ISOKALLIO TYKITTÄÄ ASIAA!!!
https://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2017/12/16/yle-parka/" Jos ottaa mittariksi Yleisradion, niin ihmisille saattaa tulla sellainen harhakäsitys, että poliitikot ovat aikamme megajulkkiksia. Eivät ole. Harhakäsitys johtuu siitä, että Yle myy julkisuutta niille poliitikoille, jotka suhtautuvat myötämielellä siihen, ettei Yleisradion tarvitse osallistua julkisten menojen säästötalkoisiin.
Eduskunta on joutunut järkeistämään julkisia menoja, jotta maamme velkaantumisvauhti saadaan pienenemään ja lisävelan otto jopa jollain aikavälillä loppumaan. Menoja on karsittu kaikista muista verovaroin ylläpidetyistä palveluista, paitsi Yleisradion kohdalla. Pasilan pullamössöt aikoivat hetken jopa mennä alkuvuodesta lakkoon, kun yhtiön rahoitusta ei täksi vuodeksi KASVATETTU.
Eduskunnan tehtävä on säätää lakeja. Yleisradion tehtävä on raportoida säädettävän lain sisällöstä ja kertoa objektiivisesti, miten kulloinenkin laki vaikuttaa kansalaisiin. Siinä tehtävässä Yleisradio epäonnistuu surkeasti. Toimittajat eivät vaivaudu perehtymään asioihin, vaan koheltavat siitä läpi, missä aita on matalin. Kun eivät viitsi tehdä töitään, he kutsuvat studioon kymmenen kansanedustajaa huutamaan toistensa päälle aidanseipäistä. Se, miksi toimittajat tekevät niin, johtuu laiskuuden lisäksi myös siitä, että heidän kannaltaan on tärkeää tarjota näkyvyyttä mahdollisimman monelle poliitikolle. Katsojista ei tarvitse välittää, koska Yle saa rahoituksensa poliittisilla päätöksillä. Rahat kerätään pakkoveroina kansalaisilta. Jopa sellaisilta, jotka pystyvät todistamaan, etteivät he omista televisiota eivätkä radiota.
Ammatillinen kunnianhimo Yleisradiossa on niin alhaalla, että jos sen haluaa vielä alemmaksi, pitää ottaa käyttöön kuokka ja lapio. Esimerkkinä voidaan mainita ulkomaantoimittajat, joilla olisi monesti useampikin päivä aikaa tehdä analyyttinen raportti asemamaansa tapahtumista. Mutta ei, yleisin tapa raportoida on, että toimittaja seisoo kromalle heijastetun asemamaan tunnetun muistomerkin edessä ja vastaa Pasilassa olevan toisen toimittajan kysymyksiin. Pienellä viiveellä tosin, jotta kalliita minuutteja saadaan kuulumaan paljon. Sketsiksi raportointi muuttuu usein siksi, ettei kotimaan toimittaja jaksa kuunnella ulkomaantoimittajan vastausta, vaan lukee paperista hänelle seuravan kysymyksen, johon ulkomaantoimittaja oli juuri antanut vastauksen.
Täysin koomiseksi Ylen uutiset muuttuvat silloin, kun toimittaja haastattelee toista Pasilassa toimivaa toimittajaa. Taas haaskaantuu aikaa, mutta toimittajilta säästyy vaiva tehdä vanhanaikainen kunnon uutisraportti ja esittää se, ilman että toinen toimittaja lypsää raporttia lause kerrallaan.
Asiaan on looginen selitys, siis sen lisäksi että toimittajat eivät viitsi tehdä töitään. Yleisradion toimittajat saavat suoran lähetyksen lisää aina, kun he esiintyvät suorassa lähetyksessä. Jos toimittaja tekisi raportin valmiiksi ja se ajettaisiin uutislähetyksessä nauhalta, lisät jäisivät saamatta.
En ymmärrä, miksi Yleisradio jopa palkitsee toimittajia siitä, etteivät he tee töitään kunnolla?"