Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: arzyboy - 09.03.18 - klo:13:24
-
Vau. Ihan älyttömän uusi idea uusimmassa Pellervossa. Paremmille pelloille kannattaa panostaa enemmän kuin huonoille...
-
Vau. Ihan älyttömän uusi idea uusimmassa Pellervossa. Paremmille pelloille kannattaa panostaa enemmän kuin huonoille...
Ja sillä myös varmistetaan, että huonot pellot pysyvät huonoina ja paremmat parempina, eli toimenpiteellä on vahva todistava vaikutus olettamukseen . Pinta-alatuet hämärtänevät tällaisia tuloksia.
-SS-
-
Vau. Ihan älyttömän uusi idea uusimmassa Pellervossa. Paremmille pelloille kannattaa panostaa enemmän kuin huonoille...
Ja sillä myös varmistetaan, että huonot pellot pysyvät huonoina ja paremmat parempina, eli toimenpiteellä on vahva todistava vaikutus olettamukseen . Pinta-alatuet hämärtänevät tällaisia tuloksia.
-SS-
PeltoOptimi kannustaa analyyttisyyteen:
1. Mieti mitkä ovat syyt huonon lohkon huonouteen.
2. Puntaroi mitkä toimenpiteet parantavat huonon lohkon tuottavuutta.
3. Laske kuinka paljon pitää panostaa huonon lohkon tuottavuuden parantamiseen. Ja laske kuinka kauan kestää saada panostukset takaisin, ottaen huomioon että tuottavuuden parantuminen lyhentää aikaa saada panostus takaisin.
-
PeltoOptimi kannustaa analyyttisyyteen:
1. Mieti mitkä ovat syyt huonon lohkon huonouteen.
Varmaan jotakin tällaista että täys salaojitus maksaisi tuhansia euroja, 20 tonnin kalkitus tonnin.
Fosfaatit ja kalit useita satasia, hivenet ja lasertasaus ehkä tonnin. Niin ei ole tullut aloitetuksi.
Varsinkin kun myydessä / vuokratessa boroilerparoni maksaisi ihan sen saman 21000 / 700 euroa,
riippumatta siitä, mitä siihen pellolle on tehty.
2. Puntaroi mitkä toimenpiteet parantavat huonon lohkon tuottavuutta.
Suojavyöhyke tai luomuun siirtyminen; vaihtoehtoisesti yllytyshulluille vuokraaminen.
3. Laske kuinka paljon pitää panostaa huonon lohkon tuottavuuden parantamiseen.
Panostus lienee rasti ruuttuun nimi alle ja luomukurssilla käymisen vaiva. Vaikutus
nähtävissä seuraavissa tukitileissä.
-SS-
-
Kummanko pellon saa kustannustehokkaammin tuottamaan tuhat kiloa enempi, sen joka tuottaa nyt 3-tonnia, vai sen joka tuottaa nyt 7-tonnia?
Molemmista saa käsittääkseni suurinpiirtein samat tuet.
Sen 3 tonnin pellon. Siihen 8 tonnin satoon vaikuttaa jo niin moni asia että pienikin pieleen meno vie 2 tonnia satoa. Käytännössä tuo 4 tonnia tulee vain sillä että ph saadaan kohdilleen.
-
ja kun vielä luontokii himppa kiusaa niin harmittaahan se. kuten viime kesänä.
-
Alumiinilohko on täyttä paskaa.
-
Vau. Ihan älyttömän uusi idea uusimmassa Pellervossa. Paremmille pelloille kannattaa panostaa enemmän kuin huonoille...
Ja sillä myös varmistetaan, että huonot pellot pysyvät huonoina ja paremmat parempina, eli toimenpiteellä on vahva todistava vaikutus olettamukseen . Pinta-alatuet hämärtänevät tällaisia tuloksia.
-SS-
Pinta-alatuet ovat tuon vuoksi aivan älyttömiä. Nyt jokainen metsäpelto on saman arvoinen kaikkiin peltoihin nähden. Ennakoiko tämä sitä, että seuraavalla tukikaudella pellot jaotellaan erilaisiin tukiluokkiin kasvukyvyn mukaan?
-
Vau. Ihan älyttömän uusi idea uusimmassa Pellervossa. Paremmille pelloille kannattaa panostaa enemmän kuin huonoille...
Ja sillä myös varmistetaan, että huonot pellot pysyvät huonoina ja paremmat parempina, eli toimenpiteellä on vahva todistava vaikutus olettamukseen . Pinta-alatuet hämärtänevät tällaisia tuloksia.
-SS-
Pinta-alatuet ovat tuon vuoksi aivan älyttömiä. Nyt jokainen metsäpelto on saman arvoinen kaikkiin peltoihin nähden. Ennakoiko tämä sitä, että seuraavalla tukikaudella pellot jaotellaan erilaisiin tukiluokkiin kasvukyvyn mukaan?
Hintatakuujärjestelmä tuulitukien tapaan olisi järkevin. Huonon maalimamarkkinahinnan aikaan hintatakuutukea maksettaisiin enempi, kun taan hyvän hinnan aikana tukea ei tarvitsisi maksaa ollenkaan. Näin 7-tonnin sadollinen pelto saisi sille kuuluvan tuen. Jos pelto ei tuota kun sen 3-tonnia, siihen voi sitten itkeä kriisitukea täällä agronetissa.
Voi olla vähän ongelmallinen ratkaisu. Kaikilla ei ole niitä metsänreunattomia peltoja. Tai hyväkasvuisia peltoja.
Käytännössä se vaikuttaisi pellon arvoon myös kiinnityksissä. Ja viljely kohdistuisi vain parhaiten satoa tuottaviin kasveihin.
Samalla tuotanto ajettaisiin suljettuun systeemiin, jotta voitaisiin edes jotenkin valvoa viljan kulkureittejä. Voisihan sitä myydä naapurille tuhat rekkakuormallista viljaa, jonka naapuri myy sitten takaisin. Taas yksi tarkastuskohde lisää.
Sitten kannattaa tuoda halpaa viljaa ulkomailta ja myydä Suomessa eteenpäin reilusti tuettuna. On täysin mahdotonta kohdistaa jyvää jollekin tietylle kasvulohkolle.
Hyväveliverkosto on taattu. Näkeehän sen jo tissinkoiton dominoinnista.
Siksi elukkatouhu pitäisi erottaa maataloussektorista kokonaan ja edunvalvonta laittaa uusiksi täysin.
Se on kuitenkin varmaa, että maailmanmarkkinahinnoilla ei Suomessa voi tuottaa viljaa kannattavasti. Se vaatii aina jotain tukea. Siksi pinta-alaan perustuva tuki on yksinkertaisin periaate tukea tuotantoa.
Koska siitä on olemassa aina joku fakta järjestelmässä sääolosuhteista riippumatta.
-
Jos satotason huonous johtuu ojituksista, kalkituksista tai pinnanmuotoilusta ne usimmiten kannattaa pidemmässä juoksussa hoitaa kuntoon. Jos huono satotaso johtuu maalajista tai naapurin varjostavasta metsästä on homma hankalmpi.
-
No nyt jo opetetasan koulussa että lohkon sisällä kannattaa parhaalle osalle ajaa kaikki apulannat ja tuotantopanokset. Huonoimat jättää huonommille panostuksille. Että eiköhän tääkin kohta tule että lohkojen kohdalla on tukikelpoisia alueita ja tukikelvottomia jotka ei tuota mitään satoa.
Edelleen. Kaikkein paras olisi mahdolisimman yksinkertainen järjestelmä missä olisi peruspeltotuki, sitten joitain lisäosia esim. öljykasveille ja mahdolinen pohjoinen tuki joillekkin kasveille. Korkeintaan 3-4 kategoriaa. Esim. perustuki+öljykasvituki+pohjoinen tuki+luomutuki. Nämä sitten leikaantuisi viljelypinta-alan mukaan, missä vois olla nykyinen peltomäärä +-0 taso. Tuki peltohehtaaria kohti laskisi kun Suomen koko peltopinta-ala kasvaa ja vastaavasti nousisi kun pelto pinta-ala laskee.
-
Jos satotason huonous johtuu ojituksista, kalkituksista tai pinnanmuotoilusta ne usimmiten kannattaa pidemmässä juoksussa hoitaa kuntoon. Jos huono satotaso johtuu maalajista tai naapurin varjostavasta metsästä on homma hankalmpi.
[/quote
Puhut asiaa kuomasen ensimmäisenä pitää olla vesitalous kunnossa ennen kuin pellolle kannattaa alkaa tekemään yhtään mitään. Lyhyet vuokrasopimukset harvoin kannustaa pitämään huolta ojituksista ym. perusparannuksista. Ja viljelysopimukset (joita on valitettavasti itsellä) on aivan paskoja... Riippuen toki mitä sopimukseen on kirjattu.
-
Piiriojien ja erityisesti lohkon yläpään piiriojan kunnostuksalla saattaa saada ihmeitä aikaan jo aika pienellä panostuksella.
-
No nyt jo opetetasan koulussa että lohkon sisällä kannattaa parhaalle osalle ajaa kaikki apulannat ja tuotantopanokset. Huonoimat jättää huonommille panostuksille. Että eiköhän tääkin kohta tule että lohkojen kohdalla on tukikelpoisia alueita ja tukikelvottomia jotka ei tuota mitään satoa.
Edelleen. Kaikkein paras olisi mahdolisimman yksinkertainen järjestelmä missä olisi peruspeltotuki, sitten joitain lisäosia esim. öljykasveille ja mahdolinen pohjoinen tuki joillekkin kasveille. Korkeintaan 3-4 kategoriaa. Esim. perustuki+öljykasvituki+pohjoinen tuki+luomutuki. Nämä sitten leikaantuisi viljelypinta-alan mukaan, missä vois olla nykyinen peltomäärä +-0 taso. Tuki peltohehtaaria kohti laskisi kun Suomen koko peltopinta-ala kasvaa ja vastaavasti nousisi kun pelto pinta-ala laskee.
Termis on ymmärtänyt homman jujun,Eihän nykyinen ha-tukisysteemi johda muuhun kuin korkeisiin ha-hintoihin vuokriin ja ääripäässä raivioilta otetaaqn pelloista tuotto ja tukikelpoiset pellot tuottaa hömppää.
-
No nyt jo opetetasan koulussa että lohkon sisällä kannattaa parhaalle osalle ajaa kaikki apulannat ja tuotantopanokset. Huonoimat jättää huonommille panostuksille. Että eiköhän tääkin kohta tule että lohkojen kohdalla on tukikelpoisia alueita ja tukikelvottomia jotka ei tuota mitään satoa.
Edelleen. Kaikkein paras olisi mahdolisimman yksinkertainen järjestelmä missä olisi peruspeltotuki, sitten joitain lisäosia esim. öljykasveille ja mahdolinen pohjoinen tuki joillekkin kasveille. Korkeintaan 3-4 kategoriaa. Esim. perustuki+öljykasvituki+pohjoinen tuki+luomutuki. Nämä sitten leikaantuisi viljelypinta-alan mukaan, missä vois olla nykyinen peltomäärä +-0 taso. Tuki peltohehtaaria kohti laskisi kun Suomen koko peltopinta-ala kasvaa ja vastaavasti nousisi kun pelto pinta-ala laskee.
Termis on ymmärtänyt homman jujun,Eihän nykyinen ha-tukisysteemi johda muuhun kuin korkeisiin ha-hintoihin vuokriin ja ääripäässä raivioilta otetaaqn pelloista tuotto ja tukikelpoiset pellot tuottaa hömppää.
Nimen omaan! Minusta on jotenkin järjen vastaista että Pellolle maksetaan täydet tuet vaikka sato niitetään peltoon. Samalla toinen voi ottaa tukikelvottomilta täyden sadon ilman tukia. Kohta meillä on kahdet pelto markkinat. Toisissa hinta määräytyy todellisen tuottoarvon mukaan ja toisessa tuki arvon mukaan. Jossain vaiheessa tähän puututaan ihan tosissaan
-
No nyt jo opetetasan koulussa että lohkon sisällä kannattaa parhaalle osalle ajaa kaikki apulannat ja tuotantopanokset. Huonoimat jättää huonommille panostuksille. Että eiköhän tääkin kohta tule että lohkojen kohdalla on tukikelpoisia alueita ja tukikelvottomia jotka ei tuota mitään satoa.
Edelleen. Kaikkein paras olisi mahdolisimman yksinkertainen järjestelmä missä olisi peruspeltotuki, sitten joitain lisäosia esim. öljykasveille ja mahdolinen pohjoinen tuki joillekkin kasveille. Korkeintaan 3-4 kategoriaa. Esim. perustuki+öljykasvituki+pohjoinen tuki+luomutuki. Nämä sitten leikaantuisi viljelypinta-alan mukaan, missä vois olla nykyinen peltomäärä +-0 taso. Tuki peltohehtaaria kohti laskisi kun Suomen koko peltopinta-ala kasvaa ja vastaavasti nousisi kun pelto pinta-ala laskee.
Termis on ymmärtänyt homman jujun,Eihän nykyinen ha-tukisysteemi johda muuhun kuin korkeisiin ha-hintoihin vuokriin ja ääripäässä raivioilta otetaaqn pelloista tuotto ja tukikelpoiset pellot tuottaa hömppää.
Nimen omaan! Minusta on jotenkin järjen vastaista että Pellolle maksetaan täydet tuet vaikka sato niitetään peltoon. Samalla toinen voi ottaa tukikelvottomilta täyden sadon ilman tukia. Kohta meillä on kahdet pelto markkinat. Toisissa hinta määräytyy todellisen tuottoarvon mukaan ja toisessa tuki arvon mukaan. Jossain vaiheessa tähän puututaan ihan tosissaan
Ei onnistu.
Jos pellolle maksetaan tukea, niin kaikki pellot ovat samalla viivalla. Oli ne sitten tuotoltaan hyviä tai huonoja.
Tukikelpoisen pellon arvo pitää olla sama, jotta kiinnitysten arvot säilyvät. Pellon voi kuitenkin ostaa millä hinnalla hyvänsä.
Vaikka ei mikään järkevä kasvi kasva jossain metsän sisässä, siellä voi olla heinää ja sinne voi levittää lantaa. Tällöin luodaan kahdet eri markkinat. Toiset kasvinviljelijöille ja toiset lannanlevittäjille.
-
Täällä etelässä on kyllä lähestulkoon kaikki järkevät raivatut alat jo raivattu. Mutta onhan se hölmöä, että etelässä pellot kasvavat rikkaa ja nauttivat tukia ja sitten jossakin pohjoisemmassa peltoa raivataan lisää ilman tietoa tuista. En usko, että ainakaan täällä etelässä syntyisi kaksia markkinoita pelloista, pohjoisessa tilanne voi ollakkin toinen. Mitään järkeähän tuossa ei ole, mutta ymmärrän hyvin miksi vaikkapa joku maidontuotanto on siirtynyt enemmän ja enemmän pohjoiseen. Ei pelkästään korkeammat tuet vaan se, että siellä voi raivaamalla saada tilan ympärille reilustikkin peltoa. Etelässä se ei onnistu jos nyt ei satu omistamaan jotakin vanhaa kartanoa tai isoa tilaa. Laajentajat ovat aina pakotettuja hankkimaan lisäpeltonsa pitkin kyliä. Äkkiä alkaa tukieurot vilistä silmissä kun suhaa pitkin kyliä rehua ajamassa ja paskaa levittämässä.
Tätä kehityssuuntaa kun jatketaan vielä niin kohta on tosiaan niin, että etelän tukipellot kasvavat hömppää tai muuta rahan arvoista tavaraa ja tuotanto hoidetaan sitten jossakin muualla. Lisää peltoa tähän maahan ei tarvita. Pelto vain on jakautunut niin, että halukkailla laajentajilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin raivata peltoa siellä pohjoisessa, kun tuotanto on ensiksi ajettu täältä etelästä sinne.
-
Etelässä ei ole yhtään sen enempää hömppää kuin muuallakaan. Luomutiloja kyllä on suuria.
Mutta se lataushan ei ollut hömppää, vaikka päältä katsoen on samanlaista rikkaista joutomaata.
-SS-
-
Täällä etelässä on kyllä lähestulkoon kaikki järkevät raivatut alat jo raivattu. Mutta onhan se hölmöä, että etelässä pellot kasvavat rikkaa ja nauttivat tukia ja sitten jossakin pohjoisemmassa peltoa raivataan lisää ilman tietoa tuista. En usko, että ainakaan täällä etelässä syntyisi kaksia markkinoita pelloista, pohjoisessa tilanne voi ollakkin toinen. Mitään järkeähän tuossa ei ole, mutta ymmärrän hyvin miksi vaikkapa joku maidontuotanto on siirtynyt enemmän ja enemmän pohjoiseen. Ei pelkästään korkeammat tuet vaan se, että siellä voi raivaamalla saada tilan ympärille reilustikkin peltoa. Etelässä se ei onnistu jos nyt ei satu omistamaan jotakin vanhaa kartanoa tai isoa tilaa. Laajentajat ovat aina pakotettuja hankkimaan lisäpeltonsa pitkin kyliä. Äkkiä alkaa tukieurot vilistä silmissä kun suhaa pitkin kyliä rehua ajamassa ja paskaa levittämässä.
Tätä kehityssuuntaa kun jatketaan vielä niin kohta on tosiaan niin, että etelän tukipellot kasvavat hömppää tai muuta rahan arvoista tavaraa ja tuotanto hoidetaan sitten jossakin muualla. Lisää peltoa tähän maahan ei tarvita. Pelto vain on jakautunut niin, että halukkailla laajentajilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin raivata peltoa siellä pohjoisessa, kun tuotanto on ensiksi ajettu täältä etelästä sinne.
Niin... Kyllähän se karjatilojen suurin "ongelma" on paska. Aiheuttaa suurimman logistisen ongelman. Ilmeisesti eläinten lannassa olisi fosforia koko suomen pelloille, mutta kun eläimet on keskittyneet liiaksi tietyille seuduille. Etenkin Varsinais-Suomessa runsaasti fosforia tuottavat eläimet on "ongelmallisia". Muutenkin kun sen alueen viljelijöitä on syytetty vesistöjen pilaajina.
-
Etenkin Varsinais-Suomessa runsaasti fosforia tuottavat eläimet on "ongelmallisia". Muutenkin kun sen alueen viljelijöitä on syytetty vesistöjen pilaajina.
Tämä tila oli vuodesta 1948 nautakarjatila, 1988 asti.
1989 lähtien on louhittu fosfaatteja alemmaksi, nyt olen alkanut
hankkia Y10 kaltaista matalafosforista lannoitetta. Samoin
syysvehnälle on laitettu Y6 ja keväällä levitetty
joinakin vuosina salpeetarin sijasta Y1 ta Y2 ( tyhmäähän tuo on kustannusmielessä)
Mutta fosforit ovat keskimäärin 7,1 - 7,6 mg/litra, yksi palsta 3,7 mg/l !
Näissä entisissä karjapelloissa on yritetty fosfaattirajojen mukaan edetä,
laskee edelleen, tyydyttävästä/hyvästä lähdettiin, nyt ollaan välttävässä luokassa.
Sitten tuossa sokerilohkolla, jossa on varmaan 10 tonnia fosfaattia louhittavaksi.
200 kiloa vasta revitty. Nyt lisään kalkkia taas, kun laski vähän alle 7. Jos vaikka
ei tulisi fosfaatin puutosoiretta niin kuin kylmänä viime keväänä. Niin, ja ei ole
karjanlantalohko ollut ainakaan viimeiseen 60 vuoteen ! Mutta tonni
supervosvaattia vuoteen; alkaa nummerot nousta. Näin.
-SS-
-
Niin... Kyllähän se karjatilojen suurin "ongelma" on paska. Aiheuttaa suurimman logistisen ongelman. Ilmeisesti eläinten lannassa olisi fosforia koko suomen pelloille, mutta kun eläimet on keskittyneet liiaksi tietyille seuduille. Etenkin Varsinais-Suomessa runsaasti fosforia tuottavat eläimet on "ongelmallisia". Muutenkin kun sen alueen viljelijöitä on syytetty vesistöjen pilaajina.
Varsinais-suomen eläimet on pääosin maakunnan pohjoisosassa. Täällä suomen suurimmassa peltokaupungissa on 55000 ha peltoa, 918 maatilaa. Viljatiloja 492, erikoiskasveja 155, kasvihuonetiloja 37, avomaakasveja 36, muu kasvintuotanto 61, lypsykarja 44, nauta 30, sika 27 muna 8, muu siipikarja 5, lammas 16, hevostiloja 26.
-
Etenkin Varsinais-Suomessa runsaasti fosforia tuottavat eläimet on "ongelmallisia". Muutenkin kun sen alueen viljelijöitä on syytetty vesistöjen pilaajina.
Tämä tila oli vuodesta 1948 nautakarjatila, 1988 asti.
1989 lähtien on louhittu fosfaatteja alemmaksi, nyt olen alkanut
hankkia Y10 kaltaista matalafosforista lannoitetta. Samoin
syysvehnälle on laitettu Y6 ja keväällä levitetty
joinakin vuosina salpeetarin sijasta Y1 ta Y2 ( tyhmäähän tuo on kustannusmielessä)
Mutta fosforit ovat keskimäärin 7,1 - 7,6 mg/litra, yksi palsta 3,7 mg/l !
Näissä entisissä karjapelloissa on yritetty fosfaattirajojen mukaan edetä,
laskee edelleen, tyydyttävästä/hyvästä lähdettiin, nyt ollaan välttävässä luokassa.
Sitten tuossa sokerilohkolla, jossa on varmaan 10 tonnia fosfaattia louhittavaksi.
200 kiloa vasta revitty. Nyt lisään kalkkia taas, kun laski vähän alle 7. Jos vaikka
ei tulisi fosfaatin puutosoiretta niin kuin kylmänä viime keväänä. Niin, ja ei ole
karjanlantalohko ollut ainakaan viimeiseen 60 vuoteen ! Mutta tonni
supervosvaattia vuoteen; alkaa nummerot nousta. Näin.
-SS-
Tuomoisesta pellosta pitäsi tehdä valumavesi tutkimus paljonko ravinteita oikeasti lähtee versien mukana.
-
Etenkin Varsinais-Suomessa runsaasti fosforia tuottavat eläimet on "ongelmallisia". Muutenkin kun sen alueen viljelijöitä on syytetty vesistöjen pilaajina.
Tämä tila oli vuodesta 1948 nautakarjatila, 1988 asti.
1989 lähtien on louhittu fosfaatteja alemmaksi, nyt olen alkanut
hankkia Y10 kaltaista matalafosforista lannoitetta. Samoin
syysvehnälle on laitettu Y6 ja keväällä levitetty
joinakin vuosina salpeetarin sijasta Y1 ta Y2 ( tyhmäähän tuo on kustannusmielessä)
Mutta fosforit ovat keskimäärin 7,1 - 7,6 mg/litra, yksi palsta 3,7 mg/l !
Näissä entisissä karjapelloissa on yritetty fosfaattirajojen mukaan edetä,
laskee edelleen, tyydyttävästä/hyvästä lähdettiin, nyt ollaan välttävässä luokassa.
Sitten tuossa sokerilohkolla, jossa on varmaan 10 tonnia fosfaattia louhittavaksi.
200 kiloa vasta revitty. Nyt lisään kalkkia taas, kun laski vähän alle 7. Jos vaikka
ei tulisi fosfaatin puutosoiretta niin kuin kylmänä viime keväänä. Niin, ja ei ole
karjanlantalohko ollut ainakaan viimeiseen 60 vuoteen ! Mutta tonni
supervosvaattia vuoteen; alkaa nummerot nousta. Näin.
-SS-
Tuomoisesta pellosta pitäsi tehdä valumavesi tutkimus paljonko ravinteita oikeasti lähtee versien mukana.
On tehty, ja pohjavesiseuranta, koska on Ilk pohjaveden kertymäalueella, ja ent. vesipiiri yritti saada valtaojaakin luonnontilaiseksi puroksi. Mitä nykyisin suurimmaksi osaksi kuiva uoma ei todellakaan ole. Koska oltiin viimeinen mohikaani karjan kanssa, niin lantalaakin seurattiin. Oli sisätiloissa, puristenesteet umpialtaaseen, Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämä alun perin toisen tilan sokerijuurikasala talvikasvipeitteinen koko viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kaupunki on edelleen tohkeissaan, ettei saisi karjanlantaa tai muuta orgaanista levittää. Meidän pohjavesimittaamossa olivat koko ajan nitraatit luonnontilaisen pohjaveden tasolla, noin 1 mg/l tai alle. Sitten etelämpänä, muutama kilometri, toisen kunnan pohjoisosissa, toisen vedenottamon alueella, jossa on ollut voimaperäistä juurikkaanviljelyä ja muuta erikoisviljelyä, niin nitraatit ovat siinä 30 - 35 mg/l
-SS-
-
Etenkin Varsinais-Suomessa runsaasti fosforia tuottavat eläimet on "ongelmallisia". Muutenkin kun sen alueen viljelijöitä on syytetty vesistöjen pilaajina.
Tämä tila oli vuodesta 1948 nautakarjatila, 1988 asti.
1989 lähtien on louhittu fosfaatteja alemmaksi, nyt olen alkanut
hankkia Y10 kaltaista matalafosforista lannoitetta. Samoin
syysvehnälle on laitettu Y6 ja keväällä levitetty
joinakin vuosina salpeetarin sijasta Y1 ta Y2 ( tyhmäähän tuo on kustannusmielessä)
Mutta fosforit ovat keskimäärin 7,1 - 7,6 mg/litra, yksi palsta 3,7 mg/l !
Näissä entisissä karjapelloissa on yritetty fosfaattirajojen mukaan edetä,
laskee edelleen, tyydyttävästä/hyvästä lähdettiin, nyt ollaan välttävässä luokassa.
Sitten tuossa sokerilohkolla, jossa on varmaan 10 tonnia fosfaattia louhittavaksi.
200 kiloa vasta revitty. Nyt lisään kalkkia taas, kun laski vähän alle 7. Jos vaikka
ei tulisi fosfaatin puutosoiretta niin kuin kylmänä viime keväänä. Niin, ja ei ole
karjanlantalohko ollut ainakaan viimeiseen 60 vuoteen ! Mutta tonni
supervosvaattia vuoteen; alkaa nummerot nousta. Näin.
-SS-
Tuomoisesta pellosta pitäsi tehdä valumavesi tutkimus paljonko ravinteita oikeasti lähtee versien mukana.
On tehty, ja pohjavesiseuranta, koska on Ilk pohjaveden kertymäalueella, ja ent. vesipiiri yritti saada valtaojaakin luonnontilaiseksi puroksi. Mitä nykyisin suurimmaksi osaksi kuiva uoma ei todellakaan ole. Koska oltiin viimeinen mohikaani karjan kanssa, niin lantalaakin seurattiin. Oli sisätiloissa, puristenesteet umpialtaaseen, Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämä alun perin toisen tilan sokerijuurikasala talvikasvipeitteinen koko viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kaupunki on edelleen tohkeissaan, ettei saisi karjanlantaa tai muuta orgaanista levittää. Meidän pohjavesimittaamossa olivat koko ajan nitraatit luonnontilaisen pohjaveden tasolla, noin 1 mg/l tai alle. Sitten etelämpänä, muutama kilometri, toisen kunnan pohjoisosissa, toisen vedenottamon alueella, jossa on ollut voimaperäistä juurikkaanviljelyä ja muuta erikoisviljelyä, niin nitraatit ovat siinä 30 - 35 mg/l
-SS-
Niin ja karjatalous saastuttaa.
-
Voimaperäinen viljely on äijäviljelyä.
-
Voimaperäinen viljely on äijäviljelyä.
Juuu.... 100 mottia karjanlataa hehtaarille, niin on tosi ÄIJÄ olo eikä PUT PUTA.
-
Voimaperäinen viljely on äijäviljelyä.
Juuu.... 100 mottia karjanlataa hehtaarille, niin on tosi ÄIJÄ olo eikä PUT PUTA.
Karjanlanta on homo.
Se on äijäviljelyä, jos levittää pellolle apulantaa niin paljon, että siellä alkaa hiihtäjiä näkymään. Ja toisessa päässä joku silmät ristissä oleva urakoitsija auraa alaterällä.
SE on äijäviljelyä.
-
Voimaperäinen viljely on äijäviljelyä.
Juuu.... 100 mottia karjanlataa hehtaarille, niin on tosi ÄIJÄ olo eikä PUT PUTA.
Karjanlanta on homo.
Se on äijäviljelyä, jos levittää pellolle apulantaa niin paljon, että siellä alkaa hiihtäjiä näkymään. Ja toisessa päässä joku silmät ristissä oleva urakoitsija auraa alaterällä.
SE on äijäviljelyä.
Kumpikohan sitä HOMOA on se missä apulannanlevittäjän perässä on RUOTSALAINEN juna vai se jossa porukka ottaa heti ritolat?