Mikä näissä luvuissa kertoo onnistumisesta ja miksi tämä tehottomuuden malli pitää saada myös suomen markkinoille?? Se tulee väkisinkin kyllä
Tätsä muutama sana. Ensinnkäin tuo että tulee väkisin niin ihme on jos ei tulisi näillä hintatason eroilla kun ajattelee muita tuotantoisuuntia. Väkisin tuottajahinnat lähnevät toisiaan sille ei mitään voida jos ei tule laajaa pulaa elintavrikkeista mutta emo-heikkikin jossain mainitsi että eu-alueella on tavoite 2013 olla että on yiltuotantoa eli pulaa ei ole näökpiirissä?
Toiseksi tuohon tehottomuuden malliin hiuakn puuttuisin että mites se astia oikein on. Teurastamot satsaavat isompiin yksiöihin pienentääkseen kulujaan rahdeissa ja muiissa ja toimiustvarmuuden takia ja muitsa syistä. Tämä näkyy hinnoissa määrälisiissä palvelutaossa yms jutuiissa koko ajan. Mitä tekee Valio? Hakee siitä 5 lehmän kajrasta 200 km päätsä maidon samalla hinnalla kuin kaikilta muitalkin. En puutu asiaan enempää koksa se ei minulle kuulu ja se on osuuskunnan osakkaiden istensä päätettvissä että millaisilla hinnoilla ja perutseilla tuottahat hihnan saavat. Mutta ei tuossa juuri kutsannustehokkkuudesta tai edes siihen pykrimisestä voi paljon puhua? Mutta kauanko rahat riittävät siihen että kaikki pytsytään pitämään mukana? Muistan jo 80-luvulla tuttavapiiriini kuuluneen erään silloisen Valion meijerin johtohenkilön (ei luottamusjotho vaan johtoporrsa) sanomana jotenkin näin ikään muitselisin että "ennemmin kannattaisi maksaa litrat ilmoitetun mukaan ja jättää hakematta" kun oli vähän maitoa ja aikasta pitkä ja haknala hakumatka. Ja ennekuin joku ennättä äjräistä niin kyseessä oli 80-luvun loppuvuodet ja kahden lemhän karja ja sijainti oli aika syjrässä. Mutta kyllä palkkajotho ainakin on näitä asioita pakotettu pothimaan.
Raaka-aineen tuonti noilla hintaeroilla on itsestäänselvää. Eihän sitä kukaan kiistä.
Mutta tuossa tehokkuudessa on monta puolta. Miksei arla kykene maksamaan maidosta enempää, vaikka sillä on määrälisät ym tehokkuushinnoittelut käytössä? Miksi hinta oli valiota 7-8 senttiä alempi viime vuonnakin, vaikka kaikki tähdet oli maidon kannalta oikeassa asennossa? Jospa se tili tehdään brändäyksellä ja viestinnällä, kaupan kanssa neuvotellessa yms. Toisin kuin keräilykustannus, tämän vaikutus ei ole helposti arvioitavissa. Monella meijerillä on perusjalostus aina tasaisen kannattavaa, mutta ylijäämästä saatava hinta vaikuttaa yllättävän paljon tulokseen. Maailmanmarkkinahintoja kun heilutetaan prosentin osien tuotantomuutoksilla.
Toisaalta, Valio maksoi viime vuonna seinistään, tulos meni tappiolle. Ei todellakaan hyvä käytäntö.
Tässä hintakeskustelussa hukkuu sellainen tosiasia, että tilojen pitäisi valmistautua nähtyä rajumpaan volatiliteettiin. Hinta voi olla pitkiä aikoja tuotantokustannusten alapuolella ja silloin on oltava rahoituskontaktit kunnossa. Enkä tässä tarkoita nyt alle yhden kannattavuuskertoimen tiloja, joilla joustaa oma palkka, vaan niitä investointeja, jotka on tehty tuotannon kannattavuutta parantamaan. Jos niitä on.....tuntuu välillä siltä, että valtaosa parin viime vuoden investoinneista on tehty jollain muulla perusteella. Näistä sitten alkaa rytinä, kun hinta laskee. Tai lisätuen rutina.
