Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.

Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.

Itse käytän suorakylvössäkin pienintä mahdollista vannaspainoa ja se riittää kevyillä hiekka- ja hietamailla, jopa hiesuilla. Tosin kylveskelen aika matalaan, ohrat tuollaiseen 3-4 senttiin, rukiit kahteen ja rypsit / kuminaamat yhteen. Muokatussa maassa voi kyllä kevyillä mailla käydä niin, että vannas sukeltaa jonkin verran muokkaamattoman puolelle, mutta siitä nyt ei kai suurempaa haittaa ole. Kun en ole mikään kylvöhifistelijä, niin juurikaan jaksa käydä tonkimassa siementen sijaintia. Hikevillä mailla yleensä riittää, että ovat peitossa.

Sen verran olen joskus katsonut, että nuo erikokoiset vannaskiekot tosiaan jättävät siemenen pienelle hyllylle ja lannoitteen alemmas, mutta tuskin tietenkään sataprosenttisesti. Enkä tiedä, onko tuosta suurempaa hyötyäkään. Suomessa uskotaan tähän oikeaoppiseen sijoituslannoitukseen, mutta suurempien satojen maissa ei juurikaan. Jos oikein kovaksi nostaa ajonopeuden, niin kai kaksoiskiekkovannas aina jonkin verran roiskii jyviä, mutta sitä varten Novan vantaassa on sellainen kuraläppä, että siemenet putoaisivat kuopan pohjalle eivätkä väliveteen.

En minä kyllä todellakaan osaa sanoa, kuinka hyvin nämä teoriat käytännössä toimivat, mutta kone toimii luotettavasti, syöttölaite on todella tarkka ja oraat ilmestyvät tasaisiin riveihin, niin en oikein osaa muuta kaivata kuin vähemmän rasvanippoja. Nykyisin niitäkin saa niputettuina - setelitukkoa vastaan tosin.

Suurten satojen maissa viljellään syysviljoja, jotka eivät Suomessakaan hyödy sijoituslannoituksesta.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.11.17 - klo:18:18

Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.

Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.

Itse käytän suorakylvössäkin pienintä mahdollista vannaspainoa ja se riittää kevyillä hiekka- ja hietamailla, jopa hiesuilla. Tosin kylveskelen aika matalaan, ohrat tuollaiseen 3-4 senttiin, rukiit kahteen ja rypsit / kuminaamat yhteen. Muokatussa maassa voi kyllä kevyillä mailla käydä niin, että vannas sukeltaa jonkin verran muokkaamattoman puolelle, mutta siitä nyt ei kai suurempaa haittaa ole. Kun en ole mikään kylvöhifistelijä, niin juurikaan jaksa käydä tonkimassa siementen sijaintia. Hikevillä mailla yleensä riittää, että ovat peitossa.

Sen verran olen joskus katsonut, että nuo erikokoiset vannaskiekot tosiaan jättävät siemenen pienelle hyllylle ja lannoitteen alemmas, mutta tuskin tietenkään sataprosenttisesti. Enkä tiedä, onko tuosta suurempaa hyötyäkään. Suomessa uskotaan tähän oikeaoppiseen sijoituslannoitukseen, mutta suurempien satojen maissa ei juurikaan. Jos oikein kovaksi nostaa ajonopeuden, niin kai kaksoiskiekkovannas aina jonkin verran roiskii jyviä, mutta sitä varten Novan vantaassa on sellainen kuraläppä, että siemenet putoaisivat kuopan pohjalle eivätkä väliveteen.

En minä kyllä todellakaan osaa sanoa, kuinka hyvin nämä teoriat käytännössä toimivat, mutta kone toimii luotettavasti, syöttölaite on todella tarkka ja oraat ilmestyvät tasaisiin riveihin, niin en oikein osaa muuta kaivata kuin vähemmän rasvanippoja. Nykyisin niitäkin saa niputettuina - setelitukkoa vastaan tosin.

Kiitos. Rasvanippojen niputus maksaa neljä tonnia, mutta se tulisi nyt kaupan päälle uuteen koneeseen.

Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.

Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.

Kyllä se kannatuspyörän kulkeman pinnan ja asetetun kylvösyvyyden väli on (ja pysyy) jämpti. Tietysti jos on 4 cm löyhää muokattua maata ja painottaa kannatuspyörää rajusti niin se löyhä maa tiivistyy pyörän alla 1,5 cm ja kone kylvää siitä painuneesta pinnasta asetuksen verran alaspäin.

Mulla on tavoitteena aina painottaa niin vähän että pyörät juuri pysyvät tukevassa maakontaktissa, ei enempää. Jos satunnaisessa, oikein tiukassa paikassa vaikka hiukan kevenee niin ei haittaa. Muokatussa maassa ei oikeastaan tarvita lisäpainotusta lainkaan, vannasyksikön oma paino riittää hyvin seuraamaan pintaa. Pituussuuntaisia painanteita kone seuraa hyvin, poikittaisia huonommin kun kannatuspyörä on reilusti vantaita ennen.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.11.17 - klo:18:18

Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.

Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.

Kyllä se kannatuspyörän kulkeman pinnan ja asetetun kylvösyvyyden väli on (ja pysyy) jämpti. Tietysti jos on 4 cm löyhää muokattua maata ja painottaa kannatuspyörää rajusti niin se löyhä maa tiivistyy pyörän alla 1,5 cm ja kone kylvää siitä painuneesta pinnasta asetuksen verran alaspäin.

Mulla on tavoitteena aina painottaa niin vähän että pyörät juuri pysyvät tukevassa maakontaktissa, ei enempää. Jos satunnaisessa, oikein tiukassa paikassa vaikka hiukan kevenee niin ei haittaa. Muokatussa maassa ei oikeastaan tarvita lisäpainotusta lainkaan, vannasyksikön oma paino riittää hyvin seuraamaan pintaa. Pituussuuntaisia painanteita kone seuraa hyvin, poikittaisia huonommin kun kannatuspyörä on reilusti vantaita ennen.

Ok. Jostain syystä tykkään ajatuksesta, että vantaat saakin painaa jonkun verran muokkaamatonta vasten. Liika on liikaa, mutta siellä se jyvä olisi parhaiten kosteassa kiinni.

Niin tämä kone pelaa niin, että painatus kun kasvaa, niin tunnustelupyörä ja sitä kautta koko vannasyksikkö painuu kovemmin maata vasten. Eli jos painatus on nollassa, niin tunnustelupyörä voi olla melkein ilmassa.

Ok. Jostain syystä tykkään ajatuksesta, että vantaat saakin painaa jonkun verran muokkaamatonta vasten. Liika on liikaa, mutta siellä se jyvä olisi parhaiten kosteassa kiinni.
Niin tämä kone pelaa niin, että painatus kun kasvaa, niin tunnustelupyörä ja sitä kautta koko vannasyksikkö painuu kovemmin maata vasten. Eli jos painatus on nollassa, niin tunnustelupyörä voi olla melkein ilmassa.

Suurinpiirtein noin. Tämän tyyppistä vannasta ei vaan voi painattaa samalla tavalla muokkauspohjaa vastaan kuin laahavannasta joka itse säätää oman syvyytensä kovemman maan rajaan kuin reen jalas.
Painava, suorakylvöönkin kykenevä vannasyksikkö menee ilman kannatuspyörällä kannattelua ainakin pehmeämmillä maalajeilla jo omalla painollaan turhan syvälle.
Mulla multamaiden suorakylvökin menee oikeastaan nollapainatuksella, pelkkä vantaan oma paino riittää hyvin tavoiteltuun kylvösyvyyteen.

Sitä vannasyksikköä voisi verrata köykäiseen äkeeseen, se menee siihen syvyyteen mihin pyörät on säädetty. Jos pyörät alkavat kulkea ilmassa ja syvyys jää vajaaksi niin sitten lisätään päälle sopivasti painoa, ei kuitenkaan turhaan heti tonnia jos tarve on vaan sadalle kilolle.

Mikään ei tietenkään kiellä muokkaamasta 4 senttiin ja säätämästä kannatuspyörää niin että kylvö menee 4,5 tai 5 senttiin. Tulos pitää tarkistaa sieltä kylvöjäljestä eikä luottaa johonkin asteikkoon. Vantaan työsyvyys seuraa kuitenkin maanpinnan muotoja eikä mahdollista muokkauspohjaa. Syvyys määräytyy siitä maanpinnasta. Jos haluaa kylvää hiukan muokkausta syvemmälle niin sitten muokkaussyvyyden tulisi olla melko tarkka, Nova ei seuraa sitä muokatun rajaa vaan se noudattaa senttimäärää maan pinnalta mitattuna. Hikevillä mailla asialla ei liene väliä, mutta ainakin savilla kannattaa varmuuden vuoksi muokata hiukan matalampaan kuin tavoiteltu kylvösyvyys. Jos tulee paikoitellen äestettyä vahingossa hiukan ylisyvään niin silloin kylvö saattaa jäädä irtomaahan eikä sinne koskemattoman maan rajalle. Tätä virhettä ei voi korjata lisäämällä painatusta kuten laahavantaalla, vaan kannatuspyörän asetusta pitää muuttaa sitten kokonaan syvemmälle.

Toki painatuksen muuttaminen kevyestä hyvin raskaaksi vaikuttaa syvyyteen jonkin verran; löyhä maa tiivistyy enemmän pyörän alla, rengaskin joustanee jonkun millin, vantaan ripustuksessakin voi joku hieman joustaa jne. Mutta teoriassa painatuksen määrä ei vaikuta suuresti kylvösyvyyteen, kunhan sitä on sen verran että pyörä (ja vannas) ei nouse maasta ylös.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 25.11.17 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.11.17 - klo:18:18

Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.

Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.

Kyllä se kannatuspyörän kulkeman pinnan ja asetetun kylvösyvyyden väli on (ja pysyy) jämpti. Tietysti jos on 4 cm löyhää muokattua maata ja painottaa kannatuspyörää rajusti niin se löyhä maa tiivistyy pyörän alla 1,5 cm ja kone kylvää siitä painuneesta pinnasta asetuksen verran alaspäin.

Mulla on tavoitteena aina painottaa niin vähän että pyörät juuri pysyvät tukevassa maakontaktissa, ei enempää. Jos satunnaisessa, oikein tiukassa paikassa vaikka hiukan kevenee niin ei haittaa. Muokatussa maassa ei oikeastaan tarvita lisäpainotusta lainkaan, vannasyksikön oma paino riittää hyvin seuraamaan pintaa. Pituussuuntaisia painanteita kone seuraa hyvin, poikittaisia huonommin kun kannatuspyörä on reilusti vantaita ennen.

Ok. Jostain syystä tykkään ajatuksesta, että vantaat saakin painaa jonkun verran muokkaamatonta vasten. Liika on liikaa, mutta siellä se jyvä olisi parhaiten kosteassa kiinni.

Niin tämä kone pelaa niin, että painatus kun kasvaa, niin tunnustelupyörä ja sitä kautta koko vannasyksikkö painuu kovemmin maata vasten. Eli jos painatus on nollassa, niin tunnustelupyörä voi olla melkein ilmassa.

Millaisen ajonopeuden tai siis kylvönopeuden Rapiddi sallii että siemenet jää tasaisesti eikä leviä muokkauskerrokseen osa?

Mitä minä olen katsellut niin riittävän :-)

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.11.17 - klo:21:10

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 25.11.17 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.11.17 - klo:18:18

Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.

Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.

Kyllä se kannatuspyörän kulkeman pinnan ja asetetun kylvösyvyyden väli on (ja pysyy) jämpti. Tietysti jos on 4 cm löyhää muokattua maata ja painottaa kannatuspyörää rajusti niin se löyhä maa tiivistyy pyörän alla 1,5 cm ja kone kylvää siitä painuneesta pinnasta asetuksen verran alaspäin.

Mulla on tavoitteena aina painottaa niin vähän että pyörät juuri pysyvät tukevassa maakontaktissa, ei enempää. Jos satunnaisessa, oikein tiukassa paikassa vaikka hiukan kevenee niin ei haittaa. Muokatussa maassa ei oikeastaan tarvita lisäpainotusta lainkaan, vannasyksikön oma paino riittää hyvin seuraamaan pintaa. Pituussuuntaisia painanteita kone seuraa hyvin, poikittaisia huonommin kun kannatuspyörä on reilusti vantaita ennen.

Ok. Jostain syystä tykkään ajatuksesta, että vantaat saakin painaa jonkun verran muokkaamatonta vasten. Liika on liikaa, mutta siellä se jyvä olisi parhaiten kosteassa kiinni.

Niin tämä kone pelaa niin, että painatus kun kasvaa, niin tunnustelupyörä ja sitä kautta koko vannasyksikkö painuu kovemmin maata vasten. Eli jos painatus on nollassa, niin tunnustelupyörä voi olla melkein ilmassa.

Millaisen ajonopeuden tai siis kylvönopeuden Rapiddi sallii että siemenet jää tasaisesti eikä leviä muokkauskerrokseen osa?

Olennaisin asia Rapid-kylvössä on säätää vantaan korkeus kiekkoon nähden sellaiseksi, että vannas on mahdollisimman lähellä kiekon alareunaa. Ei yhtään yli, ettei tule kivivaurioita. Uudella kiekolla vantaan ylimmissä rei'issä ja kun kiekko kuluu, niin vannasta nostettava ylöspäin. Jos ei tuota tarkastelua tehdä, niin jyvällä on liian pitkä matka pudota vaon pohjalle ja tulee tuota välikerroskylvöä.

Sitten kun tuo asia on kunnossa, niin voi ruveta pohtimaan ajonopeuden merkitystä. Mitä tasaisempi pellon pinta ja muokkauspohja, sitä suurempaa ajonopeutta voi käyttää ja sitten tuo kääntäen, niin ripotteluvaikutus lisääntyy. Ajonopeus itsessään ei minun mielestäni tee ripottelua, ainakaan itse en sitä pysty todentamaan. Kyllä siinä on myös olosuhteet mukana. Rapidin ohjekirja ohjeistaa oikeaksi kylvönopeudeksi 12km/h. Perustuu vantaan muokkausvaikutukseen ja ilmeisesti siihen, että kiekko jaksaa aurata vakoa auki. Syvä kylvö, hiljainen ajonopeus aiheuttaa sitä, että maata käännetään auki, mutta kiekko ei saakkaan käännetyä maata penkan puolelle, vako sulkeutuu uudelleen ja jyviä jää kilsojen alle, ei hyvä. Ite ajelin pitkään 11km/h, kun siihen nopeuteen traktori vielä jaksoi mennä hyvin. Nyttemmin olen pudottanut ajonopeutta 7-8km/h kohdalle. Mitään ylärajaa ei ole olemassa. Ennen Horsseja moni tykkäsi Rapidista nimenomaan sen takia, että sieti kovia ajonopeuksia. Minulle on kerrottu 15-20km/h nopeuksista. Käytännössä traktorin voimat sanelevat maksiminopeuden.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.11.17 - klo:21:10

Ok. Jostain syystä tykkään ajatuksesta, että vantaat saakin painaa jonkun verran muokkaamatonta vasten. Liika on liikaa, mutta siellä se jyvä olisi parhaiten kosteassa kiinni.
Niin tämä kone pelaa niin, että painatus kun kasvaa, niin tunnustelupyörä ja sitä kautta koko vannasyksikkö painuu kovemmin maata vasten. Eli jos painatus on nollassa, niin tunnustelupyörä voi olla melkein ilmassa.

Suurinpiirtein noin. Tämän tyyppistä vannasta ei vaan voi painattaa samalla tavalla muokkauspohjaa vastaan kuin laahavannasta joka itse säätää oman syvyytensä kovemman maan rajaan kuin reen jalas.
Painava, suorakylvöönkin kykenevä vannasyksikkö menee ilman kannatuspyörällä kannattelua ainakin pehmeämmillä maalajeilla jo omalla painollaan turhan syvälle.
Mulla multamaiden suorakylvökin menee oikeastaan nollapainatuksella, pelkkä vantaan oma paino riittää hyvin tavoiteltuun kylvösyvyyteen.

Sitä vannasyksikköä voisi verrata köykäiseen äkeeseen, se menee siihen syvyyteen mihin pyörät on säädetty. Jos pyörät alkavat kulkea ilmassa ja syvyys jää vajaaksi niin sitten lisätään päälle sopivasti painoa, ei kuitenkaan turhaan heti tonnia jos tarve on vaan sadalle kilolle.

Mikään ei tietenkään kiellä muokkaamasta 4 senttiin ja säätämästä kannatuspyörää niin että kylvö menee 4,5 tai 5 senttiin. Tulos pitää tarkistaa sieltä kylvöjäljestä eikä luottaa johonkin asteikkoon. Vantaan työsyvyys seuraa kuitenkin maanpinnan muotoja eikä mahdollista muokkauspohjaa. Syvyys määräytyy siitä maanpinnasta. Jos haluaa kylvää hiukan muokkausta syvemmälle niin sitten muokkaussyvyyden tulisi olla melko tarkka, Nova ei seuraa sitä muokatun rajaa vaan se noudattaa senttimäärää maan pinnalta mitattuna. Hikevillä mailla asialla ei liene väliä, mutta ainakin savilla kannattaa varmuuden vuoksi muokata hiukan matalampaan kuin tavoiteltu kylvösyvyys. Jos tulee paikoitellen äestettyä vahingossa hiukan ylisyvään niin silloin kylvö saattaa jäädä irtomaahan eikä sinne koskemattoman maan rajalle. Tätä virhettä ei voi korjata lisäämällä painatusta kuten laahavantaalla, vaan kannatuspyörän asetusta pitää muuttaa sitten kokonaan syvemmälle.

Toki painatuksen muuttaminen kevyestä hyvin raskaaksi vaikuttaa syvyyteen jonkin verran; löyhä maa tiivistyy enemmän pyörän alla, rengaskin joustanee jonkun millin, vantaan ripustuksessakin voi joku hieman joustaa jne. Mutta teoriassa painatuksen määrä ei vaikuta suuresti kylvösyvyyteen, kunhan sitä on sen verran että pyörä (ja vannas) ei nouse maasta ylös.

Kyllä minä pahaa pelkään, että tässä tulee eteen se, että painatusta täytyisi muuttaa pellon eri osissa. Omat lohkot on sellaisia, että saven jäykkyys vaihtelee paljonkin sen mukaan ollaanko notkossa vai töyryssä. Pellolla on käytävä potkimassa moneen kertaan, että pysyy tuntuma missä mennään. Vaikea sanoa saako tällä etuja Rapidiin verrattuna. Tätä pitäisi vain kokeilla.

Mutta hyvin selvitit asian, kiitos siitä.

Lainaus käyttäjältä: Cutana - 26.11.17 - klo:12:08

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.11.17 - klo:21:10

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 25.11.17 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.11.17 - klo:18:18

Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.

Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.

Kyllä se kannatuspyörän kulkeman pinnan ja asetetun kylvösyvyyden väli on (ja pysyy) jämpti. Tietysti jos on 4 cm löyhää muokattua maata ja painottaa kannatuspyörää rajusti niin se löyhä maa tiivistyy pyörän alla 1,5 cm ja kone kylvää siitä painuneesta pinnasta asetuksen verran alaspäin.

Mulla on tavoitteena aina painottaa niin vähän että pyörät juuri pysyvät tukevassa maakontaktissa, ei enempää. Jos satunnaisessa, oikein tiukassa paikassa vaikka hiukan kevenee niin ei haittaa. Muokatussa maassa ei oikeastaan tarvita lisäpainotusta lainkaan, vannasyksikön oma paino riittää hyvin seuraamaan pintaa. Pituussuuntaisia painanteita kone seuraa hyvin, poikittaisia huonommin kun kannatuspyörä on reilusti vantaita ennen.

Ok. Jostain syystä tykkään ajatuksesta, että vantaat saakin painaa jonkun verran muokkaamatonta vasten. Liika on liikaa, mutta siellä se jyvä olisi parhaiten kosteassa kiinni.

Niin tämä kone pelaa niin, että painatus kun kasvaa, niin tunnustelupyörä ja sitä kautta koko vannasyksikkö painuu kovemmin maata vasten. Eli jos painatus on nollassa, niin tunnustelupyörä voi olla melkein ilmassa.

Millaisen ajonopeuden tai siis kylvönopeuden Rapiddi sallii että siemenet jää tasaisesti eikä leviä muokkauskerrokseen osa?

Olennaisin asia Rapid-kylvössä on säätää vantaan korkeus kiekkoon nähden sellaiseksi, että vannas on mahdollisimman lähellä kiekon alareunaa. Ei yhtään yli, ettei tule kivivaurioita. Uudella kiekolla vantaan ylimmissä rei'issä ja kun kiekko kuluu, niin vannasta nostettava ylöspäin. Jos ei tuota tarkastelua tehdä, niin jyvällä on liian pitkä matka pudota vaon pohjalle ja tulee tuota välikerroskylvöä.

Sitten kun tuo asia on kunnossa, niin voi ruveta pohtimaan ajonopeuden merkitystä. Mitä tasaisempi pellon pinta ja muokkauspohja, sitä suurempaa ajonopeutta voi käyttää ja sitten tuo kääntäen, niin ripotteluvaikutus lisääntyy. Ajonopeus itsessään ei minun mielestäni tee ripottelua, ainakaan itse en sitä pysty todentamaan. Kyllä siinä on myös olosuhteet mukana. Rapidin ohjekirja ohjeistaa oikeaksi kylvönopeudeksi 12km/h. Perustuu vantaan muokkausvaikutukseen ja ilmeisesti siihen, että kiekko jaksaa aurata vakoa auki. Syvä kylvö, hiljainen ajonopeus aiheuttaa sitä, että maata käännetään auki, mutta kiekko ei saakkaan käännetyä maata penkan puolelle, vako sulkeutuu uudelleen ja jyviä jää kilsojen alle, ei hyvä. Ite ajelin pitkään 11km/h, kun siihen nopeuteen traktori vielä jaksoi mennä hyvin. Nyttemmin olen pudottanut ajonopeutta 7-8km/h kohdalle. Mitään ylärajaa ei ole olemassa. Ennen Horsseja moni tykkäsi Rapidista nimenomaan sen takia, että sieti kovia ajonopeuksia. Minulle on kerrottu 15-20km/h nopeuksista. Käytännössä traktorin voimat sanelevat maksiminopeuden.

Amazonella kylvän, Rotec kiekkovantaat. Tuon 12 km/h oon havainnu maksimiksi. Pitää tutkia tuota säätöä onko tässä sellaista.

Kyllä minä pahaa pelkään, että tässä tulee eteen se, että painatusta täytyisi muuttaa pellon eri osissa. Omat lohkot on sellaisia, että saven jäykkyys vaihtelee paljonkin sen mukaan ollaanko notkossa vai töyryssä. Pellolla on käytävä potkimassa moneen kertaan, että pysyy tuntuma missä mennään. Vaikea sanoa saako tällä etuja Rapidiin verrattuna. Tätä pitäisi vain kokeilla.

Mutta hyvin selvitit asian, kiitos siitä.

Painatus on koko ajan hallittavissa siinä traktorin joystickissä ja Novassa on iso 'viisari' siellä kaarella näkyvissä. Helppoa sitä on ajon aikanakin muutella jos välttämättä haluaa. Maksimipainatus rajoitetaan sähköisesti sieltä samalta kaarelta. Minä en juurikaan ole sitä kyllä lennossa säädellyt, sen verran hyvin ne kannatuspyörät homman hoitavat. Jos mullalla menee hiukan syvempään kuin kovalla niin eipä siitä juuri oraille haittaa ole.

Teknisestihän tuo painatus hoidetaan sillä miten alas koneen rungon annetaan peräpyörien varassa laskeutua ja miten tiukalle vannaskelkkojen jouset siis kiristyvät.

Jos jotakin haluaa systeemistä kritisoida niin varsinainen syvyyden säätö on hieman työläs muuttaa kun jokaisesta vannaskelkasta pitää säätää, eikä siellä aisan alla välttämättä ole niin ergonomista... nelosen koneessa varsinkin tuntuu olevan monta pyörää :-) Eli sentti lisää syvyyttä ei hoidu yhtä ainoaa vipua kääntämällä tms.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 26.11.17 - klo:18:17

Kyllä minä pahaa pelkään, että tässä tulee eteen se, että painatusta täytyisi muuttaa pellon eri osissa. Omat lohkot on sellaisia, että saven jäykkyys vaihtelee paljonkin sen mukaan ollaanko notkossa vai töyryssä. Pellolla on käytävä potkimassa moneen kertaan, että pysyy tuntuma missä mennään. Vaikea sanoa saako tällä etuja Rapidiin verrattuna. Tätä pitäisi vain kokeilla.

Mutta hyvin selvitit asian, kiitos siitä.

Painatus on koko ajan hallittavissa siinä traktorin joystickissä ja Novassa on iso 'viisari' siellä kaarella näkyvissä. Helppoa sitä on ajon aikanakin muutella jos välttämättä haluaa. Maksimipainatus rajoitetaan sähköisesti sieltä samalta kaarelta. Minä en juurikaan ole sitä kyllä lennossa säädellyt, sen verran hyvin ne kannatuspyörät homman hoitavat. Jos mullalla menee hiukan syvempään kuin kovalla niin eipä siitä juuri oraille haittaa ole.

Teknisestihän tuo painatus hoidetaan sillä miten alas koneen rungon annetaan peräpyörien varassa laskeutua ja miten tiukalle vannaskelkkojen jouset siis kiristyvät.

Jos jotakin haluaa systeemistä kritisoida niin varsinainen syvyyden säätö on hieman työläs muuttaa kun jokaisesta vannaskelkasta pitää säätää, eikä siellä aisan alla välttämättä ole niin ergonomista... nelosen koneessa varsinkin tuntuu olevan monta pyörää :-) Eli sentti lisää syvyyttä ei hoidu yhtä ainoaa vipua kääntämällä tms.

Oliko se nyt niin, että painatuksen tarvetta pystyy jollain lailla päättelemään etupyörien kulusta?

Ovatko Kylmiksen satotasot parantuneet Väderstadilla. Sellaista mainostavat Ruotsissa. Ja paljonko se suunnilleen on, 500 kg/ha ? Eli 1000 ha:n kylvöllä Väderstad investointi antaisi takaisin 500 tonnia, eli noin 50000 -100000 euroa. Sadan hehtaarin kylvöillä rahallinen tuotto olisi vielä 5000 - 10000 euroa ?

Löysin tutkimuksen, jossa lannoitteen sijoittamienen juuri siemenrivin alapuolelle alensi satoa joissakin tapauksissa, verrattuna Rapid-kylvöön.

http://www.scielo.cl/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0718-95162013000400011

-SS-

Oliko se nyt niin, että painatuksen tarvetta pystyy jollain lailla päättelemään etupyörien kulusta?

Juu. Jos pyörät eivät jämptisti seuraa maanpintaa pitkin, jälkeä jättäen ja monttujen pohjia myöten, niin painotusta on liian vähän.
Reilusti liiallisen näkee ainakin muokatulla jos pyörä kulkee 'raskaasti ja syvällä'. Oikein höttöpehmeässä ne pikkupyörät alkavat luultavasti kasata jos painatusta on kohtuuttomasti. En ole kokeillut...

Itse aloitan säädön kohtuullisella painotuksella ja siitä keventelen kunnes on liian vähän. Sitten vähän takaisin ja optimi on siinä.
Ei kai siitä turhan suuresta painatuksesta muuta haittaa ole kuin koneen turha rasittuminen ja vetovastuksen kasvu (kone luultavasti kulkee kevyemmin kun paino on niillä isommilla peräpyörillä eikä niillä pienillä etupyörillä). Täydellä painotuksella saa koneen tyhjäpainon lähes kokonaan niiden pikkupyörien varaan. Eli noin tonnin per metri.

Mulla ei ole tainnut koskaan ollut painatusta käytössä kuin max 30% säätöalueesta. En ole kyllä yrittänyt suorakylvää härkäpapua kivikovaan savipäisteeseen. Viljaa on kyllä suorakylvetty glyfonurmen päälle ja sellaista.