Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ja101 - 25.02.18 - klo:09:59
-
Katselin tuossa tuota viljelysuunnitelmaa ensi kaudeksi ja huomasin, että muutamilla lohkoilla on ollut vehnää peräjälkeen jo kuusi vuotta (webwisu näyttää tuon verran). On kyllä vaihdellut syys ja kevät muodon välillä, mutta vehnää kuitenkin. Millaisia havaintoja olette tehneet peräkkäisistä viljavuosista? Ainakin aina selitetään, että sadot alenee ja taudit yleistyy. Silti viimeiset 2,5 vuotta ovat olleet parhaimpia satojen suhteen. Viime vuoden hyvän sadon pilasi onneton syksy. Tai en tiedä olisiko se ollut hyvä, mutta ainakin päällepäin parhaimmat kasvustot miesmuistiin.
Itse saan parhaiten hyödynnettyä ohran ja vehnän, rehuksi kun menevät. Syysviljoja yritetään aika ajoin aina, kun mahdollista. Kauran hyödyntäminen on hieman hankalaa ja sopivaa tapaa haetaan. Kaura otettiin välivuosien jälkeen taas viljelyyn toissa vuonna ja ainakin vehnä kauran jälkeen oli paremman näköistä kuin ohran tai vehnän jälkeen. Onko kauralla viljoista paras "puhdistava" vaikutus? Entä jos nurmi tuodaan kiertoon niin kuin pitkän vaikutuksen yhden tai kahden vuoden nurmella saadaan? Vai kaadetaanko vain purkista "puhdistavaa" vaikutusta ruiskuun ja pussista lisää voimaa?
-
Katselin tuossa tuota viljelysuunnitelmaa ensi kaudeksi ja huomasin, että muutamilla lohkoilla on ollut vehnää peräjälkeen jo kuusi vuotta (webwisu näyttää tuon verran). On kyllä vaihdellut syys ja kevät muodon välillä, mutta vehnää kuitenkin. Millaisia havaintoja olette tehneet peräkkäisistä viljavuosista? Ainakin aina selitetään, että sadot alenee ja taudit yleistyy. Silti viimeiset 2,5 vuotta ovat olleet parhaimpia satojen suhteen. Viime vuoden hyvän sadon pilasi onneton syksy. Tai en tiedä olisiko se ollut hyvä, mutta ainakin päällepäin parhaimmat kasvustot miesmuistiin.
Itse saan parhaiten hyödynnettyä ohran ja vehnän, rehuksi kun menevät. Syysviljoja yritetään aika ajoin aina, kun mahdollista. Kauran hyödyntäminen on hieman hankalaa ja sopivaa tapaa haetaan. Kaura otettiin välivuosien jälkeen taas viljelyyn toissa vuonna ja ainakin vehnä kauran jälkeen oli paremman näköistä kuin ohran tai vehnän jälkeen. Onko kauralla viljoista paras "puhdistava" vaikutus? Entä jos nurmi tuodaan kiertoon niin kuin pitkän vaikutuksen yhden tai kahden vuoden nurmella saadaan? Vai kaadetaanko vain purkista "puhdistavaa" vaikutusta ruiskuun ja pussista lisää voimaa?
Miksei rypsiä kierrossa? kerta vehnä viljelyssä ,niin tuntuisi rypsin olevan hyvä kasvi ,ainakin viljojen tautipaine helpottaisi ja
glyfosaatti purkit saisi jättää kaupan hyllylle ja kalleimmat uutuudet tautiaineista.
-
Katselin tuossa tuota viljelysuunnitelmaa ensi kaudeksi ja huomasin, että muutamilla lohkoilla on ollut vehnää peräjälkeen jo kuusi vuotta (webwisu näyttää tuon verran). On kyllä vaihdellut syys ja kevät muodon välillä, mutta vehnää kuitenkin. Millaisia havaintoja olette tehneet peräkkäisistä viljavuosista? Ainakin aina selitetään, että sadot alenee ja taudit yleistyy. Silti viimeiset 2,5 vuotta ovat olleet parhaimpia satojen suhteen. Viime vuoden hyvän sadon pilasi onneton syksy. Tai en tiedä olisiko se ollut hyvä, mutta ainakin päällepäin parhaimmat kasvustot miesmuistiin.
Itse saan parhaiten hyödynnettyä ohran ja vehnän, rehuksi kun menevät. Syysviljoja yritetään aika ajoin aina, kun mahdollista. Kauran hyödyntäminen on hieman hankalaa ja sopivaa tapaa haetaan. Kaura otettiin välivuosien jälkeen taas viljelyyn toissa vuonna ja ainakin vehnä kauran jälkeen oli paremman näköistä kuin ohran tai vehnän jälkeen. Onko kauralla viljoista paras "puhdistava" vaikutus? Entä jos nurmi tuodaan kiertoon niin kuin pitkän vaikutuksen yhden tai kahden vuoden nurmella saadaan? Vai kaadetaanko vain purkista "puhdistavaa" vaikutusta ruiskuun ja pussista lisää voimaa?
Miksei rypsiä kierrossa? kerta vehnä viljelyssä ,niin tuntuisi rypsin olevan hyvä kasvi ,ainakin viljojen tautipaine helpottaisi ja
glyfosaatti purkit saisi jättää kaupan hyllylle ja kalleimmat uutuudet tautiaineista.
Joskus ollut sadot jääneet joka kerta alle tonniin ja ötököitä saanut päivystää pitkin kesää. Ei kiitos. Syysrapsia kokeilen varmaan taas, jos saan sopivan esikasvin, että ehtii kylvämään rapsin oikeaan aikaan. Lisäksi noita rypsiä tai rapsia ei pysty oikein hyödyntämään sikojen rehuna..
-
Laita rypsi sille pellolle jolle laitat uuden ohra taikka vehnä lajikkeen ,että saat onnistumisia ,sillä konstilla se rypsi jää tilalle viljelyyn.
Jostakin kumman syystä rypsiä kokeillaan sellaisilla lohkoilla joissa ei tahdo menestyä mikään ,niin ei siltä kyllä rypsiäkään tule ja
viljeliä ei saa onnistumisen tunnetta, jonka viljeliä tarvii, jotta rypsi jäisi tilalle viljelyyn.
-
Kun kerta asiasta on kiinnostusta, niin suosittelen menemään luomukurssille.
Siellä oppii tälläisistä asioista huomattavan paljon.
Kurssi ei edellytä luomuun siirtymistä mutta parhaat opit sieltä tähän aiheeseen saa.
-
Kun kerta asiasta on kiinnostusta, niin suosittelen menemään luomukurssille.
Siellä oppii tälläisistä asioista huomattavan paljon.
Kurssi ei edellytä luomuun siirtymistä mutta parhaat opit sieltä tähän aiheeseen saa.
En ole luomukurssilla koskaan käynyt, mutta tuo on kyllä tietyissä rajoissa aivan totta.
-
Kun kerta asiasta on kiinnostusta, niin suosittelen menemään luomukurssille.
Siellä oppii tälläisistä asioista huomattavan paljon.
Kurssi ei edellytä luomuun siirtymistä mutta parhaat opit sieltä tähän aiheeseen saa.
Tämän suunnan kurssi tuli hetkessä täyteen ja meni itseltä siten ohi. Joten sen vuoksi täältä kyselen mitä muut ovat huomanneet.
-
Laita rypsi sille pellolle jolle laitat uuden ohra taikka vehnä lajikkeen ,että saat onnistumisia ,sillä konstilla se rypsi jää tilalle viljelyyn.
Jostakin kumman syystä rypsiä kokeillaan sellaisilla lohkoilla joissa ei tahdo menestyä mikään ,niin ei siltä kyllä rypsiäkään tule ja
viljeliä ei saa onnistumisen tunnetta, jonka viljeliä tarvii, jotta rypsi jäisi tilalle viljelyyn.
Tämä varmasti totta, mutta ei poista sitä ongelmaa, että rypsi soveltuu huonosti sikojen rehuksi. Jos onnistuisinkin saamaan 2 tonnin rypsisadon niin sen arvo näyttää olevan noin 600€ per hehtaari ja sillä saa sitten jonkun reilun 4 tonnia rehuviljaa saman minkä saa siitä pellosta muutenkin. Eli työtä lisää ruiskutuksista, lisäksi rahdit molemmista tavaroista niin en näe oikein mitään järkeä moisessa.
-
Laita rypsi sille pellolle jolle laitat uuden ohra taikka vehnä lajikkeen ,että saat onnistumisia ,sillä konstilla se rypsi jää tilalle viljelyyn.
Jostakin kumman syystä rypsiä kokeillaan sellaisilla lohkoilla joissa ei tahdo menestyä mikään ,niin ei siltä kyllä rypsiäkään tule ja
viljeliä ei saa onnistumisen tunnetta, jonka viljeliä tarvii, jotta rypsi jäisi tilalle viljelyyn.
Tämä varmasti totta, mutta ei poista sitä ongelmaa, että rypsi soveltuu huonosti sikojen rehuksi. Jos onnistuisinkin saamaan 2 tonnin rypsisadon niin sen arvo näyttää olevan noin 600€ per hehtaari ja sillä saa sitten jonkun reilun 4 tonnia rehuviljaa saman minkä saa siitä pellosta muutenkin. Eli työtä lisää ruiskutuksista, lisäksi rahdit molemmista tavaroista niin en näe oikein mitään järkeä moisessa.
Rypsi kannattaa unohtaa. Kun on sianlietettä käytettävissä ja kova kalkitustaso, ehdottomasti lujakortinen rapsi. Kestää kuivuutta, mutta ei lakoudu märässä. Tällöin kolmannes lisää satoon ei ole mikään vaikea homma, jos rypsiä saa sen kaksi tonnia, saa rapsista kolme tonnia. Jos rapsista saa esimerkiksi runsaat pari tonnia, samoissa olosuhteissa rypsin sato näkyy jäävän 800-900 kiloon.
Että kuuden tonnin ohrassa on myös kuivattavaa enempi. Ja jälkikasvivaikutus menee ohran tappioksi.
-SS-
-
Huh-huh-hu. Mitähän SKN sanoisi tähän?
Itellä ei ole kokemusta, kun en muista, että isännyyteni aikana olisi kertaakaan ollut jollain lohkolla kahta kertaa peräkkäin samaa viljalajia. Yleisesti ottaen pyrin siihen, että välivuosia saman kasvin kohdalla olisi mahdollisimman paljon. Öljykasveilla se viisi vuotta jne. Tämä on ollut yksi keskeisimmistä teeseistä viljelyssäni.
Luomukurssilta ei mitään kovin kummoisia eväitä viljelyynsä saa. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin kannattaisi lukea vaikka täältä nimimerkin Landehande tuotanto läpi. Sieltä löytyy hyvää materiaalia luonnonmukaiseen viljelyyn.
Jos öljykasvit tuntuvat hankalilta, kannattaisi kokeilla härkäpapua, sekin rikkoo mukavasti viljakierron ja siitä tulee jotain järkevää satoakin (yleensä).
-
Laita rypsi sille pellolle jolle laitat uuden ohra taikka vehnä lajikkeen ,että saat onnistumisia ,sillä konstilla se rypsi jää tilalle viljelyyn.
Jostakin kumman syystä rypsiä kokeillaan sellaisilla lohkoilla joissa ei tahdo menestyä mikään ,niin ei siltä kyllä rypsiäkään tule ja
viljeliä ei saa onnistumisen tunnetta, jonka viljeliä tarvii, jotta rypsi jäisi tilalle viljelyyn.
Tämä varmasti totta, mutta ei poista sitä ongelmaa, että rypsi soveltuu huonosti sikojen rehuksi. Jos onnistuisinkin saamaan 2 tonnin rypsisadon niin sen arvo näyttää olevan noin 600€ per hehtaari ja sillä saa sitten jonkun reilun 4 tonnia rehuviljaa saman minkä saa siitä pellosta muutenkin. Eli työtä lisää ruiskutuksista, lisäksi rahdit molemmista tavaroista niin en näe oikein mitään järkeä moisessa.
Rypsi kannattaa unohtaa. Kun on sianlietettä käytettävissä ja kova kalkitustaso, ehdottomasti lujakortinen rapsi. Kestää kuivuutta, mutta ei lakoudu märässä. Tällöin kolmannes lisää satoon ei ole mikään vaikea homma, jos rypsiä saa sen kaksi tonnia, saa rapsista kolme tonnia. Jos rapsista saa esimerkiksi runsaat pari tonnia, samoissa olosuhteissa rypsin sato näkyy jäävän 800-900 kiloon.
Että kuuden tonnin ohrassa on myös kuivattavaa enempi. Ja jälkikasvivaikutus menee ohran tappioksi.
-SS-
Rapsien kasvuajat vain ovat vähän pitkiä. Pitäisi päästää toukokuun alussa heti tekemään eikä oikein tällä seudulla ainakaan omat maat ole siinä kunnossa vielä tuolloin.
Harvoin noita ohria paljon tarvii kuivailla. Viimevuonnakin kaikki alle 20% ja hetken kun pyöräyttää kuivurissa niin säilyy sikojen kärsän alle asti, mutta ymmärrän kyllä pointin rypsiä tai rapsia mahtuu kuivurilliseen monta hehtaaria. Varsinkin kun se sato jää sinne alle tonniin. Melkein ennemmin laitan papua. Tuon saa kuitenkin hyödynnettyä rehuna ja kulut minimaaliset öljykasveihin verrattuna.
Huh-huh-hu. Mitähän SKN sanoisi tähän?
Itellä ei ole kokemusta, kun en muista, että isännyyteni aikana olisi kertaakaan ollut jollain lohkolla kahta kertaa peräkkäin samaa viljalajia. Yleisesti ottaen pyrin siihen, että välivuosia saman kasvin kohdalla olisi mahdollisimman paljon. Öljykasveilla se viisi vuotta jne. Tämä on ollut yksi keskeisimmistä teeseistä viljelyssäni.
Luomukurssilta ei mitään kovin kummoisia eväitä viljelyynsä saa. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin kannattaisi lukea vaikka täältä nimimerkin Landehande tuotanto läpi. Sieltä löytyy hyvää materiaalia luonnonmukaiseen viljelyyn.
Jos öljykasvit tuntuvat hankalilta, kannattaisi kokeilla härkäpapua, sekin rikkoo mukavasti viljakierron ja siitä tulee jotain järkevää satoakin (yleensä).
No SKN:llähän oli se ihan joku oma kiertosysteemi. Jos sen kierron oikein ymmärsin niin puolet oli viljalla ja loput aina jollakin heinällä. Silloin pitäisi saada tupla sato sieltä viljalta, että voisi tuollaista ajatella. Liian riskialttiilta kuulostaa.
Millaista kierto käytät? Tai millä täytyt sen viidennen vuoden jos rypsi, vehnä, kaura ja ohra on jo kierrossa? Ja missä järjestyksessä käytät viljoja?
Härkäpapuakin olen aiemmin kokeillut, mutta riskialtis kasvi tuokin on. Välillä antoi hyvin satoa ja välillä ei sitten mitään. Jokainen tonni joka jää saamatta niin sen joutuu ostamaan ulkoa lisää niin ei oikein kiinnosta. Voi olla, että seuraavan kerran kokeilen papua vasta, kun niitä uusia lajikkeita tulee saataville.
-
Huh-huh-hu. Mitähän SKN sanoisi tähän?
Itellä ei ole kokemusta, kun en muista, että isännyyteni aikana olisi kertaakaan ollut jollain lohkolla kahta kertaa peräkkäin samaa viljalajia. Yleisesti ottaen pyrin siihen, että välivuosia saman kasvin kohdalla olisi mahdollisimman paljon. Öljykasveilla se viisi vuotta jne. Tämä on ollut yksi keskeisimmistä teeseistä viljelyssäni.
Luomukurssilta ei mitään kovin kummoisia eväitä viljelyynsä saa. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin kannattaisi lukea vaikka täältä nimimerkin Landehande tuotanto läpi. Sieltä löytyy hyvää materiaalia luonnonmukaiseen viljelyyn.
Jos öljykasvit tuntuvat hankalilta, kannattaisi kokeilla härkäpapua, sekin rikkoo mukavasti viljakierron ja siitä tulee jotain järkevää satoakin (yleensä).
Kuka sen ***** uuvatin "panosta" kaipaa mihinkään asiaan?
No, mutta minä voin kertoa puolestaan
"hahha sää oot punavannemannehomo aika pelle, ohra lumi ohraa vaan ja aagrinboonukset omamyyjältä päälle :D:D:d:d:d:D:D:D::D:D:D:D:D:D:D:D::D:DD:"
Se pääs unohtumaan tuohon kiertoon se oma kommentti. Kyllähän kaura oikein tuuheana on puhdistava, ja eri sukuisena taudit ym. kyllä taantuu. Mutta tosiaan tuo papu esim. siihen kiertoon olis sinulle paras, samaa olisin ehdottanut minäkin. Eikai tuo nyt yksi yhteen mee koskaan, että vuosia samaa, sato vain laskee ja laskee.. Taudit tosiaan voi vähän "villiintyä" muttei nekään täyttä katoa tuo. Lähistöllä yksi pikkutila, varmaan viimeset 18v vähintään todellakin pelkkää ohra-lumi-ohra kiertoa, ja kyllä ne sen 3.5-4 tn on joka vuosi ottanut, ei oo paljoa taantunut.
-
Huh-huh-hu. Mitähän SKN sanoisi tähän?
Itellä ei ole kokemusta, kun en muista, että isännyyteni aikana olisi kertaakaan ollut jollain lohkolla kahta kertaa peräkkäin samaa viljalajia. Yleisesti ottaen pyrin siihen, että välivuosia saman kasvin kohdalla olisi mahdollisimman paljon. Öljykasveilla se viisi vuotta jne. Tämä on ollut yksi keskeisimmistä teeseistä viljelyssäni.
Luomukurssilta ei mitään kovin kummoisia eväitä viljelyynsä saa. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin kannattaisi lukea vaikka täältä nimimerkin Landehande tuotanto läpi. Sieltä löytyy hyvää materiaalia luonnonmukaiseen viljelyyn.
Jos öljykasvit tuntuvat hankalilta, kannattaisi kokeilla härkäpapua, sekin rikkoo mukavasti viljakierron ja siitä tulee jotain järkevää satoakin (yleensä).
Kuka sen ***** uuvatin "panosta" kaipaa mihinkään asiaan?
No, mutta minä voin kertoa puolestaan
"hahha sää oot punavannemannehomo aika pelle, ohra lumi ohraa vaan ja aagrinboonukset omamyyjältä päälle :D:D:d:d:d:D:D:D::D:D:D:D:D:D:D:D::D:DD:"
Okei...
Mutta mitä härkäpapuun tulee, niin eikö kylmis ole nähnyt myös sen kasvin pimeämmän puolen?
-
Huh-huh-hu. Mitähän SKN sanoisi tähän?
Itellä ei ole kokemusta, kun en muista, että isännyyteni aikana olisi kertaakaan ollut jollain lohkolla kahta kertaa peräkkäin samaa viljalajia. Yleisesti ottaen pyrin siihen, että välivuosia saman kasvin kohdalla olisi mahdollisimman paljon. Öljykasveilla se viisi vuotta jne. Tämä on ollut yksi keskeisimmistä teeseistä viljelyssäni.
Luomukurssilta ei mitään kovin kummoisia eväitä viljelyynsä saa. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin kannattaisi lukea vaikka täältä nimimerkin Landehande tuotanto läpi. Sieltä löytyy hyvää materiaalia luonnonmukaiseen viljelyyn.
Jos öljykasvit tuntuvat hankalilta, kannattaisi kokeilla härkäpapua, sekin rikkoo mukavasti viljakierron ja siitä tulee jotain järkevää satoakin (yleensä).
Kuka sen ***** uuvatin "panosta" kaipaa mihinkään asiaan?
No, mutta minä voin kertoa puolestaan
"hahha sää oot punavannemannehomo aika pelle, ohra lumi ohraa vaan ja aagrinboonukset omamyyjältä päälle :D:D:d:d:d:D:D:D::D:D:D:D:D:D:D:D::D:DD:"
Okei...
Mutta mitä härkäpapuun tulee, niin eikö kylmis ole nähnyt myös sen kasvin pimeämmän puolen?
Kappas kappas... miten se "sattuukaan" apunimim. heti välittömästi paikalle... no jopas on kumma sattuma, kerrassaan.
-
Huh-huh-hu. Mitähän SKN sanoisi tähän?
Itellä ei ole kokemusta, kun en muista, että isännyyteni aikana olisi kertaakaan ollut jollain lohkolla kahta kertaa peräkkäin samaa viljalajia. Yleisesti ottaen pyrin siihen, että välivuosia saman kasvin kohdalla olisi mahdollisimman paljon. Öljykasveilla se viisi vuotta jne. Tämä on ollut yksi keskeisimmistä teeseistä viljelyssäni.
Luomukurssilta ei mitään kovin kummoisia eväitä viljelyynsä saa. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin kannattaisi lukea vaikka täältä nimimerkin Landehande tuotanto läpi. Sieltä löytyy hyvää materiaalia luonnonmukaiseen viljelyyn.
Jos öljykasvit tuntuvat hankalilta, kannattaisi kokeilla härkäpapua, sekin rikkoo mukavasti viljakierron ja siitä tulee jotain järkevää satoakin (yleensä).
Kuka sen ***** uuvatin "panosta" kaipaa mihinkään asiaan?
No, mutta minä voin kertoa puolestaan
"hahha sää oot punavannemannehomo aika pelle, ohra lumi ohraa vaan ja aagrinboonukset omamyyjältä päälle :D:D:d:d:d:D:D:D::D:D:D:D:D:D:D:D::D:DD:"
Okei...
Mutta mitä härkäpapuun tulee, niin eikö kylmis ole nähnyt myös sen kasvin pimeämmän puolen?
Kappas kappas... miten se "sattuukaan" apunimim. heti välittömästi paikalle... no jopas on kumma sattuma, kerrassaan.
Oliko sinulla sattumalta mielipidettä härkäpavusta viljelykierrossa?
-
Huh-huh-hu. Mitähän SKN sanoisi tähän?
Itellä ei ole kokemusta, kun en muista, että isännyyteni aikana olisi kertaakaan ollut jollain lohkolla kahta kertaa peräkkäin samaa viljalajia. Yleisesti ottaen pyrin siihen, että välivuosia saman kasvin kohdalla olisi mahdollisimman paljon. Öljykasveilla se viisi vuotta jne. Tämä on ollut yksi keskeisimmistä teeseistä viljelyssäni.
Luomukurssilta ei mitään kovin kummoisia eväitä viljelyynsä saa. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin kannattaisi lukea vaikka täältä nimimerkin Landehande tuotanto läpi. Sieltä löytyy hyvää materiaalia luonnonmukaiseen viljelyyn.
Jos öljykasvit tuntuvat hankalilta, kannattaisi kokeilla härkäpapua, sekin rikkoo mukavasti viljakierron ja siitä tulee jotain järkevää satoakin (yleensä).
Kuka sen ***** uuvatin "panosta" kaipaa mihinkään asiaan?
No, mutta minä voin kertoa puolestaan
"hahha sää oot punavannemannehomo aika pelle, ohra lumi ohraa vaan ja aagrinboonukset omamyyjältä päälle :D:D:d:d:d:D:D:D::D:D:D:D:D:D:D:D::D:DD:"
Okei...
Mutta mitä härkäpapuun tulee, niin eikö kylmis ole nähnyt myös sen kasvin pimeämmän puolen?
Kappas kappas... miten se "sattuukaan" apunimim. heti välittömästi paikalle... no jopas on kumma sattuma, kerrassaan.
Oliko sinulla sattumalta mielipidettä härkäpavusta viljelykierrossa?
Mulla olis 😂😂😂
Tosiaan se n. 40 kiloa typpeä jää seuraavaksi vuodeksi.
Viime kesän papu meni murskalla maahan ja nyt onkin jännää että miten sitä uskaltais lannoittaa..
-
Kun on lukenut kauhukertomuksia härkäpavun kuivaamisesta, se ehkäisee sen viljelyintoa.
-
Kun on lukenut kauhukertomuksia härkäpavun kuivaamisesta, se ehkäisee sen viljelyintoa.
Mitäs ne on?
-
Kun on lukenut kauhukertomuksia härkäpavun kuivaamisesta, se ehkäisee sen viljelyintoa.
Mitäs ne on?
Kyllä niitä täällä on ollut joissakin ketjuissa, kysykää vaikka nimimerkki Don Essexiltä.
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=76345.msg1432835#msg1432835
-
Mul on ollu tavoitteena, ettei viljellä viljaa viljan jälkeen. Välissä nurmea sokerijuurikasta tai hernettä.
-
Kun on lukenut kauhukertomuksia härkäpavun kuivaamisesta, se ehkäisee sen viljelyintoa.
Mitäs ne on?
Kyllä niitä täällä on ollut joissakin ketjuissa, kysykää vaikka nimimerkki Don Essexiltä.
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=76345.msg1432835#msg1432835
Oli se silloin ekalla kerralla vaikeaa kun ei tiennyt mitä tekee. Nyt on jo viisi vuotta sen jälkeen viljelty, eikä se enää ole hankalaa. Jos papu on kovin märkää puidessa, pitää kuivailla varoen, muuten se on ihan ok. Viime vuonnakin yli 35% puintikostean pavun kuivaaminen otti enemmän aikaa, muutoin ei mitään ongelmaa ollut. Ekana vuonna oli 12 ha sen jälkeen joka vuosi 18-25 ha vuosittain. On hyvä välikasvi varmasti myös kemialliseen viljelyyn.
Jos oikein huonosti käy, eikä saa jonain syksynä puitua, saa kuitenkin välikasvivaikutuksen, maan rakennetta parantavaa vaikutusta ja lannoitusvaikutusta seuraavalle vuodelle. Viime vuonna monelle näin kävi, mutta niin kävi myös kaurojen ja vehnienkin kanssa.
Nurmi on taatusti paras välikasvi. Kaksivuotinen erityisesti. Runsasvihantainen yksivuotinenkin toimii hyvin. Eräässä luennossa saatiin yksivuotisella öljyretikka-persianapila-hunajakukka- seoksella erinomainen maan multavuuden lisäys. Samalla myös maan tautitilanne paranee merkittävästi. En nyt löytänyt linkkiä esitykseen heti. Laitan jos sen löydän. Jos hakee parasta vaikutusta mahdollisimman pikana, valkomesikkä voisi myös olla tehokas. 1. vuonna suojaviljaan, 2. vuonna kasvattaa ja murskaa lopuksi. Hurjasti typpeä maahan ja paljon kasvimassaa ja juuristoa. Kuitenkin mesikkä on syytä murskata viimeistään kukinnan alkaessa, siitä voi tulla hankala rikkakasvi, jos se siementää. Tehokasvi kuitenkin. Suojavilja rehuksi. Teollisuus ei pidä, jos viljaan tulee mesikän tuoksua. Se on joskus mahdollista sopivissa oloissa.
Mesikän viljelystä: https://www.veed.ee/?id=43
Jos voit pitää välivuoden, laita voimakaskasvuinen nurmi. Jos et sellaista millään halua tehdä, suosittelen lämpimästi härkäpapua. Jos joku on pelästynyt kokemuksiani, se on ihan turhaa. Haluan vain varoittaa tekemästä samoja virheitä kuin itse tein. Ne voi helposti välttää. Kuivaus vie vain vähän pidemmän ajan, jos se on kovin märkää. Tai vie se viljaa pidempään muutenkin. Iso siemen kuivuu hitaammin.
-
Huh-huh-hu. Mitähän SKN sanoisi tähän?
Itellä ei ole kokemusta, kun en muista, että isännyyteni aikana olisi kertaakaan ollut jollain lohkolla kahta kertaa peräkkäin samaa viljalajia. Yleisesti ottaen pyrin siihen, että välivuosia saman kasvin kohdalla olisi mahdollisimman paljon. Öljykasveilla se viisi vuotta jne. Tämä on ollut yksi keskeisimmistä teeseistä viljelyssäni.
Luomukurssilta ei mitään kovin kummoisia eväitä viljelyynsä saa. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin kannattaisi lukea vaikka täältä nimimerkin Landehande tuotanto läpi. Sieltä löytyy hyvää materiaalia luonnonmukaiseen viljelyyn.
Jos öljykasvit tuntuvat hankalilta, kannattaisi kokeilla härkäpapua, sekin rikkoo mukavasti viljakierron ja siitä tulee jotain järkevää satoakin (yleensä).
Kuka sen ***** uuvatin "panosta" kaipaa mihinkään asiaan?
No, mutta minä voin kertoa puolestaan
"hahha sää oot punavannemannehomo aika pelle, ohra lumi ohraa vaan ja aagrinboonukset omamyyjältä päälle :D:D:d:d:d:D:D:D::D:D:D:D:D:D:D:D::D:DD:"
Okei...
Mutta mitä härkäpapuun tulee, niin eikö kylmis ole nähnyt myös sen kasvin pimeämmän puolen?
Kappas kappas... miten se "sattuukaan" apunimim. heti välittömästi paikalle... no jopas on kumma sattuma, kerrassaan.
😄😄😄
Maailma on ihmeellisiä sattumia täynnä...😄😄😄😎😎😎
-
Mul on ollu tavoitteena, ettei viljellä viljaa viljan jälkeen. Välissä nurmea sokerijuurikasta tai hernettä.
Sulla on hyvä tilanne. Käsittääkseni saat tuon nurmen hyödynnettyä?
Kun on lukenut kauhukertomuksia härkäpavun kuivaamisesta, se ehkäisee sen viljelyintoa.
Mitäs ne on?
Kyllä niitä täällä on ollut joissakin ketjuissa, kysykää vaikka nimimerkki Don Essexiltä.
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=76345.msg1432835#msg1432835
Oli se silloin ekalla kerralla vaikeaa kun ei tiennyt mitä tekee. Nyt on jo viisi vuotta sen jälkeen viljelty, eikä se enää ole hankalaa. Jos papu on kovin märkää puidessa, pitää kuivailla varoen, muuten se on ihan ok. Viime vuonnakin yli 35% puintikostean pavun kuivaaminen otti enemmän aikaa, muutoin ei mitään ongelmaa ollut. Ekana vuonna oli 12 ha sen jälkeen joka vuosi 18-25 ha vuosittain. On hyvä välikasvi varmasti myös kemialliseen viljelyyn.
Jos oikein huonosti käy, eikä saa jonain syksynä puitua, saa kuitenkin välikasvivaikutuksen, maan rakennetta parantavaa vaikutusta ja lannoitusvaikutusta seuraavalle vuodelle. Viime vuonna monelle näin kävi, mutta niin kävi myös kaurojen ja vehnienkin kanssa.
Nurmi on taatusti paras välikasvi. Kaksivuotinen erityisesti. Runsasvihantainen yksivuotinenkin toimii hyvin. Eräässä luennossa saatiin yksivuotisella öljyretikka-persianapila-hunajakukka- seoksella erinomainen maan multavuuden lisäys. Samalla myös maan tautitilanne paranee merkittävästi. En nyt löytänyt linkkiä esitykseen heti. Laitan jos sen löydän. Jos hakee parasta vaikutusta mahdollisimman pikana, valkomesikkä voisi myös olla tehokas. 1. vuonna suojaviljaan, 2. vuonna kasvattaa ja murskaa lopuksi. Hurjasti typpeä maahan ja paljon kasvimassaa ja juuristoa. Kuitenkin mesikkä on syytä murskata viimeistään kukinnan alkaessa, siitä voi tulla hankala rikkakasvi, jos se siementää. Tehokasvi kuitenkin. Suojavilja rehuksi. Teollisuus ei pidä, jos viljaan tulee mesikän tuoksua. Se on joskus mahdollista sopivissa oloissa.
Mesikän viljelystä: https://www.veed.ee/?id=43
Jos voit pitää välivuoden, laita voimakaskasvuinen nurmi. Jos et sellaista millään halua tehdä, suosittelen lämpimästi härkäpapua. Jos joku on pelästynyt kokemuksiani, se on ihan turhaa. Haluan vain varoittaa tekemästä samoja virheitä kuin itse tein. Ne voi helposti välttää. Kuivaus vie vain vähän pidemmän ajan, jos se on kovin märkää. Tai vie se viljaa pidempään muutenkin. Iso siemen kuivuu hitaammin.
Tuota valkomesikkää ajattelin, jos olisi sitä kokeillut, vaikka en luomuu siirtyisikään. Sen perään voisi sitten kylvää syysrapsin tai jonkin muun syyskasvin. Tuohon kun yhdistää vielä jankkuroinnin suojaviljan puinnin jälkeen niin olen ymmärtänyt, että aika toimiva systeemi. Kemiallisella puolella voi vielä käyttää ainakin mcpa kasvinsuojelussa niin, ei valvatti ja ohdakekkaan pääse ryöstäytymään käsistä. Tai sitten jokin muu yksivuotinen. Kahden vuoden nurmi varmaan tietysti parempi, mutta silloin kierto pitenee ennenkuin saa kaikista läpi tuon nurmen. Moni kymmeniä hehtaareja ei ole kuitenkaan varaa laittaa.
-
Mulla olis 😂😂😂
Tosiaan se n. 40 kiloa typpeä jää seuraavaksi vuodeksi.
Joo, ja hyvässä lykyssä 40 kg typen lisäksi myös hyvä maataparantava vaikutus, humus lisääntyy kun keväällä murskaa syksyn kasvuston peltoon. Ne, mitä valkohäntäpaskiaiset ei ole juuria myöten riipineet...
-
Katselin tuossa tuota viljelysuunnitelmaa ensi kaudeksi ja huomasin, että muutamilla lohkoilla on ollut vehnää peräjälkeen jo kuusi vuotta (webwisu näyttää tuon verran). On kyllä vaihdellut syys ja kevät muodon välillä, mutta vehnää kuitenkin. Millaisia havaintoja olette tehneet peräkkäisistä viljavuosista? Ainakin aina selitetään, että sadot alenee ja taudit yleistyy. Silti viimeiset 2,5 vuotta ovat olleet parhaimpia satojen suhteen. Viime vuoden hyvän sadon pilasi onneton syksy. Tai en tiedä olisiko se ollut hyvä, mutta ainakin päällepäin parhaimmat kasvustot miesmuistiin.
Itse saan parhaiten hyödynnettyä ohran ja vehnän, rehuksi kun menevät. Syysviljoja yritetään aika ajoin aina, kun mahdollista. Kauran hyödyntäminen on hieman hankalaa ja sopivaa tapaa haetaan. Kaura otettiin välivuosien jälkeen taas viljelyyn toissa vuonna ja ainakin vehnä kauran jälkeen oli paremman näköistä kuin ohran tai vehnän jälkeen. Onko kauralla viljoista paras "puhdistava" vaikutus? Entä jos nurmi tuodaan kiertoon niin kuin pitkän vaikutuksen yhden tai kahden vuoden nurmella saadaan? Vai kaadetaanko vain purkista "puhdistavaa" vaikutusta ruiskuun ja pussista lisää voimaa?
Miksei rypsiä kierrossa? kerta vehnä viljelyssä ,niin tuntuisi rypsin olevan hyvä kasvi ,ainakin viljojen tautipaine helpottaisi ja
glyfosaatti purkit saisi jättää kaupan hyllylle ja kalleimmat uutuudet tautiaineista.
Joskus ollut sadot jääneet joka kerta alle tonniin ja ötököitä saanut päivystää pitkin kesää. Ei kiitos. Syysrapsia kokeilen varmaan taas, jos saan sopivan esikasvin, että ehtii kylvämään rapsin oikeaan aikaan. Lisäksi noita rypsiä tai rapsia ei pysty oikein hyödyntämään sikojen rehuna..
pääosalla tiloista kannattaisi luopua koko viljelykierrosta, laittaa vaan kaikki samalle kasville... pykälät vaan ei salli. Pienillä tiloilla turhaan askarrellaan muutaman hehtaarin palstoja ja työtä riittää koko kesäksi. Kasvi valitaan markkinoiden mukaan sieltä mistä tili on paras, yleensä löytyy niistä missä satokin on paras. Kasvi voi vaihtua vuosittain, mutta ainakaan viljoilla ei ole estettä jatkaa samalla pitkäänkin.
Jos ensin vuorotellaan eri kasveilla, sitten torjutaan taudit koko kasvuohjelman tautiaineilla ja lopuksi kynnetään koko paska, niin mistä se seuraavan vuoden siemen-polo tietää mitä kasvinjätettä 20 cm sen alapuolella on? Tämäkin on kauppamiesten keksintöä, saadaan monipuolisesti tavaraa vuosittain markkinoille, joiden ei toivotakkaan toimivan....
-
pääosalla tiloista kannattaisi luopua koko viljelykierrosta, laittaa vaan kaikki samalle kasville... pykälät vaan ei salli. Pienillä tiloilla turhaan askarrellaan muutaman hehtaarin palstoja ja työtä riittää koko kesäksi. Kasvi valitaan markkinoiden mukaan sieltä mistä tili on paras, yleensä löytyy niistä missä satokin on paras. Kasvi voi vaihtua vuosittain, mutta ainakaan viljoilla ei ole estettä jatkaa samalla pitkäänkin.
Olen samaa mieltä, että tuo monipuolistamis pykälä vai mikä se nyt onkaan, niin sitä pitäisi tulkita eri tavalla. Pienille tiloille esim. alle 50ha niin kasvi voisi olla sama. Vuosittain sitä pitäisi sitten vaihtaa tai vaikka joka kolmas vuosi. Olisi todella paljon yksinkertaisempaa kun ei tarvitsisi värkkäillä monien siemenien kanssa.
-
Mulla olis 😂😂😂
Tosiaan se n. 40 kiloa typpeä jää seuraavaksi vuodeksi.
Joo, ja hyvässä lykyssä 40 kg typen lisäksi myös hyvä maataparantava vaikutus, humus lisääntyy kun keväällä murskaa syksyn kasvuston peltoon. Ne, mitä valkohäntäpaskiaiset ei ole juuria myöten riipineet...
Taitaa paskahäntäpeurat tuoda sun pelloille enemmän kuin vievät ;D ;D
-
Huh-huh-hu. Mitähän SKN sanoisi tähän?
Itellä ei ole kokemusta, kun en muista, että isännyyteni aikana olisi kertaakaan ollut jollain lohkolla kahta kertaa peräkkäin samaa viljalajia. Yleisesti ottaen pyrin siihen, että välivuosia saman kasvin kohdalla olisi mahdollisimman paljon. Öljykasveilla se viisi vuotta jne. Tämä on ollut yksi keskeisimmistä teeseistä viljelyssäni.
Luomukurssilta ei mitään kovin kummoisia eväitä viljelyynsä saa. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin kannattaisi lukea vaikka täältä nimimerkin Landehande tuotanto läpi. Sieltä löytyy hyvää materiaalia luonnonmukaiseen viljelyyn.
Jos öljykasvit tuntuvat hankalilta, kannattaisi kokeilla härkäpapua, sekin rikkoo mukavasti viljakierron ja siitä tulee jotain järkevää satoakin (yleensä).
Kuka sen ***** uuvatin "panosta" kaipaa mihinkään asiaan?
No, mutta minä voin kertoa puolestaan
"hahha sää oot punavannemannehomo aika pelle, ohra lumi ohraa vaan ja aagrinboonukset omamyyjältä päälle :D:D:d:d:d:D:D:D::D:D:D:D:D:D:D:D::D:DD:"
Se pääs unohtumaan tuohon kiertoon se oma kommentti. Kyllähän kaura oikein tuuheana on puhdistava, ja eri sukuisena taudit ym. kyllä taantuu. Mutta tosiaan tuo papu esim. siihen kiertoon olis sinulle paras, samaa olisin ehdottanut minäkin. Eikai tuo nyt yksi yhteen mee koskaan, että vuosia samaa, sato vain laskee ja laskee.. Taudit tosiaan voi vähän "villiintyä" muttei nekään täyttä katoa tuo. Lähistöllä yksi pikkutila, varmaan viimeset 18v vähintään todellakin pelkkää ohra-lumi-ohra kiertoa, ja kyllä ne sen 3.5-4 tn on joka vuosi ottanut, ei oo paljoa taantunut.
Eli lainaamasi SKN kommentti olikin siis asiaan kuuluva sekin. Omat raivokohtauksesi SKN:stä eivät.
-SS-
-
Kun on lukenut kauhukertomuksia härkäpavun kuivaamisesta, se ehkäisee sen viljelyintoa.
Mitäs ne on?
Kyllä niitä täällä on ollut joissakin ketjuissa, kysykää vaikka nimimerkki Don Essexiltä.
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=76345.msg1432835#msg1432835
Oli se silloin ekalla kerralla vaikeaa kun ei tiennyt mitä tekee. Nyt on jo viisi vuotta sen jälkeen viljelty, eikä se enää ole hankalaa. Jos papu on kovin märkää puidessa, pitää kuivailla varoen, muuten se on ihan ok. Viime vuonnakin yli 35% puintikostean pavun kuivaaminen otti enemmän aikaa, muutoin ei mitään ongelmaa ollut. Ekana vuonna oli 12 ha sen jälkeen joka vuosi 18-25 ha vuosittain. On hyvä välikasvi varmasti myös kemialliseen viljelyyn.
Jos oikein huonosti käy, eikä saa jonain syksynä puitua, saa kuitenkin välikasvivaikutuksen, maan rakennetta parantavaa vaikutusta ja lannoitusvaikutusta seuraavalle vuodelle. Viime vuonna monelle näin kävi, mutta niin kävi myös kaurojen ja vehnienkin kanssa.
Nurmi on taatusti paras välikasvi. Kaksivuotinen erityisesti. Runsasvihantainen yksivuotinenkin toimii hyvin. Eräässä luennossa saatiin yksivuotisella öljyretikka-persianapila-hunajakukka- seoksella erinomainen maan multavuuden lisäys. Samalla myös maan tautitilanne paranee merkittävästi. En nyt löytänyt linkkiä esitykseen heti. Laitan jos sen löydän. Jos hakee parasta vaikutusta mahdollisimman pikana, valkomesikkä voisi myös olla tehokas. 1. vuonna suojaviljaan, 2. vuonna kasvattaa ja murskaa lopuksi. Hurjasti typpeä maahan ja paljon kasvimassaa ja juuristoa. Kuitenkin mesikkä on syytä murskata viimeistään kukinnan alkaessa, siitä voi tulla hankala rikkakasvi, jos se siementää. Tehokasvi kuitenkin. Suojavilja rehuksi. Teollisuus ei pidä, jos viljaan tulee mesikän tuoksua. Se on joskus mahdollista sopivissa oloissa.
Mesikän viljelystä: https://www.veed.ee/?id=43
Jos voit pitää välivuoden, laita voimakaskasvuinen nurmi. Jos et sellaista millään halua tehdä, suosittelen lämpimästi härkäpapua. Jos joku on pelästynyt kokemuksiani, se on ihan turhaa. Haluan vain varoittaa tekemästä samoja virheitä kuin itse tein. Ne voi helposti välttää. Kuivaus vie vain vähän pidemmän ajan, jos se on kovin märkää. Tai vie se viljaa pidempään muutenkin. Iso siemen kuivuu hitaammin.
Kuinkas sitä papua sitten kuivataan? Tai lähinnä, mitkä ne on ne pahimmat mokat pavun kuivauksessa. Itseäkin alkanut kiinnostaa tuo pavunviljely kun olis tuo rehutehdaskin tuossa naapurikunnassa. Mulla kuivurina punainen mepu, ja puimana 90luvun peuran vasa.
-
Seitsemäntoista sivua eturiviläisten kokemuksia härkäpavusta. On siellä haasteitakin ollut.
http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=1&t=4802&hilit=h%C3%A4rk%C3%A4papu
-SS-
-
Kiitti.
-
Kun on lukenut kauhukertomuksia härkäpavun kuivaamisesta, se ehkäisee sen viljelyintoa.
Mitäs ne on?
Kyllä niitä täällä on ollut joissakin ketjuissa, kysykää vaikka nimimerkki Don Essexiltä.
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=76345.msg1432835#msg1432835
Oli se silloin ekalla kerralla vaikeaa kun ei tiennyt mitä tekee. Nyt on jo viisi vuotta sen jälkeen viljelty, eikä se enää ole hankalaa. Jos papu on kovin märkää puidessa, pitää kuivailla varoen, muuten se on ihan ok. Viime vuonnakin yli 35% puintikostean pavun kuivaaminen otti enemmän aikaa, muutoin ei mitään ongelmaa ollut. Ekana vuonna oli 12 ha sen jälkeen joka vuosi 18-25 ha vuosittain. On hyvä välikasvi varmasti myös kemialliseen viljelyyn.
Jos oikein huonosti käy, eikä saa jonain syksynä puitua, saa kuitenkin välikasvivaikutuksen, maan rakennetta parantavaa vaikutusta ja lannoitusvaikutusta seuraavalle vuodelle. Viime vuonna monelle näin kävi, mutta niin kävi myös kaurojen ja vehnienkin kanssa.
Nurmi on taatusti paras välikasvi. Kaksivuotinen erityisesti. Runsasvihantainen yksivuotinenkin toimii hyvin. Eräässä luennossa saatiin yksivuotisella öljyretikka-persianapila-hunajakukka- seoksella erinomainen maan multavuuden lisäys. Samalla myös maan tautitilanne paranee merkittävästi. En nyt löytänyt linkkiä esitykseen heti. Laitan jos sen löydän. Jos hakee parasta vaikutusta mahdollisimman pikana, valkomesikkä voisi myös olla tehokas. 1. vuonna suojaviljaan, 2. vuonna kasvattaa ja murskaa lopuksi. Hurjasti typpeä maahan ja paljon kasvimassaa ja juuristoa. Kuitenkin mesikkä on syytä murskata viimeistään kukinnan alkaessa, siitä voi tulla hankala rikkakasvi, jos se siementää. Tehokasvi kuitenkin. Suojavilja rehuksi. Teollisuus ei pidä, jos viljaan tulee mesikän tuoksua. Se on joskus mahdollista sopivissa oloissa.
Mesikän viljelystä: https://www.veed.ee/?id=43
Jos voit pitää välivuoden, laita voimakaskasvuinen nurmi. Jos et sellaista millään halua tehdä, suosittelen lämpimästi härkäpapua. Jos joku on pelästynyt kokemuksiani, se on ihan turhaa. Haluan vain varoittaa tekemästä samoja virheitä kuin itse tein. Ne voi helposti välttää. Kuivaus vie vain vähän pidemmän ajan, jos se on kovin märkää. Tai vie se viljaa pidempään muutenkin. Iso siemen kuivuu hitaammin.
Kuinkas sitä papua sitten kuivataan? Tai lähinnä, mitkä ne on ne pahimmat mokat pavun kuivauksessa. Itseäkin alkanut kiinnostaa tuo pavunviljely kun olis tuo rehutehdaskin tuossa naapurikunnassa. Mulla kuivurina punainen mepu, ja puimana 90luvun peuran vasa.
Jos papu on kovin märkää, siitä irtoaa jotain "talmaa". Se paakkuuntuu helposti puimuriin ja kuivurin elevaattoriin. Puimurin paakkuuntuminen tuntuu olevan vähän satunnaista. Kovin keskentekoista varon jatkossa puimasta. Elevaattorin ja viljaruuvin jumeja on Sampoon joskus tullut. Pitää tarkkailla. Joskus 40% kosteus talmaa, joskus puhdistaa. 2012 pesin seuloja monta kertaa, yleensä puinti sujuu kuitenkin hyvin. Jopa viime vuonna.
Pahin moka pavun kuivauksassa on mielestäni se, että laittaa märkää papua kuivuriin ja kuivauksen normaalisti päälle. Me teimme 2012 niin. Seurauksena viemärinavausfirma kävi avaamassa tukkoon talmautuneen elevaattorin auki. Hirveä savotta. Se on kuitenkin helppo välttää kuivaamalla papuja ensin muutama tunti ilman kiertoa, jolloin talma pavun pinnalta kuivuu.
Kuivauksessa olennaista on, ettei yritä kuivata kerralla valmiiksi. Jos haluaa siementä, kannattaa kuivata useaan otteeseen. Itse kuivaan seuraavasti: Ensin kuivuriin sisään. Kierto pois päältä ja muutama tunti kevyttä (45-50°) lämpöä. Pyöräytä puoli kiertoa ympäri ja uudelleen. Sitten kosteuden mukaan kuivatellen. N. 3-7 tunnin jaksoissa. Iso siemen, kosteus siirtyy hitaahkosti pintaan, joten taukoja kannattaa pitää. Rehuksi kuivattaessa kuivaan noiden pysäytysjaksojen jälkeen kerralla tuonne jonkin verran alle 20% kosteuteen. Sitten odotan seuraavaan päivään ja kuivaan loppuun. Loppukuivaus on hidasta, ja tuntuu, ettei papu kuivu millään. Sitten se yhtäkkiä onkin jo turhan kuivaa.
Viljelen nykyisin härkäpapua viljelykierrosta riippuen 12 - 25 ha vuosittain. On siinä omat haasteensa, mutta eivät ne ylipääsemättömiä ole. Itse pidän härkäpapua viljelykierrossa erittäin tärkeänä kasvina. Viljelykiertohyötyjen vuoksi en pidä pahana peltoon jättämistäkään. Tautitorjunta, typensidonta ja maan rakenteenparantamishyödyt ovat mielestäni vähintään yhtä arvokkaat, kun onnistuneen sadonkin arvo. Viljelen luomua, joka tietysti nostaa härkäpavun arvoa kierrossa paljon.
-
Ja normaali vuonna kun pääsee valmista papua puimaan suurin "ongelma" on pelkästään kova ääni puimurin siilossa ja kuivaamossa. 2011 oli papua ensinmäisen kerran ja sen jälkeen 18-33ha vuosittain
Kyllähän pavussakin omat kommervinkit on mutta niin on muillakin kasveilla. Ja papu on hyvä mittari pellon kunnolle, jos se kasvaa ja tuottaa 2-4t satoa. Kyllä siellä viljatkin hyvin kasvaa
-
Kuivauksen jatkaminen kierrätys pysäyttämällä vaatinee hieman kikkailua. Ainakaan omassa Antissa en keksi äkkiseltään fiksua konstia sen toteuttamiseksi. Syöttölaitteen on pyörittävä tai poltin putoaa pelistä pois. Tekisin tämän todennäköisesti niin, että asentaisin moottorin turvakytkimen syöttökaapeliin ja vääntäisin sen nollille pysäytyksen ajaksi.
-
Kuivauksen jatkaminen kierrätys pysäyttämällä vaatinee hieman kikkailua. Ainakaan omassa Antissa en keksi äkkiseltään fiksua konstia sen toteuttamiseksi. Syöttölaitteen on pyörittävä tai poltin putoaa pelistä pois. Tekisin tämän todennäköisesti niin, että asentaisin moottorin turvakytkimen syöttökaapeliin ja vääntäisin sen nollille pysäytyksen ajaksi.
Sama systeemi on meillä Jaakoissa. Eli purkauslaitteen pysäytys pysäyttää polttimen. Otankin koneistosta purkauslaitteen heilurivarren irti. Meillä se on helposti toteutettavissa. Pitää vaan muistaa käydä laittamassa se kiinni tarvittaessa.
Ja normaali vuonna kun pääsee valmista papua puimaan suurin "ongelma" on pelkästään kova ääni puimurin siilossa ja kuivaamossa. 2011 oli papua ensinmäisen kerran ja sen jälkeen 18-33ha vuosittain
Kyllähän pavussakin omat kommervinkit on mutta niin on muillakin kasveilla. Ja papu on hyvä mittari pellon kunnolle, jos se kasvaa ja tuottaa 2-4t satoa. Kyllä siellä viljatkin hyvin kasvaa
Samaa mieltä. Normaalivuonna ihan yksinkertaista toimia. Kuten hernekin. Papu on vaan paljon hernettä mukavampi puida ja parempi kasvi maan rakenteelle.
-
Kuinka usein nurmea tulisi kierrossa olla, jos muuten kierrossa on vain pelkkiä viljoja (vehnä,ohra,kaura)? Satunnaisesti lisäksi syysviljoja?
-
4-5vuoden välein.
Tai rypsiä, hernettä, papua?
-
tähän olis pyrky.. mutta syysöljykasvi ei taida onnistuu..
VLN1-VLN2-(VLN3)-Syysöljyk.-Syysvilja-Kevätvilja1-Kevätvilja2-Kevätvilja3(+nurmen perust)+VLN1-VLN2-....
-
Mulla on VLN1 - VLN2 - Vehnä - Härkäpapu tai kaura - kaura+ns.
Järkevällä työmäärällä satokasvien määrää ei voi lisätä, tässäkin on jo homaa pitää rikat loitolla. Pari ongelmalohkoa on 4 tai 3 v kierrolla.
Syysrypsi on joka kerta mennyt mönkään, mutta suojaviljaan sitä taas ensi kesänä yritän perustaa. Jos se menee mönkään, keväällä ei ole suuri kynnys antaa lautasmuokkaria. Aluskasvit muilla paitsi härkäpavulla.
Käytännössä jos nurmea on kierrossa vaikka 10%, niin sitä on liian vähän minkään hyödyn saamiseksi.
-
Käytännössä jos nurmea on kierrossa vaikka 10%, niin sitä on liian vähän minkään hyödyn saamiseksi.
Hyödyt eivät välttämättä realisoidu mitenkään, tai millään nurmiprosentilla, jos nurmisadolle ei ole käyttöä, eikä ylimääräisiä pinta-alatukia olisi jaossa, tavanomaisella kasvitilalla. Jos näin olisi, että nurmipinta-alalta saatava maataloustulo poikkeuksetta suurenisi sen osuutta lisättäessä, ei kukaan viljelisi enää viljaa, vain jotakin erikoiskasveja ehkä.
Nurmen mukana olisi tultava jokin lisäraha, kuten suojavyöhykkeen 500 euroa, tai LHP:n 120 euroa. Koska suojavyöhykkeelle ei aluksi huomattu laittaa minkäänlaista alarajoitetta, oli nykyisen kauden alussa tiettävästi useita ihan hyvän kokoisia tiloja lähtenyt 100% suojavyöhykeohjelmaan. Eli suojavyöhykkeen tapauksessa alkuperäinen oletus, nurmen määrän lisääminen 0..100%:iin suurensi maataloustuloa tavanomaiseen viljelyyn verrattuna !
Mutta tämä toteutui siis juurikin siksi, että se nurmi tuotti 5 tonnia heikkolaatuista kauraa Mavin tiskiltä korjaamalla.
Nyt kun nämä ympäristönurmet menettivät mm. kasvipeitteisyyden tukiosuutta, ja luonnonhaittakorvauksen omavastuu tiukkeni, kipuilua esiintyy. Muutenkin luonnonhaittakorvauksen maksaminen kesannon kaltaisille nurmille edes osasta alaa on hiukan kummallista. Millainen luonnonhaitta voisi olla kyseessä ?
-SS-
-
Käytännössä jos nurmea on kierrossa vaikka 10%, niin sitä on liian vähän minkään hyödyn saamiseksi.
Hyödyt eivät välttämättä realisoidu mitenkään, tai millään nurmiprosentilla, jos nurmisadolle ei ole käyttöä, eikä ylimääräisiä pinta-alatukia olisi jaossa, tavanomaisella kasvitilalla. Jos näin olisi, että nurmipinta-alalta saatava maataloustulo poikkeuksetta suurenisi sen osuutta lisättäessä, ei kukaan viljelisi enää viljaa, vain jotakin erikoiskasveja ehkä.
Nurmen mukana olisi tultava jokin lisäraha, kuten suojavyöhykkeen 500 euroa, tai LHP:n 120 euroa. Koska suojavyöhykkeelle ei aluksi huomattu laittaa minkäänlaista alarajoitetta, oli nykyisen kauden alussa tiettävästi useita ihan hyvän kokoisia tiloja lähtenyt 100% suojavyöhykeohjelmaan. Eli suojavyöhykkeen tapauksessa alkuperäinen oletus, nurmen määrän lisääminen 0..100%:iin suurensi maataloustuloa tavanomaiseen viljelyyn verrattuna !
Mutta tämä toteutui siis juurikin siksi, että se nurmi tuotti 5 tonnia heikkolaatuista kauraa Mavin tiskiltä korjaamalla.
Nyt kun nämä ympäristönurmet menettivät mm. kasvipeitteisyyden tukiosuutta, ja luonnonhaittakorvauksen omavastuu tiukkeni, kipuilua esiintyy. Muutenkin luonnonhaittakorvauksen maksaminen kesannon kaltaisille nurmille edes osasta alaa on hiukan kummallista. Millainen luonnonhaitta voisi olla kyseessä ?
-SS-
Jos Ssammakko tarkoittaa viljelykierron kautta saatavia hyötyjä, niin niitä voi olla aika vaikea osoittaa / todeta, vaikka kaiken järjen mukaan vaatimatonkin viljelykierto on parempi kuin ei kiertoa. Merkitseekö se sitten kuitenkaan sitä, että voi alentaa lannoitustasoa tai luopua tautiruiskutuksista..? Tuskinpa. Merkitseekö se korkeampaa satotasoa normaalilla panostuksella - ehkä, mutta mistä tietää, paljonko satoa olisi tullut ilman kiertoa? Vertaaminen toiseen lohkoon tai saman lohkon satoon kolme vuotta sitten ei juuri vertailukelpoista dataa tuota. Vuosien mittaan tietysti, jos osoittautuisi, että systemaattisesti nurmen jälkeinen lohko antaa keskimääräistä paremman sadon. Itse en ole koskaan sellaista huomannut.
Kumina ainoa kasvi, jossa luulen havainnoineeni jotain myönteistä esikasvivaikutusta. Vaikka öljykasvien esikasviarvosta kuinka puhutaan ja varmaan koeruutuoloissa sellaisia ilmenee, niin käytännössä viljelyn onnistumiseen isossa mittakaavassa vaikuttaa niin moni muu asia, että viljelykierto- ja esikasvivaikutukset hukkuvat taustakohinaan.
-
Käytännössä jos nurmea on kierrossa vaikka 10%, niin sitä on liian vähän minkään hyödyn saamiseksi.
Hyödyt eivät välttämättä realisoidu mitenkään, tai millään nurmiprosentilla, jos nurmisadolle ei ole käyttöä, eikä ylimääräisiä pinta-alatukia olisi jaossa, tavanomaisella kasvitilalla. Jos näin olisi, että nurmipinta-alalta saatava maataloustulo poikkeuksetta suurenisi sen osuutta lisättäessä, ei kukaan viljelisi enää viljaa, vain jotakin erikoiskasveja ehkä.
Nurmen mukana olisi tultava jokin lisäraha, kuten suojavyöhykkeen 500 euroa, tai LHP:n 120 euroa. Koska suojavyöhykkeelle ei aluksi huomattu laittaa minkäänlaista alarajoitetta, oli nykyisen kauden alussa tiettävästi useita ihan hyvän kokoisia tiloja lähtenyt 100% suojavyöhykeohjelmaan. Eli suojavyöhykkeen tapauksessa alkuperäinen oletus, nurmen määrän lisääminen 0..100%:iin suurensi maataloustuloa tavanomaiseen viljelyyn verrattuna !
Mutta tämä toteutui siis juurikin siksi, että se nurmi tuotti 5 tonnia heikkolaatuista kauraa Mavin tiskiltä korjaamalla.
Nyt kun nämä ympäristönurmet menettivät mm. kasvipeitteisyyden tukiosuutta, ja luonnonhaittakorvauksen omavastuu tiukkeni, kipuilua esiintyy. Muutenkin luonnonhaittakorvauksen maksaminen kesannon kaltaisille nurmille edes osasta alaa on hiukan kummallista. Millainen luonnonhaitta voisi olla kyseessä ?
-SS-
Jos Ssammakko tarkoittaa viljelykierron kautta saatavia hyötyjä, niin niitä voi olla aika vaikea osoittaa / todeta, vaikka kaiken järjen mukaan vaatimatonkin viljelykierto on parempi kuin ei kiertoa. Merkitseekö se sitten kuitenkaan sitä, että voi alentaa lannoitustasoa tai luopua tautiruiskutuksista..? Tuskinpa. Merkitseekö se korkeampaa satotasoa normaalilla panostuksella - ehkä, mutta mistä tietää, paljonko satoa olisi tullut ilman kiertoa? Vertaaminen toiseen lohkoon tai saman lohkon satoon kolme vuotta sitten ei juuri vertailukelpoista dataa tuota. Vuosien mittaan tietysti, jos osoittautuisi, että systemaattisesti nurmen jälkeinen lohko antaa keskimääräistä paremman sadon. Itse en ole koskaan sellaista huomannut.
Kumina ainoa kasvi, jossa luulen havainnoineeni jotain myönteistä esikasvivaikutusta. Vaikka öljykasvien esikasviarvosta kuinka puhutaan ja varmaan koeruutuoloissa sellaisia ilmenee, niin käytännössä viljelyn onnistumiseen isossa mittakaavassa vaikuttaa niin moni muu asia, että viljelykierto- ja esikasvivaikutukset hukkuvat taustakohinaan.
Kyllä tutkimuksia on ollut, että esikasvi vaikuttaa, esimerkiksi maassa käytettävissä olevan typen määrä on isompi, jos on typensitojia ollut edellisenä vuotena. Varmasti nurmen esikasvivaikutus on hyvä, monella alle 10 vuotta sitten lehmät pois pistäneellä tilalla saadaan edelleenkin nauttia mureista maista ja paremmista sadoista, koska se (vähenevä) multavuus tuottaa myös maasta mineralisoituvaa typpeä. Äärimmillään suosta raivatuilla pelloilla tulee typpiyhdisteitä maan pinnalle höyryämällä, ja tietenkin siinä sivussa runsaasti typpeä kasvin käyttöön. Pellon pinta sitten muutamankymmen vuoden aikana laskee jopa metrin, kun tämä hiljakseen sammuva typpimiilu on käyttänyt kaiken materiaalin.
Mutta maataloustuloon tuleva vaikutus, sepä onkin mielenkiintoinen asia. Jos nurmiprosentti on 50%, on siltä toiselta 50%:n alalta saatava toistettavasti säistä ja satunnaisista ongelmista huolimatta tuplasato verrattuna koko alan viljelyyn. Tuplasadon saamisen haasteena on mm. nitraattidirektiivi ja lajikevalinta.
Eli joka vuosi ohrakierrolla 4 tonnin satotaso,välillä kauralle ja syysviljalle vaihtaen, ei liene kovin suuri ongelma, jos hiukan näyttää kalkkia, lannoiteraetta ja taudintorjuntaa. Puolella alalla kahdeksan tonnia, joutuu jo hiukan päkistämään, ja sääriski on melkoinen.
Nurmia kelpaa tällä hetkellä pitää kierrossa, koska niistä saa parhaimmilaan 500/450 euroa myytävää satoa (suojavyöhyke) , 300 euroa, (riista-monimuoto) , 160 euroa (luomunurmi), 120 euroa (LHP).
Luomunurmen tuki on pieni, mutta sen kompensoi tuotteen parempi hinta, LHP ja viherlannoituspalkkio ovat tavan tilalla yhtä tyhjän kanssa, koska osa muista saatavista tuista jää pois, kuten kerääjäkasvi, kasvipeitteisyyskorvaus ja rukiin, öljykasvin, herneen-pavun tuotantotuki.
Kyllä hömppäilyt oikeasti sopivat parhaiten matalan intensiteetin nautakarjatiloille, kunhan jotakin korsirehua tulee. Toinen nurminäennäisviljelystä palkitseva peltotyyppi on pelkästään metsänkainaloista koostuva peitteinen maaseutumaisema, jossa voikin olla ongelma saada yli kahden tonnin satoja.
Etelä-Suomen viljatilalla pitää pakkokesannoida vähintään se 5%, eli tulee sen vuoksi heiniäkin katseltua. EFA alalla ei saane enää ruiskuttaa, eikä herneissä voi käyttää tukikasvia. Ei jatkoon. Olkoon sängellä tai joutoheinällä.
-SS-
-
Käytännössä jos nurmea on kierrossa vaikka 10%, niin sitä on liian vähän minkään hyödyn saamiseksi.
Kyllä hömppäilyt oikeasti sopivat parhaiten matalan intensiteetin nautakarjatiloille, kunhan jotakin korsirehua tulee. Toinen nurminäennäisviljelystä palkitseva peltotyyppi on pelkästään metsänkainaloista koostuva peitteinen maaseutumaisema, jossa voikin olla ongelma saada yli kahden tonnin satoja.
Etelä-Suomen viljatilalla pitää pakkokesannoida vähintään se 5%, eli tulee sen vuoksi heiniäkin katseltua. EFA alalla ei saane enää ruiskuttaa, eikä herneissä voi käyttää tukikasvia. Ei jatkoon. Olkoon sängellä tai joutoheinällä.
-SS-
viljelykierto pitäisi päivittää tähän päivään.... joku ver 2.0 etelän kasvitilalle olisi paikoillaan.
Täällä eläimet ovat niin harvinaisia, että tuskin etelän viljelijä edes erottaa sikaa lehmästä, siksi korsirehun tuotanto muuhun, kuin tukien optimointiin on tarpeetonta. Kasvinvuorotuksen hyödyt; vähemmän tauteja, typensidonta, syväjuuriset kasvit, porrastus kevät-/syystöihin, tukiporkkanat.... niitä pitäisi verrata tästä monimuotoisuudesta aiheutuviin haittoihin. Työmäärä lisääntyy, koneita tyhjennetään ja puhdistellaan, on monenlaista myrkkypurkkia ja päivittäin ajellaan ruiskulla, rahteja menee pienissä kuormissa, lannoitteita ja tavaraa kauppaan. Konekanta on isompi ja käyttöasteet laskee. Isoilla tiloilla nämä etäpellot jää väkisin lapsipuolen asemaan.
En oikeasti ymmärrä tätä pienten ja keskisuurten tilojen kasvinvuorotuksen vaatimusta (kolme kasvia), pitäisi voida vuorotella vuosittain eli jättää jonain vuonna kaikki höpöheinälle ja olla sitten vaikka kesäkin espanjassa :)
-
En oikeasti ymmärrä tätä pienten ja keskisuurten tilojen kasvinvuorotuksen vaatimusta (kolme kasvia), pitäisi voida vuorotella vuosittain eli jättää jonain vuonna kaikki höpöheinälle ja olla sitten vaikka kesäkin espanjassa :)
Jos on kaikki nurmella, ei tarvitse noudattaa viherryttämisvaatimuksia ! Eli kyllä onnistuu. Mutta höpöheinät vievät luonnonhaittakorvauksesta osan, jos on 100%. Eli pitää olla niittonurmea, jonka riittävä laatu pitää varmistaa valvontoja varten, suojavyöhyke pitää korjata - toisaalta, eipä suojavyöhyke-eturiviin enää pääse uusia.
Kyllä viherlannoitus ja maan lataaminen tarvitsee luomun kultametalliin verrattavissa olevat tuotehinnat ja vähän apua luomutuestakin.
Kyllä tänään taas sokerijuurikasta tarjottiin. En rupea, vaikka ei nykyään tarviisi harventaa eikä harata. Kylvö ja kirppahomma ja riukkaruiskut olisi vähän kuin rapsilla, korjuu urakoitsijan talonkokoisella dinosauruksella. Mutta sen korjuukoneen jäljiltä pitäisi jankkuroida tai jotain, rukiilla kestää sen kymmenen vuotta taas että fälttikin kulkin traktorilla normaalisti.
-SS-
-
Siitä 10 vuoden viljelykierto.
-
Eli nurmen esikasvivaikutus olisi kuitenkin aika minimaalinen? Jännä kun siitä kovasti höpötetään kuitenkin, että millainen merkitys sillä on. Tietysti vertaaminen on vaikeaan, vuodet ja lohkot kun eivät ole samanlaisia. Ajatuksena oli, että jos saisi osan alasta pidettyä nurmella vaikka kuuden vuoden välein. Kaksivuotisena nurmena tämäkin vie 12 vuotta ennenkuin kaikki lohkot olisi läpikäyty. Nurmen jälkeen pääsisi sitten kunnolla syyskasvin kylvöön. Satoa täytyisi tietysti saada niiltä muilta lohkoilta sitten enemmän tai sitten kannattavuus pitäisi laskea jotenkin muuten.
Ajatuksena edelleen se, että kuinka tavanomaisen satotaso pystyisi nostamaan, jotta se kilpailisi luomun rinnalla. Tällä hetkellä kun laskelmat näyttävät siltä, että luomussa ei tarvitsi saada kummoistakaan satoa ja tavanomaisesta pitäisi jo saada keskisatona ihan hyvä sato, jotta oltaisiin tasaväkisenä. Tavanomaisessa riskit kuitenkin kasvavat lisääntyneiden panostusten myötä. Luomussa taas kuluja lisää tarvittavan kaluston hankinta.
-
Eli nurmen esikasvivaikutus olisi kuitenkin aika minimaalinen? Jännä kun siitä kovasti höpötetään kuitenkin, että millainen merkitys sillä on. Tietysti vertaaminen on vaikeaan, vuodet ja lohkot kun eivät ole samanlaisia. Ajatuksena oli, että jos saisi osan alasta pidettyä nurmella vaikka kuuden vuoden välein. Kaksivuotisena nurmena tämäkin vie 12 vuotta ennenkuin kaikki lohkot olisi läpikäyty. Nurmen jälkeen pääsisi sitten kunnolla syyskasvin kylvöön. Satoa täytyisi tietysti saada niiltä muilta lohkoilta sitten enemmän tai sitten kannattavuus pitäisi laskea jotenkin muuten.
Ajatuksena edelleen se, että kuinka tavanomaisen satotaso pystyisi nostamaan, jotta se kilpailisi luomun rinnalla. Tällä hetkellä kun laskelmat näyttävät siltä, että luomussa ei tarvitsi saada kummoistakaan satoa ja tavanomaisesta pitäisi jo saada keskisatona ihan hyvä sato, jotta oltaisiin tasaväkisenä. Tavanomaisessa riskit kuitenkin kasvavat lisääntyneiden panostusten myötä. Luomussa taas kuluja lisää tarvittavan kaluston hankinta.
Esikasviarvo on vaikea juttu. Välittömiä tuloksia on vaikeaa nähdä. Kaikki viljelykierto on parempi kuin täysi monokulttuuri. Pelkän ohran kierrossa jo yksikin muu kasvi välissä parantaa tuloksia. Kuitenkin maan multavuus heikkenee helposti silloinkin. Yksi eri kasvi kierrossa vaikuttanee lähinnä tautipaineen pienenemisen kautta. Maan kasvukunto vaatii enemmän. Nurmet ovat lähes ainoita välikasveja, jotka lisäävät multavuutta. Pavullakin on hieman tuota vaikutusta, koska kasvimassa satoon nähden on pieni.
https://urly.fi/UQ1
-
Eli nurmen esikasvivaikutus olisi kuitenkin aika minimaalinen? Jännä kun siitä kovasti höpötetään kuitenkin, että millainen merkitys sillä on. Tietysti vertaaminen on vaikeaan, vuodet ja lohkot kun eivät ole samanlaisia. Ajatuksena oli, että jos saisi osan alasta pidettyä nurmella vaikka kuuden vuoden välein. Kaksivuotisena nurmena tämäkin vie 12 vuotta ennenkuin kaikki lohkot olisi läpikäyty. Nurmen jälkeen pääsisi sitten kunnolla syyskasvin kylvöön. Satoa täytyisi tietysti saada niiltä muilta lohkoilta sitten enemmän tai sitten kannattavuus pitäisi laskea jotenkin muuten.
Ajatuksena edelleen se, että kuinka tavanomaisen satotaso pystyisi nostamaan, jotta se kilpailisi luomun rinnalla. Tällä hetkellä kun laskelmat näyttävät siltä, että luomussa ei tarvitsi saada kummoistakaan satoa ja tavanomaisesta pitäisi jo saada keskisatona ihan hyvä sato, jotta oltaisiin tasaväkisenä. Tavanomaisessa riskit kuitenkin kasvavat lisääntyneiden panostusten myötä. Luomussa taas kuluja lisää tarvittavan kaluston hankinta.
Esikasviarvo on vaikea juttu. Välittömiä tuloksia on vaikeaa nähdä. Kaikki viljelykierto on parempi kuin täysi monokulttuuri. Pelkän ohran kierrossa jo yksikin muu kasvi välissä parantaa tuloksia. Kuitenkin maan multavuus heikkenee helposti silloinkin. Yksi eri kasvi kierrossa vaikuttanee lähinnä tautipaineen pienenemisen kautta. Maan kasvukunto vaatii enemmän. Nurmet ovat lähes ainoita välikasveja, jotka lisäävät multavuutta. Pavullakin on hieman tuota vaikutusta, koska kasvimassa satoon nähden on pieni.
https://urly.fi/UQ1
mahtaako pitää paikkansa tuossa linkissä oleva tutkimus? Siinä väitetään, että monipuolisella viljelykierrolla pääsee ohralla melkein 3 tn hehtaarisatoihin ja hlp lähestyy jo 60 kiloa..... tämähän merkitsisi jo muutaman vanhan miljoonan lisätuloa pienellekin tilalle :)
Tyylilaji yllä on sarkasmi siksi, että tulos ei ole ihan tätä päivää. Aika monia ongelmia tuotannossa on ratkaistu, -60 luvulla varmaan monivuotiset rikkakasvit olivat aika iso riesa ja jo pelkästään niitä varten piti olla kiertoa. Samoin markkinat ovat erilaiset, vaikea keksiä arvoa kaikille kierrossa pidettäville kasveille eli se maata parantava vaikutus jäisi nykyisin ainoaksi plussaksi....tukien lisäksi.
-
Kyllä monivuotiset nurmet helpottavat viljelyä paljon varsinkin hankalilla savikoilla. Jos laskemaan alkaa niin sitten pitäisi huomioida sadon määrän ja laadun parantuminen sekä muokkauksen helpottuminen. Sekin laskemista hankaloittaa, että heinä/apilakasvuston pitää olla ihan kunnon kasvusto eikä "kunhan nyt vähän sinne päin että nippa nappa menee läpi mahdollisesta tarkastuksesta" jos jotain haluaa hyötyä. Eikä rikkaruohot saa lisääntyä.
-
Kerääjäkasvin suosio väheni suunnilleen sillä määrällä mitä omavastuuta viimeksi lisättiin. Tämä kuvaa oikeasti saatavaa hyötyä. Vaikka rahan käyttäminen mittarina tuntuu vieraalta, se on kuitenkin ainoa mitattavissa oleva ilmiö, joka kertoo, ovatko toimenpiteet vaikuttaneet, tai vaikuttavatko ne sellaisenaan.
Jos nurmesta ei maksettaisi CAP-tukia ja/tai luonnonhaittakorvausta, eikä tosiasiallisista viherkesannoista yhtään mitään, olisi melko selvää, että ainakin viherkesannoinnin suosio tulisi vähenemään edelleen. Nyt CAP-tuet, LHK, ja ympäristötoimenpiteet tekevät ei-viljelystä todellisen vaihtoehdon viljelyn oheen, selitykset maan paranemisesta ja muusta ekologisesta bullshitista voidaan nähdä yleisölle kohdistettuna tarinana, että miksi joutilaita viherniittyjä pitäisi yleensäkään maksattaa kuluttajilla.
Systeemi on tällainen, ja sen kanssa eletään ja optimoidaan ja noukitaan tuet, mutta se matojen selittäminen ja humus, kovin propagandistinen on se projekti nyt.
-SS-
-
Käytännössä jos nurmea on kierrossa vaikka 10%, niin sitä on liian vähän minkään hyödyn saamiseksi.
Hyödyt eivät välttämättä realisoidu mitenkään, tai millään nurmiprosentilla, jos nurmisadolle ei ole käyttöä, eikä ylimääräisiä pinta-alatukia olisi jaossa, tavanomaisella kasvitilalla. Jos näin olisi, että nurmipinta-alalta saatava maataloustulo poikkeuksetta suurenisi sen osuutta lisättäessä, ei kukaan viljelisi enää viljaa, vain jotakin erikoiskasveja ehkä.
Nurmen mukana olisi tultava jokin lisäraha, kuten suojavyöhykkeen 500 euroa, tai LHP:n 120 euroa. Koska suojavyöhykkeelle ei aluksi huomattu laittaa minkäänlaista alarajoitetta, oli nykyisen kauden alussa tiettävästi useita ihan hyvän kokoisia tiloja lähtenyt 100% suojavyöhykeohjelmaan. Eli suojavyöhykkeen tapauksessa alkuperäinen oletus, nurmen määrän lisääminen 0..100%:iin suurensi maataloustuloa tavanomaiseen viljelyyn verrattuna !
Mutta tämä toteutui siis juurikin siksi, että se nurmi tuotti 5 tonnia heikkolaatuista kauraa Mavin tiskiltä korjaamalla.
Nyt kun nämä ympäristönurmet menettivät mm. kasvipeitteisyyden tukiosuutta, ja luonnonhaittakorvauksen omavastuu tiukkeni, kipuilua esiintyy. Muutenkin luonnonhaittakorvauksen maksaminen kesannon kaltaisille nurmille edes osasta alaa on hiukan kummallista. Millainen luonnonhaitta voisi olla kyseessä ?
-SS-
Jos Ssammakko tarkoittaa viljelykierron kautta saatavia hyötyjä, niin niitä voi olla aika vaikea osoittaa / todeta, vaikka kaiken järjen mukaan vaatimatonkin viljelykierto on parempi kuin ei kiertoa. Merkitseekö se sitten kuitenkaan sitä, että voi alentaa lannoitustasoa tai luopua tautiruiskutuksista..? Tuskinpa. Merkitseekö se korkeampaa satotasoa normaalilla panostuksella - ehkä, mutta mistä tietää, paljonko satoa olisi tullut ilman kiertoa? Vertaaminen toiseen lohkoon tai saman lohkon satoon kolme vuotta sitten ei juuri vertailukelpoista dataa tuota. Vuosien mittaan tietysti, jos osoittautuisi, että systemaattisesti nurmen jälkeinen lohko antaa keskimääräistä paremman sadon. Itse en ole koskaan sellaista huomannut.
Kumina ainoa kasvi, jossa luulen havainnoineeni jotain myönteistä esikasvivaikutusta. Vaikka öljykasvien esikasviarvosta kuinka puhutaan ja varmaan koeruutuoloissa sellaisia ilmenee, niin käytännössä viljelyn onnistumiseen isossa mittakaavassa vaikuttaa niin moni muu asia, että viljelykierto- ja esikasvivaikutukset hukkuvat taustakohinaan.
Kyllä tutkimuksia on ollut, että esikasvi vaikuttaa, esimerkiksi maassa käytettävissä olevan typen määrä on isompi, jos on typensitojia ollut edellisenä vuotena. Varmasti nurmen esikasvivaikutus on hyvä, monella alle 10 vuotta sitten lehmät pois pistäneellä tilalla saadaan edelleenkin nauttia mureista maista ja paremmista sadoista, koska se (vähenevä) multavuus tuottaa myös maasta mineralisoituvaa typpeä. Äärimmillään suosta raivatuilla pelloilla tulee typpiyhdisteitä maan pinnalle höyryämällä, ja tietenkin siinä sivussa runsaasti typpeä kasvin käyttöön. Pellon pinta sitten muutamankymmen vuoden aikana laskee jopa metrin, kun tämä hiljakseen sammuva typpimiilu on käyttänyt kaiken materiaalin.
Mutta maataloustuloon tuleva vaikutus, sepä onkin mielenkiintoinen asia. ....
-SS-
Eihän kukaan tutkimuksia olekaan kyseenalaistanut, vaan kyse on siitä, huomaako käytännön maamies viljelykierron positiiviset vaikutukset sadossa, vai hukkuvatko ne taustamuuttujien alle. Itse en juurikaan ole huomannut. Viljelyn monimutkaistumisen huomaa paremmin. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö viljelyn monimuotoistamista ja kiertoa kannattaisi harjoittaa. Jos ei muuta, niin periaatteen vuoksi.
-
Joo. Ei tarvii enää otsalamppua pimeessä. Sädekehä pään päällä riittää.
-
SS olet oikeassa, että mikäli nurmi kaikissa eri muodoissa olisi kannattava, niin ei tuota varmaan tuossa määrissä olisi. Muutenkin kun rahat ovat tiukalla niin olen edelleen sitä mieltä, että tuolta puolelta olisi varaa tukia kiristää. Poisluettuna tietysti oikeat tuontantonurmet. Sääntelyn kauttahan nurmi kierrossa lisääntyy kuten esim. luomussa on. Olen myös samaa mieltä, että mikäli puolet omasta peltoalasta olisi nurmella niin lopusta alasta jos pitäisi saada tuplasato niin aletaan olemaan jo sellaisissa sadoissa joita ei saada kuin agronetissä ja pohjanmaalla. Tietysti poikkeuksia on esim. sellaiset tilanteet joissa olevalla konekalustolla ei pystyisi koko peltoalaa hoitamaan ja näin ollen osan nurmella pitäminen tuo helpotusta.
-
Määritä oikea tuotantonurmi? Saako viljatila tuottaa nurmea karjatilalle? Ei tietenkään...
TOinen juttu on että sadon määrällä ei ole mitään merkitystä, paitsi lehtien otsikoissa. Sadon arvolla sen sijaan on merkitystä. Nurmisadon arvo lehmän läpi jalostettuna on ihan hemmetin suuri, mutta ei.
-
Nurmisato pilataan lehmän läpi ajettaessa. Jos sekin energia mätettäisiin ihmiseen, niin tulos olisi paljon kestävämpi.
Tällä hetkellä pitää käyttää kaikki nurmimuodot mukana viljelykiertoa, koska sadonkorjuuvelvoitetta ei ole.
Kerääjäkasvin paras toiminta olisi kerätä sadonkorjuun jälkeen ravinteita maasta ja vähentää talven aiheuttamaa eroosiota. Siksi maata ei pitäisi muokata syksyllä ollenkaan. Mut se savi sitten.
-
Nurmisato pilataan lehmän läpi ajettaessa. Jos sekin energia mätettäisiin ihmiseen, niin tulos olisi paljon kestävämpi.
Tällä hetkellä pitää käyttää kaikki nurmimuodot mukana viljelykiertoa, koska sadonkorjuuvelvoitetta ei ole.
Kerääjäkasvin paras toiminta olisi kerätä sadonkorjuun jälkeen ravinteita maasta ja vähentää talven aiheuttamaa eroosiota. Siksi maata ei pitäisi muokata syksyllä ollenkaan. Mut se savi sitten.
Pakkokos sitä on mitään savessa viljellä ja väkisin kasvattaa...jaa mut kun tää on uskonto ja sukutila ei saa rappiolle mennä ja kun isoisäkin niska limassa pellot raivasi ja kepu ja mtk tuet on taistelleet meille ja huoltovarmuus ja blaa blaa blaa.....
-
Nurmisato pilataan lehmän läpi ajettaessa. Jos sekin energia mätettäisiin ihmiseen, niin tulos olisi paljon kestävämpi.
Tällä hetkellä pitää käyttää kaikki nurmimuodot mukana viljelykiertoa, koska sadonkorjuuvelvoitetta ei ole.
Kerääjäkasvin paras toiminta olisi kerätä sadonkorjuun jälkeen ravinteita maasta ja vähentää talven aiheuttamaa eroosiota. Siksi maata ei pitäisi muokata syksyllä ollenkaan. Mut se savi sitten.
Pakkokos sitä on mitään savessa viljellä ja väkisin kasvattaa...jaa mut kun tää on uskonto ja sukutila ei saa rappiolle mennä ja kun isoisäkin niska limassa pellot raivasi ja kepu ja mtk tuet on taistelleet meille ja huoltovarmuus ja blaa blaa blaa.....
No tässä on se, että ei välttämättä pidä olla itsestään selvää, että alkujaan hintojen laskun kompensointina tuet kuuluisivat käytännössä ei-elintarvikeviljelylle. Esimerkiksi kaikki energiakasvit eivät suoraan saane CAP-tukia. Viherlannoitus ei ole välitöntä ruuantuotantoa, vaan auringon energian keräämistä eli lannoitteenvalmistusta. Esimerkiksi Brittein Saarilla EU:ssa metsälaitumet, luonnonniityt ja pysyvät laitumet ovat CAP tuen ulkopuolella. Heinällä kun ei EU:hun siirryttäessä ollut varsinaista maailmanmarkkinahintaa niin kuin preeriaviljoilla, ruokaöljyllä tai sokerilla. Varmaan täkäläiset tukijärjestelmäasiantuntijat jotenkin laskivat heinäsadon tonnit samoiksi kuin viljatonnit, ja niistä sitten hinnanalennuskorvaus.
-SS-
-
Nurmisato pilataan lehmän läpi ajettaessa. Jos sekin energia mätettäisiin ihmiseen, niin tulos olisi paljon kestävämpi.
Tällä hetkellä pitää käyttää kaikki nurmimuodot mukana viljelykiertoa, koska sadonkorjuuvelvoitetta ei ole.
Kerääjäkasvin paras toiminta olisi kerätä sadonkorjuun jälkeen ravinteita maasta ja vähentää talven aiheuttamaa eroosiota. Siksi maata ei pitäisi muokata syksyllä ollenkaan. Mut se savi sitten.
Pakkokos sitä on mitään savessa viljellä ja väkisin kasvattaa...jaa mut kun tää on uskonto ja sukutila ei saa rappiolle mennä ja kun isoisäkin niska limassa pellot raivasi ja kepu ja mtk tuet on taistelleet meille ja huoltovarmuus ja blaa blaa blaa.....
No tässä on se, että ei välttämättä pidä olla itsestään selvää, että alkujaan hintojen laskun kompensointina tuet kuuluisivat käytännössä ei-elintarvikeviljelylle. Esimerkiksi kaikki energiakasvit eivät suoraan saane CAP-tukia. Viherlannoitus ei ole välitöntä ruuantuotantoa, vaan auringon energian keräämistä eli lannoitteenvalmistusta. Esimerkiksi Brittein Saarilla EU:ssa metsälaitumet, luonnonniityt ja pysyvät laitumet ovat CAP tuen ulkopuolella. Heinällä kun ei EU:hun siirryttäessä ollut varsinaista maailmanmarkkinahintaa niin kuin preeriaviljoilla, ruokaöljyllä tai sokerilla. Varmaan täkäläiset tukijärjestelmäasiantuntijat jotenkin laskivat heinäsadon tonnit samoiksi kuin viljatonnit, ja niistä sitten hinnanalennuskorvaus.
-SS-
Typpimiilu?
😂😂😂😂
-
Kerääjäkasvin suosio väheni suunnilleen sillä määrällä mitä omavastuuta viimeksi lisättiin. Tämä kuvaa oikeasti saatavaa hyötyä. Vaikka rahan käyttäminen mittarina tuntuu vieraalta, se on kuitenkin ainoa mitattavissa oleva ilmiö, joka kertoo, ovatko toimenpiteet vaikuttaneet, tai vaikuttavatko ne sellaisenaan.
Jos nurmesta ei maksettaisi CAP-tukia ja/tai luonnonhaittakorvausta, eikä tosiasiallisista viherkesannoista yhtään mitään, olisi melko selvää, että ainakin viherkesannoinnin suosio tulisi vähenemään edelleen. Nyt CAP-tuet, LHK, ja ympäristötoimenpiteet tekevät ei-viljelystä todellisen vaihtoehdon viljelyn oheen, selitykset maan paranemisesta ja muusta ekologisesta bullshitista voidaan nähdä yleisölle kohdistettuna tarinana, että miksi joutilaita viherniittyjä pitäisi yleensäkään maksattaa kuluttajilla.
Systeemi on tällainen, ja sen kanssa eletään ja optimoidaan ja noukitaan tuet, mutta se matojen selittäminen ja humus, kovin propagandistinen on se projekti nyt.
-SS-
Kerääjäkasvit ovat varmaan ihan toimivia pidemmän kasvukauden maissa. Mutta täällä niiden kasvuaika on useimmiten niin lyhyt etteivät ne ehdi kasvamaan riittävän pitkään saadakseen mitään oikeasti aikaan. Paitsi se tuki... Enkä usko oikein siihenkään, että jokin kasvi pystyisi yhden kasvukauden aikana saamaan kovin paljoa aikaiseksi maanrakenteelle vaikka olisi millainen saneerausjuurikas. Pari kolme kasvukautta kyllä jo vaikuttaa.
Minun mielestäni viherkesannoista yms. ei ole todellisiksi vaihtoehdoiksi viljelylle jo siitä syystä että niiden tilakohtainen enimmäismäärä on rajattu. Ja on kyllä aika tunari ellei useimpina vuosina saa korjattu arvokkaampaa satoa kuin mitä panoksia on käyttänyt lohkolle. Vähemmän tuloja heinäpellon hehtaarilta tulee kuin viljasta ellei heinää oikeasti myy joten eivät hömpät suoraan laskettuna edes ole houkuttavia. Mutta niillä täyttää helpoimmin EFA:n vaatimuksen. Ja kunnon heinäpeltona ollut muokkautuu ja kasvaa paremmin muutaman vuoden heinän lopettamisen jälkeen. Sen taloudellisen arvon saa kukin ravistaa hihastaan. Uskoa ei tietenkään tarvitse ja kyllä maalajikin vaikuttaa paljon.
Voihan maanrakennetta ja humusta yms. pitää bullshittinä jos haluaa. Mutta ei mikään kasva kemikaaliliuoksessa kuin labrassa tai kasvihuoneessa ja siinäkin on edellytyksenä, että kasvinjätteet viedään muualle. Pellolla se ei onnistu ja vesitaloutta ei pysty säätelemään pelkkiä hanoja säätämällä. Ei edes tihkukastellulla mansikkapellolla.
-
Voihan maanrakennetta ja humusta yms. pitää bullshittinä jos haluaa. Mutta ei mikään kasva kemikaaliliuoksessa kuin labrassa tai kasvihuoneessa ja siinäkin on edellytyksenä, että kasvinjätteet viedään muualle. Pellolla se ei onnistu ja vesitaloutta ei pysty säätelemään pelkkiä hanoja säätämällä. Ei edes tihkukastellulla mansikkapellolla.
Muistan nuorena opiskelijanplanttuna ajauduin viikonlopun huvittelu/hiihtoreissulla (silloin oli vielä tervehenkistä nuorisoa, lähes yhtä hyvää kuin nykyään) tupailta-tyyppiseen tilaisuuteen, jossa yksi vanha viljelijä vuolaasti kirosi Kemiran herrat, kuinka apulanta on huonontunut. Ennen (silloin kun hänellä oli vielä karjaa) parisataa kiloa riitti hyvään ohrasatoon, nyt ei tuplamäärä tahdo riittää. Myöhemmin kun olen enemmän perehtynyt typen käyttäytymiseen viljelykierrossa, tuo on aika tarkkaan ero monipuolisen karjatilan viljelyn ja viljaputken välillä. Jos perusviljavuus on tuhottu parinkymmenen vuoden yksipuolisella viljelyllä, ei se ihan parissa vuodessa ja yhdellä aluskasvilla korjaannu. Ehkei ihan toista kahtakymmentä vuotta, mutta sinnepäin.
-
Niin parisataa kiloa salpeetaria tai typpirikasta karjanlannan päälle, ja sitten kahdenkymmenen vuoden päästä karjan poispanosta vanhaisäntä ihmettelee, että vilja-lumi-vilja kahdellasadalla kilolla salpeetaria ei tuotakaan samaa satoa ?
On niitä näköjään vajakkejakin alalla ollut.
-SS-
-
Voihan maanrakennetta ja humusta yms. pitää bullshittinä jos haluaa. Mutta ei mikään kasva kemikaaliliuoksessa kuin labrassa tai kasvihuoneessa ja siinäkin on edellytyksenä, että kasvinjätteet viedään muualle. Pellolla se ei onnistu ja vesitaloutta ei pysty säätelemään pelkkiä hanoja säätämällä. Ei edes tihkukastellulla mansikkapellolla.
Muistan nuorena opiskelijanplanttuna ajauduin viikonlopun huvittelu/hiihtoreissulla (silloin oli vielä tervehenkistä nuorisoa, lähes yhtä hyvää kuin nykyään) tupailta-tyyppiseen tilaisuuteen, jossa yksi vanha viljelijä vuolaasti kirosi Kemiran herrat, kuinka apulanta on huonontunut. Ennen (silloin kun hänellä oli vielä karjaa) parisataa kiloa riitti hyvään ohrasatoon, nyt ei tuplamäärä tahdo riittää. Myöhemmin kun olen enemmän perehtynyt typen käyttäytymiseen viljelykierrossa, tuo on aika tarkkaan ero monipuolisen karjatilan viljelyn ja viljaputken välillä. Jos perusviljavuus on tuhottu parinkymmenen vuoden yksipuolisella viljelyllä, ei se ihan parissa vuodessa ja yhdellä aluskasvilla korjaannu. Ehkei ihan toista kahtakymmentä vuotta, mutta sinnepäin.
tähän ratkaisuksi voi tarjota kahta toisistaan poikkeavaa syytä.
Viljelykasvien perimässä on vahva sidos karjanlantaan, koska vuosituhansia on harjoitettu viljelyä ja siinä evoluutio on jättänyt jäljelle vain tehokkaasti karjanlantaa hyödyntävät lajikkeet. Niiden kyky tuottaa satoa laskee nopeasti, jos niitä viljellään erillään karjasta ja taantuvat.... syy voi jäädä viljelijälle epäselväksi.
Toisaalta viljely perustuu aina kemiaan eli sadossa/jyvissä poistuvat aineet pitää aina korvata, muuten maa köyhtyy ja edessä on saharan tyyppinen ravinteeton ja eloton pohja, jonka heikkojen sidosten vuoksi eroosio vielä viimeistelee. Viljan tehoviljelyssä satoa otetaan jokaisena vuotena, siksi alkuainetasolla poistuvat aineet on korvattava... maa siis voidaan pitää eloperäisenä ja ravinteikkaana vaikka sitä karjanlantaa ei tulisikaan. Tämä tehoviljely antaa nykyisellään niin ylivertaisia satoja, ettei taloudellisesti ole oikeastaan varaa enää kohta muuhun. Voi toki yrittää luomun tapaista ryöstöviljelyä tai sitten hyväksyä yhdyskuntajätteet pääasiallisiksi ravinnelähteiksi....kaikkine raskasmetalleineen ja lääkejäämineen.
-
Ainakin yksi tutkimuspaperi/1/ on paneutunut siihen ongelmaan, että ekologista viljelyä verrataan tavanomaiseen siten, että otetaan valmiiksi kantaaottava vertailuasetelma, eikä edes vertailla samoja asioita.
Oikeastaan oli helpottavaa nähdä, että viittaamani pohdinta on aika paljon ollut sitä samaa, mitä itsekin olen harjoittanut täällä, olen tietenkin saanut paljon perusteltuja vastaväitteitä, useimmiten kuitenkin keskustelu päättyy hyvin usein siihen, että systeemi on tällainen, se kannattaa viljelijälle, eikä muuta filosofista keskustelua tarvita.
-SS-
/1/ H.Kirchmann; T.Kätterer; L.Bergström; G.Börjesson; M.A.Bolinder. Flaws and criteria for design and evaluation of comparative organic and conventional cropping systems. Field Crops Research Vol 186, 1.2.2016, s. 99-106
-
Kirchman kritisoi luomua aineistoista riippumatta... Mutta noin vakavasti, itse alkuperäiseen juttuun: nurmiviljelyssä kokonaisuuten korjataan rajusti viljanviljelyä suurempia ravinnemääriä. Useimmiten siihen liittyy myös niiden ravinteiden palauttamista "huonosti hyväksikäytettävänä" karjanlantana, jolloin osa ravinteista siirtyy hitaasti vapautuvaan pooliin maassa. Tämä kertyy, mutta myös vapautuu hitaasti.
Noin käsitteellisesti typpilannoituksen osalta luokittelisin (keinotekoista tietty kaikki, mutta helpottaa asian hahmottamista) peltomaan typen
1 maalaji
2 viljelykierto
3 esikasvi
4 suora lannoitus
Ykkönen on viljelijän aikahorisontissa pysyvä ominaisuus, viljelykierron rakentaminen/muuttaminen vaikuttaa kymmenen-kahdenkymmenen vuoden perspektiivillä, esikasvi vuoden-kaksi ja suoralla lannoituksella eletään tässä ja nyt. Tavanomainen (viljan) viljely elää tuolla nelosella, kun taas luomuviljelijän on rakennettava 2 ja 3 kuntoon, jos hommaa aikoo minkäänlaisella menestyksellä harjoittaa.
-
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
-
Toi edellinen hirnuminen ei ollut todellakaan Petrille vaan ihan yleisesti.
Kyllä sitä peltoa täytyy hoitaa ja viljaa kasvattaa, nää asiat ei oo mikään pikapano vaan monen monen vuoden raskas ja köyhdyttävä työ.
Mutta kyllä kannattaa....
-
Toi edellinen hirnuminen ei ollut todellakaan Petrille vaan ihan yleisesti.
Kyllä sitä peltoa täytyy hoitaa ja viljaa kasvattaa, nää asiat ei oo mikään pikapano vaan monen monen vuoden raskas ja köyhdyttävä (jatkuva) työ.
Mutta kyllä kannattaa....
Täsmennys lisätty.
-
Niin parisataa kiloa salpeetaria tai typpirikasta karjanlannan päälle, ja sitten kahdenkymmenen vuoden päästä karjan poispanosta vanhaisäntä ihmettelee, että vilja-lumi-vilja kahdellasadalla kilolla salpeetaria ei tuotakaan samaa satoa ?
On niitä näköjään vajakkejakin alalla ollut.
-SS-
Tänä päivänä pitää olla jonkinlainen vajakki, jos edes harkitsee maanviljelijäksi ryhtymistä.
-
Niin parisataa kiloa salpeetaria tai typpirikasta karjanlannan päälle, ja sitten kahdenkymmenen vuoden päästä karjan poispanosta vanhaisäntä ihmettelee, että vilja-lumi-vilja kahdellasadalla kilolla salpeetaria ei tuotakaan samaa satoa ?
On niitä näköjään vajakkejakin alalla ollut.
-SS-
Tänä päivänä pitää olla jonkinlainen vajakki, jos edes harkitsee maanviljelijäksi ryhtymistä.
Kova hinku tuntuu silti olevan alalle... Ei ole tilat täällä ainakaan vähentyneet vaan siirtynyt perheen sisällä jatkajille.. Että hyvää hommaa tämä vielä on. Olen tässä oikein odotellut, että koska niitä lopettajia tulee, mutta eihän tuossa ole mitään hätää kun viljelyä voi jatkaa eläkkeelläkin ja tuetkin on saatu niin suotuisaksi ettei oikein mitään tarvitse tehdä..
-
Niin parisataa kiloa salpeetaria tai typpirikasta karjanlannan päälle, ja sitten kahdenkymmenen vuoden päästä karjan poispanosta vanhaisäntä ihmettelee, että vilja-lumi-vilja kahdellasadalla kilolla salpeetaria ei tuotakaan samaa satoa ?
On niitä näköjään vajakkejakin alalla ollut.
-SS-
Tänä päivänä pitää olla jonkinlainen vajakki, jos edes harkitsee maanviljelijäksi ryhtymistä.
Kova hinku tuntuu silti olevan alalle... Ei ole tilat täällä ainakaan vähentyneet vaan siirtynyt perheen sisällä jatkajille.. Että hyvää hommaa tämä vielä on. Olen tässä oikein odotellut, että koska niitä lopettajia tulee, mutta eihän tuossa ole mitään hätää kun viljelyä voi jatkaa eläkkeelläkin ja tuetkin on saatu niin suotuisaksi ettei oikein mitään tarvitse tehdä..
Olet erehtynyt lisäämään maataloustukiin jonkinlaisen moraalisen velvoitteen puuhailla kovasti ja ahkerasti, vaikka siis näkemyksesi mukaan voisit elättää perheesi samalla tavalla, "tekemättä oikein mitään"? Eli jokin asenteessai kuulostaa ristiriitaiselta. Voisit ehkä määritellä paremmin, miten täydet maataloustuet tulevat siten, että ei oikein mitään tarvitse tehdä ? Kesantoleikkuri leikkaa tukia, jos koko alalla. Kesannoilta puuttuvat kasvipeitteisyyden ja muut ympäristökorvaustuet, ja osa LHK leikkaantuu myös.
-SS-
-
Niin parisataa kiloa salpeetaria tai typpirikasta karjanlannan päälle, ja sitten kahdenkymmenen vuoden päästä karjan poispanosta vanhaisäntä ihmettelee, että vilja-lumi-vilja kahdellasadalla kilolla salpeetaria ei tuotakaan samaa satoa ?
On niitä näköjään vajakkejakin alalla ollut.
-SS-
Tänä päivänä pitää olla jonkinlainen vajakki, jos edes harkitsee maanviljelijäksi ryhtymistä.
Kova hinku tuntuu silti olevan alalle... Ei ole tilat täällä ainakaan vähentyneet vaan siirtynyt perheen sisällä jatkajille.. Että hyvää hommaa tämä vielä on. Olen tässä oikein odotellut, että koska niitä lopettajia tulee, mutta eihän tuossa ole mitään hätää kun viljelyä voi jatkaa eläkkeelläkin ja tuetkin on saatu niin suotuisaksi ettei oikein mitään tarvitse tehdä..
Olet erehtynyt lisäämään maataloustukiin jonkinlaisen moraalisen velvoitteen puuhailla kovasti ja ahkerasti, vaikka siis näkemyksesi mukaan voisit elättää perheesi samalla tavalla, "tekemättä oikein mitään"? Eli jokin asenteessai kuulostaa ristiriitaiselta. Voisit ehkä määritellä paremmin, miten täydet maataloustuet tulevat siten, että ei oikein mitään tarvitse tehdä ? Kesantoleikkuri leikkaa tukia, jos koko alalla. Kesannoilta puuttuvat kasvipeitteisyyden ja muut ympäristökorvaustuet, ja osa LHK leikkaantuu myös.
-SS-
100 % pinta- alasta ei voi laittaa hömppäheinälle, tai kyllä voi, mutta sitä 500:aa euroa per ha ei saa koko alalle.
-
]
Kova hinku tuntuu silti olevan alalle... Ei ole tilat täällä ainakaan vähentyneet vaan siirtynyt perheen sisällä jatkajille.. Että hyvää hommaa tämä vielä on. Olen tässä oikein odotellut, että koska niitä lopettajia tulee, mutta eihän tuossa ole mitään hätää kun viljelyä voi jatkaa eläkkeelläkin ja tuetkin on saatu niin suotuisaksi ettei oikein mitään tarvitse tehdä..
Olet erehtynyt lisäämään maataloustukiin jonkinlaisen moraalisen velvoitteen puuhailla kovasti ja ahkerasti, vaikka siis näkemyksesi mukaan voisit elättää perheesi samalla tavalla, "tekemättä oikein mitään"? Eli jokin asenteessai kuulostaa ristiriitaiselta. Voisit ehkä määritellä paremmin, miten täydet maataloustuet tulevat siten, että ei oikein mitään tarvitse tehdä ? Kesantoleikkuri leikkaa tukia, jos koko alalla. Kesannoilta puuttuvat kasvipeitteisyyden ja muut ympäristökorvaustuet, ja osa LHK leikkaantuu myös.
-SS-
80% tulokin riittää monelle jos samalla säästyy löpöä peltohommissa ja ne voi käyttää vaikka liitännäiselinkeinojen urakointiin. Ei pidä tulkita *****iluksi, mut "hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä"
Toki tuossa touhussa ei pellot parane eikä mailma pelastu, mut se on realismia. Tämä koko tukihimmeli on sikäli perseestä ettei kannusta kunnon viljelyyn.
-
Olet erehtynyt lisäämään maataloustukiin jonkinlaisen moraalisen velvoitteen puuhailla kovasti ja ahkerasti, vaikka siis näkemyksesi mukaan voisit elättää perheesi samalla tavalla, "tekemättä oikein mitään"? Eli jokin asenteessai kuulostaa ristiriitaiselta. Voisit ehkä määritellä paremmin, miten täydet maataloustuet tulevat siten, että ei oikein mitään tarvitse tehdä ? Kesantoleikkuri leikkaa tukia, jos koko alalla. Kesannoilta puuttuvat kasvipeitteisyyden ja muut ympäristökorvaustuet, ja osa LHK leikkaantuu myös.
-SS-
[/quote]
80% tulokin riittää monelle jos samalla säästyy löpöä peltohommissa ja ne voi käyttää vaikka liitännäiselinkeinojen urakointiin. Ei pidä tulkita *****iluksi, mut "hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä"
Toki tuossa touhussa ei pellot parane eikä mailma pelastu, mut se on realismia. Tämä koko tukihimmeli on sikäli perseestä ettei kannusta kunnon viljelyyn.
[/quote]
Ei kannusta, ei mutta asenteet muuttuu. Viimeistään silloin kun kurkistaa rahapussiin.
Enpä olisi uskonut, että itsekin optimoin jonain päivänä tukia. Noottaa, helppua kuin
heinän tekemättä jättäminen.
-
Olet erehtynyt lisäämään maataloustukiin jonkinlaisen moraalisen velvoitteen puuhailla kovasti ja ahkerasti, vaikka siis näkemyksesi mukaan voisit elättää perheesi samalla tavalla, "tekemättä oikein mitään"? Eli jokin asenteessai kuulostaa ristiriitaiselta. Voisit ehkä määritellä paremmin, miten täydet maataloustuet tulevat siten, että ei oikein mitään tarvitse tehdä ? Kesantoleikkuri leikkaa tukia, jos koko alalla. Kesannoilta puuttuvat kasvipeitteisyyden ja muut ympäristökorvaustuet, ja osa LHK leikkaantuu myös.
-SS-
80% tulokin riittää monelle jos samalla säästyy löpöä peltohommissa ja ne voi käyttää vaikka liitännäiselinkeinojen urakointiin. Ei pidä tulkita *****iluksi, mut "hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä"
Toki tuossa touhussa ei pellot parane eikä mailma pelastu, mut se on realismia. Tämä koko tukihimmeli on sikäli perseestä ettei kannusta kunnon viljelyyn.
[/quote]
Ei kannusta, ei mutta asenteet muuttuu. Viimeistään silloin kun kurkistaa rahapussiin.
Enpä olisi uskonut, että itsekin optimoin jonain päivänä tukia. Noottaa, helppua kuin
heinän tekemättä jättäminen.
[/quote]
Ja tukioptimoija ei laita 50-100 euroa/ha kasvinsuojeluun, niin kuin tuossa "Kasvinsuojelun ainekustannus"-ketjussa jotkut kertoi laittavansa.
-
Ei muuta kun tila myyntiin, pääsette vielä helpommalla. Sitten ei tarvi edes tukihakemuksia tehdä.
-
Ei muuta kun tila myyntiin, pääsette vielä helpommalla. Sitten ei tarvi edes tukihakemuksia tehdä.
Maatalousmaa on varallisuussijoituksena parempi kuin vaikkapa sijoitusasunto, koska sen
välittäminen seuraavalle sukupolvelle lienee veroseuraamuksiltaan edullisin kaikista
vaihtoehdoista. Samalla tulee inflaatiosuoja ja suoja maailman kriiseiltä, ainakin
jonkinlainen. Ja varsinkin nykyisten matalien korkojen aikana 20 tuhannen pelto silti
on tukien kautta antanut 5% vakaan tuoton. Jopa 10%, suojavyöhykkeenä.
Kyllä se Talvivaaraan sijoittamisen on voittanut.
Siksi järkevästi kilpailevina maankäyttövaihtoehtoina ovat lähinnä ulosvuokraaminen tai
näennäisviljelytukien nostaminen.
-SS-
-
Niin parisataa kiloa salpeetaria tai typpirikasta karjanlannan päälle, ja sitten kahdenkymmenen vuoden päästä karjan poispanosta vanhaisäntä ihmettelee, että vilja-lumi-vilja kahdellasadalla kilolla salpeetaria ei tuotakaan samaa satoa ?
On niitä näköjään vajakkejakin alalla ollut.
-SS-
Tänä päivänä pitää olla jonkinlainen vajakki, jos edes harkitsee maanviljelijäksi ryhtymistä.
Kova hinku tuntuu silti olevan alalle... Ei ole tilat täällä ainakaan vähentyneet vaan siirtynyt perheen sisällä jatkajille.. Että hyvää hommaa tämä vielä on. Olen tässä oikein odotellut, että koska niitä lopettajia tulee, mutta eihän tuossa ole mitään hätää kun viljelyä voi jatkaa eläkkeelläkin ja tuetkin on saatu niin suotuisaksi ettei oikein mitään tarvitse tehdä..
Olet erehtynyt lisäämään maataloustukiin jonkinlaisen moraalisen velvoitteen puuhailla kovasti ja ahkerasti, vaikka siis näkemyksesi mukaan voisit elättää perheesi samalla tavalla, "tekemättä oikein mitään"? Eli jokin asenteessai kuulostaa ristiriitaiselta. Voisit ehkä määritellä paremmin, miten täydet maataloustuet tulevat siten, että ei oikein mitään tarvitse tehdä ? Kesantoleikkuri leikkaa tukia, jos koko alalla. Kesannoilta puuttuvat kasvipeitteisyyden ja muut ympäristökorvaustuet, ja osa LHK leikkaantuu myös.
-SS-
Ei kai noita nyt kesannoille tarvitse kaikkia laittaa. Ei kai tuota nyt oikeasti tarvitse rautalangasta vääntää, että tuet tulevat nykyään todella helposti ja mitään ei tarvitse pahemmin värkkäillä, jos ei tahdo. Joo jos ei velkaa olisi niin varmasti alkaisinkin hömpänviljelijäksi tai siis kesantoa, nurmea ja muuta mikä vaatii mahdollisimman vähän työtä. Kyllä tuolla varmaan pari ihmistä elelisi ei nyt leveästi mutta kuitenkin. Niin ja sitten voisi vaikka siirtyä johonkin paremmin kannattavaan työhön. Pääsisi samalla sivutoimiviljelijän ihannuuteen.
80% tulokin riittää monelle jos samalla säästyy löpöä peltohommissa ja ne voi käyttää vaikka liitännäiselinkeinojen urakointiin. Ei pidä tulkita *****iluksi, mut "hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä"
Toki tuossa touhussa ei pellot parane eikä mailma pelastu, mut se on realismia. Tämä koko tukihimmeli on sikäli perseestä ettei kannusta kunnon viljelyyn.
Näinhän se menee. Itse kai hullu kun yrittää tässä räpiköidä. Kohta meillä kasvaa puskaa ja rytöä pellot täynnä. No ainakin vihreät kiittää.
Ei muuta kun tila myyntiin, pääsette vielä helpommalla. Sitten ei tarvi edes tukihakemuksia tehdä.
Maatalousmaa on varallisuussijoituksena parempi kuin vaikkapa sijoitusasunto, koska sen
välittäminen seuraavalle sukupolvelle lienee veroseuraamuksiltaan edullisin kaikista
vaihtoehdoista. Samalla tulee inflaatiosuoja ja suoja maailman kriiseiltä, ainakin
jonkinlainen. Ja varsinkin nykyisten matalien korkojen aikana 20 tuhannen pelto silti
on tukien kautta antanut 5% vakaan tuoton. Jopa 10%, suojavyöhykkeenä.
Kyllä se Talvivaaraan sijoittamisen on voittanut.
Siksi järkevästi kilpailevina maankäyttövaihtoehtoina ovat lähinnä ulosvuokraaminen tai
näennäisviljelytukien nostaminen.
-SS-
Juuri näin. Yritä siinä sitten viljellä kun sen viljelyn arvo ei kata sitä omistamisen arvoa...
-
Hömpällä saadaan korkea kate2, mutta se kate 1 ja kate 2 erotus olisi omaa palkkaa, joka jää saamatta.
-
Hömpällä saadaan korkea kate2, mutta se kate 1 ja kate 2 erotus olisi omaa palkkaa, joka jää saamatta.
Niin navetalla saadaan työtä tekemällä lisäjalostusarvoa, mutta näyttää siltä, että vaikka olisi useamman tuhatta hehtaaria viljelyksessä ympäri maakuntaa, kuten näillä suurilla, niin silti pelkästä viljanviljelystä sellaisenaan ei tule tuottoa edes välittömien kustannusten vertaa. Joissakin tilanteissa jopa tukien kera ei jää kannattavuutta. Tällöin lisätuki luomun merkeissä ja kustannusten leikkaaminen puolet lataushömpälle laittaen, siinä kannattavuuden ydin. Näkyyhän tuo luomuunsiirtymispäätöksissä, parhaimmat eturiviläiset siirtyvät luomuun, talousumpikujasta.
Tämähän ei sitten toimi enemmistöviljelytapana ihan samalla tavalla, koska noin 20% lisärahoitus pitäisi löytyä.
-SS-
-
Eturiviläiset ovat vähän sellaisia wannabe osaajia.
Takariviläiset ovat yleensä kapinoivia harrastelijoita.
Siinä keskellä mennään toisten imussa takapiruina.
Ne jotka ajavat autolla ohi ja katselevat ikkunasta näkyviä "opiskelijoita", ovat pelimiehiä.
-
Hömpällä saadaan korkea kate2, mutta se kate 1 ja kate 2 erotus olisi omaa palkkaa, joka jää saamatta.
Niin navetalla saadaan työtä tekemällä lisäjalostusarvoa, mutta näyttää siltä, että vaikka olisi useamman tuhatta hehtaaria viljelyksessä ympäri maakuntaa, kuten näillä suurilla, niin silti pelkästä viljanviljelystä sellaisenaan ei tule tuottoa edes välittömien kustannusten vertaa. Joissakin tilanteissa jopa tukien kera ei jää kannattavuutta. Tällöin lisätuki luomun merkeissä ja kustannusten leikkaaminen puolet lataushömpälle laittaen, siinä kannattavuuden ydin. Näkyyhän tuo luomuunsiirtymispäätöksissä, parhaimmat eturiviläiset siirtyvät luomuun, talousumpikujasta.
Sami teki toisinpäin....
-
Luomusta luopuja tekee tilaa uudelle luomuilijalle. Jos kaikki siirtyisivät, yksittäisten tarinoiden talousruiske häviäisi, markkinat kyllästyisivät ja tuet tasaantuisivat nykyisen tavanomaisen viljelyn tasolle.
Kumpiakin tarvitaan luomuprojektissa, tavanomaista viljelyä luomun (epä)moraalisena vastakohtana ja ravinteiden sivuvirtojen tuottajana, luomua elintarvikkeiden yleisen tarjonnan vähentäjänä, mikä parantaa myäs tavanomaisen viljelyn tuotteiden hintatasoa.
-SS-