Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018  (Luettu 20973 kertaa)

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018
Mallasohraa, Myllykauraa, Myllyvehnää, Härkäpapua, Rapsia, Riistanhoitopeltoa, ja vähä lhp

Äärisosialisti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 307
Vs: Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018
Onko tuossa mmp:ssa jokin sudenkuoppa, kun ei se ole kovinkaan suosittu.
Korvaus on ainakin kohdallaan.

Valvojien märkiä päiväunia nämä ilman muuta on. Tippa kikulin päässä yrittävät löytää edes yhden juolavehnän tai "huonosti" kukkivan hunajakukan, että saavat hylätä koko pellon.

Glyfolla, alkukesän avokesannoinilla ja viimeisenä kylvöpäivänä tehdyillä kylvöillä asiaa voi auttaa. Monivuotisiin monmuotoisuuspeltoihin ei pidä sekaantua.

-Joomies-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1131
Vs: Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018
Rehuohraa, tärkkelysperunaa, säilörehunurmea ja jotain lhp-nurmea.
Se mikä ei tapa, se vituttaa

Agraaari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1022
Vs: Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018
saneeraus öhpl ja jurtti eiku mites

Agraaari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1022
Vs: Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018
onneksi

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1999
Vs: Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018
Kolmasosa pinta-alasta ruokahernettä ja rapsia. Siihen syysviljat ni olkaa yli puolen. Entsyymimallas vipekkaa uutena itelle. Loppu rehuohraa, -kauraa ja vähän kevätvehnääki.

Jami2004

  • Vieras
Vs: Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018
Vehnää ja ohraa, vähän, kun ei oo muutenkaan paljoa.

Loput kaikkee mahdollista turhanpäivästä kenkäheinää ja muuta.

Tuet pitää maksimoida nyt kun niitä vielä saa humpuukista.

TOtta. Samilla pitää maksimoida kaikki että pystyy kituuttamaan koko vuoden pienvuokratilalla.


Pikkunilkki.

teek

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51
Vs: Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018
Ohraa, kauraa ja kevätvehnää ainakin.. härkäpapua todennäköisesti ja rypsiä/rapsia haaveissa.. toteutus vielä auki riippuu myös.ensi kevään kylvettävästä pinta alasta...

Mane

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5
Vs: Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018
Jurttia, kevätvehnää, ohraa ja saneerauskasvia. Hömppäheinät jääkööt vähemmälle.

4viljanpuuro

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 526
Vs: Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018
Juon kaljaa ja teen viljelysuunnitelmaa. Olen ehdottomasti sitä mieltä että mallasohra on suomen selkäranka, ilman sitä työläiset menevät lakkoon!

Mallasohraa 57%
Kauraa 14%
Ruis 9%
Luonnonhoitopelto 20%
Faija aina hoki et "tuosta meidän pojasta ei tuu kyllä ikinä yhtään mitään...." Nyt jälkeenpäin ajateltuna, hän saattoi olla aivan oikeassa.

teek

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51
Vs: Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018
Kuinkas moni edes yrittää viljellä niin että olis kauppaan vietäväksi jokseenkin täysiä kuormia.. itellä suunnitelmiin vaikuttaa paljon ko. Asia... toki rehuviljat omaan käyttöön.. mutta kauppaan lähtevistä pyrin miettimään juuri että saa jotenki fiksuilla kuormilla lähetettyä.. paras hinta viljelijälle ja autolle... itse viljaa ajaneena voin kokemuksesta sanoa että ensin pitäisi viedä muutama tonni ylikuormaa vähintää.. ja sitte toinen kuorma on jotain mitä lie... ei se tietysti mitenkään aina onnistu.. mutta tuli vaan mieleen ku näitä lueskelee että tästä ois etua kaikille..

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018
Houkuttelevaa olisi myös laittaa navetta kylmäksi ja pellot heinälle, joku tarvitseva voisi sitten korjata pientä korvausta vastaan.
Tein pienen simuloinnin taulukossa viiden vuoden päähän ja nykysysteemillä pärjäisi ihan hyvin tekemättä oikeastaan yhtään mitään. Eri juttu sitten on, jos tuleva tukikausi tuo jonkun viljelyvelvoitteen, mitä suuresti kyllä epäilen.
Nykysysteemissä on se mahdollisuus ketterille viljelijöille, jos pystyy aina uuden tukikauden alussa laskemaan miten tehdään asiat seuraavan tukijakson ajan, eikä anna minkään ikiaikaisen mtk:laisen ideologian sumentaa kirkasta ajattelua.

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 380
Vs: Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018
Houkuttelevaa olisi myös laittaa navetta kylmäksi ja pellot heinälle, joku tarvitseva voisi sitten korjata pientä korvausta vastaan.
Tein pienen simuloinnin taulukossa viiden vuoden päähän ja nykysysteemillä pärjäisi ihan hyvin tekemättä oikeastaan yhtään mitään. Eri juttu sitten on, jos tuleva tukikausi tuo jonkun viljelyvelvoitteen, mitä suuresti kyllä epäilen.
Nykysysteemissä on se mahdollisuus ketterille viljelijöille, jos pystyy aina uuden tukikauden alussa laskemaan miten tehdään asiat seuraavan tukijakson ajan, eikä anna minkään ikiaikaisen mtk:laisen ideologian sumentaa kirkasta ajattelua.

  Kannattaa ottaa huomioon ennen navetan tyhjentämistä ,että maatilalla on muitakin menoja kuin ,-siemenet,
-apulannat, -torjunta-aineet. Monelle karjanpidon lopettaneelle tullut yllätyksenä kuinka vähän peltoviljelyksestä
on tulosta jäänyt, koska karjanpidon aikana ei ole ymmärretty kuinka paljon on navetan tulosta käytetty peltopuolen
kustannuksiin (koneet ym.rahaa vaativat hankinnat) ja vakuutukset MYEL ym. menoista kertyy yllättävästi menoa.

Viimeksi muokattu: 31.12.17 - klo:12:21 kirjoittanut nisu

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018
Houkuttelevaa olisi myös laittaa navetta kylmäksi ja pellot heinälle, joku tarvitseva voisi sitten korjata pientä korvausta vastaan.
Tein pienen simuloinnin taulukossa viiden vuoden päähän ja nykysysteemillä pärjäisi ihan hyvin tekemättä oikeastaan yhtään mitään. Eri juttu sitten on, jos tuleva tukikausi tuo jonkun viljelyvelvoitteen, mitä suuresti kyllä epäilen.
Nykysysteemissä on se mahdollisuus ketterille viljelijöille, jos pystyy aina uuden tukikauden alussa laskemaan miten tehdään asiat seuraavan tukijakson ajan, eikä anna minkään ikiaikaisen mtk:laisen ideologian sumentaa kirkasta ajattelua.

  Kannattaa ottaa huomioon ennen navetan tyhjentämistä ,että maatilalla on muitakin menoja kuin ,-siemenet,
-apulannat, -torjunta-aineet. Monelle karjanpidon lopettaneelle tullut yllätyksenä kuinka vähän peltoviljelyksestä
on tulosta jäänyt, koska karjanpidon aikana ei ole ymmärretty kuinka paljon on navetan tulosta käytetty peltopuolen
kustannuksiin (koneet ym.rahaa vaativat hankinnat) ja vakuutukset MYEL ym. menoista kertyy yllättävästi menoa.

Tämän olen luonnollisesti huomioinut. Myel on suurin yksittäinen menoerä, jos sitä ei sitten alenna. Jää vakuutusmaksua -tiemaksua  yms .
Tukea olisi saatava noin 500e/ha .
Tuotannon loppuessa jää myöskin liikepääomaan sitoutunut raha tilille, jos onnistuu verotuksen venkaamaan sopivaksi.

Laskin myös siirtymisen pelkkään viljaan, olisi pitänyt hannkkia jonkinlainen kuivuri, siinä vaihtoehdossa olisi rahat vähitellen huvenneet, eli nisun ajatus on aivan oikeassa siinä ettei, peltoviljely noin keskimäärin kannata.

Viimeksi muokattu: 31.12.17 - klo:13:41 kirjoittanut optimisti

alpo10

  • Vieras
Vs: Viljelysuunnitelmat vuodelle 2018
Houkuttelevaa olisi myös laittaa navetta kylmäksi ja pellot heinälle, joku tarvitseva voisi sitten korjata pientä korvausta vastaan.
Tein pienen simuloinnin taulukossa viiden vuoden päähän ja nykysysteemillä pärjäisi ihan hyvin tekemättä oikeastaan yhtään mitään. Eri juttu sitten on, jos tuleva tukikausi tuo jonkun viljelyvelvoitteen, mitä suuresti kyllä epäilen.
Nykysysteemissä on se mahdollisuus ketterille viljelijöille, jos pystyy aina uuden tukikauden alussa laskemaan miten tehdään asiat seuraavan tukijakson ajan, eikä anna minkään ikiaikaisen mtk:laisen ideologian sumentaa kirkasta ajattelua.

  Kannattaa ottaa huomioon ennen navetan tyhjentämistä ,että maatilalla on muitakin menoja kuin ,-siemenet,
-apulannat, -torjunta-aineet. Monelle karjanpidon lopettaneelle tullut yllätyksenä kuinka vähän peltoviljelyksestä
on tulosta jäänyt, koska karjanpidon aikana ei ole ymmärretty kuinka paljon on navetan tulosta käytetty peltopuolen
kustannuksiin (koneet ym.rahaa vaativat hankinnat) ja vakuutukset MYEL ym. menoista kertyy yllättävästi menoa.

Tämän olen luonnollisesti huomioinut. Myel on suurin yksittäinen menoerä, jos sitä ei sitten alenna. Jää vakuutusmaksua -tiemaksua  yms .
Tukea olisi saatava noin 500e/ha .
Tuotannon loppuessa jää myöskin liikepääomaan sitoutunut raha tilille, jos onnistuu verotuksen venkaamaan sopivaksi.

Laskin myös siirtymisen pelkkään viljaan, olisi pitänyt hannkkia jonkinlainen kuivuri, siinä vaihtoehdossa olisi rahat vähitellen huvenneet, eli nisun ajatus on aivan oikeassa siinä ettei, peltoviljely noin keskimäärin kannata.
ajattelussa pitää mennä vielä askel taaksepäin.... onko (vanhalla) maatilalla asumisessa sitten viljelyn lopettamisen jälkeen mieltä. Yllättävästi näitä ei tule laskettua ennen kuin käytöstä poistetun tuotantorakennuksen sähköasennuksia uusii nettotuloilla tai ostaa alvillisen lumilingon tai aggregaatin. Tämä hitaasti näivettymisen tie on kallis, vai onko ajatuksissa että voi jatkaa tilanpitoa sitten parempien aikojen koittaessa?

Peltoviljelyn kannattavuus riippuu olemassa olevasta infrasta, jos joutuu investomaan niin tulee useita vuosia jolloin tuloa ei ole käytännössä ollenkaan....poistojen sijaan asia kannattaa varmistaa seuraamalla tilan koko kassavirtaa. Ilman investointeja taas ei pitkään voi jatkaa. Nykyistä hieman parempi hinta ja hyvät sadot nostavat homman mielekkyyttä, voi saada jopa palkkaa työlleen :)