Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: teek - 29.12.17 - klo:19:32
-
Äestä olis ajatus päivittää.. ajatuksissa käynyt multivan topline superi.. mutta liekö turhan raju painoiltaan kun kuitenkin lähes kaikki on kultivoitua/ kynnettyä.. tukkeutumaton rakenne kuitenkin olis ehdoton vaade.. nykysen äkeen kanssa kun olkimassa tukkii hyvin herkästi .. mitäs mielipiteitä raadilla..
-
mikä mahtaa olla nykynen?
-
... ja mitä maalajit
-
Aivan.. maalajit melkolailla multapainotteisia ... osa toko karkeampaa mutta mitää jäykkää savea ei juurikaan... nykyinen äes ollut väderi nze.. muuten hyvä mutta tosiaan tukkii vähääkään vahvemmassa oljessa kultivoidulla niin ettei voi kun pintaa.rapsutella varoen.. hakusessa siis äes joka läpäisis hyvin mutta myös tekisi hyvän kylvöpohjan
-
Aivan.. maalajit melkolailla multapainotteisia ... osa toko karkeampaa mutta mitää jäykkää savea ei juurikaan... nykyinen äes ollut väderi nze.. muuten hyvä mutta tosiaan tukkii vähääkään vahvemmassa oljessa kultivoidulla niin ettei voi kun pintaa.rapsutella varoen.. hakusessa siis äes joka läpäisis hyvin mutta myös tekisi hyvän kylvöpohjan
Potilan Master riittäisi? Siinä on piikit 8-akselilla ja melko avara rakenne. Tekee hyvän kylvöpohjan, itse kyllä tyytyväinen äkeeseen.
-
Yhtenä vaivtoevtona sekin.. mielelläni kokemuksia ko laitteesta.. kaikenmoista puhutaan potilasta, omaan silmään kylläkin näytti melko vankkatekoiselta kun sitä potkimassa kävi..liekö sitte vanhemmissa vain lllut mjrheita..? Lisätään vielä että kuivalannnan kanssa pelataan niin sais se sen mullata myös..
-
Etsin myös sopivaa sänkiäestä. Parko, Multiva Topline ja Potila Maxer on kiinnostavien listalla. Väderstad ferox kiinnostaa vähän myös. Käyttökokemuksia kaipaisin eritoten Parkosta ja Feroksista. Raskaat savimaat kohteena. Syksyllä ja keväällä tarkoitus käyttää. Kylvö tapahtuu Tumen Nova Combilla.
-
Aivan.. maalajit melkolailla multapainotteisia ... osa toko karkeampaa mutta mitää jäykkää savea ei juurikaan... nykyinen äes ollut väderi nze.. muuten hyvä mutta tosiaan tukkii vähääkään vahvemmassa oljessa kultivoidulla niin ettei voi kun pintaa.rapsutella varoen.. hakusessa siis äes joka läpäisis hyvin mutta myös tekisi hyvän kylvöpohjan
Oletko harkinnut äkeesi päivittämistä Feroksin piikeillä?
-
Etsin myös sopivaa sänkiäestä. Parko, Multiva Topline ja Potila Maxer on kiinnostavien listalla. Väderstad ferox kiinnostaa vähän myös. Käyttökokemuksia kaipaisin eritoten Parkosta ja Feroksista. Raskaat savimaat kohteena. Syksyllä ja keväällä tarkoitus käyttää. Kylvö tapahtuu Tumen Nova Combilla.
Ei millään pahalla, mutta kynnä välillä. Savi tiivistyy tosi paljon suorakylvöstä jos tosi kauan kyntämättä. Mulla yks lohko, savi, joka oli jonkinlaisena rintamamies-eläke-viherkesantona vuodesta 90. Jotain 6-7 v yritin suorakylvää, kyllä se kasvoi mutta ilmestyi semmosia heiniä joka ei glyfo tappanu. Kynsin, ja se oli kovaa ku mikä, ei ollut minkäänäköistä kyntöanturaa enää, repi satalitraisia lohkareita. Nykyään siellä kasvaa paaljon paremin, kultivaatori menee syvään ja vetovastus kohtuulinen ottaen huomioon että se on savi.
Silti aatelin jatkaa suorakyvöllä
-
Tän vuoden keväälle tuli 7m potilan masteri. Kolmen talon kimpassa oleva kone jolla ajettiin tänä vuonna n.200 ha kylvövalmista. Ei moitteita löytynyt kenenkään taholta. Aikaisempi äes oli 6m Vääderi NZA Cobra piikillä. Paremminhan tuo masteri kasvijätettä läpäisi kuin tiheällä piikkivälillä oleva vääderi mutta kun riittävästi kasvimassa pellolta löytyi niin tukkoon tuonkin sai. Toplinella kanssa ajanut muutamana vuotena enkä nää oikein mitään syytä miksi semmoiseen pitäisi rahojaan laittaa, liian painava, liian pitkä (tekee meidän mäkisillä mailla sen että töykän päällä on koneen perä on ilmassa ja peltoon jää vain renkaat jäljet) ja liian kallis. Eikä tuossa kasvijätteen läpäisykyvyssäkään mitään hurraamisen aihetta ole.
Jos kysyjällä vielä multapainotteisia maita niin mielestäni topline menee vähän tykillä kärpästen ampumishommaksi. Eikö kyseessä kuitenkin helposti muokkautuvat maat?
Ihan mielenkiintoinen vaihtoehto olisi tuo trubaduurin ehdotus päivittää nykyinen äes Feroksin piikeillä ja samalla tietysti harventaa piikkiväliä, toinen vaihtoehto vaihtaa vain piikkien kärjet esim hanhenjalkamalliin kärkiin ja tätä kautta saada piikkiväliä harvemmaksi.
-
Etsin myös sopivaa sänkiäestä. Parko, Multiva Topline ja Potila Maxer on kiinnostavien listalla. Väderstad ferox kiinnostaa vähän myös. Käyttökokemuksia kaipaisin eritoten Parkosta ja Feroksista. Raskaat savimaat kohteena. Syksyllä ja keväällä tarkoitus käyttää. Kylvö tapahtuu Tumen Nova Combilla.
Ei millään pahalla, mutta kynnä välillä. Savi tiivistyy tosi paljon suorakylvöstä jos tosi kauan kyntämättä. Mulla yks lohko, savi, joka oli jonkinlaisena rintamamies-eläke-viherkesantona vuodesta 90. Jotain 6-7 v yritin suorakylvää, kyllä se kasvoi mutta ilmestyi semmosia heiniä joka ei glyfo tappanu. Kynsin, ja se oli kovaa ku mikä, ei ollut minkäänäköistä kyntöanturaa enää, repi satalitraisia lohkareita. Nykyään siellä kasvaa paaljon paremin, kultivaatori menee syvään ja vetovastus kohtuulinen ottaen huomioon että se on savi.
Silti aatelin jatkaa suorakyvöllä
Joo-o.. samanmoiset kokemukset mullakin suorakylvetyistä savista.. Eka kerta kyntää oli jotain aivan kamalaa.. Nyt sitten on pehmennyt ja vielä kun oli vahva apila 2 vuotta niin jo alkoi muokkaukset sujua..
-
Etsin myös sopivaa sänkiäestä. Parko, Multiva Topline ja Potila Maxer on kiinnostavien listalla. Väderstad ferox kiinnostaa vähän myös. Käyttökokemuksia kaipaisin eritoten Parkosta ja Feroksista. Raskaat savimaat kohteena. Syksyllä ja keväällä tarkoitus käyttää. Kylvö tapahtuu Tumen Nova Combilla.
Ei millään pahalla, mutta kynnä välillä. Savi tiivistyy tosi paljon suorakylvöstä jos tosi kauan kyntämättä. Mulla yks lohko, savi, joka oli jonkinlaisena rintamamies-eläke-viherkesantona vuodesta 90. Jotain 6-7 v yritin suorakylvää, kyllä se kasvoi mutta ilmestyi semmosia heiniä joka ei glyfo tappanu. Kynsin, ja se oli kovaa ku mikä, ei ollut minkäänäköistä kyntöanturaa enää, repi satalitraisia lohkareita. Nykyään siellä kasvaa paaljon paremin, kultivaatori menee syvään ja vetovastus kohtuulinen ottaen huomioon että se on savi.
Silti aatelin jatkaa suorakyvöllä
Joo-o.. samanmoiset kokemukset mullakin suorakylvetyistä savista.. Eka kerta kyntää oli jotain aivan kamalaa.. Nyt sitten on pehmennyt ja vielä kun oli vahva apila 2 vuotta niin jo alkoi muokkaukset sujua..
Nää vuodet on muuttunut huomattavan sateisiksi, ja siitä syystä aion ottaa ohramaiden esimuokkaukseen kynnön mukaan. Vehnä, kaura ja pellava edelleen suorakylvöllä, tarvittaessa sänkiäestyksellä.
-
Juu meillä melko helposti muokkatuvaa mutta toki sen verran että vaihtelevaa maalajia että pientä kokkaretta jää.. nykyisellä pääsääntöisesti 2 kertaan ajettu.. kylläkin mietityttää juuri toi toplinen pituus ja raskaus.. varmaan ennemmin jäykemmälle savelle parempi.. kestävyydeltään mainittava että nykyinen vääderi osoittautunut hyväksi.. ajettu kuitenkin pitkän matkaa vuosken varrella ja edellee täysin ehjä ja suora.. ainoana remonttina jälkiharan kumeja.. tukkeutuu vain pirun herkästi tosiaan varsinkin kevytmuokatussa kaurassa ja vehnässä.. ja paskan multaus ei ole kovim tehokas..vanha isäntä kovasti potilaa vastaan.. mutta vissiin lähinnä 1åv vanhojen murheita ollut.. multivasta melko hyvä tarjous kylläkin pöydällä.. mutta mutta..
-
Juu meillä melko helposti muokkatuvaa mutta toki sen verran että vaihtelevaa maalajia että pientä kokkaretta jää.. nykyisellä pääsääntöisesti 2 kertaan ajettu.. kylläkin mietityttää juuri toi toplinen pituus ja raskaus.. varmaan ennemmin jäykemmälle savelle parempi.. kestävyydeltään mainittava että nykyinen vääderi osoittautunut hyväksi.. ajettu kuitenkin pitkän matkaa vuosken varrella ja edellee täysin ehjä ja suora.. ainoana remonttina jälkiharan kumeja.. tukkeutuu vain pirun herkästi tosiaan varsinkin kevytmuokatussa kaurassa ja vehnässä.. ja paskan multaus ei ole kovim tehokas..vanha isäntä kovasti potilaa vastaan.. mutta vissiin lähinnä 1åv vanhojen murheita ollut.. multivasta melko hyvä tarjous kylläkin pöydällä.. mutta mutta..
Itselläni on Potilan Masterilla takana viidet kylvöt. Yhtään piikkiä ei ole mennyt eikä muutenkaan ole ollut mitään muuta kuin perään ja menoksi. Piikit 8-akselilla, joten sen suhteen kyllä yksi avarimpia äkeitä. Maxeriin en itse nähnyt järkeä lisärajoha laittaa.
-
Ompa vähän kokemuksia äkeistä. Parko efektiveä ei taida olla kellään agronettiläisellä? Toplineja pitäis sentään olla.
-
Feroxeja en oikeastaan oo harkinnut koska ei kuitenkaan ole aikeissa siirtyä sänkeä äestelemään.. vähäiset suorakylvöt.. n 5ha tulee ajettua rapidilla suoraan..
-
Feroxeja en oikeastaan oo harkinnut koska ei kuitenkaan ole aikeissa siirtyä sänkeä äestelemään.. vähäiset suorakylvöt.. n 5ha tulee ajettua rapidilla suoraan..
Toi Potilan Master vaikuttais aika hyvältä vaihtoehdolta sulle.
-
Ompa vähän kokemuksia äkeistä. Parko efektiveä ei taida olla kellään agronettiläisellä? Toplineja pitäis sentään olla.
Parkoa on niin vähän missään, että aika sattuma se olisi, jos noin 20 agronetissä pätevän joukkoon olisi yhtäkään etsinyt. Itse olin aikoinaan sellaisesta kaupoilla. Kävin yhtä katsomassakin työn touhussa Orimattilassa, mutta työn jälki ja vuotava sylinteri eivät oikein vakuuttaneet. Vaikea on tietysti sanoa, millainen jälki suuri niissä oloissa olisi ollut jollain toisella äkeellä. Kyselin asiasta myös Mustialan koulutilalta, jossa sellainen vekotin oli. Työjohtaja tai mikä tilanhoitaja nyt olikaan kertoi sen ostetun tarjouskilpailun perusteella, koska valtion rahoitus edellyttää kilpailutusta ja sen perusteella tehtyä hankintaa. Olisi kuulemma itse päätynyt toiseen merkkiin ja päätyisi edelleen.
Tällä en halua mustamaalata Parkoa, kunhan vain kerron, että ohuella pohjalla tässä on joutunut päätöksiä tekemään, mutta sentään jotain on ollut. Päädyin sitten Topline Superiin, johon olen kolmen kevään jäljiltä varsin tyytyväinen. Kynnetyn maan äkeenä se ei ehkä ihan ole perinteisen veroinen ja oikein hankalissa oloissa sen saa kyllä muokkaamattomana tukkoon, mutta enimmäkseen täyttää sille asetetut vaatimukset erittäin hyvin. Kotimaiseksi koneeksi myös työn ja materiaalien laatu vaikuttavat hyviltä.
-
Jos suurin osa kevytmuokattua niin Multivan Optima. Edullisempi ja kevyempi kuin Toplinet ja muut sänkiäkeet. Meidän savimailla toimii hyvin eikä tukkeudu. Edellisvuoden rapsimaita ajettu pelkästään sillä rikki. Takahara on ensimmäinen mikä alkaa keräämään pahnaa, piikit läpäisevät hyvin. Suosittelen.
-
Ompa vähän kokemuksia äkeistä. Parko efektiveä ei taida olla kellään agronettiläisellä? Toplineja pitäis sentään olla.
Parkoa on niin vähän missään, että aika sattuma se olisi, jos noin 20 agronetissä pätevän joukkoon olisi yhtäkään etsinyt. Itse olin aikoinaan sellaisesta kaupoilla. Kävin yhtä katsomassakin työn touhussa Orimattilassa, mutta työn jälki ja vuotava sylinteri eivät oikein vakuuttaneet. Vaikea on tietysti sanoa, millainen jälki suuri niissä oloissa olisi ollut jollain toisella äkeellä. Kyselin asiasta myös Mustialan koulutilalta, jossa sellainen vekotin oli. Työjohtaja tai mikä tilanhoitaja nyt olikaan kertoi sen ostetun tarjouskilpailun perusteella, koska valtion rahoitus edellyttää kilpailutusta ja sen perusteella tehtyä hankintaa. Olisi kuulemma itse päätynyt toiseen merkkiin ja päätyisi edelleen.
Tällä en halua mustamaalata Parkoa, kunhan vain kerron, että ohuella pohjalla tässä on joutunut päätöksiä tekemään, mutta sentään jotain on ollut. Päädyin sitten Topline Superiin, johon olen kolmen kevään jäljiltä varsin tyytyväinen. Kynnetyn maan äkeenä se ei ehkä ihan ole perinteisen veroinen ja oikein hankalissa oloissa sen saa kyllä muokkaamattomana tukkoon, mutta enimmäkseen täyttää sille asetetut vaatimukset erittäin hyvin. Kotimaiseksi koneeksi myös työn ja materiaalien laatu vaikuttavat hyviltä.
Kuinka leveä äkeesi on ja minkä tehoisella vedät sitä sängessä? Pystyykö matalaan savimaan sänkiäestykseen n.3cm. Onko varpajyrällä vai haralla? Jättääkö harjanteita?
-
Ompa vähän kokemuksia äkeistä. Parko efektiveä ei taida olla kellään agronettiläisellä? Toplineja pitäis sentään olla.
Parkoa on niin vähän missään, että aika sattuma se olisi, jos noin 20 agronetissä pätevän joukkoon olisi yhtäkään etsinyt. Itse olin aikoinaan sellaisesta kaupoilla. Kävin yhtä katsomassakin työn touhussa Orimattilassa, mutta työn jälki ja vuotava sylinteri eivät oikein vakuuttaneet. Vaikea on tietysti sanoa, millainen jälki suuri niissä oloissa olisi ollut jollain toisella äkeellä. Kyselin asiasta myös Mustialan koulutilalta, jossa sellainen vekotin oli. Työjohtaja tai mikä tilanhoitaja nyt olikaan kertoi sen ostetun tarjouskilpailun perusteella, koska valtion rahoitus edellyttää kilpailutusta ja sen perusteella tehtyä hankintaa. Olisi kuulemma itse päätynyt toiseen merkkiin ja päätyisi edelleen.
Tällä en halua mustamaalata Parkoa, kunhan vain kerron, että ohuella pohjalla tässä on joutunut päätöksiä tekemään, mutta sentään jotain on ollut. Päädyin sitten Topline Superiin, johon olen kolmen kevään jäljiltä varsin tyytyväinen. Kynnetyn maan äkeenä se ei ehkä ihan ole perinteisen veroinen ja oikein hankalissa oloissa sen saa kyllä muokkaamattomana tukkoon, mutta enimmäkseen täyttää sille asetetut vaatimukset erittäin hyvin. Kotimaiseksi koneeksi myös työn ja materiaalien laatu vaikuttavat hyviltä.
Kuinka leveä äkeesi on ja minkä tehoisella vedät sitä sängessä? Pystyykö matalaan savimaan sänkiäestykseen n.3cm. Onko varpajyrällä vai haralla? Jättääkö harjanteita?
6 metriä. Edessä pauhaava traktori vaihtelee, pienimmillään JD 3650 (n.135 hv), suurimmillaan JD 4450 (n. 190 hv). Yleensä kuitenkin NH TS 115 (n. 150 hv). Voima ei ole sänkiäestyksessä niinkään ollut rajoittava tekijä, eihän tämä kuitenkaan mikään kultivaattori ole. Jos piikit oikein syvään lyö niin sittenkin taitaa ennemmin loppua noissa pienemmissä koneissa pyöristä pito. Paripyörillä ei renkaan kuvio jaksa painua niin syvään sänkipellolla, mutta käytännössä sekään ei ole ongelma. Sitten kyllä meno hyytyy nopeasti, jos äes rupeaa kasaamaan olkea ja kohta myös maata kannatinpyörien eteen ja pyörä lakkaa pyörimästä. Joillain pelloilla, joinain vuonna kasaa herkemmin, joskus toiste ei koskaan. Jos kasaa, ongelma yleensä poistuu, kun löytää sopivan ajonopeuden ja työsyvyyden yhdistelmän. Joskus löytää helpommin, joskus vaikeammin.
Muokatulla alustalla, normaaliin 5 - 6 cm kylvösyvyyteen asti äes kulkee yllätävänkin kevyesti, jos malttaa olla lataamatta. Etuladan säädöllä saa kyllä sitten isoimmankin veturin nöyräksi.
Takana on varpajyrä ja kaksirivinen jälkiäes. Sängellä jälkiäes muuttuu äkkiä haravaksi, jos sen pitää kovin ottavassa asennossa, mutta siinä on kyllä monipuoliset säätömahdollisuudet. Jossain oloissa huomaa, että isot piikit harvassa jättävät vähän krouvimman jäljen perinteisiin äkeisiin verrattuna, mutta ei niitä harjanteita haitaksi asti ole. Painotusta jyrälle ja lisää ajonopeutta, niin jälki muuttuu tasaisemmaksi.
-
Jotain keskustelua aihe on herättänyt.. kiitos siitä.. mitäs enemmän saan pistämällä rahat kiinni optimaan verrattuna nykyiseen.. tuon toplinen taidan hylätä kollegan kanssa juttelun jälkeen.. ei varsinkaan kynnetylle eikä muutenkaan kovin kehunut.. sängellä toimii mutta muuten susi.. niinkuin arvelinkin.. potilasta vähä samaa mieltä ..
-
Minulla on vanha potilan SPH 540. Todella oli herkkä tukkeutumaan. Otin suunilleen kaikki piikit irti ja aloin takareunasta alkaen järjestää niitä uudelleen. Siten, että rinnakkaisten piikkien väli ei koskaan ole alle 35 cm. Pohtimista tarvittiin, ja yksi piikkirivi piti tehdä lisää. Muutama lisäpiikin paikka tuli myös keskelle. Nyt menee kevytmuokatutkin hyvin läpi. Aiemmin se oli hankalaa. Lisäksi laitoin samalla hanhenjalat, jotta rikatkin kärsisivät enemmän. Hanhenjaloista menee minusta olki läpi vielä tavallistakin kärkeä huonommin, joten niistä ei apua saa. Kannattaa pohtia äkeen vierellä, mihin se tukkeaa. Sitten katsoa, löytyisikö koillekin piikeille uusi paikka. Ainakin vanhoissa on selvästi ollut tavoitteena saada oikea piikkitiheys, eikä ole niin paljon mietitty oljen läpäisevyyttä.
-
Ompa vähän kokemuksia äkeistä. Parko efektiveä ei taida olla kellään agronettiläisellä? Toplineja pitäis sentään olla.
Parkoa on niin vähän missään, että aika sattuma se olisi, jos noin 20 agronetissä pätevän joukkoon olisi yhtäkään etsinyt. Itse olin aikoinaan sellaisesta kaupoilla. Kävin yhtä katsomassakin työn touhussa Orimattilassa, mutta työn jälki ja vuotava sylinteri eivät oikein vakuuttaneet. Vaikea on tietysti sanoa, millainen jälki suuri niissä oloissa olisi ollut jollain toisella äkeellä. Kyselin asiasta myös Mustialan koulutilalta, jossa sellainen vekotin oli. Työjohtaja tai mikä tilanhoitaja nyt olikaan kertoi sen ostetun tarjouskilpailun perusteella, koska valtion rahoitus edellyttää kilpailutusta ja sen perusteella tehtyä hankintaa. Olisi kuulemma itse päätynyt toiseen merkkiin ja päätyisi edelleen.
Tällä en halua mustamaalata Parkoa, kunhan vain kerron, että ohuella pohjalla tässä on joutunut päätöksiä tekemään, mutta sentään jotain on ollut. Päädyin sitten Topline Superiin, johon olen kolmen kevään jäljiltä varsin tyytyväinen. Kynnetyn maan äkeenä se ei ehkä ihan ole perinteisen veroinen ja oikein hankalissa oloissa sen saa kyllä muokkaamattomana tukkoon, mutta enimmäkseen täyttää sille asetetut vaatimukset erittäin hyvin. Kotimaiseksi koneeksi myös työn ja materiaalien laatu vaikuttavat hyviltä.
Etkös sä ollut vannoutunut suorakylväjä? Ja nyt mennyt investoimaan kalliiseen äkeeseen. No ilmeisesti suorakylvö sitten osoittautunut epätyydyttäväksi menetelmäksi, kun on pitänyt tehdä investointi.
-
Vähä huono vertailla vanhaa potilan SHP 540, vielä jos vanhempaa viidellä rivillä piikit olevaa. Vastaan potilan masteriin jossa 8-9 rivillä piikit. On muuten aika paljon avarampi.
Ei varmaan mitään 90 luvun alun äkeitä ole suunniteltu sänkeen tai kevyt muokattuun, jo panonsa takia köykäsiä
-
Vähä huono vertailla vanhaa potilan SHP 540, vielä jos vanhempaa viidellä rivillä piikit olevaa. Vastaan potilan masteriin jossa 8-9 rivillä piikit. On muuten aika paljon avarampi.
Ei varmaan mitään 90 luvun alun äkeitä ole suunniteltu sänkeen tai kevyt muokattuun, jo panonsa takia köykäsiä
Joo, aika samaa mieltä olen vertailukelpoisuudesta. Tarkoitus olikin sanoa, että vanhaakin voi vähän ajatuksella katsoa, josko siitä saisi pienillä muutoksilla toimivamman. Sänkiäestä tuosta Potilasta on jo hankalampi tehdä, mutta aloittaja tarkoittikin kevytmuokatuille soveltuvaa. Tuossa kun luin uudelleen, puhuttiin kevyistä maista. Ne hyvin kasvaneina, olkisina ja kevytmuokattuina ovat kyllä perinteisille, matalahkoille piikkimalleille hyvinkin haastavia. Korkeampi piikkimalli riittävän monella akselilla toimii varmasti paremmin olkisissa oloissa.
Jos tuota omaa, todellakin 90- luvun alun Potilaa ajattelee, niin onhan se nykyäkeisiin verrattuna kevyt. Mutta miksi tarvittaisiin painavampaa? Jos äkeen paino ei riitä, kannattaa pohtia miksi? Onko tilalla aina ollut tilanne, että äes on ollut liian kevyt? Vai onko maalle tapahtunut jotakin? Meillä oli tilanne suorakylvökauden jälkeen se, että 10 cm oli hyvin multavaa, ja potila toimi kevytmuokatussa piikkien muutoksien jälkeen hyvin. Kun taas aloitettiin kyntö (luomu ja ongelmien piilotus) olikin Potila käydä kevyeksi. 10cm alapuolella olikin vähämultaista tosi kovaa maata. Nyt sitä on jo alettu taas saada toimivaksi syvemmältäkin syväjuuristen vilja- palko- ja nurmikasvien avulla. Nyt Potila taas toimii hyvin ja yleensä maa on useimmiten kerta-ajolla kylvökunnossa. Aiemmin vaadittiin 2-3 ajokertaa. Nyt useampi ajokerta vain, jos kuoppia pitää täytellä.
-
Ompa vähän kokemuksia äkeistä. Parko efektiveä ei taida olla kellään agronettiläisellä? Toplineja pitäis sentään olla.
Parkoa on niin vähän missään, että aika sattuma se olisi, jos noin 20 agronetissä pätevän joukkoon olisi yhtäkään etsinyt. Itse olin aikoinaan sellaisesta kaupoilla. Kävin yhtä katsomassakin työn touhussa Orimattilassa, mutta työn jälki ja vuotava sylinteri eivät oikein vakuuttaneet. Vaikea on tietysti sanoa, millainen jälki suuri niissä oloissa olisi ollut jollain toisella äkeellä. Kyselin asiasta myös Mustialan koulutilalta, jossa sellainen vekotin oli. Työjohtaja tai mikä tilanhoitaja nyt olikaan kertoi sen ostetun tarjouskilpailun perusteella, koska valtion rahoitus edellyttää kilpailutusta ja sen perusteella tehtyä hankintaa. Olisi kuulemma itse päätynyt toiseen merkkiin ja päätyisi edelleen.
Tällä en halua mustamaalata Parkoa, kunhan vain kerron, että ohuella pohjalla tässä on joutunut päätöksiä tekemään, mutta sentään jotain on ollut. Päädyin sitten Topline Superiin, johon olen kolmen kevään jäljiltä varsin tyytyväinen. Kynnetyn maan äkeenä se ei ehkä ihan ole perinteisen veroinen ja oikein hankalissa oloissa sen saa kyllä muokkaamattomana tukkoon, mutta enimmäkseen täyttää sille asetetut vaatimukset erittäin hyvin. Kotimaiseksi koneeksi myös työn ja materiaalien laatu vaikuttavat hyviltä.
Etkös sä ollut vannoutunut suorakylväjä? Ja nyt mennyt investoimaan kalliiseen äkeeseen. No ilmeisesti suorakylvö sitten osoittautunut epätyydyttäväksi menetelmäksi, kun on pitänyt tehdä investointi.
En ole sotilasvalan jälkeen vannonut yhtään mitään. Ensimmäisen suorakylvökoneen ostin vuonna 2002 ja siinä rytinässä hävitin aurat ja äkeen, kun niistä sai aika hyvin rahaa, jolle oli tarvetta. Suorakylvöön siirtymisen päävaikuttimina oli ajan ja rahan säästö, ei minkäänlainen ideologia.
Lautasmuokkarin taisin ostaan 2004 tai -5, kun alkoi olla olla selvää, etteivät kaikki maalajit kuivu koskaan kylvökuntoon ja muutenkin joskus tulee tarvetta mustata maata. Tuo äes tuli hankittua kolmisen vuotta sitten, kun sillekin alkoi olla tarvetta. Noilla pyörivillä koneilla pellon pintaan alkaa tulla pikkuhiljaa ajosuunnassa aallokkoa - pyykkilautaa. Sitä on laahaavalla koneella hyvä tasata. Myös viljelykierto ja kasvivalikoima on muuttunut: lumi - ohra lumi on vaihtunut monipuolisempaan kiertoon ja esimerkiksi kuminan olen havainnut lähtevän paremmin pikkuisen auki raavitusta kuin suorakylvetystä alustasta. Lisäksi muokkaus vähentää etanatuhojen riskiä ja nopeuttaa rikkojen itämistä, jolloin niitä saadaan torjuttua ennen kuminan kylvämistä. Ja kun vielä vähän omien peltojen ulkopuolellakin on tälle äkeelle kysyntää, niin sellainen tuli hommattua.
Nyt on sitten koneketju tehokkaampi, mutta taas vähintään yhtä kallis kuin aurat - äes - kylvökone -aikana, mutta toisaalta kun tällä välin ei ole vetureita uusittu, niin konepääoma ei kokonaisuudessaan ole kalliimpi. Uskon, että kasvin viljelyn onnistumisessa ratkaisevampaa on se, mitä perässä vedetään kuin se, millä vedetään.
Meillä on jotain 30 sellaista hehtaaria, joita ei ole auki raa***** vuoden 2002 jälkeen. Toisaalta viime syksynä kynnätin naapurilla 10 ha rukiin kylvöalustaksi. Toisen 10 ha ruista kylvin suoraan kuminan sänkeen. Taas kertyy kokemusta, mutta tuskin koskaan tulee sitä aikaa, jolloin voisin todeta, että nyt mä tän osaan, nyt tiedän oikean tavan toimia.
-
Taas kertyy kokemusta, mutta tuskin koskaan tulee sitä aikaa, jolloin voisin todeta, että nyt mä tän osaan, nyt tiedän oikean tavan toimia.
Koskaan ei pelkkä kokemus auta kun pitäisi olla vielä ennustajan lahjat mm. tulevien säiden suhteen :-(
Toki on lähes pomminvarmoja menetelmiä, mutta ne eivät muuten ole koskaan optimissaan muiden tekijöiden suhteen. Kuten kustannukset, ajankäyttö jne.
-
Eikös yleensä osa pelloista kynnetä, osa kevytmuokataan ja loput on sängellä. Pääsee ajoissa pellolle ja kevät kosteus ei ole karannut sägiltä kun niitä yleensä toisella tai kolmannella viikolla avataan kylvökuntoon