Lainaus käyttäjältä: maataistelija - 25.02.18 - klo:20:26

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 25.02.18 - klo:20:24

Lainaus käyttäjältä: maataistelija - 25.02.18 - klo:20:16

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.02.18 - klo:18:25

Huh-huh-hu. Mitähän SKN sanoisi tähän?

Itellä ei ole kokemusta, kun en muista, että isännyyteni aikana olisi kertaakaan ollut jollain lohkolla kahta kertaa peräkkäin samaa viljalajia. Yleisesti ottaen pyrin siihen, että välivuosia saman kasvin kohdalla olisi mahdollisimman paljon. Öljykasveilla se viisi vuotta jne. Tämä on ollut yksi keskeisimmistä teeseistä viljelyssäni.

Luomukurssilta ei mitään kovin kummoisia eväitä viljelyynsä saa. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin kannattaisi lukea vaikka täältä nimimerkin Landehande tuotanto läpi. Sieltä löytyy hyvää materiaalia luonnonmukaiseen viljelyyn.

Jos öljykasvit tuntuvat hankalilta, kannattaisi kokeilla härkäpapua, sekin rikkoo mukavasti viljakierron ja siitä tulee jotain järkevää satoakin (yleensä).

Kuka sen ***** uuvatin "panosta" kaipaa mihinkään asiaan?

No, mutta minä voin kertoa puolestaan

"hahha sää oot punavannemannehomo aika pelle, ohra lumi ohraa vaan ja aagrinboonukset omamyyjältä päälle :D:d:d:d:D:D:D::D:D:D:D:D:D:D::DD:"

Okei...

Mutta mitä härkäpapuun tulee, niin eikö kylmis ole nähnyt myös sen kasvin pimeämmän puolen?

Kappas kappas... miten se "sattuukaan" apunimim. heti välittömästi paikalle... no jopas on kumma sattuma, kerrassaan.

Oliko sinulla sattumalta mielipidettä härkäpavusta viljelykierrossa?

Mulla olis 😂😂😂

Tosiaan se n. 40 kiloa typpeä jää seuraavaksi vuodeksi.

Viime kesän papu meni murskalla maahan ja nyt onkin jännää että miten sitä uskaltais lannoittaa..

Kun on lukenut kauhukertomuksia härkäpavun kuivaamisesta, se ehkäisee sen viljelyintoa.

Kun on lukenut kauhukertomuksia härkäpavun kuivaamisesta, se ehkäisee sen viljelyintoa.

Mitäs ne on?

Lainaus käyttäjältä: KallePP - 25.02.18 - klo:20:45

Kun on lukenut kauhukertomuksia härkäpavun kuivaamisesta, se ehkäisee sen viljelyintoa.

Mitäs ne on?

Kyllä niitä täällä on ollut joissakin ketjuissa, kysykää vaikka nimimerkki Don Essexiltä.

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=76345.msg1432835#msg1432835

Mul on ollu tavoitteena, ettei viljellä viljaa viljan jälkeen. Välissä nurmea sokerijuurikasta tai hernettä.

Lainaus käyttäjältä: maataistelija - 25.02.18 - klo:20:55

Lainaus käyttäjältä: KallePP - 25.02.18 - klo:20:45

Kun on lukenut kauhukertomuksia härkäpavun kuivaamisesta, se ehkäisee sen viljelyintoa.

Mitäs ne on?

Kyllä niitä täällä on ollut joissakin ketjuissa, kysykää vaikka nimimerkki Don Essexiltä.

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=76345.msg1432835#msg1432835

Oli se silloin ekalla kerralla vaikeaa kun ei tiennyt mitä tekee. Nyt on jo viisi vuotta sen jälkeen viljelty, eikä se enää ole hankalaa. Jos papu on kovin märkää puidessa, pitää kuivailla varoen, muuten se on ihan ok. Viime vuonnakin yli 35% puintikostean pavun kuivaaminen otti enemmän aikaa, muutoin ei mitään ongelmaa ollut. Ekana vuonna oli 12 ha sen jälkeen joka vuosi 18-25 ha vuosittain. On hyvä välikasvi varmasti myös kemialliseen viljelyyn.

Jos oikein huonosti käy, eikä saa jonain syksynä puitua, saa kuitenkin välikasvivaikutuksen, maan rakennetta parantavaa vaikutusta ja lannoitusvaikutusta seuraavalle vuodelle. Viime vuonna monelle näin kävi, mutta niin kävi myös kaurojen ja vehnienkin kanssa.

Nurmi on taatusti paras välikasvi. Kaksivuotinen erityisesti. Runsasvihantainen yksivuotinenkin toimii hyvin. Eräässä luennossa saatiin yksivuotisella öljyretikka-persianapila-hunajakukka- seoksella erinomainen maan multavuuden lisäys. Samalla myös maan tautitilanne paranee merkittävästi. En nyt löytänyt linkkiä esitykseen heti. Laitan jos sen löydän. Jos hakee parasta vaikutusta mahdollisimman pikana, valkomesikkä voisi myös olla tehokas. 1. vuonna suojaviljaan, 2. vuonna kasvattaa ja murskaa lopuksi. Hurjasti typpeä maahan ja paljon kasvimassaa ja juuristoa. Kuitenkin mesikkä on syytä murskata viimeistään kukinnan alkaessa, siitä voi tulla hankala rikkakasvi, jos se siementää. Tehokasvi kuitenkin. Suojavilja rehuksi. Teollisuus ei pidä, jos viljaan tulee mesikän tuoksua. Se on joskus mahdollista sopivissa oloissa.

Mesikän viljelystä: https://www.veed.ee/?id=43

Jos voit pitää välivuoden, laita voimakaskasvuinen nurmi. Jos et sellaista millään halua tehdä, suosittelen lämpimästi härkäpapua. Jos joku on pelästynyt kokemuksiani, se on ihan turhaa. Haluan vain varoittaa tekemästä samoja virheitä kuin itse tein. Ne voi helposti välttää. Kuivaus vie vain vähän pidemmän ajan, jos se on kovin märkää. Tai vie se viljaa pidempään muutenkin. Iso siemen kuivuu hitaammin.

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 25.02.18 - klo:20:24

Lainaus käyttäjältä: maataistelija - 25.02.18 - klo:20:16

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.02.18 - klo:18:25

Huh-huh-hu. Mitähän SKN sanoisi tähän?

Itellä ei ole kokemusta, kun en muista, että isännyyteni aikana olisi kertaakaan ollut jollain lohkolla kahta kertaa peräkkäin samaa viljalajia. Yleisesti ottaen pyrin siihen, että välivuosia saman kasvin kohdalla olisi mahdollisimman paljon. Öljykasveilla se viisi vuotta jne. Tämä on ollut yksi keskeisimmistä teeseistä viljelyssäni.

Luomukurssilta ei mitään kovin kummoisia eväitä viljelyynsä saa. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin kannattaisi lukea vaikka täältä nimimerkin Landehande tuotanto läpi. Sieltä löytyy hyvää materiaalia luonnonmukaiseen viljelyyn.

Jos öljykasvit tuntuvat hankalilta, kannattaisi kokeilla härkäpapua, sekin rikkoo mukavasti viljakierron ja siitä tulee jotain järkevää satoakin (yleensä).

Kuka sen ***** uuvatin "panosta" kaipaa mihinkään asiaan?

No, mutta minä voin kertoa puolestaan

"hahha sää oot punavannemannehomo aika pelle, ohra lumi ohraa vaan ja aagrinboonukset omamyyjältä päälle :D:d:d:d:D:D:D::D:D:D:D:D:D:D::DD:"

Okei...

Mutta mitä härkäpapuun tulee, niin eikö kylmis ole nähnyt myös sen kasvin pimeämmän puolen?

Kappas kappas... miten se "sattuukaan" apunimim. heti välittömästi paikalle... no jopas on kumma sattuma, kerrassaan.

😄😄😄

Maailma on ihmeellisiä sattumia täynnä...😄😄😄😎😎😎

Mul on ollu tavoitteena, ettei viljellä viljaa viljan jälkeen. Välissä nurmea sokerijuurikasta tai hernettä.

Sulla on hyvä tilanne. Käsittääkseni saat tuon nurmen hyödynnettyä?

Lainaus käyttäjältä: KallePP - 25.02.18 - klo:20:57

Lainaus käyttäjältä: maataistelija - 25.02.18 - klo:20:55

Lainaus käyttäjältä: KallePP - 25.02.18 - klo:20:45

Kun on lukenut kauhukertomuksia härkäpavun kuivaamisesta, se ehkäisee sen viljelyintoa.

Mitäs ne on?

Kyllä niitä täällä on ollut joissakin ketjuissa, kysykää vaikka nimimerkki Don Essexiltä.

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=76345.msg1432835#msg1432835

Oli se silloin ekalla kerralla vaikeaa kun ei tiennyt mitä tekee. Nyt on jo viisi vuotta sen jälkeen viljelty, eikä se enää ole hankalaa. Jos papu on kovin märkää puidessa, pitää kuivailla varoen, muuten se on ihan ok. Viime vuonnakin yli 35% puintikostean pavun kuivaaminen otti enemmän aikaa, muutoin ei mitään ongelmaa ollut. Ekana vuonna oli 12 ha sen jälkeen joka vuosi 18-25 ha vuosittain. On hyvä välikasvi varmasti myös kemialliseen viljelyyn.

Jos oikein huonosti käy, eikä saa jonain syksynä puitua, saa kuitenkin välikasvivaikutuksen, maan rakennetta parantavaa vaikutusta ja lannoitusvaikutusta seuraavalle vuodelle. Viime vuonna monelle näin kävi, mutta niin kävi myös kaurojen ja vehnienkin kanssa.

Nurmi on taatusti paras välikasvi. Kaksivuotinen erityisesti. Runsasvihantainen yksivuotinenkin toimii hyvin. Eräässä luennossa saatiin yksivuotisella öljyretikka-persianapila-hunajakukka- seoksella erinomainen maan multavuuden lisäys. Samalla myös maan tautitilanne paranee merkittävästi. En nyt löytänyt linkkiä esitykseen heti. Laitan jos sen löydän. Jos hakee parasta vaikutusta mahdollisimman pikana, valkomesikkä voisi myös olla tehokas. 1. vuonna suojaviljaan, 2. vuonna kasvattaa ja murskaa lopuksi. Hurjasti typpeä maahan ja paljon kasvimassaa ja juuristoa. Kuitenkin mesikkä on syytä murskata viimeistään kukinnan alkaessa, siitä voi tulla hankala rikkakasvi, jos se siementää. Tehokasvi kuitenkin. Suojavilja rehuksi. Teollisuus ei pidä, jos viljaan tulee mesikän tuoksua. Se on joskus mahdollista sopivissa oloissa.

Mesikän viljelystä: https://www.veed.ee/?id=43

Jos voit pitää välivuoden, laita voimakaskasvuinen nurmi. Jos et sellaista millään halua tehdä, suosittelen lämpimästi härkäpapua. Jos joku on pelästynyt kokemuksiani, se on ihan turhaa. Haluan vain varoittaa tekemästä samoja virheitä kuin itse tein. Ne voi helposti välttää. Kuivaus vie vain vähän pidemmän ajan, jos se on kovin märkää. Tai vie se viljaa pidempään muutenkin. Iso siemen kuivuu hitaammin.

Tuota valkomesikkää ajattelin, jos olisi sitä kokeillut, vaikka en luomuu siirtyisikään. Sen perään voisi sitten kylvää syysrapsin tai jonkin muun syyskasvin. Tuohon kun yhdistää vielä jankkuroinnin suojaviljan puinnin jälkeen niin olen ymmärtänyt, että aika toimiva systeemi. Kemiallisella puolella voi vielä käyttää ainakin mcpa kasvinsuojelussa niin, ei valvatti ja ohdakekkaan pääse ryöstäytymään käsistä. Tai sitten jokin muu yksivuotinen. Kahden vuoden nurmi varmaan tietysti parempi, mutta silloin kierto pitenee ennenkuin saa kaikista läpi tuon nurmen. Moni kymmeniä hehtaareja ei ole kuitenkaan varaa laittaa.

Mulla olis 😂😂😂

Tosiaan se n. 40 kiloa typpeä jää seuraavaksi vuodeksi.

Joo, ja hyvässä lykyssä 40 kg typen lisäksi myös hyvä maataparantava vaikutus, humus lisääntyy kun keväällä murskaa syksyn kasvuston peltoon. Ne, mitä valkohäntäpaskiaiset ei ole juuria myöten riipineet...

Lainaus käyttäjältä: nisu - 25.02.18 - klo:10:07

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 25.02.18 - klo:09:59

Katselin tuossa tuota viljelysuunnitelmaa ensi kaudeksi ja huomasin, että muutamilla lohkoilla on ollut vehnää peräjälkeen jo kuusi vuotta (webwisu näyttää tuon verran). On kyllä vaihdellut syys ja kevät muodon välillä, mutta vehnää kuitenkin. Millaisia havaintoja olette tehneet peräkkäisistä viljavuosista? Ainakin aina selitetään, että sadot alenee ja taudit yleistyy. Silti viimeiset 2,5 vuotta ovat olleet parhaimpia satojen suhteen. Viime vuoden hyvän sadon pilasi onneton syksy. Tai en tiedä olisiko se ollut hyvä, mutta ainakin päällepäin parhaimmat kasvustot miesmuistiin.

Itse saan parhaiten hyödynnettyä ohran ja vehnän, rehuksi kun menevät. Syysviljoja yritetään aika ajoin aina, kun mahdollista. Kauran hyödyntäminen on hieman hankalaa ja sopivaa tapaa haetaan. Kaura otettiin välivuosien jälkeen taas viljelyyn toissa vuonna ja ainakin vehnä kauran jälkeen oli paremman näköistä kuin ohran tai vehnän jälkeen. Onko kauralla viljoista paras "puhdistava" vaikutus? Entä jos nurmi tuodaan kiertoon niin kuin pitkän vaikutuksen yhden tai kahden vuoden nurmella saadaan? Vai kaadetaanko vain purkista "puhdistavaa" vaikutusta ruiskuun ja pussista lisää voimaa?

 Miksei rypsiä kierrossa? kerta vehnä viljelyssä ,niin tuntuisi rypsin olevan hyvä kasvi ,ainakin viljojen tautipaine helpottaisi ja
glyfosaatti purkit saisi jättää kaupan hyllylle ja kalleimmat uutuudet tautiaineista.

Joskus ollut sadot jääneet joka kerta alle tonniin ja ötököitä saanut päivystää pitkin kesää. Ei kiitos. Syysrapsia kokeilen varmaan taas, jos saan sopivan esikasvin, että ehtii kylvämään rapsin oikeaan aikaan. Lisäksi noita rypsiä tai rapsia ei pysty oikein hyödyntämään sikojen rehuna..

pääosalla tiloista kannattaisi luopua koko viljelykierrosta, laittaa vaan kaikki samalle kasville... pykälät vaan ei salli. Pienillä tiloilla turhaan askarrellaan muutaman hehtaarin palstoja ja työtä riittää koko kesäksi. Kasvi valitaan markkinoiden mukaan sieltä mistä tili on paras, yleensä löytyy niistä missä satokin on paras. Kasvi voi vaihtua vuosittain, mutta ainakaan viljoilla ei ole estettä jatkaa samalla pitkäänkin.

Jos ensin vuorotellaan eri kasveilla, sitten torjutaan taudit koko kasvuohjelman tautiaineilla ja lopuksi kynnetään koko paska, niin mistä se seuraavan vuoden siemen-polo tietää mitä kasvinjätettä 20 cm sen alapuolella on? Tämäkin on kauppamiesten keksintöä, saadaan monipuolisesti tavaraa vuosittain markkinoille, joiden ei toivotakkaan toimivan....

pääosalla tiloista kannattaisi luopua koko viljelykierrosta, laittaa vaan kaikki samalle kasville... pykälät vaan ei salli. Pienillä tiloilla turhaan askarrellaan muutaman hehtaarin palstoja ja työtä riittää koko kesäksi. Kasvi valitaan markkinoiden mukaan sieltä mistä tili on paras, yleensä löytyy niistä missä satokin on paras. Kasvi voi vaihtua vuosittain, mutta ainakaan viljoilla ei ole estettä jatkaa samalla pitkäänkin.

Olen samaa mieltä, että tuo monipuolistamis pykälä vai mikä se nyt onkaan, niin sitä pitäisi tulkita eri tavalla. Pienille tiloille esim. alle 50ha niin kasvi voisi olla sama. Vuosittain sitä pitäisi sitten vaihtaa tai vaikka joka kolmas vuosi. Olisi todella paljon yksinkertaisempaa kun ei tarvitsisi värkkäillä monien siemenien kanssa.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 25.02.18 - klo:20:36

Mulla olis 😂😂😂

Tosiaan se n. 40 kiloa typpeä jää seuraavaksi vuodeksi.

Joo, ja hyvässä lykyssä 40 kg typen lisäksi myös hyvä maataparantava vaikutus, humus lisääntyy kun keväällä murskaa syksyn kasvuston peltoon. Ne, mitä valkohäntäpaskiaiset ei ole juuria myöten riipineet...

Taitaa paskahäntäpeurat tuoda sun pelloille enemmän kuin vievät 

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.02.18 - klo:18:25

Huh-huh-hu. Mitähän SKN sanoisi tähän?

Itellä ei ole kokemusta, kun en muista, että isännyyteni aikana olisi kertaakaan ollut jollain lohkolla kahta kertaa peräkkäin samaa viljalajia. Yleisesti ottaen pyrin siihen, että välivuosia saman kasvin kohdalla olisi mahdollisimman paljon. Öljykasveilla se viisi vuotta jne. Tämä on ollut yksi keskeisimmistä teeseistä viljelyssäni.

Luomukurssilta ei mitään kovin kummoisia eväitä viljelyynsä saa. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin kannattaisi lukea vaikka täältä nimimerkin Landehande tuotanto läpi. Sieltä löytyy hyvää materiaalia luonnonmukaiseen viljelyyn.

Jos öljykasvit tuntuvat hankalilta, kannattaisi kokeilla härkäpapua, sekin rikkoo mukavasti viljakierron ja siitä tulee jotain järkevää satoakin (yleensä).

Kuka sen ***** uuvatin "panosta" kaipaa mihinkään asiaan?

No, mutta minä voin kertoa puolestaan

"hahha sää oot punavannemannehomo aika pelle, ohra lumi ohraa vaan ja aagrinboonukset omamyyjältä päälle :D:d:d:d:D:D:D::D:D:D:D:D:D:D::DD:"


Se pääs unohtumaan tuohon kiertoon se oma kommentti. Kyllähän kaura oikein tuuheana on puhdistava, ja eri sukuisena taudit ym. kyllä taantuu. Mutta tosiaan tuo papu esim. siihen kiertoon olis sinulle paras, samaa olisin ehdottanut minäkin. Eikai tuo nyt yksi yhteen mee koskaan, että vuosia samaa, sato vain laskee ja laskee.. Taudit tosiaan voi vähän "villiintyä" muttei nekään täyttä katoa tuo. Lähistöllä yksi pikkutila, varmaan viimeset 18v vähintään todellakin pelkkää ohra-lumi-ohra kiertoa, ja kyllä ne sen 3.5-4 tn on joka vuosi ottanut, ei oo paljoa taantunut.

Eli lainaamasi SKN kommentti olikin siis asiaan kuuluva sekin. Omat raivokohtauksesi SKN:stä eivät.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: KallePP - 25.02.18 - klo:20:57

Lainaus käyttäjältä: maataistelija - 25.02.18 - klo:20:55

Lainaus käyttäjältä: KallePP - 25.02.18 - klo:20:45

Kun on lukenut kauhukertomuksia härkäpavun kuivaamisesta, se ehkäisee sen viljelyintoa.

Mitäs ne on?

Kyllä niitä täällä on ollut joissakin ketjuissa, kysykää vaikka nimimerkki Don Essexiltä.

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=76345.msg1432835#msg1432835

Oli se silloin ekalla kerralla vaikeaa kun ei tiennyt mitä tekee. Nyt on jo viisi vuotta sen jälkeen viljelty, eikä se enää ole hankalaa. Jos papu on kovin märkää puidessa, pitää kuivailla varoen, muuten se on ihan ok. Viime vuonnakin yli 35% puintikostean pavun kuivaaminen otti enemmän aikaa, muutoin ei mitään ongelmaa ollut. Ekana vuonna oli 12 ha sen jälkeen joka vuosi 18-25 ha vuosittain. On hyvä välikasvi varmasti myös kemialliseen viljelyyn.

Jos oikein huonosti käy, eikä saa jonain syksynä puitua, saa kuitenkin välikasvivaikutuksen, maan rakennetta parantavaa vaikutusta ja lannoitusvaikutusta seuraavalle vuodelle. Viime vuonna monelle näin kävi, mutta niin kävi myös kaurojen ja vehnienkin kanssa.

Nurmi on taatusti paras välikasvi. Kaksivuotinen erityisesti. Runsasvihantainen yksivuotinenkin toimii hyvin. Eräässä luennossa saatiin yksivuotisella öljyretikka-persianapila-hunajakukka- seoksella erinomainen maan multavuuden lisäys. Samalla myös maan tautitilanne paranee merkittävästi. En nyt löytänyt linkkiä esitykseen heti. Laitan jos sen löydän. Jos hakee parasta vaikutusta mahdollisimman pikana, valkomesikkä voisi myös olla tehokas. 1. vuonna suojaviljaan, 2. vuonna kasvattaa ja murskaa lopuksi. Hurjasti typpeä maahan ja paljon kasvimassaa ja juuristoa. Kuitenkin mesikkä on syytä murskata viimeistään kukinnan alkaessa, siitä voi tulla hankala rikkakasvi, jos se siementää. Tehokasvi kuitenkin. Suojavilja rehuksi. Teollisuus ei pidä, jos viljaan tulee mesikän tuoksua. Se on joskus mahdollista sopivissa oloissa.

Mesikän viljelystä: https://www.veed.ee/?id=43

Jos voit pitää välivuoden, laita voimakaskasvuinen nurmi. Jos et sellaista millään halua tehdä, suosittelen lämpimästi härkäpapua. Jos joku on pelästynyt kokemuksiani, se on ihan turhaa. Haluan vain varoittaa tekemästä samoja virheitä kuin itse tein. Ne voi helposti välttää. Kuivaus vie vain vähän pidemmän ajan, jos se on kovin märkää. Tai vie se viljaa pidempään muutenkin. Iso siemen kuivuu hitaammin.

Kuinkas sitä papua sitten kuivataan? Tai lähinnä, mitkä ne on ne pahimmat mokat pavun kuivauksessa. Itseäkin alkanut kiinnostaa tuo pavunviljely kun olis tuo rehutehdaskin tuossa naapurikunnassa. Mulla kuivurina punainen mepu, ja puimana 90luvun peuran vasa.

Seitsemäntoista sivua eturiviläisten kokemuksia härkäpavusta. On siellä haasteitakin ollut.

http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=1&t=4802&hilit=h%C3%A4rk%C3%A4papu

-SS-