Ovatko Kylmiksen satotasot parantuneet Väderstadilla. Sellaista mainostavat Ruotsissa. Ja paljonko se suunnilleen on, 500 kg/ha ? Eli 1000 ha:n kylvöllä Väderstad investointi antaisi takaisin 500 tonnia, eli noin 50000 -100000 euroa. Sadan hehtaarin kylvöillä rahallinen tuotto olisi vielä 5000 - 10000 euroa ?

Löysin tutkimuksen, jossa lannoitteen sijoittamienen juuri siemenrivin alapuolelle alensi satoa joissakin tapauksissa, verrattuna Rapid-kylvöön.

http://www.scielo.cl/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0718-95162013000400011

-SS-

Se on hyvä kysymys. Satotilastoja ei ole järjestelmällisesti talletettu ennen vuotta 2009. Isun aikana homma toimi jokseenkin niin, että kauraa tuli hyvin, huonosti tai keskimääräisesti. Yhtenä vuonna Karhu kauraa tuli vallan mahdottomasti. Itse olen ollut aiheesta enemmän kiinnostunut, mutta se, että mikä on kylvinkoneen, työmenetelmän tms. osuus satotasoon, se jää minulta selvittämättä. On ollut vuosia, että tärkeintä on ollut saada jyvät ylipäätänsä jollain konstilla mahdollisimman äkkiä maahan, tuloksista viis. Aikataulupaineet muitten asioiden johdosta yms. murheet ovat painaneet enemmän. Kuten jo jossain viittasin, joudun tekemään kompromisseja. Olisi tietysti mukavaa jos olisi äestysmies, joka keskittyisi pelkästään siihen hommaan ja viitsisi säädellä äestä monta kertaa pienelläkin lohkolla. Kylvömies, sitten vaan kylvää. Näin menetellään useissa naapureissani, mutta ei aina hyvällä menestyksellä sielläkään.

Toi polttovioitus kiinnostaa toki, mutta siihen on ollut vaikea saada vastauksia. Asian todentaminen on ilmeisen hankalaa.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 26.11.17 - klo:20:25

Oliko se nyt niin, että painatuksen tarvetta pystyy jollain lailla päättelemään etupyörien kulusta?

Juu. Jos pyörät eivät jämptisti seuraa maanpintaa pitkin, jälkeä jättäen ja monttujen pohjia myöten, niin painotusta on liian vähän.
Reilusti liiallisen näkee ainakin muokatulla jos pyörä kulkee 'raskaasti ja syvällä'. Oikein höttöpehmeässä ne pikkupyörät alkavat luultavasti kasata jos painatusta on kohtuuttomasti. En ole kokeillut...

Itse aloitan säädön kohtuullisella painotuksella ja siitä keventelen kunnes on liian vähän. Sitten vähän takaisin ja optimi on siinä.
Ei kai siitä turhan suuresta painatuksesta muuta haittaa ole kuin koneen turha rasittuminen ja vetovastuksen kasvu (kone luultavasti kulkee kevyemmin kun paino on niillä isommilla peräpyörillä eikä niillä pienillä etupyörillä). Täydellä painotuksella saa koneen tyhjäpainon lähes kokonaan niiden pikkupyörien varaan. Eli noin tonnin per metri.

Mulla ei ole tainnut koskaan ollut painatusta käytössä kuin max 30% säätöalueesta. En ole kyllä yrittänyt suorakylvää härkäpapua kivikovaan savipäisteeseen. Viljaa on kyllä suorakylvetty glyfonurmen päälle ja sellaista.

Ok.

Suurten satojen maissa viljellään syysviljoja, jotka eivät Suomessakaan hyödy sijoituslannoituksesta.

Kevätviljojen nopea kasvurytmi yhdistettynä viileisiin olosuhteisiin orastumisen aikaan tuo omat haasteensa hajalevitetyn fosforin hyödyntämiseen.

Laitoin Novaan sileät 375mm kiekot isompien kiekkojen tilalle. Savimaan suorakylvöominaisuudet parani huomattavasti. Kiekot on olleet noin 7v. Seuraava kone on Varmasti Nova sileillä kiekoilla. Kiekkojen kulma ei ole optimaallinen toisiinsa nähden, mutta toistaiseksi ei ole ollut haittaa. Kone murtaa savimaan tasaisesti koko kylvöleveydeltä. Aikaisemmin vantaat mursivat kylvöalustan epätasaisesti joilloin siemenetkään ei olleet tasasyvyydessä.
Apulannan kylvämisestä siemenen yhteyteen ei ole ollut haittaa viimevuosina. Kuivana keväänä ongelmaa saattaa esiintyä.
Kylvö onnistuu ilman sähköäkin, mutta on hieman vaivalloista. 90hv takapotku riittää vetokoneeksi. Hydrauliikan tuottoa tarvitaan vähintään 60l. Rasvaus on tunnin operaatio 2-4 kertaa kaudessa 50ha:n välein.

Laitoin Novaan sileät 375mm kiekot isompien kiekkojen tilalle. Savimaan suorakylvöominaisuudet parani huomattavasti. Kiekot on olleet noin 7v. Seuraava kone on Varmasti Nova sileillä kiekoilla. Kiekkojen kulma ei ole optimaallinen toisiinsa nähden, mutta toistaiseksi ei ole ollut haittaa. Kone murtaa savimaan tasaisesti koko kylvöleveydeltä. Aikaisemmin vantaat mursivat kylvöalustan epätasaisesti joilloin siemenetkään ei olleet tasasyvyydessä.
Apulannan kylvämisestä siemenen yhteyteen ei ole ollut haittaa viimevuosina. Kuivana keväänä ongelmaa saattaa esiintyä.
Kylvö onnistuu ilman sähköäkin, mutta on hieman vaivalloista. 90hv takapotku riittää vetokoneeksi. Hydrauliikan tuottoa tarvitaan vähintään 60l. Rasvaus on tunnin operaatio 2-4 kertaa kaudessa 50ha:n välein.

Vakiokiekot ovat 400 ja 360. Sittenkun isompi vaihdetaan samankokoiseksi kuin pienempi, kylvöpohjan pitäisi muodostua W-kirjaimen malliseksi. Sinulla on 375 kiekot, jotka aiheuttaa sen, että kylvöpohja on enemmänkin V-kirjaimen mallinen ja siemenet ja apulannat ovat enemmän yhdessä. Jos olen oikein päätellyt.

Eli vaikka olisi samankokoiset kiekot, niin hammastus tekee kylvöpohjan epätasaiseksi. Vaikea ottaa kantaa, mutta kuulostaa mielenkiintoiselta. Onko enemmän suorakylvön ongelma vai haittaako muokatun kylvämistäkin.

Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.

Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.

Äestä vain yhden kerran ja niin matalaan kuin mahdollista niin hyvä tulee.

Saa jäädä tosi kokkareiseksi niin pyörästöt sitten murskaa kokkareet yksi äestyskerta korvautuu.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 26.11.17 - klo:18:17

Kyllä minä pahaa pelkään, että tässä tulee eteen se, että painatusta täytyisi muuttaa pellon eri osissa. Omat lohkot on sellaisia, että saven jäykkyys vaihtelee paljonkin sen mukaan ollaanko notkossa vai töyryssä. Pellolla on käytävä potkimassa moneen kertaan, että pysyy tuntuma missä mennään. Vaikea sanoa saako tällä etuja Rapidiin verrattuna. Tätä pitäisi vain kokeilla.

Mutta hyvin selvitit asian, kiitos siitä.

Painatus on koko ajan hallittavissa siinä traktorin joystickissä ja Novassa on iso 'viisari' siellä kaarella näkyvissä. Helppoa sitä on ajon aikanakin muutella jos välttämättä haluaa. Maksimipainatus rajoitetaan sähköisesti sieltä samalta kaarelta. Minä en juurikaan ole sitä kyllä lennossa säädellyt, sen verran hyvin ne kannatuspyörät homman hoitavat. Jos mullalla menee hiukan syvempään kuin kovalla niin eipä siitä juuri oraille haittaa ole.

Teknisestihän tuo painatus hoidetaan sillä miten alas koneen rungon annetaan peräpyörien varassa laskeutua ja miten tiukalle vannaskelkkojen jouset siis kiristyvät.

Jos jotakin haluaa systeemistä kritisoida niin varsinainen syvyyden säätö on hieman työläs muuttaa kun jokaisesta vannaskelkasta pitää säätää, eikä siellä aisan alla välttämättä ole niin ergonomista... nelosen koneessa varsinkin tuntuu olevan monta pyörää :-) Eli sentti lisää syvyyttä ei hoidu yhtä ainoaa vipua kääntämällä tms.

Totta joka sana.

Se etu tuosta työläästä, yksilöllisestä vantaiden säädöstä kuitenkin on, että joka vannas seuraa itsenäisesti maan pinnan muotoja.