Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe mistral  (Luettu 23800 kertaa)

KallePP

  • Vieras
Vs: mistral
Lisäysvilelyssä olleen Solanuksen itävyys vain 50% .
Muutenkin vaikutti huonolta, satoa tuli vähemmän kuin Amaretosta. Pitänee kokeila tota Mistralia, siitä näyttäis tulevan valtalajike kevätvehnissä.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12200
  • Virolaista kiitos!
Vs: mistral
Jos vehnänsiementä tarttee, niin puhelin on otettava heti kouraan.

taneli

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 193
Vs: mistral
Ei mennyt KWS Mistral myllyvehnäksi. Sako jäi alle 180, paitsi ensimmäisessä kaapillisessa, josta varasin osan siemeneksi.
Pitääkö olla huolissaan lajikkeen sakokestävyydestä?
Sateiden välissä puidessa, oli vielä vähän korsia vihreänä. Puintikosteus vähän 30 %:n molemmin puolin. Parempia puintikelejä ei tosin olisi tullut vieläkään.
Keskisato oli 7 tn / ha, valkuainen 12,6 % - 13,5 %. Typpeä yhteensä 115 - 120 kg / ha, josta pussilannoittena 78 - 108 kg / ha, kaikki heti keväällä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19863
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: mistral
Ei mennyt KWS Mistral myllyvehnäksi. Sako jäi alle 180, paitsi ensimmäisessä kaapillisessa, josta varasin osan siemeneksi.
Pitääkö olla huolissaan lajikkeen sakokestävyydestä?
Sateiden välissä puidessa, oli vielä vähän korsia vihreänä. Puintikosteus vähän 30 %:n molemmin puolin. Parempia puintikelejä ei tosin olisi tullut vieläkään.
Keskisato oli 7 tn / ha, valkuainen 12,6 % - 13,5 %. Typpeä yhteensä 115 - 120 kg / ha, josta pussilannoittena 78 - 108 kg / ha, kaikki heti keväällä.

No KWS Saksan sivuilla Mistral on mainittu A-myllyluokan vehnäksi, ei siis E(rinomaista) luokkaa, ja sakoluvunkestävyys mainitaan ei korkeaksi, ei heikoksi, eli varmaankin semmoinen sopivasti itävä.

-SS-

carlos

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 83
Vs: mistral
Meillä oli Mistraalin sako ensimmäisissä puinneissa 137, viimeisissä oli noussut jo 217. Väliä oli pari viikkoa, kosteudet n. 20-23%.

markoantero

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 110
Vs: mistral
Meillä sama juttu mistralin sako 170. Uutena vehnänä oli diskettiä ja siinä sako 250.

Hanska

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 68
Vs: mistral
Mulla Mistralin sako 209, puintikosteus 20-23 ja noin 7600kg/ha ,valkuainen 13 molemminpuolin.
130kg typpeä kylvettäessä ja 30 tähkälle, Etelä-Suomi.
Saa mahdollisuuden myös ensivuonna.

taneli

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 193
Vs: mistral
Puintiolosuhteet oli kovin huonot, olisko sako vielä jäänyt toisaalta muodostumatta ja toisaalta sateet liottaneet jo pois. Mitä siinä siten oikeastaan tapahtuukaan.
Taitaa Mistral saada vielä toisen mahdollisuuden. Satotaso oli kuitenkin hyvä, eikä hinnanero rehuvehnään ole niin kovin suuri.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: mistral
Mun mielestä aika kovia satoja ja valkuaisia lannoitukseen nähden. Papereissa kuitenkin valkuainen vain 11,5 muistaakseni. Sakohan ei papereissakaan ole mikään korkea, että kyllä tuon kanssa saa vuosittain jännittää..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Rakkine

  • Vieras
Vs: mistral
Mistral ollu kyl pettymys, pitäiskö palata takaisin Amarettoon, sille ei näy löytyvän voittajaa satotasossa eikä viljelyvarmuudessa.  Vaikka se ei mikään leipävehnä olekaan ilman hirmuista typpilannoitusta, niin silti pelkällä minimipanostuksella tulee rehuvehnää aina se 5 tonnia, olipa minkälaiset säät tahansa kesällä. Todella hyvä lajike, miksi ihmeessä siitä luovuin, kysyn itseltäni yhä uudelleen. Uskoin kait liikaa noita uutuuslajikkeiden mainostuksia.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19863
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: mistral
Kuivien seutujen savimailla Amaretto tuottaa suuria satoja. Kukkamullassa ei toisaalta tahdo valmistua edes saman vuoden aikana. No, kuivaa savea riittää täällä päin, kukkamultaa ehkä ei. Tarvitsee korrensääteen ja kaksi tautiruiskutusta.

Ongelma tosiaan on siinä, että Amaretto purkaa ylimääräiset ravinteet massaan eikä valkuaiseen. No, noiden lyhyiden eliittivehnien (Quarna, Bjarne, Manu, ym) kohtalona on tuottaa semmoista lyhyttä ja harvaa puolitoistatonnaria, kun Amaretto tuottaa samassa paikassa sen kuustonnarin.

Viljelyvarmana ja etenkin tähkäidäntää vastustavana Zebra edelleen on vaihtoehto, ainakin jos viljelee minimipanostuksella ja kuivissa oloissa. Typpiliuoksen kertaruiskutus tähkälle riittää useimmiten yli 12%. Tautiruiskutuksia tai korrensääteitä ei kannata miettiäkään, jos kylvää kohtuutiheydellä, eikä kerää mitään kumulatiivista puolen tonnin typpipaukkua juuri sille kevätvehnävuodelle.

-SS-

PelleH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 992
Vs: mistral
Amaretto vaatii tähkälle ureaa jos aikoo valkuaista leipävehnä vaatimuksiin nostaa.

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3118
Vs: mistral
Zebra on kestävä, mutta nyt nää päivitiset sateet on saanut senkin itämään ja muutamia vaalien punaisia oli kans joukossa. Ensimmäiset kylvöt ja puidut oli 13 valkuainen ja sato vajaa 5 savimaa ja 120 typee keväällä ja lisää kun se näytti hyvältä. Tautiainetta kans. Jatkan vielä sillä.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: mistral
Amaretto vaatii tähkälle ureaa jos aikoo valkuaista leipävehnä vaatimuksiin nostaa.

Kustakko meinaat siihen tähkään?
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19863
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: mistral
Amaretto vaatii tähkälle ureaa jos aikoo valkuaista leipävehnä vaatimuksiin nostaa.

Kustakko meinaat siihen tähkään?

Ei, vaan rakeistettua kastelu-ureaa 46%N sekoitetaan veteen esimerkiksi 10-20 kg/ 100 ltr, ja seos ruiskutetaan ennen keltatuleentumista kasville. Tällöin valkuaispitoisuus nousee. Toinen mahdollisuus on käyttää Yara typpiliuos 390 10-50 kg/ha, 200-400 ltr vettä. Typpiliuoksessa on myös typpisuoloja, ureaa on 2 kg / 10 kg typpiliuosta.

Lannoiteureaa ei valmisteta virtsaamalla vaan ammoniakista prosessoimalla.

-SS-