Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: markoantero - 25.10.17 - klo:22:11
-
Miltäs tämä uusi vehnälajike nyt tuntuu käytännön kokemuksissa? Anabelissa ei valkuaiset vaan nouse millään,satoa tulee pirusti mut kahtena vuotena valkuaiset alakanttiin. Vaihtoon menee tämä lajike mut olisko mistral hyvä vaihtoehto tilalle tai licamero??
-
Mistral on ainakin ihan paskaa.
Tuolta löytyy markkinoiden ykköstykit ja on laatutavaraa, sitä mitä vakuuslapussa lukee. Suosittelen.
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/Siemenet/viljan-siemenet/tr-kevatvehnan-siemenet-2077
-
Mistral on ainakin ihan paskaa.
Tuolta löytyy markkinoiden ykköstykit ja on laatutavaraa, sitä mitä vakuuslapussa lukee. Suosittelen.
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/Siemenet/viljan-siemenet/tr-kevatvehnan-siemenet-2077
Pienet perustelut, miksi se paskaa? Olen kyllä kuullut et sakoluku voi olla heikko lenkki mut mitä muuta murhetta löytyy??
-
Juu täälläkin on noin kuukausi siten puitu enimmät, nyt sitten on muutamana päivänä pöytävaunupuimurit säntäilleet niille myöhäisille satotykkivehnille, jos vaikka saisivat jotakin ylös.
Nyt on jo märkää lunta sen verran, että varmaan loppui puinti taas vähäksi aikaa.
2012 jälkeen vaihtui aikaisempiin ja perinteisempiin lajikkeisiin monella, miesmuisti kuitenkin lienee vain noin neljän kasvukauden mittainen.
-SS-
-
Mistral on ainakin ihan paskaa.
Tuolta löytyy markkinoiden ykköstykit ja on laatutavaraa, sitä mitä vakuuslapussa lukee. Suosittelen.
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/Siemenet/viljan-siemenet/tr-kevatvehnan-siemenet-2077
Pienet perustelut, miksi se paskaa? Olen kyllä kuullut et sakoluku voi olla heikko lenkki mut mitä muuta murhetta löytyy??
SKN:ltä nyt on turha odottaa mitään asiaperusteista analyysiä.
Kunhan heittelee mitä sylki suuhun tuo.
-
Miltäs tämä uusi vehnälajike nyt tuntuu käytännön kokemuksissa? Anabelissa ei valkuaiset vaan nouse millään,satoa tulee pirusti mut kahtena vuotena valkuaiset alakanttiin. Vaihtoon menee tämä lajike mut olisko mistral hyvä vaihtoehto tilalle tai licamero??
Vähän vaikea vertailuvuosi mut omasta luettelosta amaretto poistuu ja mistral saa jatkaa....vaikkakin leipää molemmista tänäsyksynä.
-
Onko Mistral todellisuudessa aikaisempi kuin Demonstrand?
-
Kolme vuotta vähän vaikeita sakoluvun kannalta. Ei ole tullut täyttä luottamusta Mistralin sakon kestävyydestä. Jos satotaso pitää kutinsa, niin hyvä vehnä kuitenkin. Kevätvehnän viljely tällä hetkellä todella alhaisella motivaatiolla. Syysvehnä, se on jotain se.
-
Miltäs tämä uusi vehnälajike nyt tuntuu käytännön kokemuksissa? Anabelissa ei valkuaiset vaan nouse millään,satoa tulee pirusti mut kahtena vuotena valkuaiset alakanttiin. Vaihtoon menee tämä lajike mut olisko mistral hyvä vaihtoehto tilalle tai licamero??
Vähän vaikea vertailuvuosi mut omasta luettelosta amaretto poistuu ja mistral saa jatkaa....vaikkakin leipää molemmista tänäsyksynä.
pystyykö sanomaan mitään vertailukelpoista valkuaisesta ja sakoluvusta? Hyvä suoritus, jos molemmat meni leiväksi.
Amaretto menee normaalilla lannoituksella usein rehuksi, siihen ei tunnu auttavan edes kasvukauden aikana lisätty raelannoitus. Pitäisi antaa ilmeisesti viimeinen typpilisä ruiskulla. Tänä vuonna myös alhainen sako, vaikka puitiin ajoissa ja hyvissä olosuhteissa. Silti satoisuus on sitä luokkaa, että pärjää rehunakin vertailussa, mutta tietoisuus paremmasta kiinnostaa....
-
Miltäs tämä uusi vehnälajike nyt tuntuu käytännön kokemuksissa? Anabelissa ei valkuaiset vaan nouse millään,satoa tulee pirusti mut kahtena vuotena valkuaiset alakanttiin. Vaihtoon menee tämä lajike mut olisko mistral hyvä vaihtoehto tilalle tai licamero??
Vähän vaikea vertailuvuosi mut omasta luettelosta amaretto poistuu ja mistral saa jatkaa....vaikkakin leipää molemmista tänäsyksynä.
pystyykö sanomaan mitään vertailukelpoista valkuaisesta ja sakoluvusta? Hyvä suoritus, jos molemmat meni leiväksi.
Amaretto menee normaalilla lannoituksella usein rehuksi, siihen ei tunnu auttavan edes kasvukauden aikana lisätty raelannoitus. Pitäisi antaa ilmeisesti viimeinen typpilisä ruiskulla. Tänä vuonna myös alhainen sako, vaikka puitiin ajoissa ja hyvissä olosuhteissa. Silti satoisuus on sitä luokkaa, että pärjää rehunakin vertailussa, mutta tietoisuus paremmasta kiinnostaa....
Amaretto voittaa kyllä sakoluvulla mut valkuainen ja sato paremmat (ainakin tänävuonna) mistralissa. Mistral sako 244, valk. 12,7, hlp 83,4.
-
Vertailun vuoksi, sama lohko ja sama lannoitus: Mistral sako 239, valk. 10,9, Quarna sako 347, valk. 13,8. Molemmat puitu kuukausi sitten hyvissä oloissa. Hinnoittelu taitaa kuitenkin ohjata jatkossa rehuvehnän viljelyyn.
-
Mistral 4,9 ha: 6000±100 kg/ha, valk. 13,5%, hlp 83,1, sako 221. Esikasvi VLN. Komea pystykasvusto ilman jarruja tai tautiaineita.
Solanus 5,2 ha: 5500±100 kg/ha, valk. 14,9%, hlp 83,3, sako 179. Esikasvi rapsi sekä komposti syksyllä. Lako % noin 40, ja meni suht aikaisessa vaiheessa nurin. Kiloja olisi vissiin tullut enemmän jos olis pysynyt pystyssä. Ei jarruja, ei tautiaineita.
Zebra 9,5 ha: 5200±100 kg/ha, valk. 12,5, hlp 83, 3 erilaista erä joiden sakot 202, 190 ja 165. Esikasvi rapsi + komposti. Lako % ehkä 20. Korren pituus n. 115 cm... Ei jarruja, ei tautiaineita.
Näitä tuloksia ei ole pakko uskoa. Mutta lounais-saaristossa oli tosiaan erinomaiset olosuhteet tänä vuonna, ei kertaakaan ollut liian kuivaa mikä yleensä on suurin satoa rajoittava tekijä. Ko. lohkot ovat muuten erinomaisessa kasvukunnossa. Kasvinvuorotus näytti myös kyntensä.
Mistral menee jatkoon. Zebra kasvaa rukiin mittaiseksi sadon kustannuksella multavilla mailla. Muuten yleensä luotettava lajike. Huonompi sakoluku kuin Mistral oli aikamoinen yllätys.
-
Draco, epos, amaretto ja trappe.
Jos käyttää pussilannotetta niin on rehua valkuaisen takia. Jos taasen lisänä jotain muuta, on kasvuaika niin pitkä että jossakin vaiheessa voi tuntua että on silmissä viherkaihi...
Noi lajikkeet on ok jos saa muutettua sen nisun köntiksi ja pääsee kylvämään viimeistään toukokuun ekalla viikolla.
Toi mistraali on amareton kanssa melkein samalla viivalla.
Trappe oli kyl kehverä vehnä, jyvää tuli ihan vit usti mut yks sumukuuro tiputti sakoluvun satasen paikkeille. Valkuaista oli kyllä luomuanniinan verran....
-
Mistral 4,9 ha: 6000±100 kg/ha, valk. 13,5%, hlp 83,1, sako 221. Esikasvi VLN. Komea pystykasvusto ilman jarruja tai tautiaineita.
Solanus 5,2 ha: 5500±100 kg/ha, valk. 14,9%, hlp 83,3, sako 179. Esikasvi rapsi sekä komposti syksyllä. Lako % noin 40, ja meni suht aikaisessa vaiheessa nurin. Kiloja olisi vissiin tullut enemmän jos olis pysynyt pystyssä. Ei jarruja, ei tautiaineita.
Zebra 9,5 ha: 5200±100 kg/ha, valk. 12,5, hlp 83, 3 erilaista erä joiden sakot 202, 190 ja 165. Esikasvi rapsi + komposti. Lako % ehkä 20. Korren pituus n. 115 cm... Ei jarruja, ei tautiaineita.
Näitä tuloksia ei ole pakko uskoa. Mutta lounais-saaristossa oli tosiaan erinomaiset olosuhteet tänä vuonna, ei kertaakaan ollut liian kuivaa mikä yleensä on suurin satoa rajoittava tekijä. Ko. lohkot ovat muuten erinomaisessa kasvukunnossa. Kasvinvuorotus näytti myös kyntensä.
Mistral menee jatkoon. Zebra kasvaa rukiin mittaiseksi sadon kustannuksella multavilla mailla. Muuten yleensä luotettava lajike. Huonompi sakoluku kuin Mistral oli aikamoinen yllätys.
Mielenkiintoisia speksituloksia Lierolta. Kova satotaso tosin oli jo lajikekoetulosten perusteella tiedossa, mutta että noinkin suurta eroa tullut "todellisilla" viljelyksillä.
Lisätietona kiinnostaa Liero, että mitenkä noissa vehnissäsi oli kasvuajat? Erityisesti Zebraan verrattuna kiinnostaa, valmistuiko KWS Mistral samassa ajassa tai jopa ennen?
Jotkut vielä nykyisinkin pelästyvät "alhaisia" sakolukutasoja, jos ne ovat vähänkin alle kovimpien tasojen. Tätä vähän itse ihmettelen, kun jo vuosikausien ajan on ollut tilanne, että sakoluvulla ei ole mitään merkitystä, paitsi jos itse jauhaa ja leipoo. Rehuvehnän hinta on niin vähän leipävehnää alhaisempi, että vähemmät tuotantokustannukset kuittaavat sen. Viljanviljelytilallahan valkuainenkin jää aina alhaiseksi, kun ei voida /ei kannata ajaa typpeä moneen kertaan ja jo senkin takia menee rehuksi. Satotasot kuitenkin ovat suht samat oli sitten leipää elikkä ei.
-
Mistral 4,9 ha: 6000±100 kg/ha, valk. 13,5%, hlp 83,1, sako 221. Esikasvi VLN. Komea pystykasvusto ilman jarruja tai tautiaineita.
Solanus 5,2 ha: 5500±100 kg/ha, valk. 14,9%, hlp 83,3, sako 179. Esikasvi rapsi sekä komposti syksyllä. Lako % noin 40, ja meni suht aikaisessa vaiheessa nurin. Kiloja olisi vissiin tullut enemmän jos olis pysynyt pystyssä. Ei jarruja, ei tautiaineita.
Zebra 9,5 ha: 5200±100 kg/ha, valk. 12,5, hlp 83, 3 erilaista erä joiden sakot 202, 190 ja 165. Esikasvi rapsi + komposti. Lako % ehkä 20. Korren pituus n. 115 cm... Ei jarruja, ei tautiaineita.
Näitä tuloksia ei ole pakko uskoa. Mutta lounais-saaristossa oli tosiaan erinomaiset olosuhteet tänä vuonna, ei kertaakaan ollut liian kuivaa mikä yleensä on suurin satoa rajoittava tekijä. Ko. lohkot ovat muuten erinomaisessa kasvukunnossa. Kasvinvuorotus näytti myös kyntensä.
Mistral menee jatkoon. Zebra kasvaa rukiin mittaiseksi sadon kustannuksella multavilla mailla. Muuten yleensä luotettava lajike. Huonompi sakoluku kuin Mistral oli aikamoinen yllätys.
Paljonko saivat typpeä? Se olisi oleellinen tieto?
-
Mistral 4,9 ha: 6000±100 kg/ha, valk. 13,5%, hlp 83,1, sako 221. Esikasvi VLN. Komea pystykasvusto ilman jarruja tai tautiaineita.
Solanus 5,2 ha: 5500±100 kg/ha, valk. 14,9%, hlp 83,3, sako 179. Esikasvi rapsi sekä komposti syksyllä. Lako % noin 40, ja meni suht aikaisessa vaiheessa nurin. Kiloja olisi vissiin tullut enemmän jos olis pysynyt pystyssä. Ei jarruja, ei tautiaineita.
Zebra 9,5 ha: 5200±100 kg/ha, valk. 12,5, hlp 83, 3 erilaista erä joiden sakot 202, 190 ja 165. Esikasvi rapsi + komposti. Lako % ehkä 20. Korren pituus n. 115 cm... Ei jarruja, ei tautiaineita.
Näitä tuloksia ei ole pakko uskoa. Mutta lounais-saaristossa oli tosiaan erinomaiset olosuhteet tänä vuonna, ei kertaakaan ollut liian kuivaa mikä yleensä on suurin satoa rajoittava tekijä. Ko. lohkot ovat muuten erinomaisessa kasvukunnossa. Kasvinvuorotus näytti myös kyntensä.
Mistral menee jatkoon. Zebra kasvaa rukiin mittaiseksi sadon kustannuksella multavilla mailla. Muuten yleensä luotettava lajike. Huonompi sakoluku kuin Mistral oli aikamoinen yllätys.
Mielenkiintoisia speksituloksia Lierolta. Kova satotaso tosin oli jo lajikekoetulosten perusteella tiedossa, mutta että noinkin suurta eroa tullut "todellisilla" viljelyksillä.
Lisätietona kiinnostaa Liero, että mitenkä noissa vehnissäsi oli kasvuajat? Erityisesti Zebraan verrattuna kiinnostaa, valmistuiko KWS Mistral samassa ajassa tai jopa ennen?
Jotkut vielä nykyisinkin pelästyvät "alhaisia" sakolukutasoja, jos ne ovat vähänkin alle kovimpien tasojen. Tätä vähän itse ihmettelen, kun jo vuosikausien ajan on ollut tilanne, että sakoluvulla ei ole mitään merkitystä, paitsi jos itse jauhaa ja leipoo. Rehuvehnän hinta on niin vähän leipävehnää alhaisempi, että vähemmät tuotantokustannukset kuittaavat sen. Viljanviljelytilallahan valkuainenkin jää aina alhaiseksi, kun ei voida /ei kannata ajaa typpeä moneen kertaan ja jo senkin takia menee rehuksi. Satotasot kuitenkin ovat suht samat oli sitten leipää elikkä ei.
Mistral sekä Solanus kylvettiin 10-11.5, puinti 3-5.9 jolloin kosteudet mittarin mukaan 20-25% eli epätasaista oli. Veikkaan että osa oli vielä kosteampaa.
Zebra kylvettiin 20.5 ja puitiin 12-15.9, kosteus 23% paikkeilla, kasvusto oli silminnähden tasaisempi.
Typpilannoitus oli riittävä :)
-
Mistral 4,9 ha: 6000±100 kg/ha, valk. 13,5%, hlp 83,1, sako 221. Esikasvi VLN. Komea pystykasvusto ilman jarruja tai tautiaineita.
Solanus 5,2 ha: 5500±100 kg/ha, valk. 14,9%, hlp 83,3, sako 179. Esikasvi rapsi sekä komposti syksyllä. Lako % noin 40, ja meni suht aikaisessa vaiheessa nurin. Kiloja olisi vissiin tullut enemmän jos olis pysynyt pystyssä. Ei jarruja, ei tautiaineita.
Zebra 9,5 ha: 5200±100 kg/ha, valk. 12,5, hlp 83, 3 erilaista erä joiden sakot 202, 190 ja 165. Esikasvi rapsi + komposti. Lako % ehkä 20. Korren pituus n. 115 cm... Ei jarruja, ei tautiaineita.
Näitä tuloksia ei ole pakko uskoa. Mutta lounais-saaristossa oli tosiaan erinomaiset olosuhteet tänä vuonna, ei kertaakaan ollut liian kuivaa mikä yleensä on suurin satoa rajoittava tekijä. Ko. lohkot ovat muuten erinomaisessa kasvukunnossa. Kasvinvuorotus näytti myös kyntensä.
Mistral menee jatkoon. Zebra kasvaa rukiin mittaiseksi sadon kustannuksella multavilla mailla. Muuten yleensä luotettava lajike. Huonompi sakoluku kuin Mistral oli aikamoinen yllätys.
Mielenkiintoisia speksituloksia Lierolta. Kova satotaso tosin oli jo lajikekoetulosten perusteella tiedossa, mutta että noinkin suurta eroa tullut "todellisilla" viljelyksillä.
Lisätietona kiinnostaa Liero, että mitenkä noissa vehnissäsi oli kasvuajat? Erityisesti Zebraan verrattuna kiinnostaa, valmistuiko KWS Mistral samassa ajassa tai jopa ennen?
Jotkut vielä nykyisinkin pelästyvät "alhaisia" sakolukutasoja, jos ne ovat vähänkin alle kovimpien tasojen. Tätä vähän itse ihmettelen, kun jo vuosikausien ajan on ollut tilanne, että sakoluvulla ei ole mitään merkitystä, paitsi jos itse jauhaa ja leipoo. Rehuvehnän hinta on niin vähän leipävehnää alhaisempi, että vähemmät tuotantokustannukset kuittaavat sen. Viljanviljelytilallahan valkuainenkin jää aina alhaiseksi, kun ei voida /ei kannata ajaa typpeä moneen kertaan ja jo senkin takia menee rehuksi. Satotasot kuitenkin ovat suht samat oli sitten leipää elikkä ei.
Mistral sekä Solanus kylvettiin 10-11.5, puinti 3-5.9 jolloin kosteudet mittarin mukaan 20-25% eli epätasaista oli. Veikkaan että osa oli vielä kosteampaa.
Zebra kylvettiin 20.5 ja puitiin 12-15.9, kosteus 23% paikkeilla, kasvusto oli silminnähden tasaisempi.
Typpilannoitus oli riittävä :)
Laulatko kuorossa?
Kuoro Lilli?
-
Mistral 4,9 ha: 6000±100 kg/ha, valk. 13,5%, hlp 83,1, sako 221. Esikasvi VLN. Komea pystykasvusto ilman jarruja tai tautiaineita.
Solanus 5,2 ha: 5500±100 kg/ha, valk. 14,9%, hlp 83,3, sako 179. Esikasvi rapsi sekä komposti syksyllä. Lako % noin 40, ja meni suht aikaisessa vaiheessa nurin. Kiloja olisi vissiin tullut enemmän jos olis pysynyt pystyssä. Ei jarruja, ei tautiaineita.
Zebra 9,5 ha: 5200±100 kg/ha, valk. 12,5, hlp 83, 3 erilaista erä joiden sakot 202, 190 ja 165. Esikasvi rapsi + komposti. Lako % ehkä 20. Korren pituus n. 115 cm... Ei jarruja, ei tautiaineita.
Näitä tuloksia ei ole pakko uskoa. Mutta lounais-saaristossa oli tosiaan erinomaiset olosuhteet tänä vuonna, ei kertaakaan ollut liian kuivaa mikä yleensä on suurin satoa rajoittava tekijä. Ko. lohkot ovat muuten erinomaisessa kasvukunnossa. Kasvinvuorotus näytti myös kyntensä.
Mistral menee jatkoon. Zebra kasvaa rukiin mittaiseksi sadon kustannuksella multavilla mailla. Muuten yleensä luotettava lajike. Huonompi sakoluku kuin Mistral oli aikamoinen yllätys.
Mielenkiintoisia speksituloksia Lierolta. Kova satotaso tosin oli jo lajikekoetulosten perusteella tiedossa, mutta että noinkin suurta eroa tullut "todellisilla" viljelyksillä.
Lisätietona kiinnostaa Liero, että mitenkä noissa vehnissäsi oli kasvuajat? Erityisesti Zebraan verrattuna kiinnostaa, valmistuiko KWS Mistral samassa ajassa tai jopa ennen?
Jotkut vielä nykyisinkin pelästyvät "alhaisia" sakolukutasoja, jos ne ovat vähänkin alle kovimpien tasojen. Tätä vähän itse ihmettelen, kun jo vuosikausien ajan on ollut tilanne, että sakoluvulla ei ole mitään merkitystä, paitsi jos itse jauhaa ja leipoo. Rehuvehnän hinta on niin vähän leipävehnää alhaisempi, että vähemmät tuotantokustannukset kuittaavat sen. Viljanviljelytilallahan valkuainenkin jää aina alhaiseksi, kun ei voida /ei kannata ajaa typpeä moneen kertaan ja jo senkin takia menee rehuksi. Satotasot kuitenkin ovat suht samat oli sitten leipää elikkä ei.
Mistral sekä Solanus kylvettiin 10-11.5, puinti 3-5.9 jolloin kosteudet mittarin mukaan 20-25% eli epätasaista oli. Veikkaan että osa oli vielä kosteampaa.
Zebra kylvettiin 20.5 ja puitiin 12-15.9, kosteus 23% paikkeilla, kasvusto oli silminnähden tasaisempi.
Typpilannoitus oli riittävä :)
Laulatko kuorossa?
Kuoro Lilli?
En tykkää sinusta SKN.
-
Mistral 4,9 ha: 6000±100 kg/ha, valk. 13,5%, hlp 83,1, sako 221. Esikasvi VLN. Komea pystykasvusto ilman jarruja tai tautiaineita.
Solanus 5,2 ha: 5500±100 kg/ha, valk. 14,9%, hlp 83,3, sako 179. Esikasvi rapsi sekä komposti syksyllä. Lako % noin 40, ja meni suht aikaisessa vaiheessa nurin. Kiloja olisi vissiin tullut enemmän jos olis pysynyt pystyssä. Ei jarruja, ei tautiaineita.
Zebra 9,5 ha: 5200±100 kg/ha, valk. 12,5, hlp 83, 3 erilaista erä joiden sakot 202, 190 ja 165. Esikasvi rapsi + komposti. Lako % ehkä 20. Korren pituus n. 115 cm... Ei jarruja, ei tautiaineita.
Näitä tuloksia ei ole pakko uskoa. Mutta lounais-saaristossa oli tosiaan erinomaiset olosuhteet tänä vuonna, ei kertaakaan ollut liian kuivaa mikä yleensä on suurin satoa rajoittava tekijä. Ko. lohkot ovat muuten erinomaisessa kasvukunnossa. Kasvinvuorotus näytti myös kyntensä.
Mistral menee jatkoon. Zebra kasvaa rukiin mittaiseksi sadon kustannuksella multavilla mailla. Muuten yleensä luotettava lajike. Huonompi sakoluku kuin Mistral oli aikamoinen yllätys.
Mielenkiintoisia speksituloksia Lierolta. Kova satotaso tosin oli jo lajikekoetulosten perusteella tiedossa, mutta että noinkin suurta eroa tullut "todellisilla" viljelyksillä.
Lisätietona kiinnostaa Liero, että mitenkä noissa vehnissäsi oli kasvuajat? Erityisesti Zebraan verrattuna kiinnostaa, valmistuiko KWS Mistral samassa ajassa tai jopa ennen?
Jotkut vielä nykyisinkin pelästyvät "alhaisia" sakolukutasoja, jos ne ovat vähänkin alle kovimpien tasojen. Tätä vähän itse ihmettelen, kun jo vuosikausien ajan on ollut tilanne, että sakoluvulla ei ole mitään merkitystä, paitsi jos itse jauhaa ja leipoo. Rehuvehnän hinta on niin vähän leipävehnää alhaisempi, että vähemmät tuotantokustannukset kuittaavat sen. Viljanviljelytilallahan valkuainenkin jää aina alhaiseksi, kun ei voida /ei kannata ajaa typpeä moneen kertaan ja jo senkin takia menee rehuksi. Satotasot kuitenkin ovat suht samat oli sitten leipää elikkä ei.
Mistral sekä Solanus kylvettiin 10-11.5, puinti 3-5.9 jolloin kosteudet mittarin mukaan 20-25% eli epätasaista oli. Veikkaan että osa oli vielä kosteampaa.
Zebra kylvettiin 20.5 ja puitiin 12-15.9, kosteus 23% paikkeilla, kasvusto oli silminnähden tasaisempi.
Typpilannoitus oli riittävä :)
Laulatko kuorossa?
Kuoro Lilli?
En tykkää sinusta SKN.
Hitsi, mää kuitenkin haluaisin olla sunkaa kamu ja vähän enemmänkin.
-
Mistral on ainakin ihan paskaa.
Tuolta löytyy markkinoiden ykköstykit ja on laatutavaraa, sitä mitä vakuuslapussa lukee. Suosittelen.
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/Siemenet/viljan-siemenet/tr-kevatvehnan-siemenet-2077
Pienet perustelut, miksi se paskaa? Olen kyllä kuullut et sakoluku voi olla heikko lenkki mut mitä muuta murhetta löytyy??
SKN:ltä nyt on turha odottaa mitään asiaperusteista analyysiä.
Kunhan heittelee mitä sylki suuhun tuo.
😊😊😊😊😊👍
-
Mistralin ja Marblen kasvuaika aika sama tänä vuonna vierekkäin viljeltynä. Muutama vuosi sitten oli eposta viljellyssä, ei oikein vakuuttanut.
-
Hyvä lajike,ainakin kiloja tulee!
-
Meillä sekä Amarettoa että Mistralia, rinnakkain samalla lohkolla. Molemmat meni tietysti rehuksi tänä vuonna, mutta kyllä Mistral oli selkeästi satoisampi kuin Amaretto.
Ongelmiahan noissa on: Amarettolla valkuainen ei nouse kevyin perusteluin ja korsikin on hiukan heikonlainen, Mistralin ongelma taas on matalahko sakoluku, mikä voi johtaa samaan lopputulemaan eli rehuvehnään. Mutta kun niitä kiloja tulee aika lailla enemmän, valinta on selkeä.
-
No juu,näinhän se kyllä on. Mä ajattelin kans vuos sitten et ei sen väliä vaik anabel menee rehuksi,niin kilot kyllä kompensoi tilanteen. Nyt kuitenkin kävi ilmi et lajike on varsin lakoherkkä. Täyttä lakoa puitiin käytännössä ihan liiaksi,omalla kohdallani kuitenkin kävi tuuria ja kaikki saatiin korjattua hyvissä ajoin,mutta kyl nyt uutta lajiketta tarvitaan. Mistralissa ainakin olisi pienet lako prosentit? Jos jollakin kokemuksia myös licamerosta niin mielelläni kuulisin.
-
Kahden vuoden kokemus Licamerosta. Yhteensä 20 ha. Kylvö molempina vuosina 3.5. ja tänävuonna viimeinen kuorma puitiin 7.9. Kyseessä siemenviljelmä, joten typen maksimeja ei ole käytetty. Satoa tullut noin 6700 kg ha molempina vuosina. Isojyväinen ja korkea hl-paino (85). Sako ollut noin 220 ja valkuainen oli viime vuonna 11 % kun typpeä sai 120 kg ja tänä vuoinna 12.5 kun typpeä annettiin 150 kg,, osittain jaettuna. Maalaji pääosin hht. Tänä vuonna heinäkuun kuivuus alensi satoa ja karkeimmilla kohdilla olki oli "väärän väristä" puidessa. Lajike vaikuttaa kuitenkin kestävän poutaa melko hyvin. Paikka Kemiönsaari.
-
Kahden vuoden kokemus Licamerosta. Yhteensä 20 ha. Kylvö molempina vuosina 3.5. ja tänävuonna viimeinen kuorma puitiin 7.9. Kyseessä siemenviljelmä, joten typen maksimeja ei ole käytetty. Satoa tullut noin 6700 kg ha molempina vuosina. Isojyväinen ja korkea hl-paino (85). Sako ollut noin 220 ja valkuainen oli viime vuonna 11 % kun typpeä sai 120 kg ja tänä vuoinna 12.5 kun typpeä annettiin 150 kg,, osittain jaettuna. Maalaji pääosin hht. Tänä vuonna heinäkuun kuivuus alensi satoa ja karkeimmilla kohdilla olki oli "väärän väristä" puidessa. Lajike vaikuttaa kuitenkin kestävän poutaa melko hyvin. Paikka Kemiönsaari.
Jaa että 120 kg typellä 6700 kg/ha. Uskoisko tuota, no mutta tähään on agronet, joten agronetlisää tarinassa.
-
Syksyllä 40 t pötköä herneen sänkeen. Ei ole ongelmaa.
-SS-
-
Kahden vuoden kokemus Licamerosta. Yhteensä 20 ha. Kylvö molempina vuosina 3.5. ja tänävuonna viimeinen kuorma puitiin 7.9. Kyseessä siemenviljelmä, joten typen maksimeja ei ole käytetty. Satoa tullut noin 6700 kg ha molempina vuosina. Isojyväinen ja korkea hl-paino (85). Sako ollut noin 220 ja valkuainen oli viime vuonna 11 % kun typpeä sai 120 kg ja tänä vuoinna 12.5 kun typpeä annettiin 150 kg,, osittain jaettuna. Maalaji pääosin hht. Tänä vuonna heinäkuun kuivuus alensi satoa ja karkeimmilla kohdilla olki oli "väärän väristä" puidessa. Lajike vaikuttaa kuitenkin kestävän poutaa melko hyvin. Paikka Kemiönsaari.
Jaa että 120 kg typellä 6700 kg/ha. Uskoisko tuota, no mutta tähään on agronet, joten agronetlisää tarinassa.
Joo, hurjalta kuulostaa.
Täällä olisi tuollaisella typpimäärällä pukannut kasitonnaria :)
-
Kahden vuoden kokemus Licamerosta. Yhteensä 20 ha. Kylvö molempina vuosina 3.5. ja tänävuonna viimeinen kuorma puitiin 7.9. Kyseessä siemenviljelmä, joten typen maksimeja ei ole käytetty. Satoa tullut noin 6700 kg ha molempina vuosina. Isojyväinen ja korkea hl-paino (85). Sako ollut noin 220 ja valkuainen oli viime vuonna 11 % kun typpeä sai 120 kg ja tänä vuoinna 12.5 kun typpeä annettiin 150 kg,, osittain jaettuna. Maalaji pääosin hht. Tänä vuonna heinäkuun kuivuus alensi satoa ja karkeimmilla kohdilla olki oli "väärän väristä" puidessa. Lajike vaikuttaa kuitenkin kestävän poutaa melko hyvin. Paikka Kemiönsaari.
Jaa että 120 kg typellä 6700 kg/ha. Uskoisko tuota, no mutta tähään on agronet, joten agronetlisää tarinassa.
Joo... tosiaan 20 kiloa liikaa typpeä tuolle sadolle
-
No juu,näinhän se kyllä on. Mä ajattelin kans vuos sitten et ei sen väliä vaik anabel menee rehuksi,niin kilot kyllä kompensoi tilanteen. Nyt kuitenkin kävi ilmi et lajike on varsin lakoherkkä. Täyttä lakoa puitiin käytännössä ihan liiaksi,omalla kohdallani kuitenkin kävi tuuria ja kaikki saatiin korjattua hyvissä ajoin,mutta kyl nyt uutta lajiketta tarvitaan. Mistralissa ainakin olisi pienet lako prosentit? Jos jollakin kokemuksia myös licamerosta niin mielelläni kuulisin.
Sama huomattiin täälläkin anabelistä. Tietysti kyllähän tuotetiedot sen jo paljasti ja olihan poikkeuksellinen vuosikin. Ehkä silti itse kaipaisin ja uutta lajiketta. Eipä tuosta anabelistä edes itävää siementä tullut. Mistral on hieman rajoilla sakoluvun ja valkuaisen suhteen jos leiväksi meinaa. Hinta eroa harvoin tietysti on, mutta silloin kun sitä on, niin olisihan se kivempi jos tavara olisi myllylaatuista.
-
Lisäysvilelyssä olleen Solanuksen itävyys vain 50% .
Muutenkin vaikutti huonolta, satoa tuli vähemmän kuin Amaretosta. Pitänee kokeila tota Mistralia, siitä näyttäis tulevan valtalajike kevätvehnissä.
-
Jos vehnänsiementä tarttee, niin puhelin on otettava heti kouraan.
-
Ei mennyt KWS Mistral myllyvehnäksi. Sako jäi alle 180, paitsi ensimmäisessä kaapillisessa, josta varasin osan siemeneksi.
Pitääkö olla huolissaan lajikkeen sakokestävyydestä?
Sateiden välissä puidessa, oli vielä vähän korsia vihreänä. Puintikosteus vähän 30 %:n molemmin puolin. Parempia puintikelejä ei tosin olisi tullut vieläkään.
Keskisato oli 7 tn / ha, valkuainen 12,6 % - 13,5 %. Typpeä yhteensä 115 - 120 kg / ha, josta pussilannoittena 78 - 108 kg / ha, kaikki heti keväällä.
-
Ei mennyt KWS Mistral myllyvehnäksi. Sako jäi alle 180, paitsi ensimmäisessä kaapillisessa, josta varasin osan siemeneksi.
Pitääkö olla huolissaan lajikkeen sakokestävyydestä?
Sateiden välissä puidessa, oli vielä vähän korsia vihreänä. Puintikosteus vähän 30 %:n molemmin puolin. Parempia puintikelejä ei tosin olisi tullut vieläkään.
Keskisato oli 7 tn / ha, valkuainen 12,6 % - 13,5 %. Typpeä yhteensä 115 - 120 kg / ha, josta pussilannoittena 78 - 108 kg / ha, kaikki heti keväällä.
No KWS Saksan sivuilla Mistral on mainittu A-myllyluokan vehnäksi, ei siis E(rinomaista) luokkaa, ja sakoluvunkestävyys mainitaan ei korkeaksi, ei heikoksi, eli varmaankin semmoinen sopivasti itävä.
-SS-
-
Meillä oli Mistraalin sako ensimmäisissä puinneissa 137, viimeisissä oli noussut jo 217. Väliä oli pari viikkoa, kosteudet n. 20-23%.
-
Meillä sama juttu mistralin sako 170. Uutena vehnänä oli diskettiä ja siinä sako 250.
-
Mulla Mistralin sako 209, puintikosteus 20-23 ja noin 7600kg/ha ,valkuainen 13 molemminpuolin.
130kg typpeä kylvettäessä ja 30 tähkälle, Etelä-Suomi.
Saa mahdollisuuden myös ensivuonna.
-
Puintiolosuhteet oli kovin huonot, olisko sako vielä jäänyt toisaalta muodostumatta ja toisaalta sateet liottaneet jo pois. Mitä siinä siten oikeastaan tapahtuukaan.
Taitaa Mistral saada vielä toisen mahdollisuuden. Satotaso oli kuitenkin hyvä, eikä hinnanero rehuvehnään ole niin kovin suuri.
-
Mun mielestä aika kovia satoja ja valkuaisia lannoitukseen nähden. Papereissa kuitenkin valkuainen vain 11,5 muistaakseni. Sakohan ei papereissakaan ole mikään korkea, että kyllä tuon kanssa saa vuosittain jännittää..
-
Mistral ollu kyl pettymys, pitäiskö palata takaisin Amarettoon, sille ei näy löytyvän voittajaa satotasossa eikä viljelyvarmuudessa. Vaikka se ei mikään leipävehnä olekaan ilman hirmuista typpilannoitusta, niin silti pelkällä minimipanostuksella tulee rehuvehnää aina se 5 tonnia, olipa minkälaiset säät tahansa kesällä. Todella hyvä lajike, miksi ihmeessä siitä luovuin, kysyn itseltäni yhä uudelleen. Uskoin kait liikaa noita uutuuslajikkeiden mainostuksia.
-
Kuivien seutujen savimailla Amaretto tuottaa suuria satoja. Kukkamullassa ei toisaalta tahdo valmistua edes saman vuoden aikana. No, kuivaa savea riittää täällä päin, kukkamultaa ehkä ei. Tarvitsee korrensääteen ja kaksi tautiruiskutusta.
Ongelma tosiaan on siinä, että Amaretto purkaa ylimääräiset ravinteet massaan eikä valkuaiseen. No, noiden lyhyiden eliittivehnien (Quarna, Bjarne, Manu, ym) kohtalona on tuottaa semmoista lyhyttä ja harvaa puolitoistatonnaria, kun Amaretto tuottaa samassa paikassa sen kuustonnarin.
Viljelyvarmana ja etenkin tähkäidäntää vastustavana Zebra edelleen on vaihtoehto, ainakin jos viljelee minimipanostuksella ja kuivissa oloissa. Typpiliuoksen kertaruiskutus tähkälle riittää useimmiten yli 12%. Tautiruiskutuksia tai korrensääteitä ei kannata miettiäkään, jos kylvää kohtuutiheydellä, eikä kerää mitään kumulatiivista puolen tonnin typpipaukkua juuri sille kevätvehnävuodelle.
-SS-
-
Amaretto vaatii tähkälle ureaa jos aikoo valkuaista leipävehnä vaatimuksiin nostaa.
-
Zebra on kestävä, mutta nyt nää päivitiset sateet on saanut senkin itämään ja muutamia vaalien punaisia oli kans joukossa. Ensimmäiset kylvöt ja puidut oli 13 valkuainen ja sato vajaa 5 savimaa ja 120 typee keväällä ja lisää kun se näytti hyvältä. Tautiainetta kans. Jatkan vielä sillä.
-
Amaretto vaatii tähkälle ureaa jos aikoo valkuaista leipävehnä vaatimuksiin nostaa.
Kustakko meinaat siihen tähkään?
-
Amaretto vaatii tähkälle ureaa jos aikoo valkuaista leipävehnä vaatimuksiin nostaa.
Kustakko meinaat siihen tähkään?
Ei, vaan rakeistettua kastelu-ureaa 46%N sekoitetaan veteen esimerkiksi 10-20 kg/ 100 ltr, ja seos ruiskutetaan ennen keltatuleentumista kasville. Tällöin valkuaispitoisuus nousee. Toinen mahdollisuus on käyttää Yara typpiliuos 390 10-50 kg/ha, 200-400 ltr vettä. Typpiliuoksessa on myös typpisuoloja, ureaa on 2 kg / 10 kg typpiliuosta.
Lannoiteureaa ei valmisteta virtsaamalla vaan ammoniakista prosessoimalla.
-SS-
-
Juurikin näin :)
-
Paljonhan sitä saa puuhastella saadakseen leipävehnää aikaiseksi, mutta sitten jos ja kun tulee pari reippaampaa sadetta, jotka romuttaa koko näpertelyn, kun sakoluku putoaa. Itse en harrasta mitään tähkien typettelyä, enkä yleensäkään stressaa siitä, tuleeko leipä- vai rehuvehnää, tulee mitä tulee, varsinkin nykyisillä hintaeroilla näiden kahden laadun välillä ei tuo ressaaaminen huvita.
-
Onkos jollakulla ollu Mistralia ja Helmiä, että osaisi vähän verrata? Mistral näyttää kyllä lajikekoetulosten valossa hyvältä maalajista ja vyöhykkeestä riippumatta. Käsitys olisi, että se menestyisi vaikka vähän happamammassakin maassa, ja että kuivuudenkestävyys on ihan ok?
Onko helmi todellisuudessa viikon aikasempi? Vai enemmän?
-
Noista kahdesta Helmi ilmanmuuta. Kunnolla fosforia kyytipojaksi, niin jyväkoon saa helposti aivan toiseen kokoluokkaan kuin lajikekokeiden tulokset kertovat. Satotasokin on hyvissä olosuhteissa kohdallaan. Laadusta en osaa kertoa enempää, kun on mennyt siementavaraksi. Mielestäni Helmi on aikaisuutensa puolesta hyvä valinta. Jatkan Helmillä tämänkin kesän
-
Mistral on hyvä ja satoisa, mutta siitä ei meinaa saada leipävehnää, kun sakoluku laskee aika nopeasti alle kahden sadan. Sakoluku on arvaamaton, koska 2019 syksyllä ei ollut edes sateita ja silti painui alas, puintikelithän oli silloin ihan mahtavat.
Helmistä ei havaintoa, täällä kehutaan Sibeliusta ja siitä tuntuisi tulevan Mistralin seuraaja leipäviljan viljelyssä monella isännällä.
-
Mistral on hyvä ja satoisa, mutta siitä ei meinaa saada leipävehnää, kun sakoluku laskee aika nopeasti alle kahden sadan. Sakoluku on arvaamaton, koska 2019 syksyllä ei ollut edes sateita ja silti painui alas, puintikelithän oli silloin ihan mahtavat.
Helmistä ei havaintoa, täällä kehutaan Sibeliusta ja siitä tuntuisi tulevan Mistralin seuraaja leipäviljan viljelyssä monella isännällä.
Mistralisrahan ei mitään leipävehnän peruslajiketta tullut. Juu moni viljeli mutta pikku hiljaa vaihtunut pois kun se sako on niin hilkulla.
Aika moni tuntunut vaihtavan icemaniin joten tsekkaa sekin. Helmiä on sitten aikanen ja siitä aika harvalla kokemusta näiltä leveyspiireiltä...
-
Helmi on tuottanut ainakin Halikossa joka toinen vuosi jopa neljän tonnin sadon, ainakin jos on krympätty tähkät sivulta haroen vähän suppuun koeruutualan mittauksissa. Vuonna 2018 Helmi ainakin oli Halikon koeruuduilla todellinen voittaja.
-SS-
-
Nojoo tosissaan tuo Helmin kuivuudenkesto ainakin epäilyttää. En tiedä kannattaako täälä pohjanmaalla edes leipävehnää yrittää, kun hintaero rehulla ja leivällä on kympin tonni, sulaa leivän rahtiin. Eli sato ja kasvuaikavertailu kiinnnostais noista kahdesta, jos jollain on ollu samana vuonna molempia.