Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Äes  (Luettu 13744 kertaa)

teek

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51
Vs: Äes
Feroxeja en oikeastaan oo harkinnut koska ei kuitenkaan ole aikeissa siirtyä sänkeä äestelemään.. vähäiset suorakylvöt.. n 5ha tulee ajettua rapidilla suoraan..

TRUBADUURI

Vs: Äes
Feroxeja en oikeastaan oo harkinnut koska ei kuitenkaan ole aikeissa siirtyä sänkeä äestelemään.. vähäiset suorakylvöt.. n 5ha tulee ajettua rapidilla suoraan..
Toi Potilan Master vaikuttais aika hyvältä vaihtoehdolta sulle.
Asioilla on tapana järjestyä.

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Äes
Ompa vähän kokemuksia äkeistä. Parko efektiveä ei taida olla kellään agronettiläisellä? Toplineja pitäis sentään olla.

Parkoa on niin vähän missään, että aika sattuma se olisi, jos noin 20 agronetissä pätevän joukkoon olisi yhtäkään etsinyt. Itse olin aikoinaan sellaisesta kaupoilla. Kävin yhtä katsomassakin työn touhussa Orimattilassa, mutta työn jälki ja vuotava sylinteri eivät oikein vakuuttaneet. Vaikea on tietysti sanoa, millainen jälki suuri niissä oloissa olisi ollut jollain toisella äkeellä. Kyselin asiasta myös Mustialan koulutilalta, jossa sellainen vekotin oli. Työjohtaja tai mikä tilanhoitaja nyt olikaan kertoi sen ostetun tarjouskilpailun perusteella, koska valtion rahoitus edellyttää kilpailutusta ja sen perusteella tehtyä hankintaa. Olisi kuulemma itse päätynyt toiseen merkkiin ja päätyisi edelleen.

Tällä en halua mustamaalata Parkoa, kunhan vain kerron, että ohuella pohjalla tässä on joutunut päätöksiä tekemään, mutta sentään jotain on ollut. Päädyin sitten Topline Superiin, johon olen kolmen kevään jäljiltä varsin tyytyväinen. Kynnetyn maan äkeenä se ei ehkä ihan ole perinteisen veroinen ja oikein hankalissa oloissa sen saa kyllä muokkaamattomana tukkoon, mutta enimmäkseen täyttää sille asetetut vaatimukset erittäin hyvin. Kotimaiseksi koneeksi myös työn ja materiaalien laatu vaikuttavat hyviltä.

ponydiesel

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 133
Vs: Äes
Jos  suurin osa kevytmuokattua niin Multivan Optima. Edullisempi ja kevyempi kuin Toplinet ja muut sänkiäkeet. Meidän savimailla toimii hyvin eikä tukkeudu. Edellisvuoden rapsimaita ajettu pelkästään sillä rikki. Takahara on ensimmäinen mikä alkaa keräämään pahnaa, piikit läpäisevät hyvin. Suosittelen.

TRUBADUURI

Vs: Äes
Ompa vähän kokemuksia äkeistä. Parko efektiveä ei taida olla kellään agronettiläisellä? Toplineja pitäis sentään olla.

Parkoa on niin vähän missään, että aika sattuma se olisi, jos noin 20 agronetissä pätevän joukkoon olisi yhtäkään etsinyt. Itse olin aikoinaan sellaisesta kaupoilla. Kävin yhtä katsomassakin työn touhussa Orimattilassa, mutta työn jälki ja vuotava sylinteri eivät oikein vakuuttaneet. Vaikea on tietysti sanoa, millainen jälki suuri niissä oloissa olisi ollut jollain toisella äkeellä. Kyselin asiasta myös Mustialan koulutilalta, jossa sellainen vekotin oli. Työjohtaja tai mikä tilanhoitaja nyt olikaan kertoi sen ostetun tarjouskilpailun perusteella, koska valtion rahoitus edellyttää kilpailutusta ja sen perusteella tehtyä hankintaa. Olisi kuulemma itse päätynyt toiseen merkkiin ja päätyisi edelleen.

Tällä en halua mustamaalata Parkoa, kunhan vain kerron, että ohuella pohjalla tässä on joutunut päätöksiä tekemään, mutta sentään jotain on ollut. Päädyin sitten Topline Superiin, johon olen kolmen kevään jäljiltä varsin tyytyväinen. Kynnetyn maan äkeenä se ei ehkä ihan ole perinteisen veroinen ja oikein hankalissa oloissa sen saa kyllä muokkaamattomana tukkoon, mutta enimmäkseen täyttää sille asetetut vaatimukset erittäin hyvin. Kotimaiseksi koneeksi myös työn ja materiaalien laatu vaikuttavat hyviltä.
Kuinka leveä äkeesi on ja minkä tehoisella vedät sitä sängessä? Pystyykö matalaan savimaan sänkiäestykseen n.3cm. Onko varpajyrällä vai haralla? Jättääkö harjanteita?

Viimeksi muokattu: 02.01.18 - klo:15:28 kirjoittanut TRUBADUURI

Asioilla on tapana järjestyä.

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Äes
Ompa vähän kokemuksia äkeistä. Parko efektiveä ei taida olla kellään agronettiläisellä? Toplineja pitäis sentään olla.

Parkoa on niin vähän missään, että aika sattuma se olisi, jos noin 20 agronetissä pätevän joukkoon olisi yhtäkään etsinyt. Itse olin aikoinaan sellaisesta kaupoilla. Kävin yhtä katsomassakin työn touhussa Orimattilassa, mutta työn jälki ja vuotava sylinteri eivät oikein vakuuttaneet. Vaikea on tietysti sanoa, millainen jälki suuri niissä oloissa olisi ollut jollain toisella äkeellä. Kyselin asiasta myös Mustialan koulutilalta, jossa sellainen vekotin oli. Työjohtaja tai mikä tilanhoitaja nyt olikaan kertoi sen ostetun tarjouskilpailun perusteella, koska valtion rahoitus edellyttää kilpailutusta ja sen perusteella tehtyä hankintaa. Olisi kuulemma itse päätynyt toiseen merkkiin ja päätyisi edelleen.

Tällä en halua mustamaalata Parkoa, kunhan vain kerron, että ohuella pohjalla tässä on joutunut päätöksiä tekemään, mutta sentään jotain on ollut. Päädyin sitten Topline Superiin, johon olen kolmen kevään jäljiltä varsin tyytyväinen. Kynnetyn maan äkeenä se ei ehkä ihan ole perinteisen veroinen ja oikein hankalissa oloissa sen saa kyllä muokkaamattomana tukkoon, mutta enimmäkseen täyttää sille asetetut vaatimukset erittäin hyvin. Kotimaiseksi koneeksi myös työn ja materiaalien laatu vaikuttavat hyviltä.
Kuinka leveä äkeesi on ja minkä tehoisella vedät sitä sängessä? Pystyykö matalaan savimaan sänkiäestykseen n.3cm. Onko varpajyrällä vai haralla? Jättääkö harjanteita?

6 metriä. Edessä pauhaava traktori vaihtelee, pienimmillään JD 3650 (n.135 hv), suurimmillaan JD 4450 (n. 190 hv). Yleensä kuitenkin NH TS 115 (n. 150 hv). Voima ei ole sänkiäestyksessä niinkään ollut rajoittava tekijä, eihän tämä kuitenkaan mikään kultivaattori ole. Jos piikit oikein syvään lyö niin sittenkin taitaa ennemmin loppua noissa pienemmissä koneissa pyöristä pito. Paripyörillä ei renkaan kuvio jaksa painua niin syvään sänkipellolla, mutta käytännössä sekään ei ole ongelma. Sitten kyllä meno hyytyy nopeasti, jos äes rupeaa kasaamaan olkea ja kohta myös maata kannatinpyörien eteen ja pyörä lakkaa pyörimästä. Joillain pelloilla, joinain vuonna kasaa herkemmin, joskus toiste ei koskaan. Jos kasaa, ongelma yleensä poistuu, kun löytää sopivan ajonopeuden ja työsyvyyden yhdistelmän. Joskus löytää helpommin, joskus vaikeammin.

Muokatulla alustalla, normaaliin 5 - 6 cm kylvösyvyyteen asti äes kulkee yllätävänkin kevyesti, jos malttaa olla lataamatta. Etuladan säädöllä saa kyllä sitten isoimmankin veturin nöyräksi.

Takana on varpajyrä ja kaksirivinen jälkiäes. Sängellä jälkiäes muuttuu äkkiä haravaksi, jos sen pitää kovin ottavassa asennossa, mutta siinä on kyllä monipuoliset säätömahdollisuudet. Jossain oloissa huomaa, että isot piikit harvassa jättävät vähän krouvimman jäljen perinteisiin äkeisiin verrattuna, mutta ei niitä harjanteita haitaksi asti ole. Painotusta jyrälle ja lisää ajonopeutta, niin jälki muuttuu tasaisemmaksi.

teek

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51
Vs: Äes
Jotain keskustelua aihe on herättänyt.. kiitos siitä.. mitäs enemmän saan pistämällä rahat kiinni optimaan verrattuna nykyiseen.. tuon toplinen taidan hylätä kollegan kanssa juttelun jälkeen.. ei varsinkaan kynnetylle eikä muutenkaan kovin kehunut.. sängellä toimii mutta muuten susi.. niinkuin arvelinkin.. potilasta vähä samaa mieltä ..

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Äes
Minulla on vanha potilan SPH 540. Todella oli herkkä tukkeutumaan. Otin suunilleen kaikki piikit irti ja aloin takareunasta alkaen järjestää niitä uudelleen. Siten, että rinnakkaisten piikkien väli ei koskaan ole alle 35 cm. Pohtimista tarvittiin, ja yksi piikkirivi piti tehdä lisää. Muutama lisäpiikin paikka tuli myös keskelle. Nyt menee kevytmuokatutkin hyvin läpi. Aiemmin se oli hankalaa. Lisäksi laitoin samalla hanhenjalat, jotta rikatkin kärsisivät enemmän. Hanhenjaloista menee minusta olki läpi vielä tavallistakin kärkeä huonommin, joten niistä ei apua saa. Kannattaa pohtia äkeen vierellä, mihin se tukkeaa. Sitten katsoa, löytyisikö koillekin piikeille uusi paikka. Ainakin vanhoissa on selvästi ollut tavoitteena saada oikea piikkitiheys, eikä ole niin paljon mietitty oljen läpäisevyyttä.
Don Essex

KallePP

  • Vieras
Vs: Äes
Ompa vähän kokemuksia äkeistä. Parko efektiveä ei taida olla kellään agronettiläisellä? Toplineja pitäis sentään olla.

Parkoa on niin vähän missään, että aika sattuma se olisi, jos noin 20 agronetissä pätevän joukkoon olisi yhtäkään etsinyt. Itse olin aikoinaan sellaisesta kaupoilla. Kävin yhtä katsomassakin työn touhussa Orimattilassa, mutta työn jälki ja vuotava sylinteri eivät oikein vakuuttaneet. Vaikea on tietysti sanoa, millainen jälki suuri niissä oloissa olisi ollut jollain toisella äkeellä. Kyselin asiasta myös Mustialan koulutilalta, jossa sellainen vekotin oli. Työjohtaja tai mikä tilanhoitaja nyt olikaan kertoi sen ostetun tarjouskilpailun perusteella, koska valtion rahoitus edellyttää kilpailutusta ja sen perusteella tehtyä hankintaa. Olisi kuulemma itse päätynyt toiseen merkkiin ja päätyisi edelleen.

Tällä en halua mustamaalata Parkoa, kunhan vain kerron, että ohuella pohjalla tässä on joutunut päätöksiä tekemään, mutta sentään jotain on ollut. Päädyin sitten Topline Superiin, johon olen kolmen kevään jäljiltä varsin tyytyväinen. Kynnetyn maan äkeenä se ei ehkä ihan ole perinteisen veroinen ja oikein hankalissa oloissa sen saa kyllä muokkaamattomana tukkoon, mutta enimmäkseen täyttää sille asetetut vaatimukset erittäin hyvin. Kotimaiseksi koneeksi myös työn ja materiaalien laatu vaikuttavat hyviltä.

Etkös sä ollut vannoutunut suorakylväjä? Ja nyt mennyt investoimaan kalliiseen äkeeseen. No ilmeisesti suorakylvö sitten osoittautunut epätyydyttäväksi menetelmäksi, kun on pitänyt tehdä investointi.

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: Äes
Vähä huono vertailla vanhaa potilan SHP 540, vielä jos vanhempaa viidellä rivillä piikit olevaa. Vastaan potilan masteriin jossa 8-9 rivillä piikit. On muuten aika paljon avarampi.
Ei varmaan mitään 90 luvun alun äkeitä ole suunniteltu sänkeen tai kevyt muokattuun, jo panonsa takia köykäsiä

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Äes
Vähä huono vertailla vanhaa potilan SHP 540, vielä jos vanhempaa viidellä rivillä piikit olevaa. Vastaan potilan masteriin jossa 8-9 rivillä piikit. On muuten aika paljon avarampi.
Ei varmaan mitään 90 luvun alun äkeitä ole suunniteltu sänkeen tai kevyt muokattuun, jo panonsa takia köykäsiä

Joo, aika samaa mieltä olen vertailukelpoisuudesta. Tarkoitus olikin sanoa, että vanhaakin voi vähän ajatuksella katsoa, josko siitä saisi pienillä muutoksilla toimivamman. Sänkiäestä tuosta Potilasta on jo hankalampi tehdä, mutta aloittaja tarkoittikin kevytmuokatuille soveltuvaa. Tuossa kun luin uudelleen, puhuttiin kevyistä maista. Ne hyvin kasvaneina, olkisina ja kevytmuokattuina ovat kyllä perinteisille, matalahkoille piikkimalleille hyvinkin haastavia. Korkeampi piikkimalli riittävän monella akselilla toimii varmasti paremmin olkisissa oloissa.

Jos tuota omaa, todellakin 90- luvun alun Potilaa ajattelee, niin onhan se nykyäkeisiin verrattuna kevyt. Mutta miksi tarvittaisiin painavampaa? Jos äkeen paino ei riitä, kannattaa pohtia miksi? Onko tilalla aina ollut tilanne, että äes on ollut liian kevyt? Vai onko maalle tapahtunut jotakin? Meillä oli tilanne suorakylvökauden jälkeen se, että 10 cm oli hyvin multavaa, ja potila toimi kevytmuokatussa piikkien muutoksien jälkeen hyvin. Kun taas aloitettiin kyntö (luomu ja ongelmien piilotus) olikin Potila käydä kevyeksi. 10cm alapuolella olikin vähämultaista tosi kovaa maata. Nyt sitä on jo alettu taas saada toimivaksi syvemmältäkin syväjuuristen vilja- palko- ja nurmikasvien avulla. Nyt Potila taas toimii hyvin ja yleensä maa on useimmiten kerta-ajolla kylvökunnossa. Aiemmin vaadittiin 2-3 ajokertaa. Nyt useampi ajokerta vain, jos kuoppia pitää täytellä.
Don Essex

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Äes
Ompa vähän kokemuksia äkeistä. Parko efektiveä ei taida olla kellään agronettiläisellä? Toplineja pitäis sentään olla.

Parkoa on niin vähän missään, että aika sattuma se olisi, jos noin 20 agronetissä pätevän joukkoon olisi yhtäkään etsinyt. Itse olin aikoinaan sellaisesta kaupoilla. Kävin yhtä katsomassakin työn touhussa Orimattilassa, mutta työn jälki ja vuotava sylinteri eivät oikein vakuuttaneet. Vaikea on tietysti sanoa, millainen jälki suuri niissä oloissa olisi ollut jollain toisella äkeellä. Kyselin asiasta myös Mustialan koulutilalta, jossa sellainen vekotin oli. Työjohtaja tai mikä tilanhoitaja nyt olikaan kertoi sen ostetun tarjouskilpailun perusteella, koska valtion rahoitus edellyttää kilpailutusta ja sen perusteella tehtyä hankintaa. Olisi kuulemma itse päätynyt toiseen merkkiin ja päätyisi edelleen.

Tällä en halua mustamaalata Parkoa, kunhan vain kerron, että ohuella pohjalla tässä on joutunut päätöksiä tekemään, mutta sentään jotain on ollut. Päädyin sitten Topline Superiin, johon olen kolmen kevään jäljiltä varsin tyytyväinen. Kynnetyn maan äkeenä se ei ehkä ihan ole perinteisen veroinen ja oikein hankalissa oloissa sen saa kyllä muokkaamattomana tukkoon, mutta enimmäkseen täyttää sille asetetut vaatimukset erittäin hyvin. Kotimaiseksi koneeksi myös työn ja materiaalien laatu vaikuttavat hyviltä.

Etkös sä ollut vannoutunut suorakylväjä? Ja nyt mennyt investoimaan kalliiseen äkeeseen. No ilmeisesti suorakylvö sitten osoittautunut epätyydyttäväksi menetelmäksi, kun on pitänyt tehdä investointi.

En ole sotilasvalan jälkeen vannonut yhtään mitään. Ensimmäisen suorakylvökoneen ostin vuonna 2002 ja siinä rytinässä hävitin aurat ja äkeen, kun niistä sai aika hyvin rahaa, jolle oli tarvetta. Suorakylvöön siirtymisen päävaikuttimina oli ajan ja rahan säästö, ei minkäänlainen ideologia.

Lautasmuokkarin taisin ostaan 2004 tai -5, kun alkoi olla olla selvää, etteivät kaikki maalajit kuivu koskaan kylvökuntoon ja muutenkin joskus tulee tarvetta mustata maata. Tuo äes tuli hankittua kolmisen vuotta sitten, kun sillekin alkoi olla tarvetta. Noilla pyörivillä koneilla pellon pintaan alkaa tulla pikkuhiljaa ajosuunnassa aallokkoa - pyykkilautaa. Sitä on laahaavalla koneella hyvä tasata. Myös viljelykierto ja kasvivalikoima on muuttunut: lumi - ohra lumi on vaihtunut monipuolisempaan kiertoon ja esimerkiksi kuminan olen havainnut lähtevän paremmin pikkuisen auki raavitusta kuin suorakylvetystä alustasta. Lisäksi muokkaus vähentää etanatuhojen riskiä ja nopeuttaa rikkojen itämistä, jolloin niitä saadaan torjuttua ennen kuminan kylvämistä. Ja kun vielä vähän omien peltojen ulkopuolellakin on tälle äkeelle kysyntää, niin sellainen tuli hommattua.

Nyt on sitten koneketju tehokkaampi, mutta taas vähintään yhtä kallis kuin aurat - äes - kylvökone -aikana, mutta toisaalta kun tällä välin ei ole vetureita uusittu, niin konepääoma ei kokonaisuudessaan ole kalliimpi. Uskon, että kasvin viljelyn onnistumisessa ratkaisevampaa on se, mitä perässä vedetään kuin se, millä vedetään.

Meillä on jotain 30 sellaista hehtaaria, joita ei ole auki raa***** vuoden 2002 jälkeen. Toisaalta viime syksynä kynnätin naapurilla 10 ha rukiin kylvöalustaksi. Toisen 10 ha ruista kylvin suoraan kuminan sänkeen. Taas kertyy kokemusta, mutta tuskin koskaan tulee sitä aikaa, jolloin voisin todeta, että nyt mä tän osaan, nyt tiedän oikean tavan toimia. 

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4367
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Äes
Taas kertyy kokemusta, mutta tuskin koskaan tulee sitä aikaa, jolloin voisin todeta, että nyt mä tän osaan, nyt tiedän oikean tavan toimia.

Koskaan ei pelkkä kokemus auta kun pitäisi olla vielä ennustajan lahjat mm. tulevien säiden suhteen :-(
Toki on lähes pomminvarmoja menetelmiä, mutta ne eivät muuten ole koskaan optimissaan muiden tekijöiden suhteen. Kuten kustannukset, ajankäyttö jne.

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: Äes
Eikös yleensä osa pelloista kynnetä, osa kevytmuokataan ja loput on sängellä. Pääsee ajoissa pellolle ja kevät kosteus ei ole karannut sägiltä kun niitä yleensä toisella tai kolmannella viikolla avataan kylvökuntoon