Kysy SS:ltä mitä mieltä hän on tuosta niin saat pitkän luennon miksi ei toimisi. Itse olen tasaisesti väläytellyt tätä vaihtoehtoa, mutta ei kelpaa. Ja mitä katovuoden parkuun tulee niin normaalia bisnesriskiä. Yritystoimintaa tämä on ja siihen kuuluu riski. Jokaisen pitäisi ajatella maatalous bisneksenä eikä niinkuin valtaosa tiloista edelleen tekee.

Koska lienet ulkomailta lähtöisin, et varmaankaan ole elänyt 1960 - 1980-kauden ylituotantoaikoja, tai sitten olet onnistunut olemaan hankkimatta lukutaitoa tyynnin, koska lukeva löytäisi, ei tarvitsisi täällä jankata.

Ei kannata bisneksestä puhua samaan aikaan kuin suomalaisesta - tai ehkä eurooppalaisestakaan - maanviljelyksestä. Kyse on siitä, kuinka paljon veronmaksajien rahoja kanavoidaan kullekin yksittäiselle bisneksenleikkijälle. Korkeahintajärjestelmähän oli myös Yhteisössä ennen CAP uudistusta, lieveilmiöt olivat kaameat, valtava ylituotanto, pakkokesannointi, tapporahakampanjat, korruptio, ylimäärätuotteita tuhottiin myrkyttämällä, kaatopaikoilla murskaamalla, jotta ne eivät lähteneet uudelleen kiertoon, mm. "käsirasvaa" vietiin rajan yli, eroteltiin jäätelöksi vietiin takaisin tuella, taas "käsirasvaksi", rahaa tuli joka välissä ja tavara oli kohta arvokkaampaa kuin heroiini. Vientituet söivät rahaa ennustamattomasti. Ulkomailla liikkuvia elintarvikkeita ratsattiin tiukemmin kuin huumeita. Itse asiassa, 1980-luvulla rajanylityksissä EU:n suuntaan meikäläinenkin jos jonkin kerran komennettiin penkalle melkein jyvälle siinä, ja elintarvikkeitahan tutkittiin, ihan sama jos olisikin ollut kilo kannabista, ei kiinnosta, mutta litra maitoa purkissa naapurimaasta, uh ja voi ! No itäblokista länteen tullessa syynättiin, että ei olisi jäniksiä mukana. Ruokaahan siellä ei ollut tuoda tai salakuljettaa. Jänis ei tässä yhteydessä tarkoita pitkäkorvaista olentoa.

Perus CAP idea oli selvä. Maksetaan jonkin viitealan mukaan joka hehtaarille tuki, ja sitten saa yrittää bisnestä, jos jotain lisätuloa saisi jäämään, mutta maailmanmarkkinahinnoilla. Siksi ei EU:ta nykyään kiinnosta, mihin se vilja työnnetään. Aikaisemmat interventiotkin ovat haamu entisestään.

Tästä ideasta on luovuttu aikoja sitten, maatalouslobbarit ovat vahvoja. Nyt EU:n ja paikallisten jäsenvaltioiden kassalla ovat jonossa taasen "bisneksentekijät", eli jalostava teollisuus ja suurviljelijät, joille ei riitä se ennustettu pinta-alatuki, vaan pitää saada valtioiden tuella dumpattua vaikkapa ylijäämäjuustoja globaalisti ympäri maailman. Ongelmahan on siinä, että tuotannon lisääjä ei tavallaan saa nousemaan tulosta sitä vauhtia mitä tuotannon määrä nousee, ja tämäkös harmittaa, ihan turhaan rakensin, kun naapurissa luomuilija niittelee sataahehtaaria ja myy suursäkillisen kultaa silloin tällöin, ja voi paremmin..

Tuettu tuotantovolyymi ja bisnesahneus tuottaa aina katastrofin, sille ei voi mitään.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.03.18 - klo:08:46

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.03.18 - klo:08:31

Korjuuvelvoite takaisin ja tarkempaa tarkastelua siihen, että onko tarkoitus tuottaa laadukasta satoa vai rikkaa. Rehunurmienkin tukea voitaisiin laskea ja maksaa tuki eläintenkautta karjatiloille. Tuo ehdotus tuosta vln käytöstä oli vain heitto tarkemmin asiaa miettimättä. Ajatus kuitenkin oli, ettei siitä tehtäisi automaatti jolla 3 vuoden vln ja 1 vuoden satokasvilla saisi kerättyä tuet pois. Olit kuitenki ilmeisesti ymmärtänyt pointin.

Miksi tavanomaista viljelyä pitäisi tukimielessä kohdella ankarammin kuin luomuviljelyä ? Luomun kaltaisen myyntikasvin osuusvaatimus voisi olla riittävä ehto.

Valvonnalla on nyt mahdollisuus puuttua tosissaan tuottamisen tavoitteeseen. Jos nyt ei ole puututtu, sillä on syy, ei se syy poistu sillä, että asiasta kipuillaan niin kovasti. Tuen maksaminen eläinten kautta, eikö sitä jo valmiiksikin makseta ? LHK korotus, sika- ja siipikarjalla 62 - 215 €/ey ? Ja onhan jotakin nautapalkkioitakin ja maitolisähintoja.

Sitten vielä, onhan se niinkin, että jos 2015 ei ottanut tukipolitiikasta kaikkea irti maankäyttövalintojensa osalta, ei siinä tämä kauden aikana liene syytä katua tai etenkään vaatia muiden tukia pois, ja itselle enemmän, elää viljelyssä sen mukaan kuinka on omat valintansa tehnyt. Etenkin useat täällä lounaisella alueella sioista luopuneet ovat päätöstänsä kiitelleet, ehkä näkivät, että sikatuotanto  on hiipuvan kannattavuuden ja loputtoman laajennuskierteen ala ?

-SS-

Niin kyllä tavanomainen ja luomu pitää samalle viivalle asettaa. Jos toisessa maksetaan nurmesta jotain niin myös toisessa pitää jne. Tuo mainitsemasi myyntiehto voisi olla ihan hyvä, mutta entä ne karjatilat jotka tarvitsevat joka hehtaarin nurmirehun tuotantoon? Sen vuoksi aattelin, että jos nurmelle ei pellosta maksettaisi erikseen tukea vaan tuki tulisi eläinten kautta niin samalla loppuisi se ylimääräisen pellon haaliminen karjatiloilla sille kun ei saisi yhtään tukia. Mun puolesta nurmi voidaan jättää kokonaan ilman tukia, nautatilat tuskin tykkäävät tästä ajatuksesta. Valvonnat ovat kuitenkin aika rajalliset ja riski valvontaan joutumisesta on aika pieni. Hyvin siinä voi useamman vuoden kasvatella rikkoja.

Tarkoitan nyt edelleen sitä, että kun on parku, että rahat loppuu ja kovasti mietitään, että mistä sitä hankitaan lisää niin helpoin ja vähiten ongelmia tulee siitä kun näistä lahjatuista siirretään ne eurot. Jos sitten tehdään niinkuin nyt jossain on väläytelty, että leikataan lhk:ta kaikilta niin onko se sitten oikein? Tällä menolla kun jatkekaan niin suomessa on kohta noita puskapeltoja enemmänkin ja ruoka tuodaan ulkomailta. Itse ainakin haluan taistella tätä vaihtoehtoa vastaan. Ratkaisut mitä tehdään sitten oman tilan kohdalla ovat erikseen. Niinkuin aiemmin kirjoitin niin mikäli velat olisivat maksettu ja tuollainen suojavyöhyke hölmöily tulisi valittavaksi niin aivan varmasti olisin sen valinnut ja antaisin vielä tasaisin väliajoin haastatteluita lehdille (hesarille), että kuinka avokätisesti veronmaksajat suhtautuvat suomalaisen viljelijän hyvinvointiin.

Itse kyllä tiedostin vuonna 2015 mahdollisuudet, mutta syykin miksi päädyin tälläiseen ratkaisuun löytyy yllä . Valintaan myös vaikutti pieni pelko siitä, että kuinka nopeasti rahat noista nykäistään pois. No kaikissa muissa ehtoja tiukattiin paitsi suojavyöhykkeissä. En tiedä olisiko tieto tästä vaikuttanut asiaan. Ja harvoinhan sitä sellaista kuulee, että eläinten pois laitto olisi kaduttanut. Ei niistä ainakaan julkisesti huudella. Itse aattelin katsoa nämä tukirahat loppuun ja sitten katsotaan mitä tulee. Jos homma ei ala korjaantumaan niin aina vain lähemmäksi se lopettaminen tulee.

Ja vielä kerran en ole keneltäkään vaatimassa tukia pois. Jokainen tehköön omalla tilallaan parhaimmat päätökset miten valitsee eri tukia ja mitä pelloillaan tekee. Tarkoitan kaikki kirjoittamani jutut niin, että päättäjät ottaisivat asiasta kopin ja eivät tekisi samanlaisia hölmöilyjä seuraavalle tukikaudelle.

Lainaus käyttäjältä: K.Kusti - 17.03.18 - klo:22:39

Tai sitten ihan villiajatus että tuet maksettaisiin tuotettujen kilojen mukaan niin viljalla kuin maidolla ja lihalla.

Kysy SS:ltä mitä mieltä hän on tuosta niin saat pitkän luennon miksi ei toimisi. Itse olen tasaisesti väläytellyt tätä vaihtoehtoa, mutta ei kelpaa. Ja mitä katovuoden parkuun tulee niin normaalia bisnesriskiä. Yritystoimintaa tämä on ja siihen kuuluu riski. Jokaisen pitäisi ajatella maatalous bisneksenä eikä niinkuin valtaosa tiloista edelleen tekee.

Nurinkurinen järjestelmä olisi jos katovuonna tuet olisi käytännössä nolla ja huippusatovuonna tulisi huipputuet. Maatalouteen pitäisi kyllä saada lisää normaalin yritysmaailman toimia, mutta samalla kun tilan omaa vastuuta tuloksesta lisätään pitäisi myös rajotteita poistaa - niin kauan kuin maataloutta säädellään näin paljon on käytännössä mahdotonta saada siitä normaaliin yritysmaailmaan soveltuvaan muottiin.

Tuettu tuotantovolyymi ja bisnesahneus tuottaa aina katastrofin, sille ei voi mitään.

-SS-

Ei tuota voi enää paremmin sanoa, mutta monimutkainen juttu, liikaa muuttujia.

Mitä taas ihan otsikkoon tulee niin täällä etelässä ei juurikaan noita puskapeltoja näe? Suurimmat puskapellot on kaupunkien lähellä missä vaihtoehtoinen maankäyttömuoto (tonttimaa) nostaa peltojen hinnat niin korkeiksi että maatalouskäyttöön niitä ei helposti saada jos maatilalla on enemmän kuin yksi lapsi?

Näin juuri, suomalainen "perusrakentamisoikeus" tuottaa kaupunkien ympärille puskavyöhykkeen, koska maatalouden liikevaihdolla ei pysty kilpailemaan tonttimaan odotusarvoa vastaan.

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 18.03.18 - klo:10:47

Mitä taas ihan otsikkoon tulee niin täällä etelässä ei juurikaan noita puskapeltoja näe? Suurimmat puskapellot on kaupunkien lähellä missä vaihtoehtoinen maankäyttömuoto (tonttimaa) nostaa peltojen hinnat niin korkeiksi että maatalouskäyttöön niitä ei helposti saada jos maatilalla on enemmän kuin yksi lapsi?

Näin juuri, suomalainen "perusrakentamisoikeus" tuottaa kaupunkien ympärille puskavyöhykkeen, koska maatalouden liikevaihdolla ei pysty kilpailemaan tonttimaan odotusarvoa vastaan.

Tämä aiheuttaa myös muuttoliikettä.

Ilmeisesti olen liian nuori ja lukutaitokin on vaihteleva. Ehkä joskus jaksan etsiä tietoa kyseisestä asiasta.

Ihmettelen vain sitä, että eikö ylintuotanto vaikuttanut sitten hintoihin laskevasti? Tai vaikuttaisi hintoihin laskevasti, jos nyt olisi vastaava järjestelmä käytössä? Musta on vaan edelleen nurin kurista, että hommaa yritetään säännellä niin kovasti. Tuilla ohjataan tuotantoa milloin rukiiseen, härkäpapuun, vesistöjen suojeluun jne. Onko hömppien tukemisen ajatuksena sitten se, että tuotantoa on liikaa eli peltoa on liikaa. Silti peltoa raivataan toisaalla kiihtyvällä vauhdilla lisää. Ei minusta tämäkään järjestelmä ole kovinkaan toimiva.

Niin kauan kuin pellon omistamisella tai hallinnalla saa tukea niin järjestelmä ei toimi. Sama kuin asumistuessa se nostattaa vuokrahintoja. Pellossa tuki nostattaa hintoja pois siitä todellisesta tuottoarvostaan. Tuki ei jaottele hyviä tai huonoja peltoja. Jos tuotetta tuettaisiin niin automaattisesti huonot pellot jäisivät pois tuotannosta koska niillä ei olisi kannattavaa tuottaa mitään. 

Mitä taas ihan otsikkoon tulee niin täällä etelässä ei juurikaan noita puskapeltoja näe? Suurimmat puskapellot on kaupunkien lähellä missä vaihtoehtoinen maankäyttömuoto (tonttimaa) nostaa peltojen hinnat niin korkeiksi että maatalouskäyttöön niitä ei helposti saada jos maatilalla on enemmän kuin yksi lapsi?

Kyllä noita ainakin täällä kaakossa tulee vastaan. Jonkin verran niitä on nyt viimeaikoina otettu takaisin viljelykseen. Onko sitten pysyvän nurmen status pelottanut vai mikä. Eipä noita omistajat ole viljelyyn ottaneet vaan ovat vuokranneet.

Ilmeisesti olen liian nuori ja lukutaitokin on vaihteleva. Ehkä joskus jaksan etsiä tietoa kyseisestä asiasta.

Ehkäpä hiukan totuuttakin tuossa.

Ihmettelen vain sitä, että eikö ylintuotanto vaikuttanut sitten hintoihin laskevasti?

Ei vaan lisäsi valtion menoja, koska hinnat olivat tulosopimuksissa määritellyt. Valtio alkoi viemään ulkomaille maailmanmarkkinahintaan viljaa, voita, lihaa. Siis tulosopimus määräsi korkeahinnat kotimaahan ja valtio maksoi myös ulkomaalaiselle, jotta tämä suostui ottamaan vastaan ylijääämät. Sitten tuli paniikkijarrutuksia, tuli lannoitevero, tai pakotettiin mielivaltaisesti kesannoimaan, tai sitten palkittiin kesannoimisesta. Pakettipeltotalous, se oli isoa toimintaa, satojatuhansia peltoja oli "paketissa" . Maidosta tehtiin vähentämissopimuksia, tuottamatomasta maidosta kolmeksi vuodeksi täysi maitotili. Lehmistä maksettiin tapporahaa. Kanaloita tyhjennettiin määräaikaisella sopimuksella. Naudanlihan hinta lähinnä vain putosi, paitsi Kainuusta pohjoiseen. Sikamiehet ajoivat seinää kohti täysiä kaikkein pisimpään. Maidontuottajat joutuivat upottamaan voivuoria takaisinostoilla meijeristä. Meilläkin oli jossakin vaiheesa varmaan 500 kiloa voita pakkasessa ja juustoa jemmassa. Elettiin voilla. Sitten kaikkein pahimmat seuraukset vyörytettiin viljelijöillekin, koska valtion kassa ei enää kestänyt vientitukia. Nämä vyörytykset olivat ns. markkinoimismaksuja. Suurimmat lisääjät tavallaan porsastelivat kohtuudella elävien reppuselässä, kaikkien makselemisen markkinoimismaksujen osalta.

Tuotantoon sidottu tuki on kuin alkoholismin hoitamista viinalla.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 18.03.18 - klo:20:03

Lainaus käyttäjältä: Petri - 18.03.18 - klo:17:30

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 18.03.18 - klo:10:47

Mitä taas ihan otsikkoon tulee niin täällä etelässä ei juurikaan noita puskapeltoja näe? Suurimmat puskapellot on kaupunkien lähellä missä vaihtoehtoinen maankäyttömuoto (tonttimaa) nostaa peltojen hinnat niin korkeiksi että maatalouskäyttöön niitä ei helposti saada jos maatilalla on enemmän kuin yksi lapsi?

Näin juuri, suomalainen "perusrakentamisoikeus" tuottaa kaupunkien ympärille puskavyöhykkeen, koska maatalouden liikevaihdolla ei pysty kilpailemaan tonttimaan odotusarvoa vastaan.

Tämä aiheuttaa myös muuttoliikettä.

En oikein tajua tuota muuttoliikettä? Miksi aiheuttaa muuttoliikettä se että saa rakentaa mihin tahansa? Mutta keskieurooppalainen systeemi jossa asutus on keskitetty kyliin ja maatilat erikseen pitäisi olla täälläkin. Mutta kun siihen naapuriin pitää olla vähintään kilometri ja mieluiten kaksi? Että on omaa rauhaa?

Enkä minäkään miten tuo aiheuttaa muuttuliikettä. Eikä myöskään tonttimaavaraukset ainakaan täällä päin aiheuta mitään puskittumista. Jos pelto on ollut peltoa niin kyllä niitä joku viljelee niin kauan kunnes rakentamienen alkaa.

Eikä myöskään tonttimaavaraukset ainakaan täällä päin aiheuta mitään puskittumista. Jos pelto on ollut peltoa niin kyllä niitä joku viljelee niin kauan kunnes rakentamienen alkaa.

JOS on täyttä peltoa, niin kyllähän sitä vuoden vuokrasoppareilla ohran avulla pumppaa tuet ja vanhan kasvukunnon ulos. Mutta jos pitäisi saada edes 5 v vuokrasopimus, että viitsisi tehdä ojille/kalkitukselle/millehyvänsäinvestointiavaativaa jotain, niin ne jäävät tekemättä. Pienellä peltoaukealla yksi hankalasti sijoitettu omakotitontti käytännössä halvaannuttaa koko lohkon viljelyn, kun geometria menee mahdottomaksi.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.03.18 - klo:07:01

Ilmeisesti olen liian nuori ja lukutaitokin on vaihteleva. Ehkä joskus jaksan etsiä tietoa kyseisestä asiasta.

Ehkäpä hiukan totuuttakin tuossa.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.03.18 - klo:07:01

Ihmettelen vain sitä, että eikö ylintuotanto vaikuttanut sitten hintoihin laskevasti?

Ei vaan lisäsi valtion menoja, koska hinnat olivat tulosopimuksissa määritellyt. Valtio alkoi viemään ulkomaille maailmanmarkkinahintaan viljaa, voita, lihaa. Siis tulosopimus määräsi korkeahinnat kotimaahan ja valtio maksoi myös ulkomaalaiselle, jotta tämä suostui ottamaan vastaan ylijääämät. Sitten tuli paniikkijarrutuksia, tuli lannoitevero, tai pakotettiin mielivaltaisesti kesannoimaan, tai sitten palkittiin kesannoimisesta. Pakettipeltotalous, se oli isoa toimintaa, satojatuhansia peltoja oli "paketissa" . Maidosta tehtiin vähentämissopimuksia, tuottamatomasta maidosta kolmeksi vuodeksi täysi maitotili. Lehmistä maksettiin tapporahaa. Kanaloita tyhjennettiin määräaikaisella sopimuksella. Naudanlihan hinta lähinnä vain putosi, paitsi Kainuusta pohjoiseen. Sikamiehet ajoivat seinää kohti täysiä kaikkein pisimpään. Maidontuottajat joutuivat upottamaan voivuoria takaisinostoilla meijeristä. Meilläkin oli jossakin vaiheesa varmaan 500 kiloa voita pakkasessa ja juustoa jemmassa. Elettiin voilla. Sitten kaikkein pahimmat seuraukset vyörytettiin viljelijöillekin, koska valtion kassa ei enää kestänyt vientitukia. Nämä vyörytykset olivat ns. markkinoimismaksuja. Suurimmat lisääjät tavallaan porsastelivat kohtuudella elävien reppuselässä, kaikkien makselemisen markkinoimismaksujen osalta.

Tuotantoon sidottu tuki on kuin alkoholismin hoitamista viinalla.

-SS-

Voin myöntää etten tuollaista mallia aja missä hinnat ovat so*****. Kyllä oma ajatukseni lähtee ihan siitä, että markkinat määrätköön hinnat. Ja tuen saa sille tuotannolle. Tukitaso voisi olla suunnilleen sama mitä saat nyt jos viljelet normaalisti yrittäenkin tuottaa satoa, lihaa, maitoa jne. Eli tuet niille jotka oikeasti yrittävät tehdä jotain ja ne jotka eivät niin ei ne tukia tarvitse.

Voin myöntää etten tuollaista mallia aja missä hinnat ovat so*****. Kyllä oma ajatukseni lähtee ihan siitä, että markkinat määrätköön hinnat. Ja tuen saa sille tuotannolle. Tukitaso voisi olla suunnilleen sama mitä saat nyt jos viljelet normaalisti yrittäenkin tuottaa satoa, lihaa, maitoa jne. Eli tuet niille jotka oikeasti yrittävät tehdä jotain ja ne jotka eivät niin ei ne tukia tarvitse.

Aatteletko kokonaistukipotin tuossa tapauksessa pysyvän entisellään ?

Tuotannosta irrotettu tuki on vähiten markkinakatastrofeja tuottavaa. Se, että tukea maksettaisiin jokin vakiomäärä vain viljellylle pellolle, lienee ollut myös pohdinnassa. Tämän ovat torpanneet eläintalouden edustajat, jolloin eläinkohtainen tuki ja tuotantoon sidottu tuki tulivat lisäpaketiksi kansallisesti osarahoitettuna. Mistäpä nyt sitten kipuillaan, no juuri siitä, että ei saisi raivata koko Suomen metsäpinta-alaa tukipelloksi, tai kiintiöstä vapautettuja  karjoja ja maitomääriä alettiin  kasvattamaan paniikinomaisesti, ja ihmetellään, eikö Suomi voikaan olla maailmanluokan juuston ja voin viejä

On huomionarvoista, että on yleisesti vaikea nähdä sitä, miksi jokin pellon käyttötapaan sidottu tuki karkaa käsistä. Näinhän kävi ympäristökorvauksessa, esim.  suojavyöhykkeiden osalta. Rukiin tulva osittain selittyy sillä 70 eurolla ja kasvipeitteisyyskorvauksella. Jos korjuuvelvoite ja sadontuottopakko palautettaisiin, tulisi valitus ja vaikerrus siitä, mikä olisi satotaso, mikä vielä olisi oikeutettu tukeen. Samoin katovuoden korjaamaton pelto pitäisi jättää ilman tukia. Kasvinviljelyluomussa parhaimmillaan 2/3 osaa pelloista pitäisi jättää tuettomaksi.

Myydyn tuotteen satomäärän valvonta käynnistäisi tuotteiden mustan pörssin. Oman käytön satotasojen seuranta pitäisi saattaa myyntiviljan tuottajan tasolle, siiloratsioin.

-SS-

isoja irtiottoja ei yksittäinen EU-maa voi tukiin tehdä, se on yksinkertaisesti selvää.

Oikeudenmukaisin ja järkevin systeemi olisi vain omavaraisen tuotannon tukeminen kansallisesti.... bisnestä saisivat maailmalla yrittää tehdä ihan omalla riskillä ja tuotteista saatavilla tuloillaan. Sopivan markkinamekanismin tukiin saisi avoimella huutokaupalla järjestetystä tukihausta. Näin tukitasot pysyisivät realistisina ja oikeasti hyvää tulosta tekevät tilat hyötyisivät.

Huutokaupan kohteena olisivat esim kevätvehnän tuet, josta viljelijä huutaisi omalle 50 ha alalleen sopivan tuen. Jos tavoittelee liian suurta tukea, voi jäädä ilman, kun naapuri tyytyy muutamaa euroa pienempään tukeen. Kun kiintiö on täynnä huutokauppa loppuu, kylvön jälkeen tehdään ilmoitus kylvetystä alasta ja kaupat ihan normaalisti. Niillä tuotteilla tuet painuisivat alas, joista on saatavilla markkinoilta hyvä hinta. Parhaat viljelyalueet pystyisivät hyvin kilpailemaan ja taitavimmat isännät. Jos halutaan jotain luonnonmaisemia suojella tai ympäristöarvoja vaalia, niin sitten päätettäisiin näillekin joku tukitaso ja sama homma.

Tämä on utopistinen ajatus, koska tästä puuttuisi se tärkein tukijärjestelmän elementti eli viljelijöiden valvonta ja vallan käyttö. Kuka lobbaisi ja söisi niitä kampaviinereitä neuvotteluissa? Järjestelmä teknisesti olis hyvinkin yksinkertainen, onhan näitä jo käytössä pääastökaupassa, osake- ja rahoitusalalla, kiinteistökaupassa ym.

Saneerauskasvitkin pilattiin komeasti, käyttämällä niitä miten sattuu.

Nyt niiden käyttö ei tue ns. tuholaissaneerausta ollenkaan. Kyse onkin vaan tukimenekin minimoinnista.


Tuotantoon sidottu tuki tai tuotantoon sidotut tukivaihtoehdot ovat avoin lipas keinottelulle ja vääristämiselle.

isoja irtiottoja ei yksittäinen EU-maa voi tukiin tehdä, se on yksinkertaisesti selvää.

Oikeudenmukaisin ja järkevin systeemi olisi vain omavaraisen tuotannon tukeminen kansallisesti.... bisnestä saisivat maailmalla yrittää tehdä ihan omalla riskillä ja tuotteista saatavilla tuloillaan. Sopivan markkinamekanismin tukiin saisi avoimella huutokaupalla järjestetystä tukihausta. Näin tukitasot pysyisivät realistisina ja oikeasti hyvää tulosta tekevät tilat hyötyisivät.

Huutokaupan kohteena olisivat esim kevätvehnän tuet, josta viljelijä huutaisi omalle 50 ha alalleen sopivan tuen. Jos tavoittelee liian suurta tukea, voi jäädä ilman, kun naapuri tyytyy muutamaa euroa pienempään tukeen. Kun kiintiö on täynnä huutokauppa loppuu, kylvön jälkeen tehdään ilmoitus kylvetystä alasta ja kaupat ihan normaalisti. Niillä tuotteilla tuet painuisivat alas, joista on saatavilla markkinoilta hyvä hinta. Parhaat viljelyalueet pystyisivät hyvin kilpailemaan ja taitavimmat isännät. Jos halutaan jotain luonnonmaisemia suojella tai ympäristöarvoja vaalia, niin sitten päätettäisiin näillekin joku tukitaso ja sama homma.

Tämä on utopistinen ajatus, koska tästä puuttuisi se tärkein tukijärjestelmän elementti eli viljelijöiden valvonta ja vallan käyttö. Kuka lobbaisi ja söisi niitä kampaviinereitä neuvotteluissa? Järjestelmä teknisesti olis hyvinkin yksinkertainen, onhan näitä jo käytössä pääastökaupassa, osake- ja rahoitusalalla, kiinteistökaupassa ym.

Kyllä tuo on kaikkea muuta kuin yksinkertaista.