On se surkeaa, kun itse ei asiasta tiedä oikeaa laitaa, niin on valmis tekemään oikein jutun, jolla todistaa oman tyhmyytensä.

Suosittelen muillekin ensiksi asioiden selvittämistä itselleen ennenkuin lähtee kirjoittelemaan. Totuutta on täälläkin syytä kunnioittaa. Ellei sitten ole tavoitteena pelkkä skeidan heitto, näitäkin löytyy ja ne on tunnistettu, joten niihin kukaan viitsi edes lukea, saati vastata.

Lopuksi; sika/eläinkohtaiset kärsätuet muuttuivat C-alueen hyväksi ensimmäisessä 141 tarkastelussa, jota Suomen puolelta hoiti ministeri Hemilä. Siitä lähtien tuet ovat olleet C-alueella korkeammat AB:n verrattuna.

kyllä kyllä, mutta ero luokkaa 10e/ey, melkoisesti saa eläinyksiköitä olla yli ympäristölupavaatimusten per ha, että etelän sikatila jää tuotantotukien kokonaistasossa jälkeen. Ja investointituet lisäksi.

On se surkeaa, kun itse ei asiasta tiedä oikeaa laitaa, niin on valmis tekemään oikein jutun, jolla todistaa oman tyhmyytensä.

Suosittelen muillekin ensiksi asioiden selvittämistä itselleen ennenkuin lähtee kirjoittelemaan. Totuutta on täälläkin syytä kunnioittaa. Ellei sitten ole tavoitteena pelkkä skeidan heitto, näitäkin löytyy ja ne on tunnistettu, joten niihin kukaan viitsi edes lukea, saati vastata.

Lopuksi; sika/eläinkohtaiset kärsätuet muuttuivat C-alueen hyväksi ensimmäisessä 141 tarkastelussa, jota Suomen puolelta hoiti ministeri Hemilä. Siitä lähtien tuet ovat olleet C-alueella korkeammat AB:n verrattuna.

Niin. Tarkoitatko että tuet on mennyt kuten tässä taannoin kasasin eli alla on lainaus vanhasta viestistä:

Eräs näihin keskusteluihin osallistunut on useassa ketjussa toistellut "AB-alueen suuria investointitukia ja tukihyötyä ja ansiotonta etua". Rupesi sen verran korpeamaan että kun tuollaista heitellään mutta faktaa ei löydy ja numeroita niin otanpa selvää. Ja tässä on selvitystyön tulos (tehty aika myöhään, en takaa että yhtään virhettä ei ole mutta veikkaisin että suurin osa on oikein):

            AB    C1  Ero/ey   Ero/vuosi jos 200 ey
1998    364   363     +1        +200
1999    344   344       0
2000    322   333    -11      -2.200
2001    305   317    -12      -2.400
2002    294   306    -12      -2.400
2003    285   296    -11      -2.200
2004    266   278    -12      -2.400
2005    215   234    -19      -3.800
2006    206   219    -13      -2.600
2007    198   207    -11      -2.200

Taulukossa on siis eläinyksikkötuet kunakin vuotena. Ne maksetut, sillä tuotannon kasvusta johtuneella eläinyksikkökertoimella epäreilusti leikatut. Valitettavasti minun isännyyteni ei ulotu niin kauas että olisin omistani löytänyt vanhempia enkä sitten valitettavasti onnistunut mistään muualtakaan löytämään vanhimpia tietoja. Mutta kai tämä 10 vuoden luvutkin jotain kertovat.

Nyt jos minulla on ollut 200 ey sikala eli 2.600 teuraaksi per vuosi niinkuin olen viime aikoina laskeskellut. Niin "tukitappiota" on tullut 20.000 euroa. Tuo on pientä, se on vain noin sentti per lihakilo.

Mutta "omana aikanani" on ollut koko ajan sellainen tilanne että ollaan oltu korkeintaan samalla viivalla C1-alueen kanssa. Ensin samat investointituet, sitten investointitukien hakukielto. Ja kuten tuosta taulukosta nähdään niin tuotantotuissa ollaan oltu koko ajan pikkaisen perässä. Tuohon perään vuonna 2008 tuli tuissa takkiin vielä 4.200 euroa tuohon päälle.

Mutta kyllä tuon on kestänyt. Mutta se että joku täällä puhuu "perusteettomasta hyödystä" jolle ei löydy faktapohjaa ilmeisesti lainkaan niin se vähän korpeaa. Meillä päin sellaisia miehiä kutsutaan valehtelijoiksi.

kyllä kyllä, mutta ero luokkaa 10e/ey, melkoisesti saa eläinyksiköitä olla yli ympäristölupavaatimusten per ha, että etelän sikatila jää tuotantotukien kokonaistasossa jälkeen. Ja investointituet lisäksi.

Tällä hetkellä eli 2008 tukiero oli 30 euro/ha B-alueen hyväksi. Jos tuosta pikaisesti lasketaan eli eläintuissa tuli B-alueella 2008 takkiin vaikka 300 sian lihasikalassa noin 1000 myyntiin eli noin 80 eläinyksikköä ja siitä sitten tukiero on 80 ey * 36 euroa/ey = 2.880 euroa. Laskinko nyt jotakin väärin kun tuntuu niin isolta. Tarkistetaas eli 300 * 3,3 = 990 myyntiin jaettuna 13 niin siitä tulee 76 eläinyksikköä ja se kertaa 2008 eläinyksikkötuen ero eli 210 - 174 eli 36 niin siitä tulee 2.736 euroa takkiin B-alueella. Mistä minä tuohon edelliseen olin laskenut vain 4.200 euroa takkiin? No, hällä väli mutta tästä siis 2.736 jaetaan tuolla hehtaarituen erolla eli 30 euroa niin siitä tulee 91 hehtaaria. Eli jos on 300 lihasian sikala ja 90 hehtaaria peltoa niin tasoissa ollaan tukien suhteen. Eli miten se nyt sitten oikein on?

Jaa mutta laskit tuolla 10 eurolla eli sillä mikä ero on ollut. Tarkoittaisi siis että 760 euroa B-alueelle takkiin ja jos peltotukien ero edelleen tuon 30 euroa niin se olisi sitten 25 hehtaaria.

Mutta kai minä sitten joudun ne peltotuetkin etsimään 10 vuoden ajalta... Kun rohkenen nyt epäillä kun alunperin väitit että C-alue saanut huonompia eläintukia. Ja minä etsin ja löysin että se oli ihan tasan päinvastoin. Ja nyt väität että C-alue saanut huonompia peltotukia. Rohkenen epäillä johtuen siitä että aikaisemmat "tietosi" ovat osoittautuneet kovasti epätarkoiksi. Tiedätkö mitä jos etsin nuo ja osoittautuu että C1 onkin saanut koko ajan yhtä suuret tuet kuin B-alue?

kyllä kyllä, mutta ero luokkaa 10e/ey, melkoisesti saa eläinyksiköitä olla yli ympäristölupavaatimusten per ha, että etelän sikatila jää tuotantotukien kokonaistasossa jälkeen. Ja investointituet lisäksi.

Edelleen, fiksummat ovat keskittyneet sikatalouteen ja antaneet tappiollisen peltoviljelyn niille ketä se kiinnostaa. Miten luulet, että tukien siirto peltoon lämmittää heitä... Toiseksi, mitkä ihmeen investointituet. Nytkään ei sikalat saa minkään näköisiä inv. tukia. Uuden tulkinnan mukaan jopa viljavarastot katsotaan tuotantoa laajentavaksi, joten sille ei myönnetä tukea... (tämän lausunnon on antanut Satakunnan TE-Keskuksen maatalouspuolen johtaja Jorma Ojala)

Toiseksi, mitkä ihmeen investointituet.

No ne vuosina 1995 - 1998 vain AB-alueen tiloille suunnatut miljoonatuet joilla osa rakensi valtavia yksiköitä ja jäi vielä rahaa yli kun tukea myönnettiin niin avokätisesti. Muistatko? Niiden tukien takia C-alue on ajettu ahdinkoon ja pakotettu laajentamaan.

Edelleen, fiksummat ovat keskittyneet sikatalouteen ja antaneet tappiollisen peltoviljelyn niille ketä se kiinnostaa. Miten luulet, että tukien siirto peltoon lämmittää heitä...

Tätä ei C-alueella meinata käsittää että täällä AB-alueella on paljon tiloja joilla omaa peltoa on todella vähän. Keskitytty ydinbisnekseen eli esimerkiksi porsaiden tuottamiseen ja ostetaan rehuviljaa satojen hehtaarien alueelta syksyisin jne jne eikä omaa peltoa juurikaan ole. Eli tehty juuri niin kuin vielä joku aika sitten oli järkevää. Johonkin laskin että sen mahdollisesti ehkä joskus tulevan LFA-korotuksen pitäisi olla vähintään luokkaa 350 euroa / ha että olisi merkitystä ja joillakin tiloilla pitäisi olla useita tuhansia euroja per hehtaari että olisi mitään merkitystä. Mutta kun "tilaa katsottava kokonaisuutena". Mutta kun tuollaista tilaa katsot kokonaisuutena niin joku hikinen 30-50 euroa / ha korotus on lähinnä v..uilua.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 15.02.09 - klo:17:00

Toiseksi, mitkä ihmeen investointituet.

No ne vuosina 1995 - 1998 vain AB-alueen tiloille suunnatut miljoonatuet joilla osa rakensi valtavia yksiköitä ja jäi vielä rahaa yli kun tukea myönnettiin niin avokätisesti. Muistatko? Niiden tukien takia C-alue on ajettu ahdinkoon ja pakotettu laajentamaan.

Joo, ne lämmittää vieläkin mun mieltä. Varsinkin kun aloitin viljelijänä 15.12.2006. Alkuvuonna 2006 kun spv-laskelmia tehtiin, niin alle 30EY:n tilat sai laajentaa tuotantoaan investointituen avulla. Vähän ennen päätöksen saamista tämä portti meni kiinni, kun C1-alueella ostettiin perikunnilta tukikelpoisia pikkutiloja, johon sai muutaman sian katon alle ja sitten laitettiin 1500-3000 lsp:n sikala päälle... Lämmittää niin vietävästi!

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 15.02.09 - klo:17:13

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 15.02.09 - klo:17:00

Toiseksi, mitkä ihmeen investointituet.

No ne vuosina 1995 - 1998 vain AB-alueen tiloille suunnatut miljoonatuet joilla osa rakensi valtavia yksiköitä ja jäi vielä rahaa yli kun tukea myönnettiin niin avokätisesti. Muistatko? Niiden tukien takia C-alue on ajettu ahdinkoon ja pakotettu laajentamaan.

Joo, ne lämmittää vieläkin mun mieltä. Varsinkin kun aloitin viljelijänä 15.12.2006. Alkuvuonna 2006 kun spv-laskelmia tehtiin, niin alle 30EY:n tilat sai laajentaa tuotantoaan investointituen avulla. Vähän ennen päätöksen saamista tämä portti meni kiinni, kun C1-alueella ostettiin perikunnilta tukikelpoisia pikkutiloja, johon sai muutaman sian katon alle ja sitten laitettiin 1500-3000 lsp:n sikala päälle... Lämmittää niin vietävästi!

Nopeat syövät hitaat!! Kannattaa olla Fiksu eikä vai karehtia

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 15.02.09 - klo:18:00

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 15.02.09 - klo:17:13

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 15.02.09 - klo:17:00

Toiseksi, mitkä ihmeen investointituet.

No ne vuosina 1995 - 1998 vain AB-alueen tiloille suunnatut miljoonatuet joilla osa rakensi valtavia yksiköitä ja jäi vielä rahaa yli kun tukea myönnettiin niin avokätisesti. Muistatko? Niiden tukien takia C-alue on ajettu ahdinkoon ja pakotettu laajentamaan.

Joo, ne lämmittää vieläkin mun mieltä. Varsinkin kun aloitin viljelijänä 15.12.2006. Alkuvuonna 2006 kun spv-laskelmia tehtiin, niin alle 30EY:n tilat sai laajentaa tuotantoaan investointituen avulla. Vähän ennen päätöksen saamista tämä portti meni kiinni, kun C1-alueella ostettiin perikunnilta tukikelpoisia pikkutiloja, johon sai muutaman sian katon alle ja sitten laitettiin 1500-3000 lsp:n sikala päälle... Lämmittää niin vietävästi!

Nopeat syövät hitaat!! Kannattaa olla Fiksu eikä vai karehtia

Näinhän se on. Syö vaan miestä kun tukialue, jolle kyseisey tuet eivät kuuluneet tukki tämänkin porsaan reiän. Eli C-alueen viljelijät olivat leikkaamassa ab-alueen tukia! 

Lainaus käyttäjältä: Bonde - 15.02.09 - klo:18:33

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 15.02.09 - klo:18:00

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 15.02.09 - klo:17:13

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 15.02.09 - klo:17:00

Toiseksi, mitkä ihmeen investointituet.

No ne vuosina 1995 - 1998 vain AB-alueen tiloille suunnatut miljoonatuet joilla osa rakensi valtavia yksiköitä ja jäi vielä rahaa yli kun tukea myönnettiin niin avokätisesti. Muistatko? Niiden tukien takia C-alue on ajettu ahdinkoon ja pakotettu laajentamaan.

Joo, ne lämmittää vieläkin mun mieltä. Varsinkin kun aloitin viljelijänä 15.12.2006. Alkuvuonna 2006 kun spv-laskelmia tehtiin, niin alle 30EY:n tilat sai laajentaa tuotantoaan investointituen avulla. Vähän ennen päätöksen saamista tämä portti meni kiinni, kun C1-alueella ostettiin perikunnilta tukikelpoisia pikkutiloja, johon sai muutaman sian katon alle ja sitten laitettiin 1500-3000 lsp:n sikala päälle... Lämmittää niin vietävästi!

Nopeat syövät hitaat!! Kannattaa olla Fiksu eikä vai karehtia

Näinhän se on. Syö vaan miestä kun tukialue, jolle kyseisey tuet eivät kuuluneet tukki tämänkin porsaan reiän. Eli C-alueen viljelijät olivat leikkaamassa ab-alueen tukia! 

Voi voi pikkuista...

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 12.02.09 - klo:07:49

Miksi tukiero pohjoisen alueen hyväksi sallitaan ainoastaan nauta/maidontuotannossa? Sikatila ab alueella on saanut eu-aikana enemän tukiaisia kuin vastaava c alueella. 2014 olisi tuet c alueella joillakin tiloilla kasvaneet suuremmaksi, mutta siihen puututtiin jo nyt, 5 vuotta etukäteen. Miksi sika- ja viljatiloille ei tukieroa pohjoisen hyväksi sallita, vaan tuetaan enemän ab aluetta mutta naudoissa tuetaankin pohjoista rajusti enemän??

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 13.02.09 - klo:09:11

pohditaanpa siis itsekseen

anttila, kaunisto, korkeaoja, hemmilä, itälä ja monen muunkin eteläsuomen poliitikon kannanotot ja toimet ovat kohdistuneet vain sikataloudessa viiden vuoden kuluttua v.2014 muodostumassa olleen tulotasauksen/tukieron estämiseen. 142/sika jatkumista entisellään ei ajanut edes pohjoissuomen tuottajien ylin edunvalvonta.

Ja 141 neuvotteluiden aikana sirkkaliisakin haastatteluissa kertoi kuinka eteläsuomessa on aivan eri olosuhteet ilmastollisesti kuin myös tuotannollisilta olosuhteiltaan kuin tanskassa ja kilpailu sianlihassa tulee olemaan toivotonta samalla tukitasolla ja samoilla markkinoilla. Ja nyt siis jopa samoista suista saamme kuulla että samoila markkinoilla ei voi olle eri tukitasoja (ainakaan pohjoisen hyväksi) ja tämä pitää jopa varmistaa kirjelmöinnillä komissioon ja edelleen kun muistamme että 142 ratkaisu tuli suomen oman esityksen pohjalta.

Eli varsin laajalla rintamalla, mittavilla toimenpiteillä ja hyvissä ajoin tuotantotukien kokonaistaso sikatalouden osalta (aiemmat investointituet ja olosuhteet sekä muut 142 pykälät unohtaen) halutaan pitää tasapuolisena, mutta jos oikein olen käsittänyt niin nauta/maito jatkaa entisellään. Melko ristiriitaista toimintaa.

"Sopisrikkomus eli ylituotanto" on virallinen selitys 142 leikkauksille NYT, kuten se on ollut koko solidaarisuusalennusohjelman ajan. Tuotannon lisäys on kuitenkin ainoa keino vastata solidaarisuusleikkausten aihettamaan tulotason alenemaan kun c-aluella toimitaan alemmalla kustannustasolla, ja investointitukiohjelma on myös lisännyt tuotannon määrää, eli hallinto omilla toimillaan säätelee tuotannon määrää.  Lähtötaso sianlihantuotannossa oli 114% suomessa 1994 ja samaa luokkaa se on edelleenkin(116%). Siirtymää tuotannossa 3,7%-yksikköä c-alueelle, eli varsin vähän märehtijöihin verrattuna. Ylituotanto sianlihassa on saman suuntainen maidon kanssa. Sekään ei selitä esivaltamme ristiriitaisia toimia.

Myöskin "seinien sisällä tapahtuva tuotanto" on joskus ollut selityksenä. MUsta TUntuu että suurin osa pohjoissuomenkin naudoista on elämänsä kylmäpihatoissa ja verhoseinien sisällä ja kesällä tarhoissa ja tuosta ei aiheudu tukiristiriidan mukaista lisäkustannusta pohjoisesta ilmastosta? Kun taas sinne "seinien sisälle" on luotava olosuhteet ja ne ei sinne ilmaiseksi tule.
 
Satotaso? Tippuu varmasti pohjoiseen mentäessä sekä nurmella että viljalla, mutta tuskinpa nurmella noin paljon enemmän(?). Lisäksi etelässä on tukitoimin panostettu viljantuotantoon ja kuivauskapasiteettiin.

Selityksiä tukien ristiriitaiselle jakautumiselle tuotantosuuntien välillä? Tai esivallan ärhäkkääseen toimintaan tulotason laskemiseksi c-alueen sianlihantuottajilta?

liekö kysymys kuitenkin vain edunvalvonnan alueittaisesta ja tuotantosuunnittaisesta (epä)onnistumisesta? Eli edustuksellisen demokratian mukaan enemmistölle enemmän ja vähemmistölle vähemmän...

ey-ero 10 euroa  c-alueen hyväksi, lfa 30/ha etelän hyväksi ymppi etelään toimenpiteistä riippuen vaikutus kuitenkin enemän kuin lfa, tuosta voi jokainen laskea eroja... ja muistaa laskelmassan että luvat vaatii ainakin c-alueella luokka ha/10lsp, ja levityssopimukset c-alueella harvinaisia voimaperäisen nautapuolen takia.

lisäksi investointituen tarjolla olossa ja ehdoissa huomattavia eroja jotka näkyvät velkamäärissä ja yksikkökoossa eli kannattavuudessa.

näitä kun vertaa nautapuoleen, ristiritaa on, miksi??

eikö todellakaan löydy selityksiä ristiriitaiseen tukiporrastukseen

eikö todellakaan löydy selityksiä ristiriitaiseen tukiporrastukseen

Ei loydy järjettömälle tukiportaalle erityisesti naudoilla mitään muita selityksiä kuin lumipeitteen syvyys ja yli 25 kilsan etäisyys kapakoihin..

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 17.02.09 - klo:09:24

eikö todellakaan löydy selityksiä ristiriitaiseen tukiporrastukseen

Ei loydy järjettömälle tukiportaalle erityisesti naudoilla mitään muita selityksiä kuin lumipeitteen syvyys ja yli 25 kilsan etäisyys kapakoihin..

Tuo oli päivän paras !!, nyt ymmärrän, miksi see-alueella pitää olla isommat tuet, siellä siis kapakat on kauempana, joten kapakkareissuille tulee hintaa, taksimatkustaminen kun on nykyään tyyristä