Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe maa, ravinteet ja muokkaus  (Luettu 3695 kertaa)

taneli

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 193
maa, ravinteet ja muokkaus
Selvinpäin puolijauhoista tajunnanvirtaa...

Katselin tuossa puintien jälkeen kasvien juuria. Matalajuurinen kasvi ei pehmeällä rapamaallakaan mennyt syvälle, pienet n. 5 cm ja isot max 20 cm, mitään kovaa paikkaa ei siis ollut, mihin juuri olisi törmännyt. Tuokin oli paskanajon jälkeen kynnetty, yritetty matalaan kyntää, mutta painuuhan se pyörä pehmoisessa. Käytännössä se kasvien ravinteet siis käännettiin sinne pohjalle, mihin juuret ei edes uletu. Kuitenkin kasvukauden alussa näkyi selvästi syksyinen paskakasan ja kalkkikasan paikka. Mistä se kasvi tiesi, että siellä 15 sentin päässä on ravinteita odottamassa, kun juuret eivät sinne vielä voineet ulettettua? Onko madot ja muu pieneliöstö tuoneet niitä ravinteita talven aikana ylemmäs, vai onko kynnössä osa ravinteista jäänyt kuitenkin pinnan lähelle?

Lähdetään olettamuksesta, maan pieneliöstö ei ole routaisessa maassa ehtinyt paskaa levittää, sekä kyntö on sekoittanut ravinteita lähelle pintaa. Suurin osa ravinteista on siis kuitenkin painunut pohjalle, voisi siis luulla, että lähemmäs pintaa sekoitetut ravinteet olisi paremmin kasvukaudella käytössä. Pakkoko niitä ravinteita on siis sinne pohjalle kyntää?

Entäs jos sen paskan levittää siihen pintaan ennen kylvöä. Kylvinkoneen vantaa sitten sekoittaa paskaa vähän syvemmälle, mutta suuri osa jää pinnalle. Olikos tuo edes sallittua, oraille ainakin saa levittää, mutta sitten kaikki ravinteet jää pintaan, enkä mitenkään jaksa uskoa, että typpi ei haihtuisi siitä ihan hukkaan.

Entäs sitten lautasmuokkari, kevytmuokkari, vai mikä sen nimi nyt sitten onkaan. Sen ainakin rikkoo ja sekoittaa olkimassa ja mättäitä lähelle pintaa. Pinta on vaan sen jälkeen liian epätasainen. Multivan lautasmuokkarilla ajelin syksyllä sänkiä ja sänki kyllä sekoittui pääosin, keväällä paskanajossa pompotti aika paljon. Ehkä kuivemmissa olosuhteissa jälki olisi tasaisempi.

Kultivaattoria en ole kokeillut, sekoittaa ainakin jonkin verran. Se ei taida syksyllä riittää paskan multaukseen? Toimiikohan kultivaattori yleensäkään rapamailla ja villiheinämättäissä?

Jyrsin varmaan sekoittaa, mutta siitäkään ei ole kokemusta. Vähän samaa tyyliä olisi semmoinen kuokan tapaan toimiva, nimeä en nyt muista, jossain lehdessä joskus sellainenkin keksintö oli.

Sitten on vielä isompikiekkoinen kiekkomuokkari, siitäkään ei ole kokemusta. Niillä pitäisi kuitenkin päästä parhailla jopa 20 senttiin asti. Nuovaan vaatii paljon vetotehoa. Sitten kun tuollaisen lautasmuokkarin upottaa sinne viimeiseen märkään nurkkaan, niin lähteekö se sieltä kaivinkoneellakaan.


Tuskin mikään tapa on täydellinen kaikkiin olosuhteisiin. Mikä on riittävän hyvä menetelmä ja riittääkö jos ei valitse paikkein pahinta vaihtoehtoa. Pahimmista tintta-minuuttisavista ei ole kokemusta, mutta kovimmissa savikoissa pahin on ollut märkänä kynnetty, joka on sitten kuivunut liikaa, sitä louhikkoa ei sitten enää rikota. Eikä se rapamaillakaan märjässä sotkeminen ole hyväksi ollut, muuten ei ole kuin mättäistä haittaa.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Vs: maa, ravinteet ja muokkaus
Multivan lautasmuokkain ei pompota kun ajaa tarpeeksi kovaa. Semmosella 15 km/h alkaa jo kulkemaan nätisti. Toinen vaihtoehto on ajaa 7 km/h, mutta silloin se ei oikein sekoita eikä pätki sänkeä.
Mystinen kesälaatumies

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Vs: maa, ravinteet ja muokkaus
Joku juuristotutkija muistaakseni lausahti, että 20-30 cm syvemmällä on juuria, mitä lapiodiagnoosin avulla näkee.

Tuleva Tuottaja

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 290
Vs: maa, ravinteet ja muokkaus
Multivan lautasmuokkain ei pompota kun ajaa tarpeeksi kovaa. Semmosella 15 km/h alkaa jo kulkemaan nätisti. Toinen vaihtoehto on ajaa 7 km/h, mutta silloin se ei oikein sekoita eikä pätki sänkeä.
Kovin vauhti mitä olen Multivan muokkarilla ajanut taitaa olla 13km/h. Hinattavassa koneessa se vauhti ei tee pyykkilautaa vaan se ajokertojen määrä. Eteenkin päisteessä tahtoo tehdä pyykkilautaa kun monesti tulee hinkattua, väistämättä. Nostolaite koneilla se kuuluisa pyykkilauta efekti on helpommin huomattavissa verrattuna hinattavaan. Itse olen huomannut lautasen muokkaustehon perustuvan nopeuden lisäksi myös siihen kiekon malliin. Hammastettu ja täysin sileä kiekko tekevät paremman jäljen mitä sellainen ns. piparkakku malli. Ei ole sitä hammastusta eikä myöskään sitä terävää reunaa. Tietysti kiekon mallia pystyy kompensoimaan koneen nopeudella joka on tietysti riippuvainen vetokoneen tehosta. Ainakaan omilla koneilla ei jää tehoja reserviin vaan kaikki ponit laukkaa minkä vaan kerkiävät.
Muiden mielipiteillä ei ole väliä, kunhan on samaa mieltä kuin minä.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Vs: maa, ravinteet ja muokkaus
Multivan lautasmuokkain ei pompota kun ajaa tarpeeksi kovaa. Semmosella 15 km/h alkaa jo kulkemaan nätisti. Toinen vaihtoehto on ajaa 7 km/h, mutta silloin se ei oikein sekoita eikä pätki sänkeä.
Kovin vauhti mitä olen Multivan muokkarilla ajanut taitaa olla 13km/h. Hinattavassa koneessa se vauhti ei tee pyykkilautaa vaan se ajokertojen määrä. Eteenkin päisteessä tahtoo tehdä pyykkilautaa kun monesti tulee hinkattua, väistämättä. Nostolaite koneilla se kuuluisa pyykkilauta efekti on helpommin huomattavissa verrattuna hinattavaan. Itse olen huomannut lautasen muokkaustehon perustuvan nopeuden lisäksi myös siihen kiekon malliin. Hammastettu ja täysin sileä kiekko tekevät paremman jäljen mitä sellainen ns. piparkakku malli. Ei ole sitä hammastusta eikä myöskään sitä terävää reunaa. Tietysti kiekon mallia pystyy kompensoimaan koneen nopeudella joka on tietysti riippuvainen vetokoneen tehosta. Ainakaan omilla koneilla ei jää tehoja reserviin vaan kaikki ponit laukkaa minkä vaan kerkiävät.
Nää on nostolaitekoneita hinausvarustuksella, joita olen ajanut. 3,5 ja 4 m. Nelimetrinen on 150 heppaisella hiukan siinä ja siinä saako tarpeeksi vauhtia.
Mystinen kesälaatumies

Lemmy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 917
Vs: maa, ravinteet ja muokkaus
Jos olis sitä paskaa, ajaisin varmaan tarkkuuslevittimellä keväällä sängelle ja tekisin kylvömuokkauksen siitä näissä olosuhteissa. Silloin kun oli sitä kakkaa niin liukoista typpeä siinä oli hyvin vähän ja siitäkin varmaan haihtui. Siitä kuitenkin vapautui lisää typpeä pikkuhiljaa ja tuli seuraavinakin vuosina käyttöön. Täydellisin muokkaus olisi varmaan, kun lierot sotkisi sitä kakkaa syvemmälle ja muutenkin jelppaisi ojitusta ja muokkausta.
Kaaoksesta nousee harha, meille se on tähtitarha.
http://haapasalontila.fi/index.html

ALP

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6
Vs: maa, ravinteet ja muokkaus
Kunnolla kasvava syysvehnä kasvattaa puoleentoista metriin silmin nähtävät juuret. Myös kevätviljoilla juurten kasvuvauhti on hyväkuntoisessa maassa huimaa. Se, että juuret ei kasva juurikaan kylvö/kyntösyvyyttä syvemmälle kielii vakavista ongelmista pohjamaassa. (hapettomuus/tiivistymät) Hapettomuus on selvä merkki huonosta ojituksesta, joka taas tiivistää peltoa, joka aiheuttaa hapettomuutta jne... Eli juuret kyllä kasvavat sinne missä on vettä ja ravinteita, mutta jos maa on edes kerran kasvukaudesta veden kyllästämä ja/tai tiivis niin ne ei pysty kasvamaan. Kyntöantura ei välttämättä erotu maaprofiilissa selvänä, vaikka pohjamaa olisi pahoin tiivistynyt. pohjamaata tutkiessa kannattaa kaivaa väh. 50cm syvä kuoppa. Paras olisi jos voisi kaivaa kaivurilla salaojasyvyyteen asti,jotta näkee paremmin todelisen tilanteen. Kuitenkin tiivistymä voi ulottua jopa metriin (jurttimaat yms tintatut maat).

Mikäli tuota oravanpyörää ei saa käännettyä toiseen suuntaan, niin yli 6tn sadot ovat vain kaukaista utopiaa. Suomessa kuitenkin on potenttiaalia nykyisillä lajikkeilla ja suhteellisen runsaalla vesimäärällä huomattavasti tuotakin korkempiin  keskisatoihin. Se, että juuret eivät kasva syvemmälle aiheuttaa sen, että suurin osa vedestä jää kasvien ulottumattomiin. Tiivistynyt maa ei myöskään sido itseensä vettä kovin hyvin.

taneli

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 193
Vs: maa, ravinteet ja muokkaus
Kunnolla kasvava syysvehnä kasvattaa puoleentoista metriin silmin nähtävät juuret. Myös kevätviljoilla juurten kasvuvauhti on hyväkuntoisessa maassa huimaa. Se, että juuret ei kasva juurikaan kylvö/kyntösyvyyttä syvemmälle kielii vakavista ongelmista pohjamaassa. (hapettomuus/tiivistymät) Hapettomuus on selvä merkki huonosta ojituksesta, joka taas tiivistää peltoa, joka aiheuttaa hapettomuutta jne... Eli juuret kyllä kasvavat sinne missä on vettä ja ravinteita, mutta jos maa on edes kerran kasvukaudesta veden kyllästämä ja/tai tiivis niin ne ei pysty kasvamaan. Kyntöantura ei välttämättä erotu maaprofiilissa selvänä, vaikka pohjamaa olisi pahoin tiivistynyt. pohjamaata tutkiessa kannattaa kaivaa väh. 50cm syvä kuoppa. Paras olisi jos voisi kaivaa kaivurilla salaojasyvyyteen asti,jotta näkee paremmin todelisen tilanteen. Kuitenkin tiivistymä voi ulottua jopa metriin (jurttimaat yms tintatut maat).

Mikäli tuota oravanpyörää ei saa käännettyä toiseen suuntaan, niin yli 6tn sadot ovat vain kaukaista utopiaa. Suomessa kuitenkin on potenttiaalia nykyisillä lajikkeilla ja suhteellisen runsaalla vesimäärällä huomattavasti tuotakin korkempiin  keskisatoihin. Se, että juuret eivät kasva syvemmälle aiheuttaa sen, että suurin osa vedestä jää kasvien ulottumattomiin. Tiivistynyt maa ei myöskään sido itseensä vettä kovin hyvin.

Tänä vuonna ei juurien tarvinnut syvältä vettä etsiä, ihan pinnassakin kosteutta riitti. Mutta kyllä se tietysti maan kannalta on eduksi, jos juuret menee syvälle. Milläs se kasvi saa voimaa kasvattaa juurta syvälle, jos pinnassa ei ole voimaa. Tai miksi kasvi kasvattaisi juuret syvälle, jos pinnassakin on voimaa (ja vettä).
En ole kyllä huomannut, että syysvehnän juuret noin syvälle menisi. Täytyypä en sysksynä tarkastella. Kuminankin pitäisi maata paaluttaa, mutta olisko 30 senttiin mennyt parhaimmillaan, vähän kyntösyvyyttä syvemmälle. Oli vähän pettymys tuo kuminan 'muokkauskyky'.

Tuleva Tuottaja

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 290
Vs: maa, ravinteet ja muokkaus
Multivan lautasmuokkain ei pompota kun ajaa tarpeeksi kovaa. Semmosella 15 km/h alkaa jo kulkemaan nätisti. Toinen vaihtoehto on ajaa 7 km/h, mutta silloin se ei oikein sekoita eikä pätki sänkeä.
Kovin vauhti mitä olen Multivan muokkarilla ajanut taitaa olla 13km/h. Hinattavassa koneessa se vauhti ei tee pyykkilautaa vaan se ajokertojen määrä. Eteenkin päisteessä tahtoo tehdä pyykkilautaa kun monesti tulee hinkattua, väistämättä. Nostolaite koneilla se kuuluisa pyykkilauta efekti on helpommin huomattavissa verrattuna hinattavaan. Itse olen huomannut lautasen muokkaustehon perustuvan nopeuden lisäksi myös siihen kiekon malliin. Hammastettu ja täysin sileä kiekko tekevät paremman jäljen mitä sellainen ns. piparkakku malli. Ei ole sitä hammastusta eikä myöskään sitä terävää reunaa. Tietysti kiekon mallia pystyy kompensoimaan koneen nopeudella joka on tietysti riippuvainen vetokoneen tehosta. Ainakaan omilla koneilla ei jää tehoja reserviin vaan kaikki ponit laukkaa minkä vaan kerkiävät.
Nää on nostolaitekoneita hinausvarustuksella, joita olen ajanut. 3,5 ja 4 m. Nelimetrinen on 150 heppaisella hiukan siinä ja siinä saako tarpeeksi vauhtia.
Omissa(omissa ja omissa..) koneissa ainakin vaihteiston välitykset ja teho-paino suhde vaikuttaa koneen vetotehoon. 150hp kone vetää muokkaria paremmin mitä 160hp kone. 150hp kone on "tikimmässä" kunnossa koska teho-paino suhde on parempi. Okei, vaihteitakin on melkein tuplasti joten vaihteiden porrastus on parempi. Ne hevosvoimatkaan eivät aina kerro totuutta sillä joissain koneissa vääntöä on perkeleesti enemmän mitä esimerkiksi isompi tehoisissa. Kun teho loppuu niin mennään väännöllä.
Muiden mielipiteillä ei ole väliä, kunhan on samaa mieltä kuin minä.

ALP

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6
Vs: maa, ravinteet ja muokkaus
Kun esimerkiksi ohra kasvaa kunnolla, niin ei se pinnassa oleva vesi riitä kuin alkuun, sekä voimaahan on annettava starttilantana, mikäli paska kynnetään syvälle. Juuret kuitenkin voivat kasvaa jopa 1,5cm/vrk .esimerkiksi kahdeksan tonnin sadon käyttämä vesimäärä on niin suuri, että tämän kesän vesi riitä edes puoleen siitä. Loput vedestä on varastoitunut maaperään. Lisäksi se, että kuminan juuret ei kasva on vielä selvempi merkki siitä, että maassa ei ole kasvuedellytyksiä.

taneli

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 193
Vs: maa, ravinteet ja muokkaus
Kun esimerkiksi ohra kasvaa kunnolla, niin ei se pinnassa oleva vesi riitä kuin alkuun, sekä voimaahan on annettava starttilantana, mikäli paska kynnetään syvälle. Juuret kuitenkin voivat kasvaa jopa 1,5cm/vrk .esimerkiksi kahdeksan tonnin sadon käyttämä vesimäärä on niin suuri, että tämän kesän vesi riitä edes puoleen siitä. Loput vedestä on varastoitunut maaperään. Lisäksi se, että kuminan juuret ei kasva on vielä selvempi merkki siitä, että maassa ei ole kasvuedellytyksiä.

Joo, sademäärä ei milleinä ole ollut mitenkään valtava. Tuota olenkin ihmetellyt miksi maa on ollut niin märkä, vaikka kasvuston pitäisi käyttää vettä enemmän, kuin sadetta on tullut.