• Tavallinen aihe

Aihe PeltoOptimi  (Luettu 4682 kertaa)

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7742
Vs: PeltoOptimi
No nyt jo opetetasan koulussa että lohkon sisällä kannattaa parhaalle osalle ajaa kaikki apulannat ja tuotantopanokset. Huonoimat jättää huonommille panostuksille. Että eiköhän tääkin kohta tule että lohkojen kohdalla on tukikelpoisia alueita ja tukikelvottomia jotka ei tuota mitään satoa.

Edelleen. Kaikkein paras olisi mahdolisimman yksinkertainen järjestelmä missä olisi peruspeltotuki, sitten joitain lisäosia esim. öljykasveille ja mahdolinen pohjoinen tuki joillekkin kasveille. Korkeintaan 3-4 kategoriaa. Esim. perustuki+öljykasvituki+pohjoinen tuki+luomutuki. Nämä sitten leikaantuisi viljelypinta-alan mukaan, missä vois olla nykyinen peltomäärä +-0 taso. Tuki peltohehtaaria kohti laskisi kun Suomen koko peltopinta-ala kasvaa ja vastaavasti nousisi kun pelto pinta-ala laskee.
Termis on ymmärtänyt homman jujun,Eihän nykyinen ha-tukisysteemi johda muuhun kuin korkeisiin ha-hintoihin vuokriin ja ääripäässä raivioilta otetaaqn pelloista tuotto ja tukikelpoiset pellot tuottaa hömppää.

Nimen omaan! Minusta on jotenkin järjen vastaista että Pellolle maksetaan täydet tuet vaikka sato niitetään peltoon. Samalla toinen voi ottaa tukikelvottomilta täyden sadon ilman tukia. Kohta meillä on kahdet pelto markkinat. Toisissa hinta määräytyy todellisen tuottoarvon mukaan ja toisessa tuki arvon mukaan. Jossain vaiheessa tähän puututaan ihan tosissaan

Ei onnistu.

Jos pellolle maksetaan tukea, niin kaikki pellot ovat samalla viivalla. Oli ne sitten tuotoltaan hyviä tai huonoja.

Tukikelpoisen pellon arvo pitää olla sama, jotta kiinnitysten arvot säilyvät. Pellon voi kuitenkin ostaa millä hinnalla hyvänsä.


Vaikka ei mikään järkevä kasvi kasva jossain metsän sisässä, siellä voi olla heinää ja sinne voi levittää lantaa. Tällöin luodaan kahdet eri markkinat. Toiset kasvinviljelijöille ja toiset lannanlevittäjille.
"vidtuillu... ilman sitä maailma olisi tylsä paikka asua."

- Nikita Hruštšov, Kuuban ohjuskriisin aikoina

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2435
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: PeltoOptimi
Täällä etelässä on kyllä lähestulkoon kaikki järkevät raivatut alat jo raivattu. Mutta onhan se hölmöä, että etelässä pellot kasvavat rikkaa ja nauttivat tukia ja sitten jossakin pohjoisemmassa peltoa raivataan lisää ilman tietoa tuista. En usko, että ainakaan täällä etelässä syntyisi kaksia markkinoita pelloista, pohjoisessa tilanne voi ollakkin toinen. Mitään järkeähän tuossa ei ole, mutta ymmärrän hyvin miksi vaikkapa joku maidontuotanto on siirtynyt enemmän ja enemmän pohjoiseen. Ei pelkästään korkeammat tuet vaan se, että siellä voi raivaamalla saada tilan ympärille reilustikkin peltoa. Etelässä se ei onnistu jos nyt ei satu omistamaan jotakin vanhaa kartanoa tai isoa tilaa. Laajentajat ovat aina pakotettuja hankkimaan lisäpeltonsa pitkin kyliä. Äkkiä alkaa tukieurot vilistä silmissä kun suhaa pitkin kyliä rehua ajamassa ja paskaa levittämässä.

Tätä kehityssuuntaa kun jatketaan vielä niin kohta on tosiaan niin, että etelän tukipellot kasvavat hömppää tai muuta rahan arvoista tavaraa ja tuotanto hoidetaan sitten jossakin muualla. Lisää peltoa tähän maahan ei tarvita. Pelto vain on jakautunut niin, että halukkailla laajentajilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin raivata peltoa siellä pohjoisessa, kun tuotanto on ensiksi ajettu täältä etelästä sinne.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15842
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: PeltoOptimi
Etelässä ei ole yhtään sen enempää hömppää kuin muuallakaan. Luomutiloja kyllä on suuria.
Mutta se lataushan ei ollut hömppää, vaikka päältä katsoen on samanlaista rikkaista joutomaata.

-SS-

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4308
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: PeltoOptimi
Täällä etelässä on kyllä lähestulkoon kaikki järkevät raivatut alat jo raivattu. Mutta onhan se hölmöä, että etelässä pellot kasvavat rikkaa ja nauttivat tukia ja sitten jossakin pohjoisemmassa peltoa raivataan lisää ilman tietoa tuista. En usko, että ainakaan täällä etelässä syntyisi kaksia markkinoita pelloista, pohjoisessa tilanne voi ollakkin toinen. Mitään järkeähän tuossa ei ole, mutta ymmärrän hyvin miksi vaikkapa joku maidontuotanto on siirtynyt enemmän ja enemmän pohjoiseen. Ei pelkästään korkeammat tuet vaan se, että siellä voi raivaamalla saada tilan ympärille reilustikkin peltoa. Etelässä se ei onnistu jos nyt ei satu omistamaan jotakin vanhaa kartanoa tai isoa tilaa. Laajentajat ovat aina pakotettuja hankkimaan lisäpeltonsa pitkin kyliä. Äkkiä alkaa tukieurot vilistä silmissä kun suhaa pitkin kyliä rehua ajamassa ja paskaa levittämässä.

Tätä kehityssuuntaa kun jatketaan vielä niin kohta on tosiaan niin, että etelän tukipellot kasvavat hömppää tai muuta rahan arvoista tavaraa ja tuotanto hoidetaan sitten jossakin muualla. Lisää peltoa tähän maahan ei tarvita. Pelto vain on jakautunut niin, että halukkailla laajentajilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin raivata peltoa siellä pohjoisessa, kun tuotanto on ensiksi ajettu täältä etelästä sinne.

Niin... Kyllähän se karjatilojen suurin "ongelma" on paska. Aiheuttaa suurimman logistisen ongelman. Ilmeisesti eläinten lannassa olisi fosforia koko suomen pelloille, mutta kun eläimet on keskittyneet liiaksi tietyille seuduille. Etenkin Varsinais-Suomessa runsaasti fosforia tuottavat eläimet on "ongelmallisia". Muutenkin kun sen alueen viljelijöitä on syytetty vesistöjen pilaajina.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15842
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: PeltoOptimi
Etenkin Varsinais-Suomessa runsaasti fosforia tuottavat eläimet on "ongelmallisia". Muutenkin kun sen alueen viljelijöitä on syytetty vesistöjen pilaajina.

Tämä tila oli vuodesta 1948 nautakarjatila, 1988 asti.
1989 lähtien on louhittu fosfaatteja alemmaksi, nyt olen alkanut
hankkia Y10 kaltaista matalafosforista lannoitetta.  Samoin
syysvehnälle on laitettu Y6 ja keväällä levitetty
joinakin vuosina salpeetarin sijasta Y1 ta Y2 ( tyhmäähän tuo on kustannusmielessä)
Mutta fosforit ovat keskimäärin 7,1 - 7,6 mg/litra, yksi palsta 3,7 mg/l !

Näissä entisissä karjapelloissa on yritetty fosfaattirajojen mukaan edetä,
laskee edelleen, tyydyttävästä/hyvästä lähdettiin, nyt ollaan välttävässä luokassa.

Sitten tuossa sokerilohkolla, jossa on varmaan 10 tonnia fosfaattia louhittavaksi.
200 kiloa vasta revitty. Nyt lisään kalkkia taas, kun laski vähän alle 7. Jos vaikka
ei tulisi fosfaatin puutosoiretta niin kuin kylmänä viime keväänä. Niin, ja ei ole
karjanlantalohko ollut ainakaan viimeiseen 60 vuoteen ! Mutta tonni
supervosvaattia vuoteen; alkaa nummerot nousta. Näin.

-SS-

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7283
Vs: PeltoOptimi


Niin... Kyllähän se karjatilojen suurin "ongelma" on paska. Aiheuttaa suurimman logistisen ongelman. Ilmeisesti eläinten lannassa olisi fosforia koko suomen pelloille, mutta kun eläimet on keskittyneet liiaksi tietyille seuduille. Etenkin Varsinais-Suomessa runsaasti fosforia tuottavat eläimet on "ongelmallisia". Muutenkin kun sen alueen viljelijöitä on syytetty vesistöjen pilaajina.
Varsinais-suomen eläimet on pääosin maakunnan pohjoisosassa. Täällä suomen suurimmassa peltokaupungissa on 55000 ha peltoa, 918 maatilaa. Viljatiloja 492, erikoiskasveja 155, kasvihuonetiloja 37, avomaakasveja 36, muu kasvintuotanto 61, lypsykarja 44, nauta 30, sika 27 muna 8, muu siipikarja 5, lammas 16, hevostiloja 26.
Mystinen kesälaatumies

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16972
  • YTK:FI
Vs: PeltoOptimi
Etenkin Varsinais-Suomessa runsaasti fosforia tuottavat eläimet on "ongelmallisia". Muutenkin kun sen alueen viljelijöitä on syytetty vesistöjen pilaajina.

Tämä tila oli vuodesta 1948 nautakarjatila, 1988 asti.
1989 lähtien on louhittu fosfaatteja alemmaksi, nyt olen alkanut
hankkia Y10 kaltaista matalafosforista lannoitetta.  Samoin
syysvehnälle on laitettu Y6 ja keväällä levitetty
joinakin vuosina salpeetarin sijasta Y1 ta Y2 ( tyhmäähän tuo on kustannusmielessä)
Mutta fosforit ovat keskimäärin 7,1 - 7,6 mg/litra, yksi palsta 3,7 mg/l !

Näissä entisissä karjapelloissa on yritetty fosfaattirajojen mukaan edetä,
laskee edelleen, tyydyttävästä/hyvästä lähdettiin, nyt ollaan välttävässä luokassa.

Sitten tuossa sokerilohkolla, jossa on varmaan 10 tonnia fosfaattia louhittavaksi.
200 kiloa vasta revitty. Nyt lisään kalkkia taas, kun laski vähän alle 7. Jos vaikka
ei tulisi fosfaatin puutosoiretta niin kuin kylmänä viime keväänä. Niin, ja ei ole
karjanlantalohko ollut ainakaan viimeiseen 60 vuoteen ! Mutta tonni
supervosvaattia vuoteen; alkaa nummerot nousta. Näin.

-SS-

Tuomoisesta pellosta pitäsi tehdä valumavesi tutkimus paljonko ravinteita oikeasti lähtee versien mukana.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15842
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: PeltoOptimi
Etenkin Varsinais-Suomessa runsaasti fosforia tuottavat eläimet on "ongelmallisia". Muutenkin kun sen alueen viljelijöitä on syytetty vesistöjen pilaajina.

Tämä tila oli vuodesta 1948 nautakarjatila, 1988 asti.
1989 lähtien on louhittu fosfaatteja alemmaksi, nyt olen alkanut
hankkia Y10 kaltaista matalafosforista lannoitetta.  Samoin
syysvehnälle on laitettu Y6 ja keväällä levitetty
joinakin vuosina salpeetarin sijasta Y1 ta Y2 ( tyhmäähän tuo on kustannusmielessä)
Mutta fosforit ovat keskimäärin 7,1 - 7,6 mg/litra, yksi palsta 3,7 mg/l !

Näissä entisissä karjapelloissa on yritetty fosfaattirajojen mukaan edetä,
laskee edelleen, tyydyttävästä/hyvästä lähdettiin, nyt ollaan välttävässä luokassa.

Sitten tuossa sokerilohkolla, jossa on varmaan 10 tonnia fosfaattia louhittavaksi.
200 kiloa vasta revitty. Nyt lisään kalkkia taas, kun laski vähän alle 7. Jos vaikka
ei tulisi fosfaatin puutosoiretta niin kuin kylmänä viime keväänä. Niin, ja ei ole
karjanlantalohko ollut ainakaan viimeiseen 60 vuoteen ! Mutta tonni
supervosvaattia vuoteen; alkaa nummerot nousta. Näin.

-SS-

Tuomoisesta pellosta pitäsi tehdä valumavesi tutkimus paljonko ravinteita oikeasti lähtee versien mukana.

On tehty, ja pohjavesiseuranta, koska on Ilk pohjaveden kertymäalueella, ja ent. vesipiiri yritti saada valtaojaakin luonnontilaiseksi puroksi. Mitä nykyisin suurimmaksi osaksi kuiva uoma ei todellakaan ole. Koska oltiin viimeinen mohikaani karjan kanssa, niin lantalaakin seurattiin. Oli sisätiloissa, puristenesteet umpialtaaseen, Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämä alun perin toisen tilan sokerijuurikasala talvikasvipeitteinen koko viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kaupunki on edelleen tohkeissaan, ettei saisi karjanlantaa tai muuta orgaanista levittää. Meidän pohjavesimittaamossa olivat koko ajan nitraatit luonnontilaisen pohjaveden tasolla, noin 1 mg/l tai alle. Sitten etelämpänä, muutama kilometri, toisen kunnan pohjoisosissa, toisen vedenottamon alueella, jossa on ollut voimaperäistä juurikkaanviljelyä ja muuta erikoisviljelyä, niin nitraatit ovat siinä 30 - 35 mg/l

-SS-

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16972
  • YTK:FI
Vs: PeltoOptimi
Etenkin Varsinais-Suomessa runsaasti fosforia tuottavat eläimet on "ongelmallisia". Muutenkin kun sen alueen viljelijöitä on syytetty vesistöjen pilaajina.

Tämä tila oli vuodesta 1948 nautakarjatila, 1988 asti.
1989 lähtien on louhittu fosfaatteja alemmaksi, nyt olen alkanut
hankkia Y10 kaltaista matalafosforista lannoitetta.  Samoin
syysvehnälle on laitettu Y6 ja keväällä levitetty
joinakin vuosina salpeetarin sijasta Y1 ta Y2 ( tyhmäähän tuo on kustannusmielessä)
Mutta fosforit ovat keskimäärin 7,1 - 7,6 mg/litra, yksi palsta 3,7 mg/l !

Näissä entisissä karjapelloissa on yritetty fosfaattirajojen mukaan edetä,
laskee edelleen, tyydyttävästä/hyvästä lähdettiin, nyt ollaan välttävässä luokassa.

Sitten tuossa sokerilohkolla, jossa on varmaan 10 tonnia fosfaattia louhittavaksi.
200 kiloa vasta revitty. Nyt lisään kalkkia taas, kun laski vähän alle 7. Jos vaikka
ei tulisi fosfaatin puutosoiretta niin kuin kylmänä viime keväänä. Niin, ja ei ole
karjanlantalohko ollut ainakaan viimeiseen 60 vuoteen ! Mutta tonni
supervosvaattia vuoteen; alkaa nummerot nousta. Näin.

-SS-

Tuomoisesta pellosta pitäsi tehdä valumavesi tutkimus paljonko ravinteita oikeasti lähtee versien mukana.

On tehty, ja pohjavesiseuranta, koska on Ilk pohjaveden kertymäalueella, ja ent. vesipiiri yritti saada valtaojaakin luonnontilaiseksi puroksi. Mitä nykyisin suurimmaksi osaksi kuiva uoma ei todellakaan ole. Koska oltiin viimeinen mohikaani karjan kanssa, niin lantalaakin seurattiin. Oli sisätiloissa, puristenesteet umpialtaaseen, Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämä alun perin toisen tilan sokerijuurikasala talvikasvipeitteinen koko viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kaupunki on edelleen tohkeissaan, ettei saisi karjanlantaa tai muuta orgaanista levittää. Meidän pohjavesimittaamossa olivat koko ajan nitraatit luonnontilaisen pohjaveden tasolla, noin 1 mg/l tai alle. Sitten etelämpänä, muutama kilometri, toisen kunnan pohjoisosissa, toisen vedenottamon alueella, jossa on ollut voimaperäistä juurikkaanviljelyä ja muuta erikoisviljelyä, niin nitraatit ovat siinä 30 - 35 mg/l

-SS-

Niin ja karjatalous saastuttaa.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7742
Vs: PeltoOptimi
Voimaperäinen viljely on äijäviljelyä.
"vidtuillu... ilman sitä maailma olisi tylsä paikka asua."

- Nikita Hruštšov, Kuuban ohjuskriisin aikoina

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16972
  • YTK:FI
Vs: PeltoOptimi
Voimaperäinen viljely on äijäviljelyä.

Juuu.... 100 mottia karjanlataa hehtaarille, niin on tosi ÄIJÄ olo eikä PUT PUTA.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7742
Vs: PeltoOptimi
Voimaperäinen viljely on äijäviljelyä.

Juuu.... 100 mottia karjanlataa hehtaarille, niin on tosi ÄIJÄ olo eikä PUT PUTA.

Karjanlanta on homo.

Se on äijäviljelyä, jos levittää pellolle apulantaa niin paljon, että siellä alkaa hiihtäjiä näkymään. Ja toisessa päässä joku silmät ristissä oleva urakoitsija auraa alaterällä.

SE on äijäviljelyä.
"vidtuillu... ilman sitä maailma olisi tylsä paikka asua."

- Nikita Hruštšov, Kuuban ohjuskriisin aikoina

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16972
  • YTK:FI
Vs: PeltoOptimi
Voimaperäinen viljely on äijäviljelyä.

Juuu.... 100 mottia karjanlataa hehtaarille, niin on tosi ÄIJÄ olo eikä PUT PUTA.

Karjanlanta on homo.

Se on äijäviljelyä, jos levittää pellolle apulantaa niin paljon, että siellä alkaa hiihtäjiä näkymään. Ja toisessa päässä joku silmät ristissä oleva urakoitsija auraa alaterällä.

SE on äijäviljelyä.

Kumpikohan sitä HOMOA on se missä apulannanlevittäjän perässä on RUOTSALAINEN juna vai se jossa porukka ottaa heti ritolat?
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!