http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.221375


"EU:n komissio on päättänyt myöntää Suomelle miljoona euroa viime syksyn satovahinkojen korvaamiseen. Suomi voi maksaa kansallisista varoista viljelijöille toisen miljoonan.

Neuvottelut kansallisesti maksettavasta miljoonasta eurosta ovat menossa, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoi MT:lle torstaina.

Leppä toteaa, että summat ovat tarpeeseen nähden pieniä, eivätkä kata kaikkea vahinkoa.

Ministeri kertoo, että vielä ei ole päätetty kuinka kriisituki kohdennetaan. Summan pienuuden takia siitä on hankala saada hyötyä irti.

Myös maksuaikataulu on auki. Ripeyteen pyritään, sillä maatalouden vaikea taloustilanne on jatkunut pitkään.

MTK:n johtokunta keskusteli satovahinkoihin käytettävästä kriisituesta tiistaina. Tuen todettiin olevan täysin riittämätön kattamaan vaikean kasvukauden aiheuttamat vahingot tuottajille.

Kansallisen rahoituksenkin kanssa, eli jos tuki on kaksi miljoonaa euroa, tukea heltiäisi tasan jaettuna vain euro jokaiselle Suomen viljellylle peltohehtaarille, kokouksessa todettiin.

Tiistaina MTK:ssa oli ennakkotieto, että EU sallii tuen maksamisen kylvämättä jääneen syysvilja-alan perusteella. MTK:n johtokunta katsoo maksuperusteen vääräksi.

Syysviljan viljely painottuu maan etelä- ja lounaisosiin, kun taas pahimmat vahingot sateinen ja viileä kasvukausi aiheutti Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa.

Ihmetystä herätti jakoperusteessa myös se, miten kylvämättä jäänyt ala todetaan. Vastaavaa perustetta ei ole tukien jakoperusteena aiemmin käytetty.

Ministeri Leppä sanoi torstaina, että tuen kohdentamisesta ei ole vielä päätöstä.

Lokakuussa MTK arvioi, että satomenetyksistä koitui viljelijöille 150 miljoonan euron tappiot. Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr arvioi, että 10 prosenttia viljasadosta jäi puimatta viime syksynä. Kuivauskustannukset olivat märkyyden takia korkeat.

Aiemmin on jo päätetty, että maatiloille maksetaan 25 miljoonan euron lisäys energiaveron palautukseen. Viime vuosina palautus on ollut noin 30 miljoonaa, eli lisäys lähes tuplaa palautuksen.

Leppä kertoo MT:lle, että palautus maksetaan vuoden 2017 energiankäytön mukaan. Energiaveron palautusta haetaan helmikuun loppuun mennessä.

Palautus maksetaan viimeistään syksyllä, Leppä sanoo. Hän toivoo, että se pystyttäisiin maksamaan mahdollisimman pian.

Kaiken kaikkiaan satovahinkoja korvataan maksimissaan 27:llä miljoonalla eurolla. Jos summa jaettaisiin tasan, se olisi noin 13 euroa per peltohehtaari.

Kevään aikana maa- ja metsätalousministeriö selvittää satovahinkovakuutusten vakuutusveron poistamista ja muita keinoja, joilla vakuutukset olisivat viljelijöille houkuttelevia.

Toimivat vakuutusmarkkinat helpottaisivat viljelijöiden taakkaa seuraavina katovuosina."







Ämteekoo katsoo maksuperusteen vääräksi. Ja samalla itse perustelee, että suurimmat vahingot olivat aivan jossain muualla.

Tämäkin on näkemys, koska syysviljan kylvämättä jääminen saattaa olla suurempi vahinko yhteiskunnan kannalta. Nyt ämteekoon mielestä tilanne olisi huono, jos etelän viljelijät saisivat satokorvauksia.

Ämteekoon mielestä korvauksia pitäisi maksaa niille alueille, joissa ei edes pitäisi harjoittaa kasvinviljelyä tai edes maataloutta.



Hyvä mtk. Jäsenmäärän muuttuminen on varmaa.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.221375


"EU:n komissio on päättänyt myöntää Suomelle miljoona euroa viime syksyn satovahinkojen korvaamiseen. Suomi voi maksaa kansallisista varoista viljelijöille toisen miljoonan.

Neuvottelut kansallisesti maksettavasta miljoonasta eurosta ovat menossa, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoi MT:lle torstaina.

Leppä toteaa, että summat ovat tarpeeseen nähden pieniä, eivätkä kata kaikkea vahinkoa.

Ministeri kertoo, että vielä ei ole päätetty kuinka kriisituki kohdennetaan. Summan pienuuden takia siitä on hankala saada hyötyä irti.

Myös maksuaikataulu on auki. Ripeyteen pyritään, sillä maatalouden vaikea taloustilanne on jatkunut pitkään.

MTK:n johtokunta keskusteli satovahinkoihin käytettävästä kriisituesta tiistaina. Tuen todettiin olevan täysin riittämätön kattamaan vaikean kasvukauden aiheuttamat vahingot tuottajille.

Kansallisen rahoituksenkin kanssa, eli jos tuki on kaksi miljoonaa euroa, tukea heltiäisi tasan jaettuna vain euro jokaiselle Suomen viljellylle peltohehtaarille, kokouksessa todettiin.

Tiistaina MTK:ssa oli ennakkotieto, että EU sallii tuen maksamisen kylvämättä jääneen syysvilja-alan perusteella. MTK:n johtokunta katsoo maksuperusteen vääräksi.

Syysviljan viljely painottuu maan etelä- ja lounaisosiin, kun taas pahimmat vahingot sateinen ja viileä kasvukausi aiheutti Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa.

Ihmetystä herätti jakoperusteessa myös se, miten kylvämättä jäänyt ala todetaan. Vastaavaa perustetta ei ole tukien jakoperusteena aiemmin käytetty.

Ministeri Leppä sanoi torstaina, että tuen kohdentamisesta ei ole vielä päätöstä.

Lokakuussa MTK arvioi, että satomenetyksistä koitui viljelijöille 150 miljoonan euron tappiot. Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr arvioi, että 10 prosenttia viljasadosta jäi puimatta viime syksynä. Kuivauskustannukset olivat märkyyden takia korkeat.

Aiemmin on jo päätetty, että maatiloille maksetaan 25 miljoonan euron lisäys energiaveron palautukseen. Viime vuosina palautus on ollut noin 30 miljoonaa, eli lisäys lähes tuplaa palautuksen.

Leppä kertoo MT:lle, että palautus maksetaan vuoden 2017 energiankäytön mukaan. Energiaveron palautusta haetaan helmikuun loppuun mennessä.

Palautus maksetaan viimeistään syksyllä, Leppä sanoo. Hän toivoo, että se pystyttäisiin maksamaan mahdollisimman pian.

Kaiken kaikkiaan satovahinkoja korvataan maksimissaan 27:llä miljoonalla eurolla. Jos summa jaettaisiin tasan, se olisi noin 13 euroa per peltohehtaari.

Kevään aikana maa- ja metsätalousministeriö selvittää satovahinkovakuutusten vakuutusveron poistamista ja muita keinoja, joilla vakuutukset olisivat viljelijöille houkuttelevia.

Toimivat vakuutusmarkkinat helpottaisivat viljelijöiden taakkaa seuraavina katovuosina."







Ämteekoo katsoo maksuperusteen vääräksi. Ja samalla itse perustelee, että suurimmat vahingot olivat aivan jossain muualla.

Tämäkin on näkemys, koska syysviljan kylvämättä jääminen saattaa olla suurempi vahinko yhteiskunnan kannalta. Nyt ämteekoon mielestä tilanne olisi huono, jos etelän viljelijät saisivat satokorvauksia.

Ämteekoon mielestä korvauksia pitäisi maksaa niille alueille, joissa ei edes pitäisi harjoittaa kasvinviljelyä tai edes maataloutta.



Hyvä mtk. Jäsenmäärän muuttuminen on varmaa.

Juu ei valtatie ykkösen pohjoispuolella pitäisi harjoittaa minkäänlaista maataloustuotantoa.

voi paskat.  mistä nuita ilmotuslomakkeita saabi?   taisin unohtaa kylvää 5 hehtaaria syysviljaa lokakuussa.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.221375


"EU:n komissio on päättänyt myöntää Suomelle miljoona euroa viime syksyn satovahinkojen korvaamiseen. Suomi voi maksaa kansallisista varoista viljelijöille toisen miljoonan.

Neuvottelut kansallisesti maksettavasta miljoonasta eurosta ovat menossa, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoi MT:lle torstaina.

Leppä toteaa, että summat ovat tarpeeseen nähden pieniä, eivätkä kata kaikkea vahinkoa.

Ministeri kertoo, että vielä ei ole päätetty kuinka kriisituki kohdennetaan. Summan pienuuden takia siitä on hankala saada hyötyä irti.

Myös maksuaikataulu on auki. Ripeyteen pyritään, sillä maatalouden vaikea taloustilanne on jatkunut pitkään.

MTK:n johtokunta keskusteli satovahinkoihin käytettävästä kriisituesta tiistaina. Tuen todettiin olevan täysin riittämätön kattamaan vaikean kasvukauden aiheuttamat vahingot tuottajille.

Kansallisen rahoituksenkin kanssa, eli jos tuki on kaksi miljoonaa euroa, tukea heltiäisi tasan jaettuna vain euro jokaiselle Suomen viljellylle peltohehtaarille, kokouksessa todettiin.

Tiistaina MTK:ssa oli ennakkotieto, että EU sallii tuen maksamisen kylvämättä jääneen syysvilja-alan perusteella. MTK:n johtokunta katsoo maksuperusteen vääräksi.

Syysviljan viljely painottuu maan etelä- ja lounaisosiin, kun taas pahimmat vahingot sateinen ja viileä kasvukausi aiheutti Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa.

Ihmetystä herätti jakoperusteessa myös se, miten kylvämättä jäänyt ala todetaan. Vastaavaa perustetta ei ole tukien jakoperusteena aiemmin käytetty.

Ministeri Leppä sanoi torstaina, että tuen kohdentamisesta ei ole vielä päätöstä.

Lokakuussa MTK arvioi, että satomenetyksistä koitui viljelijöille 150 miljoonan euron tappiot. Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr arvioi, että 10 prosenttia viljasadosta jäi puimatta viime syksynä. Kuivauskustannukset olivat märkyyden takia korkeat.

Aiemmin on jo päätetty, että maatiloille maksetaan 25 miljoonan euron lisäys energiaveron palautukseen. Viime vuosina palautus on ollut noin 30 miljoonaa, eli lisäys lähes tuplaa palautuksen.

Leppä kertoo MT:lle, että palautus maksetaan vuoden 2017 energiankäytön mukaan. Energiaveron palautusta haetaan helmikuun loppuun mennessä.

Palautus maksetaan viimeistään syksyllä, Leppä sanoo. Hän toivoo, että se pystyttäisiin maksamaan mahdollisimman pian.

Kaiken kaikkiaan satovahinkoja korvataan maksimissaan 27:llä miljoonalla eurolla. Jos summa jaettaisiin tasan, se olisi noin 13 euroa per peltohehtaari.

Kevään aikana maa- ja metsätalousministeriö selvittää satovahinkovakuutusten vakuutusveron poistamista ja muita keinoja, joilla vakuutukset olisivat viljelijöille houkuttelevia.

Toimivat vakuutusmarkkinat helpottaisivat viljelijöiden taakkaa seuraavina katovuosina."







Ämteekoo katsoo maksuperusteen vääräksi. Ja samalla itse perustelee, että suurimmat vahingot olivat aivan jossain muualla.

Tämäkin on näkemys, koska syysviljan kylvämättä jääminen saattaa olla suurempi vahinko yhteiskunnan kannalta. Nyt ämteekoon mielestä tilanne olisi huono, jos etelän viljelijät saisivat satokorvauksia.

Ämteekoon mielestä korvauksia pitäisi maksaa niille alueille, joissa ei edes pitäisi harjoittaa kasvinviljelyä tai edes maataloutta.



Hyvä mtk. Jäsenmäärän muuttuminen on varmaa.

 Mielipideasia. Varmaan monen keski ja eteläeuroppalaisen mielestä tanskan salmien pohjoispuolella ei pitäis olla mitään viljelytoimintaa.

MTK on perseestä ja syvältä !

MTK on perseestä ja syvältä !

 Millä ja milloin teit mittaukset? ...että onko tuore näkemys...

Jos maksuhalukkuutta löytyy, perusteet kyllä kepuloinen maatalouspolitiikka mtk;n säestyksellä osaa kyllä löytää.

Niinkuin se maidon kriisituki, mutta vain c-tukialueelle. Mistä kummasta miljoonista ja taas miljoonista maitolitroista samoilla markkinoilla osattiin erottaa, jotta se on juuri sitä c-alueella tuotettua, joka vain on kärsinyt Venäjän pakoitteista. Outoa, eikö totta.

Tuokin vastine noista vaivaisesta kahdesta miljoonasta viljan katotuesta  todistaa,jotta tuokin raha on tarkoitus ohjata, vain ja ainoastaan c-tukialueelle.

MTK:n pahin painajainen olisi, jos viljelijä asuisi etelänavalla. Silloin kaikki muut olisi pohjoisia viljelijöitä.

No MTK on ylipäätänsä niin v1tun homo kun homo voi olla.

PiriJari potenssiin 100....


😂😂😂

Onhan Ruponenkin kylvänyt vaikka kuinka paljon syysviljoja, miksi kylvämättä jättämisestä pitäisi maksaa? Vähemmänhän se ahdistaa, kun ei tarvitse murehtia oraita läpi talven. Kerääjäkasvipalkkion päälle vielä korvaus kylvämättömyydestä olisi aika hoopo.

Maksetaanko energiaveron ylimääräinen palautus 2017 kulutuksen mukaan kuten MT lukee? Eihän öljyä ole kulunut niillä, joilla jäi kokonaan puimatta.

Onhan Ruponenkin kylvänyt vaikka kuinka paljon syysviljoja, miksi kylvämättä jättämisestä pitäisi maksaa? Vähemmänhän se ahdistaa, kun ei tarvitse murehtia oraita läpi talven. Kerääjäkasvipalkkion päälle vielä korvaus kylvämättömyydestä olisi aika hoopo.

Maksetaanko energiaveron ylimääräinen palautus 2017 kulutuksen mukaan kuten MT lukee? Eihän öljyä ole kulunut niillä, joilla jäi kokonaan puimatta.

😂😂😂😂😂😂😂


Hiposen Runtti ja SyysOhrat....

😂😂😂😂😂

Pullakäsien ja tissiposkien Sensor-Aatelia.

Hyi, mää olen ky R pä.


😂😂😂😂😂

MTK:n pahin painajainen olisi, jos viljelijä asuisi etelänavalla. Silloin kaikki muut olisi pohjoisia viljelijöitä.

Niiltä hajois kuuppa, lumikuuppa?


🤣🤣🤣🤣

Onhan Ruponenkin kylvänyt vaikka kuinka paljon syysviljoja, miksi kylvämättä jättämisestä pitäisi maksaa? Vähemmänhän se ahdistaa, kun ei tarvitse murehtia oraita läpi talven. Kerääjäkasvipalkkion päälle vielä korvaus kylvämättömyydestä olisi aika hoopo.

Maksetaanko energiaveron ylimääräinen palautus 2017 kulutuksen mukaan kuten MT lukee? Eihän öljyä ole kulunut niillä, joilla jäi kokonaan puimatta.

Onneton pointti koko hommassa on se, että eeuulla on outo käsitys Suomen maataloudesta ja ilmastosta. Kuvastaa koko pajan järjettömyyttä.

Ja kaikista hauskinta on se, että MTK vielä kyseenalaistaa tuollaisen aivopierun paljastamalla koko keskusliiton agendan. Eli etelä-Suomen maataloutta ei tunnusteta.

Koska koko maassa kuitenkin jäi kasveja korjaamatta pelloista, piti tässäkin tapauksessa saada huomauttaa, että suurimmat vahingot olivat c-alueella. Eli tänne meille heti tuki ny.


Ilman omiin housuihin paskomista MTK:n olisi pitänyt vain kyseenalaistaa koko eeuun idea satovahinkojen korvaamisesta.

Olisi hieno nähdä muuten perustelut viime aikojen muoti-ilmiölle, eli kriisituille. Millä perusteilla sitä jaettiin? Perustuiko se taloudellisiin vaikeuksiin vai ylisuuriin investointikuluihin? Ja jos se perustui vieraan pääoman kuluihin, mikä oikeasti on se vieraan pääoman tuotto.

Lainaus käyttäjältä: Lemmy - 19.01.18 - klo:20:57

Onhan Ruponenkin kylvänyt vaikka kuinka paljon syysviljoja, miksi kylvämättä jättämisestä pitäisi maksaa? Vähemmänhän se ahdistaa, kun ei tarvitse murehtia oraita läpi talven. Kerääjäkasvipalkkion päälle vielä korvaus kylvämättömyydestä olisi aika hoopo.

Maksetaanko energiaveron ylimääräinen palautus 2017 kulutuksen mukaan kuten MT lukee? Eihän öljyä ole kulunut niillä, joilla jäi kokonaan puimatta.

Onneton pointti koko hommassa on se, että eeuulla on outo käsitys Suomen maataloudesta ja ilmastosta. Kuvastaa koko pajan järjettömyyttä.

Ja kaikista hauskinta on se, että MTK vielä kyseenalaistaa tuollaisen aivopierun paljastamalla koko keskusliiton agendan. Eli etelä-Suomen maataloutta ei tunnusteta.

Koska koko maassa kuitenkin jäi kasveja korjaamatta pelloista, piti tässäkin tapauksessa saada huomauttaa, että suurimmat vahingot olivat c-alueella. Eli tänne meille heti tuki ny.


Ilman omiin housuihin paskomista MTK:n olisi pitänyt vain kyseenalaistaa koko eeuun idea satovahinkojen korvaamisesta.

Olisi hieno nähdä muuten perustelut viime aikojen muoti-ilmiölle, eli kriisituille. Millä perusteilla sitä jaettiin? Perustuiko se taloudellisiin vaikeuksiin vai ylisuuriin investointikuluihin? Ja jos se perustui vieraan pääoman kuluihin, mikä oikeasti on se vieraan pääoman tuotto.

^Koska koko maassa kuitenkin jäi kasveja korjaamatta pelloista, piti tässäkin tapauksessa saada huomauttaa, että suurimmat vahingot olivat c-alueella. Eli tänne meille heti tuki ny.

kummasti ne puheet pakkaa muuttumaan, ei tästä ole kauaakaa kun useampi henkilö toisti eemelin johdolla jotta  hyvin meni puintien puolesta etelä-suomessa, ei huolen häivää ja kastepisaraa

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 19.01.18 - klo:23:49

Lainaus käyttäjältä: Lemmy - 19.01.18 - klo:20:57

Onhan Ruponenkin kylvänyt vaikka kuinka paljon syysviljoja, miksi kylvämättä jättämisestä pitäisi maksaa? Vähemmänhän se ahdistaa, kun ei tarvitse murehtia oraita läpi talven. Kerääjäkasvipalkkion päälle vielä korvaus kylvämättömyydestä olisi aika hoopo.

Maksetaanko energiaveron ylimääräinen palautus 2017 kulutuksen mukaan kuten MT lukee? Eihän öljyä ole kulunut niillä, joilla jäi kokonaan puimatta.

Onneton pointti koko hommassa on se, että eeuulla on outo käsitys Suomen maataloudesta ja ilmastosta. Kuvastaa koko pajan järjettömyyttä.

Ja kaikista hauskinta on se, että MTK vielä kyseenalaistaa tuollaisen aivopierun paljastamalla koko keskusliiton agendan. Eli etelä-Suomen maataloutta ei tunnusteta.

Koska koko maassa kuitenkin jäi kasveja korjaamatta pelloista, piti tässäkin tapauksessa saada huomauttaa, että suurimmat vahingot olivat c-alueella. Eli tänne meille heti tuki ny.


Ilman omiin housuihin paskomista MTK:n olisi pitänyt vain kyseenalaistaa koko eeuun idea satovahinkojen korvaamisesta.

Olisi hieno nähdä muuten perustelut viime aikojen muoti-ilmiölle, eli kriisituille. Millä perusteilla sitä jaettiin? Perustuiko se taloudellisiin vaikeuksiin vai ylisuuriin investointikuluihin? Ja jos se perustui vieraan pääoman kuluihin, mikä oikeasti on se vieraan pääoman tuotto.

^Koska koko maassa kuitenkin jäi kasveja korjaamatta pelloista, piti tässäkin tapauksessa saada huomauttaa, että suurimmat vahingot olivat c-alueella. Eli tänne meille heti tuki ny.

kummasti ne puheet pakkaa muuttumaan, ei tästä ole kauaakaa kun useampi henkilö toisti eemelin johdolla jotta  hyvin meni puintien puolesta etelä-suomessa, ei huolen häivää ja kastepisaraa

Suhteessa varmaan menikin paremmin kuin pohjoisessa, mutta ei se ole mikään peruste satovahinkojen korvauksille.