toisella, on kyllä se minimitekijä. Maakontakti on ymmärtääkseni avain, sieltä tulee typpeä, puskurin listat ja mikrobejakin. En oikein keksi, mistä Ruinexin mikrobit saavat elämisen edellytykset. Mutta voi tietty olla myös omaa rajoittuneisuuttanikin.
Jos joku kiljunvalmistaja on kaatanut pilalle menneen satsin pellolle ja huomannut jotain.
Jos vaan laittaisi muokkariin ison häkäpöntön ja polttaisi kaiken nopeasti samalla muokaten.
Tuli ja liike. Se on vastaus moneen ongelmaan.
-
Olen hiukka skeptinen. Oljen hajotustoiminnassa lisätyppi, tavalla tai toisella, on kyllä se minimitekijä. Maakontakti on ymmärtääkseni avain, sieltä tulee typpeä, puskurin listat ja mikrobejakin. En oikein keksi, mistä Ruinexin mikrobit saavat elämisen edellytykset. Mutta voi tietty olla myös omaa rajoittuneisuuttanikin.
Suomennoksessa on vähän sanomista. Kyseessä ei ole suinkaan bakteeri, vaan lahottajasieni. Tämä on valmisteessa todennäköisesti itiöinä. Tämä kaveri on erikoistunut sellulosan hajottamiseen ja samaa pöpöä käytetään mm. 2.sukupolven bioetanolitehtaissa oljen ja muun kasvijätteen hajottamisessa sokereiksi. En siis suoraan lähtisi tätä tuomitsemaan. Käytännön lopputulos varmasti riippuu vallitsevista olosuhteista: lämpö, kosteus, aika, tms. Näen mahdollisena, että ravinteita saadaan oljesta nopeammin kiertoon. Se onko se taloudellisesti kannattavaa, onkin toinen juttu.
-
Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.
Mielenkiintoinen oli Västankvarnissa tehty pitykäaikaistutkimus kalkituksen kannattavuudesta, maksuaika investoinnille 9 vuotta. Eli kaksi tukikautta ja kaksi normi viiden vuoden vuokrakautta tarvitaan saada se kalkitusraha edes takaisin, saati sitten tuottoa.
-SS-
Mielenkiinto lopahtaa heti, jos osaa ajatella asiaa moniulotteisemmin. Jos ei osaa, sori siitä. Tuollaiseen höpöhöpö-lauseen luettuaan jokaisen pitäisi osata ajatella, onko eroa vaikkapa sillä, minkälaiselle lohkolle sen 5000 kiloa kalkkia lykkää. Juuri raivattu turvepelto, ph ennen kalkitusta vaikkapa 4,3 eli erittäin hapan. Kalkituksen jälkeen 4,8 eli edelleenkin erittäin hapan. Aitosavimaa, jossa ph ennen kalkitusta 6,0. Kalkituksen jälkeen 7,0. Onko eroa kalkituksen tehoa antavalle tuotolle? Saako saven kalkitukselta paremman tuoton sijoitetulle pääomalle? Muruvaikutus kun otetaan huomioon niin kertakalkitus voi nostaa pellon tuottoa jopa seuraavan 15 vuodenkin aikana, jos hyvin sattuu. Kun taas esimerkiksi yksi tautiaine- tai korrenvahvistusruiskutus (joita moni tekee myös turhankin takia ja vain varmuuden vuoksi) antaa pääomalle tuottoa vain sen yhden ainoan kasvukauden ajaksi.
Jos itse laitan vaikkapa 20 000 euroa kiinni maatalouteen, ja vaihtoehtoina ovat joko ylimääräiset kasvinsuojeluruiskutukset tai maaperän kalkitseminen, en kahdesti asiaa ajattele. Kunnon vuoroviljelyä harjoittamalla tautipaine pienenee ja korrenvahvistuksenkin toteuttaminen mietitään tapaus- ja lohkokohtaisesti. Esim. ekana vuotena nurmen jälkeen en ole koskaan tautiaineita ruiskuttanut eikä ole ollut siihen minkäänlaista tarvettakaan ollut. Ja yli 30 vuotta olen sentään jo omaankin piikkiin viljelyä harjoittanut.
-
En oikein nyt tiedä, mikä Västankvarnin materiaaleissa sitten on niin väärin. Samaa asiaa tutkittiin MTT:n taloustutkimuksessa vuonna 2004, ja saatiin myös viitteitä siitä, että vuokrapellot ja tietyn maalajin maat eivät tuottaneet kalkituskuluja takaisin, varsinkin kun tuet ovat saman suuruiset kaikilla maalajeilla.
Tällä hetkellä 35,4 % käytössä olevasta maatalousmaasta on vuokrattua. MTT selvityksessä 37, vuodelta 2003, tehtiin kannattavuuslaskenta kalkituksesta ja fosforilannoituksesta, ja todettiin, että maatalousden murros tukipainotteiseen matalahintajärjestelmään muuttaa tilannetta sillä tavalla, että vuokrapeltojen taloudellisesti optimaalinen fosforilannoitus ja kalkitus poikkeavat siitä, mikä on taloudellisesti optimaalista omilla pelloilla. (Myyrä, Ketoja, Yli-Halla. Pellon hallintaoikeuden yhteys maanparannuksiin - esimerkkinä kalkitus ja fosforilannoitus)
Minua syytetään vanhoihin muisteloihin jämähtämisestä ? No on näitä näköjään muitakin. No tämä kalkituksen kannattavuus -myytti vapaan lannoituksen ja 1500-3000 markan tonnihintaisten viljojen ajalta on myös kovin historian painolastissa uiva, huomatkoon jokainen itsessään 1980-luvun epäjumalien perässä juoksevansa. Lannoitemarkasta kolme markkaa takaisin !
Tärkeä yhteenveto kalkituksen kannattavuudesta julkaistiin niinkin kaukana historiassa kuin vuonna 1993: Kemppainen E. Jaakkola, A. Elonen P. Peltomaiden kalkitustarve ja kalkituksen vaikutus viljan ja nurmen satoon . Jokioinen 1993. Jokioinen 1993 ISSN 0359-7652.
Siinä oli kokeissa pH 4,2 - 6,2 maita, joita kalkittiin enemmän tai vähemmän. Viljana käytettiin ohraa, joka on happamuudelle ehkä herkin. Ohran tonnihinta oli 234 € ja kalkituksen hinta noin 33 €/tn levitettynä. 30 vuotta vanhoja Köylijärven kalkitussuosituksia ylläpitoon 5 tn/ha viiden vuoden välein olisikin ehkä syytä uudistaa, ja tutkia, mitä etuja antaisi esimerkiksi happamuudensietoisiin ohralajikkeisiin siirtyminen.
Minulla itselläni ei ole tässä oma lehmä ojassa, olen noudattanut orjallisesti Köylijärven kalkitussuosituksia, koska ei ole rahasta kiinni nääs, ja olen tiennyt jo kauan, että tämä kalkkisouvi ei tule maksamaan koskaan itseänsä takaisin, säänvaihteluiden aiheuttamat tappiot, rajoitettu lannoitus, alle 150 euron ohranhinnat, nurmien kilpailukyky tukimielessä jne.
Nin, minähän en ole noita numeroita keksinyt. Laajaa vuokraviljelyä harjoittavat ovat tuon tienneet, ei paljon kalkkikone ole vuosikymmeninä liikkunut. Yleensä vasta maakauppojen jälkeen.
-SS-
-
Niinpä. Millä hitolla se vuokrapeltojen kalkitseminen kannattaisi kun ei ainakaan tämän ilmansuunnan vuokrahinnoilla vuokrapeltojen viljelykään kannata?
Kyl noi ns. happamuuden kestävät ohrat ( mahtaako sellaisia ollakaan muualla kuin siemenkauppiaiden mainostekstissä) ovat satoisuuksiltaan säälittävän ja naurettavan välimaastossa.
-
Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.
Mielenkiintoinen oli Västankvarnissa tehty pitykäaikaistutkimus kalkituksen kannattavuudesta, maksuaika investoinnille 9 vuotta. Eli kaksi tukikautta ja kaksi normi viiden vuoden vuokrakautta tarvitaan saada se kalkitusraha edes takaisin, saati sitten tuottoa.
-SS-
Mielenkiinto lopahtaa heti, jos osaa ajatella asiaa moniulotteisemmin. Jos ei osaa, sori siitä. Tuollaiseen höpöhöpö-lauseen luettuaan jokaisen pitäisi osata ajatella, onko eroa vaikkapa sillä, minkälaiselle lohkolle sen 5000 kiloa kalkkia lykkää. Juuri raivattu turvepelto, ph ennen kalkitusta vaikkapa 4,3 eli erittäin hapan. Kalkituksen jälkeen 4,8 eli edelleenkin erittäin hapan. Aitosavimaa, jossa ph ennen kalkitusta 6,0. Kalkituksen jälkeen 7,0. Onko eroa kalkituksen tehoa antavalle tuotolle? Saako saven kalkitukselta paremman tuoton sijoitetulle pääomalle? Muruvaikutus kun otetaan huomioon niin kertakalkitus voi nostaa pellon tuottoa jopa seuraavan 15 vuodenkin aikana, jos hyvin sattuu. Kun taas esimerkiksi yksi tautiaine- tai korrenvahvistusruiskutus (joita moni tekee myös turhankin takia ja vain varmuuden vuoksi) antaa pääomalle tuottoa vain sen yhden ainoan kasvukauden ajaksi.
Jos itse laitan vaikkapa 20 000 euroa kiinni maatalouteen, ja vaihtoehtoina ovat joko ylimääräiset kasvinsuojeluruiskutukset tai maaperän kalkitseminen, en kahdesti asiaa ajattele. Kunnon vuoroviljelyä harjoittamalla tautipaine pienenee ja korrenvahvistuksenkin toteuttaminen mietitään tapaus- ja lohkokohtaisesti. Esim. ekana vuotena nurmen jälkeen en ole koskaan tautiaineita ruiskuttanut eikä ole ollut siihen minkäänlaista tarvettakaan ollut. Ja yli 30 vuotta olen sentään jo omaankin piikkiin viljelyä harjoittanut.
Siellä se pieni, anteeksi, iso asiantuntija pilkistää maahanmuuttokriittisen saksanseisojan olkapäällä...
Hoh-hoi-jaa, etten sanois...
:D
-
Niinpä. Millä hitolla se vuokrapeltojen kalkitseminen kannattaisi kun ei ainakaan tämän ilmansuunnan vuokrahinnoilla vuokrapeltojen viljelykään kannata?
Kyl noi ns. happamuuden kestävät ohrat ( mahtaako sellaisia ollakaan muualla kuin siemenkauppiaiden mainostekstissä) ovat satoisuuksiltaan säälittävän ja naurettavan välimaastossa.
Kannattaa katsella maailmaa ja kokeilla.
(http://www.viistonninen.com/muut/Elmeri_130915A.jpg)
Elmeri(Bor) ohra, 13.9.2015, 6700 kg/ha
Lannoitus sijoittamalla
YARAMILA NURMEN HIVEN Y 20-3-5 630 kg/ha
Ruiskutukset:
Tooler Heavy + MCPA
Yaravita Gramitrel 1.8 l/ha
Yaravita Solatrel 5.0 l/ha
Sonis 0.2
Comet Pro 0.5 l/ha
Prosaro EC 250 0.5 l/ha
Lohko HtS
Multavuus m
Pintamaan happamuus 6.0
Kalsium 2770
Fosfori 3,7
kalium 200
Magnesium 410
Rikki 11
Kupari 4,2
Mangaani 13
Vuonna 2016 tuli Elmeristä uudelleen lähes sama sato, mutta SW Mitjasta saman lohkon toisella puolikkaalla kaksi ja puoli tonnia vähemmän.
2017 Ceylon syysvehnä riittävällä tarkkuudella 6001 kg/ha
Vuosina 2012 - 2014 kolme peräkkäistä ruisvuotta. Satotasot 4800, 1600, 4400.
No jos kalkkimylly tulee kuntoon, levitetään 5 tonnia kalsiittia. Mutta olen vakuutunut siitä, että muut panokset pitää huippukalkitussa maassa olla huippuluokkaa myös, ennen kuin satotasoerot näkyvät.
-SS-
-
Näinhän se menee.
Mutta täällä kun kertoo että pellosta voi isoja satoja ottaa. Syytetään valehteluksi ja että ei kannata kun kuivauskulut kasvaa ja aineet maksaa.
Ja mieluummin maataan sohvalla käsi perseessä kun tehdään töitä
-
Näinhän se menee.
Mutta täällä kun kertoo että pellosta voi isoja satoja ottaa. Syytetään valehteluksi ja että ei kannata kun kuivauskulut kasvaa ja aineet maksaa.
Ja mieluummin maataan sohvalla käsi perseessä kun tehdään töitä
No noi oli niitä kesiä, jolloin satoi yli 100 mm. Aika hukkaan menee kalkitkin,
jos heinäkuun loppukolmannekseen mennessä on koko kasvukaudella tullut jotain 2,5 mm vettä. (1993)
Tuon ohran kuivaus muuten tehty kylmällä ilmalla, puintikosteus oli noin 15,5% Kanakeisarin
kanssa laitettiin rahti puoliksi, että oli rahtikin aika edullinen. Puontin pellolla samana vuonna
Kaarlessa oli satotaso kirjallisuuden mukaan 7500 kg/ha. Kaarle on myös happamuutta
kestävä monitahoinen lajike.
-SS-
-
Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.
Mielenkiintoinen oli Västankvarnissa tehty pitykäaikaistutkimus kalkituksen kannattavuudesta, maksuaika investoinnille 9 vuotta. Eli kaksi tukikautta ja kaksi normi viiden vuoden vuokrakautta tarvitaan saada se kalkitusraha edes takaisin, saati sitten tuottoa.
-SS-
Mielenkiinto lopahtaa heti, jos osaa ajatella asiaa moniulotteisemmin. Jos ei osaa, sori siitä. Tuollaiseen höpöhöpö-lauseen luettuaan jokaisen pitäisi osata ajatella, onko eroa vaikkapa sillä, minkälaiselle lohkolle sen 5000 kiloa kalkkia lykkää. Juuri raivattu turvepelto, ph ennen kalkitusta vaikkapa 4,3 eli erittäin hapan. Kalkituksen jälkeen 4,8 eli edelleenkin erittäin hapan. Aitosavimaa, jossa ph ennen kalkitusta 6,0. Kalkituksen jälkeen 7,0. Onko eroa kalkituksen tehoa antavalle tuotolle? Saako saven kalkitukselta paremman tuoton sijoitetulle pääomalle? Muruvaikutus kun otetaan huomioon niin kertakalkitus voi nostaa pellon tuottoa jopa seuraavan 15 vuodenkin aikana, jos hyvin sattuu. Kun taas esimerkiksi yksi tautiaine- tai korrenvahvistusruiskutus (joita moni tekee myös turhankin takia ja vain varmuuden vuoksi) antaa pääomalle tuottoa vain sen yhden ainoan kasvukauden ajaksi.
Jos itse laitan vaikkapa 20 000 euroa kiinni maatalouteen, ja vaihtoehtoina ovat joko ylimääräiset kasvinsuojeluruiskutukset tai maaperän kalkitseminen, en kahdesti asiaa ajattele. Kunnon vuoroviljelyä harjoittamalla tautipaine pienenee ja korrenvahvistuksenkin toteuttaminen mietitään tapaus- ja lohkokohtaisesti. Esim. ekana vuotena nurmen jälkeen en ole koskaan tautiaineita ruiskuttanut eikä ole ollut siihen minkäänlaista tarvettakaan ollut. Ja yli 30 vuotta olen sentään jo omaankin piikkiin viljelyä harjoittanut.
Siellä se pieni, anteeksi, iso asiantuntija pilkistää maahanmuuttokriittisen saksanseisojan olkapäällä...
Hoh-hoi-jaa, etten sanois...
:D
Hienoa, että luit kannanottoni, jota sinänsä et osannut kritisoida ollenkaan😄
Ja hurjastihan sinäkin olet vaurastunut vuokraviljelylläsi, kuten olemme saaneet nähdä. Nippa nappa nokka pinnalla pysyy. Pari lahjaa kuusen alle ja vyölaukkumatka, joo- o...😄😄😄
-
Pitäisi olla kunnollinen tieteelliset kriteerit täyttävä vertaileva tutkimus, jotta tiedettäisiin Evon todellinen hyöty viljelijälle.
Mielenkiintoinen oli Västankvarnissa tehty pitykäaikaistutkimus kalkituksen kannattavuudesta, maksuaika investoinnille 9 vuotta. Eli kaksi tukikautta ja kaksi normi viiden vuoden vuokrakautta tarvitaan saada se kalkitusraha edes takaisin, saati sitten tuottoa.
-SS-
Mielenkiinto lopahtaa heti, jos osaa ajatella asiaa moniulotteisemmin. Jos ei osaa, sori siitä. Tuollaiseen höpöhöpö-lauseen luettuaan jokaisen pitäisi osata ajatella, onko eroa vaikkapa sillä, minkälaiselle lohkolle sen 5000 kiloa kalkkia lykkää. Juuri raivattu turvepelto, ph ennen kalkitusta vaikkapa 4,3 eli erittäin hapan. Kalkituksen jälkeen 4,8 eli edelleenkin erittäin hapan. Aitosavimaa, jossa ph ennen kalkitusta 6,0. Kalkituksen jälkeen 7,0. Onko eroa kalkituksen tehoa antavalle tuotolle? Saako saven kalkitukselta paremman tuoton sijoitetulle pääomalle? Muruvaikutus kun otetaan huomioon niin kertakalkitus voi nostaa pellon tuottoa jopa seuraavan 15 vuodenkin aikana, jos hyvin sattuu. Kun taas esimerkiksi yksi tautiaine- tai korrenvahvistusruiskutus (joita moni tekee myös turhankin takia ja vain varmuuden vuoksi) antaa pääomalle tuottoa vain sen yhden ainoan kasvukauden ajaksi.
Jos itse laitan vaikkapa 20 000 euroa kiinni maatalouteen, ja vaihtoehtoina ovat joko ylimääräiset kasvinsuojeluruiskutukset tai maaperän kalkitseminen, en kahdesti asiaa ajattele. Kunnon vuoroviljelyä harjoittamalla tautipaine pienenee ja korrenvahvistuksenkin toteuttaminen mietitään tapaus- ja lohkokohtaisesti. Esim. ekana vuotena nurmen jälkeen en ole koskaan tautiaineita ruiskuttanut eikä ole ollut siihen minkäänlaista tarvettakaan ollut. Ja yli 30 vuotta olen sentään jo omaankin piikkiin viljelyä harjoittanut.
Siellä se pieni, anteeksi, iso asiantuntija pilkistää maahanmuuttokriittisen saksanseisojan olkapäällä...
Hoh-hoi-jaa, etten sanois...
:D
Hienoa, että luit kannanottoni, jota sinänsä et osannut kritisoida ollenkaan😄
Ja hurjastihan sinäkin olet vaurastunut vuokraviljelylläsi, kuten olemme saaneet nähdä. Nippa nappa nokka pinnalla pysyy. Pari lahjaa kuusen alle ja vyölaukkumatka, joo- o...😄😄😄
Jos vaikka sen verran että..
5000kilon kallkimäärällä ei turpeessa paljon peehoot nouse, 10000kiloa ja nousee vasta yhden yksikön eli 0.4. Aitosavessa 8000kiloa jos on VAAN runsasmultasta ja erittäin runsasmultasessa 9000kiloa niin saadaan taas se 0.4 nousua.
Tommonen 5000kilon satsi per hehtaari riittää ylläpitokalkitukseen jota suositellaan 3-5vuoden välein,riippuen kasvista. Perusvilja kuluttaa vajaan puolikkaan tonnin vuodessa kalkkia ja tehonurmet varmaan likemmäs tonnia. Ja sitten se riippuu toki siitä paljonko sinne lannotteita ajaa...
-
Edelleen, erikoisviljely erikseen. 3-5 vuoden välein tehtävä 5 tonnin kalkitus tekee sen puolensataa euroa hehtaarille jatkuvaa kustannuspainetta, jollei jonkun pihapiirissä sitten ole kalkkisivutuotteita puskevaa tehdasta. Ja pH 6.2 jälkeen ei sopivien viljalajikkeiden sato nouse enää vastaavasti.
Totta kai jos esimerkiksi sokerijuurikasta ja voimaperäistä nurmea, hyödyt ovat selvät, ja tuotantopalkkiolla ja eläinlisillä ostelee kalkkia vaikka joka vuosi. Mutta ei >7 pH:n viljanviljely yksistään viheltelyä ole, esimerkiksi melkein kaikki hivenet pitää silloin ruiskuttaa lehdille, puutosoireita alkaa näkyä, jostakin syystä. Sitäkin tuossa on harjoiteltu.
No, kalkkihommia voi ehdottomasti harrastaa kiinnostuksen vuoksi, asun itsekin melkein kalkkikaivoksen päällä, on niinkö meidän kaupungin yksi merkittävä elinkeino. Itselle tulikin pihalle tuoreeltaan Nordkalk Agritran rakeistettua kalkkia, sepäs on oikea lyhyiden vuokrasopimusten pelastaja, kallista kuin kulta, mutta voi levittää pintamultaan esimerkiksi kylvön yhteydessä. Nopeavaikutteinen.
http://www.nordkalk.fi/tuotteet/kalkkikivijauhe/nordkalk-atrigran-rakeinen-kalkki/
-SS-
-
Mutta takaisin Ruinexiin: Missä ovat olkiäkeet ja tehosilppurit ? Olkiäes hieroo pahnoja pintamultaan, ja tarvittavat bakteerit ja sienet saavat voimaa hajoitukseen. Sitten toinen vaihtoehto: muodiksi on suorakylvömaissa tullut "Vertical Tilling". Siinä on ninkö Great Plains kylvökoneen kiekkoja isossa äkeessä. Ilmastaa ja sekoittaa hiukan maata, silppuaa pahnaa. Ne kiekot eivät ole kuppimaiset, eikä kovin paljon auraavassa asennossakaan. Eli ne vaan viiltelevät maata siirtämättä sitä. Painaa olkiputun maan pintaan kiinni. En tiedä, pidetäänkö tuota kevytmuokkaamisena, eipä paljon päältä näy mustaa tulevan.
https://www.greatplainsag.com/en/implements/united-states/vertical-tillage
-SS-
-
Edelleen, erikoisviljely erikseen. 3-5 vuoden välein tehtävä 5 tonnin kalkitus tekee sen puolensataa euroa hehtaarille jatkuvaa kustannuspainetta, jollei jonkun pihapiirissä sitten ole kalkkisivutuotteita puskevaa tehdasta. Ja pH 6.2 jälkeen ei sopivien viljalajikkeiden sato nouse enää vastaavasti.
Totta kai jos esimerkiksi sokerijuurikasta ja voimaperäistä nurmea, hyödyt ovat selvät, ja tuotantopalkkiolla ja eläinlisillä ostelee kalkkia vaikka joka vuosi. Mutta ei >7 pH:n viljanviljely yksistään viheltelyä ole, esimerkiksi melkein kaikki hivenet pitää silloin ruiskuttaa lehdille, puutosoireita alkaa näkyä, jostakin syystä. Sitäkin tuossa on harjoiteltu.
No, kalkkihommia voi ehdottomasti harrastaa kiinnostuksen vuoksi, asun itsekin melkein kalkkikaivoksen päällä, on niinkö meidän kaupungin yksi merkittävä elinkeino. Itselle tulikin pihalle tuoreeltaan Nordkalk Agritran rakeistettua kalkkia, sepäs on oikea lyhyiden vuokrasopimusten pelastaja, kallista kuin kulta, mutta voi levittää pintamultaan esimerkiksi kylvön yhteydessä. Nopeavaikutteinen.
http://www.nordkalk.fi/tuotteet/kalkkikivijauhe/nordkalk-atrigran-rakeinen-kalkki/
-SS-
Mulla on tämmösiä,
(https://aijaa.com/img/m/00901/13779591.jpg) (https://aijaa.com/l8WpGC)
Sit niissä on tommosta,
(https://aijaa.com/img/m/00068/13907877.jpg) (https://aijaa.com/HJmSZL)
(https://aijaa.com/img/m/00653/13907872.jpg) (https://aijaa.com/E89IMA)(https://aijaa.com/img/m/00436/13928181.jpg) (https://aijaa.com/oQtklp)
(https://aijaa.com/img/m/00582/13928187.jpg) (https://aijaa.com/MKagLN)
(https://aijaa.com/img/m/00361/14212963.jpg) (https://aijaa.com/W7UtGN)
(https://aijaa.com/img/m/00894/14245509.jpg) (https://aijaa.com/zmSlgI)
Sit jotain moddus EVOsta,
(https://aijaa.com/img/m/00111/14233256.jpg) (https://aijaa.com/wV6m4J)
(https://aijaa.com/img/m/00708/14246817.jpg) (https://aijaa.com/nXHCmt)
V1ttu mut nää on noloja...
(https://aijaa.com/img/m/00733/14226291.jpg) (https://aijaa.com/j4kVoM)
(https://aijaa.com/img/m/00799/14226293.jpg) (https://aijaa.com/IDhRir)
(https://aijaa.com/img/m/00075/14226292.jpg) (https://aijaa.com/0mlvKM)
-
Paljoko pitää mangaania laittaa kasvukauden aikana? Maanäytteiden mukaan tarvetta ainakin on.
-
Paljoko pitää mangaania laittaa kasvukauden aikana? Maanäytteiden mukaan tarvetta ainakin on.
Turun ohkasta 1litra ja Yaran Mantrackia 2 litraa.
Turkulainen halvempaa ja parempaa...
-
Mutta takaisin Ruinexiin: Missä ovat olkiäkeet ja tehosilppurit ? Olkiäes hieroo pahnoja pintamultaan, ja tarvittavat bakteerit ja sienet saavat voimaa hajoitukseen. Sitten toinen vaihtoehto: muodiksi on suorakylvömaissa tullut "Vertical Tilling". Siinä on ninkö Great Plains kylvökoneen kiekkoja isossa äkeessä. Ilmastaa ja sekoittaa hiukan maata, silppuaa pahnaa. Ne kiekot eivät ole kuppimaiset, eikä kovin paljon auraavassa asennossakaan. Eli ne vaan viiltelevät maata siirtämättä sitä. Painaa olkiputun maan pintaan kiinni. En tiedä, pidetäänkö tuota kevytmuokkaamisena, eipä paljon päältä näy mustaa tulevan.
https://www.greatplainsag.com/en/implements/united-states/vertical-tillage
-SS-
tämä olisi pitänyt jaksaa kirjoittaa, mutta kiitokset ss:lle!
-
Edelleen, erikoisviljely erikseen. 3-5 vuoden välein tehtävä 5 tonnin kalkitus tekee sen puolensataa euroa hehtaarille jatkuvaa kustannuspainetta, jollei jonkun pihapiirissä sitten ole kalkkisivutuotteita puskevaa tehdasta. Ja pH 6.2 jälkeen ei sopivien viljalajikkeiden sato nouse enää vastaavasti.
Totta kai jos esimerkiksi sokerijuurikasta ja voimaperäistä nurmea, hyödyt ovat selvät, ja tuotantopalkkiolla ja eläinlisillä ostelee kalkkia vaikka joka vuosi. Mutta ei >7 pH:n viljanviljely yksistään viheltelyä ole, esimerkiksi melkein kaikki hivenet pitää silloin ruiskuttaa lehdille, puutosoireita alkaa näkyä, jostakin syystä. Sitäkin tuossa on harjoiteltu.
No, kalkkihommia voi ehdottomasti harrastaa kiinnostuksen vuoksi, asun itsekin melkein kalkkikaivoksen päällä, on niinkö meidän kaupungin yksi merkittävä elinkeino. Itselle tulikin pihalle tuoreeltaan Nordkalk Agritran rakeistettua kalkkia, sepäs on oikea lyhyiden vuokrasopimusten pelastaja, kallista kuin kulta, mutta voi levittää pintamultaan esimerkiksi kylvön yhteydessä. Nopeavaikutteinen.
http://www.nordkalk.fi/tuotteet/kalkkikivijauhe/nordkalk-atrigran-rakeinen-kalkki/
-SS-
En tiä.
Mun mielestä vanha oppi siitä, että maa pitää olla perustaltaan hyvässä kasvukunnossa, jotta siitä saadaan hyvät sadot, pitää edelleenkin paikkansa. Ja ne perusasiat ovat kunnossa oleva vesitalous, oikea ca/mg -suhde sekä oikea ph-arvo. Ja hankalaa se on esim. ph-arvoa pitää kunnossa ilman säännöllistä kalkitusta, jonka ylläpidoksi on keskimäärin vaadittu keskimäärin 1000 kg kalkkia /ha/vuosi eli vaikkapa 5000 kalkkia 5 vuoden välein.
Älytöntä ruiskia kalliit aineet maksimipanostuksilla peltoon, jos perusasiat eivät ole kunnossa. Sama kuin laittaisi taloon yksisauvaisen tammiparketin, vaikka antura painuu maahan 10 senttiä vuodessa.
Jos jokin näistä vanhoista perusteista on muuttunut nykykoohotuksessa, muuttukoon, mutta mä en ajatteluani muuta. Jos on perse niin auki, ettei raha riitä kalkitukseen eli maan kasvukunnosta huolehtimiseen, kalkitse edes joku lohko kasvukuntoon, laita siihen viljaa maksimipanostuksilla ja ne lohkot, joihin pinkka ei riitä kasvukunnon huolehtimiseen, jätä ne riista- tai muuksi hömpäksi.
Ja turha itkeä jostain lehtilannoitustarpeesta silloin, kun ph on seiskan tasolla, kun ne litkut on viljanviljelyn kokonaiskuluissa jotain pilkun jälkeen.
-
Ja noi v1tun tutkimukset, joita agronomit tekevät pienen palkkansa eteen, niitä tulee ja menee. Tulee tutkimus ja seuraava tutkimus kumoaa edellisen lopputuloksen. Kuka viljelijä poukkoaa kaiken maailman tutkimusten ja neuvojien perässä, hän tulee uppoamaan kaulaa myöten paskaansa. Vähän niin kuin tämä suorakylvökin...oliko vuosituhannen vaihteessa kun suorakylvön hullutus oli suurimmillaan. Sopi kuulemma kaikille ja kaikkialla, ja fosforivalumatkin pysyy kurissa. Nyt kun on myrsky laantunut ja saatu isännät luovuttamaan vanhat auransa pilkkahintaan koneliikkeiden takapihoille ruostumaan ja kalliit lautastinttarit ja suorakylvökoneet taas myytyä kalliilla hinnalla isännille...
...niin nyt todetaankin, ettei se suorakylvö olekaan ihan niin sopivaa kaikille maalajeille ja se fosforihan jääkin siihen maan pintaan ja huuhtoutuu vesistöihin ellei sitä kynnetäkään silloin tällöin sitä peltoa. Ja on jopa perkele havaittu että vesitilaakin se kyntö pellolle tuo.
Nyt ne kyntöauransa myyneet isännät ostavat taas takaisin niitä valtteja, kovalla hinnalla. Ja konekauppiaat nauravat joka askeleella matkalla pankkiin. Ja kukaan ei nosta tikun nokkaan näitä tumpeloita tutkijoita ja neuvojia, jotka tuovat v1tun tutkimuksillaan lisää taloudellista ahdinkoa jo valmiiksi helvetin huonosti kannattavaan maatalouteen.
-
Ja noi v1tun tutkimukset, joita agronomit tekevät pienen palkkansa eteen, niitä tulee ja menee. Tulee tutkimus ja seuraava tutkimus kumoaa edellisen lopputuloksen. Kuka viljelijä poukkoaa kaiken maailman tutkimusten ja neuvojien perässä, hän tulee uppoamaan kaulaa myöten paskaansa. Vähän niin kuin tämä suorakylvökin...oliko vuosituhannen vaihteessa kun suorakylvön hullutus oli suurimmillaan. Sopi kuulemma kaikille ja kaikkialla, ja fosforivalumatkin pysyy kurissa. Nyt kun on myrsky laantunut ja saatu isännät luovuttamaan vanhat auransa pilkkahintaan koneliikkeiden takapihoille ruostumaan ja kalliit lautastinttarit ja suorakylvökoneet taas myytyä kalliilla hinnalla isännille...
...niin nyt todetaankin, ettei se suorakylvö olekaan ihan niin sopivaa kaikille maalajeille ja se fosforihan jääkin siihen maan pintaan ja huuhtoutuu vesistöihin ellei sitä kynnetäkään silloin tällöin sitä peltoa. Ja on jopa perkele havaittu että vesitilaakin se kyntö pellolle tuo.
Nyt ne kyntöauransa myyneet isännät ostavat taas takaisin niitä valtteja, kovalla hinnalla. Ja konekauppiaat nauravat joka askeleella matkalla pankkiin. Ja kukaan ei nosta tikun nokkaan näitä tumpeloita tutkijoita ja neuvojia, jotka tuovat v1tun tutkimuksillaan lisää taloudellista ahdinkoa jo valmiiksi helvetin huonosti kannattavaan maatalouteen.
Jos on niin ***** tyhmä ettei ymmärrä lukemaansa, vaan uskoo sokeasti kauppiaiden juttuja, niin ansaitseekin menettää massinsa.
-
No juu, Kaverukset Puuhis ja SKN samoilla linjoilla viljanviljelyn teorioissa ja käytännöissä.
-
Ja noi v1tun tutkimukset, joita agronomit tekevät pienen palkkansa eteen, niitä tulee ja menee. Tulee tutkimus ja seuraava tutkimus kumoaa edellisen lopputuloksen. Kuka viljelijä poukkoaa kaiken maailman tutkimusten ja neuvojien perässä, hän tulee uppoamaan kaulaa myöten paskaansa. Vähän niin kuin tämä suorakylvökin...oliko vuosituhannen vaihteessa kun suorakylvön hullutus oli suurimmillaan. Sopi kuulemma kaikille ja kaikkialla, ja fosforivalumatkin pysyy kurissa. Nyt kun on myrsky laantunut ja saatu isännät luovuttamaan vanhat auransa pilkkahintaan koneliikkeiden takapihoille ruostumaan ja kalliit lautastinttarit ja suorakylvökoneet taas myytyä kalliilla hinnalla isännille...
...niin nyt todetaankin, ettei se suorakylvö olekaan ihan niin sopivaa kaikille maalajeille ja se fosforihan jääkin siihen maan pintaan ja huuhtoutuu vesistöihin ellei sitä kynnetäkään silloin tällöin sitä peltoa. Ja on jopa perkele havaittu että vesitilaakin se kyntö pellolle tuo.
Nyt ne kyntöauransa myyneet isännät ostavat taas takaisin niitä valtteja, kovalla hinnalla. Ja konekauppiaat nauravat joka askeleella matkalla pankkiin. Ja kukaan ei nosta tikun nokkaan näitä tumpeloita tutkijoita ja neuvojia, jotka tuovat v1tun tutkimuksillaan lisää taloudellista ahdinkoa jo valmiiksi helvetin huonosti kannattavaan maatalouteen.
Jos on niin ***** tyhmä ettei ymmärrä lukemaansa, vaan uskoo sokeasti kauppiaiden juttuja, niin ansaitseekin menettää massinsa.
ei kannata uskoa kauppiaiden myyntipuheita eikä uskoa kaikkea lukemaansa vaan viljelijän pitää seurata omaa peltoaan ja tehdä omiin kokemuksiin perustuvia ratkaisuja.
-
Tutkimuksissa on se hyvä puoli, että fiksut osaavat tulkita niitä tutkimuksia. Ja samalla hieman laajentaa näkökantaansa. Monelle tutkimus tarkoittaa kauppiaiden kertomusta tutkimuksista.
Jos ei ole akateemista ajattelutapaa, ei ole järkeä. Ajattelutapa ei tietenkään tarkoita akateemista loppututkintoa. Ja tietenkin päinvastoin.
Oli sitten hitsari tai joku lisuriveikko tai ihan vaan approheebo, niin mikään ei takaa järkeä.
Suorakylvössä kamalinta on ehdottomuus. Naapurinkin kyntöaurat pitää hävittää. Ja vielä oudointa on väittely että mikä on suorintakylvöä ja millä koneella.
Jos itsellä ei ole halua kokeilla ja pipertää pikku juttuja, niin mikäs siinä sitten. Ei kukaan vaadikaan. Älkää ny sitten viitsikö vittuilla myöskään niille, jotka vähän jotain "hullua" tai "ei niin hullua" testailee. Toisaalta, harva "leikkimökkiläinen" siitä itseensä ottaa.
-
Tutkimukset voi tosiaan vaatia vähän perehtymistä. Ongelmiakin noissa tutkimuksissa on. Käytäntöön vieminen voi olla haasteellista ja tutkimusten pitäisi olla riittävän kattavia. Eli kestoltaan riittävän pitkiä ja tehtynä erilaisissa olosuhteissa. Mutta tämä taas maksaa aina lisää ja tutkimukseen käytettävät rahavirrat on supistuneet kaiken aikaa. Itsellä on kokemusta jonkin verran tutkimustoiminnasta kun olin Vihdissä MTT-tutkimusasemalla yhden kesän erikoistumisharjoittelussa.
Mun mielestä puuhis kirjoitti ihan asiaa. Perus asiat pitää olla kunnossa ennen kuin pellosta voi saada satoa. Vesitalous on kaikista tärkein asia. Jos pelto on märkä niin silloin siellä ei toimi mikään. Tiivistymistä jne...
Ja mitä tulee tähän ruinexiin niin on kyllä omasta mielestä ihan höpöhöpö hommia. Mieluummin jonkinlainen olkiäes tms. jolla rapsutella kasvijätteet maan kanssa kosketuksiin jolloin lahoaminen alkaa nopeasti. Itsellä ei tosi ole mitään tarvetta tämmöisillekään kun vilja näyttelee niin pientä osaa meidän tilan kuvioissa ja kaikki kynnetään... Mutta aina pitää olla niin sanotusti "hököllä" uusien asioiden kanssa ja katella hommia avoimin mielin. Täälläkin päin oli suorakylvöbuumia jonkin verran, mutta sitten kun lautasmuokkaimet tuli muotiin niin semmoinen löytyi lähes jokaisen talon pihalta. Aika moni on kaivanut naftaliinista tai hommannut uudet aurat ja äkeitäkin on päivitetty. Kultivaattoreita ei täällä päin ole käytännössä ollenkaan, vaikka itse olen sitä mieltä että semmoinen on "kevennettyyn" muokkaukseen paras vaihtoehto.
-
Löytyypä tuolle ihan kotimainenkin vastine. BioAktivaattori. Ja vielä luomuhyväksytty, luonnollisesti :D
http://www.faintend.fi/index.php/fi/tuotteet-menu/erikoistuotteet
Kysymys kuuluu ainoastaan, miksi ostaa moista.
jo pari vuotta aikaisemmin kaipailin juuri tämän tyyppistä ainetta.... tuo BioAktivaattori ei vaan näyttänyt linkissä olevasta kuvasta päätellen ihan tuotteistetulta, ennemmin baskakasalta.
Miksi ostaa, no kustannussäästö on ihan valtava, jos yhdessä glyfon kanssa laittaa tulee pelkkä ainekustannus, 15€/ha on realismia. Joku kultivointi tai äestys jää pois, jos keväällä sänki menee läpi kylvökoneesta, eikä kylmetä maata patjana kylvön päällä. Toivottavasti aineen teho leutoina talvina ei jatku enää seuraavan kesän viljan olkeen.... :)
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=68106.msg1227396;topicseen#msg1227396
Joskus olen miettinyt, eikö ole mitään kemiallista ainetta tai bakteeria, jota voisi syksyllä ruiskuttaa peltoon, joka hävittää oljen kevääseen mennessä....niin eikä sitten enää hävitä seuraavan kevään kasvuston olkea :)
-
Olen hiukka skeptinen. Oljen hajotustoiminnassa lisätyppi, tavalla tai toisella, on kyllä se minimitekijä. Maakontakti on ymmärtääkseni avain, sieltä tulee typpeä, puskurin listat ja mikrobejakin. En oikein keksi, mistä Ruinexin mikrobit saavat elämisen edellytykset. Mutta voi tietty olla myös omaa rajoittuneisuuttanikin.
Suomennoksessa on vähän sanomista. Kyseessä ei ole suinkaan bakteeri, vaan lahottajasieni. Tämä on valmisteessa todennäköisesti itiöinä. Tämä kaveri on erikoistunut sellulosan hajottamiseen ja samaa pöpöä käytetään mm. 2.sukupolven bioetanolitehtaissa oljen ja muun kasvijätteen hajottamisessa sokereiksi. En siis suoraan lähtisi tätä tuomitsemaan. Käytännön lopputulos varmasti riippuu vallitsevista olosuhteista: lämpö, kosteus, aika, tms. Näen mahdollisena, että ravinteita saadaan oljesta nopeammin kiertoon. Se onko se taloudellisesti kannattavaa, onkin toinen juttu.
Olisi mielenkiintoista saada aineen toiminnasta muutakin kuin kauppamiesten näkemyksiä mm kemiallinen koostumus ja se mitä pöpöjä purkissa on?
Aine tulee liettuasta ja äkkirikastumisen tavoittelua ei ole suljettu pois, jo muutaman kymmenen tuhannen pöntön myynnillä tehdään miljoonaluokan voitot ja sitten vetäydytään markkinoilta kun myynti lopulta hiipuu. Toivottavasti kyseessä ei ole kusetus, koska kyseistä tuotetta todella tarvittaisiin? Olkien poltto on vaarallista, multaus työlästä ja kallista, pois kerääminen tekee maasta vaan tiilitehtaan raaka-ainetta... biohajoaminen, se kuulostaakin niin kauniilta.
-
Onks tota Ruinexia kukaan kokeillut esim. viime syksynä?