Olen sen verta laiska, että en kaikkia vasikoita ala varmuudeksi juottamaan. Ihmisen toiminta vaan sotkee turhaan leimautumista. Lisäksi jos vasikka ei saa itse maitoa ekaa tai seuraavia kertoja, siitä tulee muistiinpanoihin merkintä ja voidaan jälkeenpäin arvioida emon säilymistä karjassa.
Ulkopuolisella maidolla ei ole kuin energiavaikutus, joten parempi olis lypsää omilta lehmiltä maitoa pulloon ja pakkaseen jos arvelee myöhemmin tarvitsevansa tai jos lehmiä poikii harvakseltaan.
Sitä on hiukan vaikea yksiselitteisesti selittää, mistä tietää, onko vasikka ollut maidolla, muuten kuin varman näköhavainnon perusteella. Vuosien saatossa tietysti tulee sellainen kuudesaisti tai tuntuma, että nyt ei ole asiat oikein. Vetimien puhtaus ja oheneminen on yksi merkki maidolla olosta. Jos vasikan suu on lämmin se yleensä on saanut maitoa. Tietysti vasikan yleisolemus kertoo jotakin, korvien ja silmien olemus. Jos vasikka pitää ylimääräistä ääntä, silloin sillä ei ole kaikki hyvin.
Jos vasikka etsii jatkuvasti utaretta etujalkojen välistä, on todennäköistä, että emo potkii sitä pois utareelta.
Eli jos epäilys maidottomuudesta nousee liian suureksi , lehmä hoitohäkkiin ja lypsymään maitoa pulloon tai jos vasikalla on valmiiksi hyvä draivi päällä, niin vasikka suoraan utareelle. Pullosta mä purskutan maitoa tutilla vasikan suuhun, jolloin osa valuu maahan mutta osa menee mahaan ja vasikka monesti alkaa sitten samalla kertaa imemään. Välillä tulee turhia pakkojuottoja, mutta parempi niin kuin turha menetys.
Jos vasikka on liian kylmissään, niin imurefleksi on monesti kateissa ja silloin tai jo ennakkoon laitan lehmän ja vasikan lämpimään hoitohuoneeseen, joka yleensä saa aikaan sen että muutamassa tunnissa vasikka meneekin itse maidolle eli pääsen vähimmällä työllä ja leimautuminen vähimmällä häiriöllä.
Itse tykkään olla navetalla (en kylläkään asu siellä) seurailemassa vasikoiden ja emojen touhuja, joten silloin sitä näkeekin jotakin. Pelkkä kamera tai pikainen vilkaisu jättää paljon sattuman varaan. Vasikka on emotilan ydinprosessi. Jos se ei kiinnosta, niin ei tuloskaan voi olla hyvä. Eihän viljatilallinenkaan lähde määrättömästi haahuilemaan muualle töihin omana sesonkiaikanaan.
Summa summarum: oletus on vasikan pahin vihollinen, eikä mikään korvaa varmaa näköhavaintoa maidonsaannin suhteen eikä tietenkään muunkaan tarkkailun suhteen. Varma tarkoitta todellakin sitä, että vasikka saa oikeasti maitoa, eikä nassuta paskakokkaretta utareen alla.
