Tuskin kannattaa arvioida naapureiden kannattavuutta tai syitä siihen mutta ainakin itselle(128ha siemenviljelytila,pakkaamo on erikseen)parhaiten kannattavuutta on nostanut töiden ulkoistaminen+verkostoituminen.Toiseksi tärkein on satotason maksimointi. Muutamana viime vuonna on mennyt vähän pieleen mutta tavoite edelleen 6tn/ha viljaa ja 800kg/ha timoteita mahdollisimman vähällä konetyöllä hehtaaria kohti.Kannattavuutta parantaa huomattavasti myös peltolohkojen sijainti ja koko,peltoa on kyllä pakko ostaa jos entisten vierestä tulee myyntiin mutta ei ole mitään järkeä kaikkien lähteä kilpailemaan jokaisesta myytävästä lohkosta,täälläkin hinta on karkaamassa käsistä.Lisäksi viljelyä selkeyttää se että  on esim. 60ha timoteita ja 60ha yhtä lajiketta kumpaakin.Koneita kannattaa pitää vähän mutta kunnollisia(tämä on oma valinta,ei sovellu kaikille tiloille)Tuossa huomenaamuna nähdään viime vuoden tulos,luulen että plussan puolella mennään mutta sen näkee sitten

Ihan asiaa ,mutta tuota ulkoistamista vähän jaksan epäillä. Jos jokin työ ei kannata itse tehdä, niin kannattaako sitä edes muilla teettää? Meikäläinen vähän kokeili muutama vuosi sitten ja paalautti säilörehua, oli kallista rehua verrattuna itse laakasiiloon tehden. Sama koskee lietteen ajoa,kolmessa vuodessa oman kaluston hinta urakoitsijoiden laskuihin. Oma kalusto on tietysti vähän kevyempää ja halvempaa, mutta riittää omiin ajoihin ja on kestänyt jo 8-vuotta ilman isompia takaiskuja.

Olen samaa mieltä, mielestäni konetöiden ulkoistamista pitäisi tehdä enempikin.

Sillä, isoilla, tehokkailla, suhteellisen uusilla ja toimivilla koneilla työn tehokkuus on paras, samoin pitäisi lohkoja suurentaa, niin että työ nopeutuu.
Suomessa on suhteellisen lyhyt korjuuaika, homman pitää silloin käyttää, se että jokainen tila toimii omilla härpäkkeillä, ei ole kovinkaan tehokasta ja sitoo tilan pääomat koneisiin, menee vuosia tienata ne takaisin.

Jokainen tekee ratkaisut tietenkin itse, mutta on mikäli koneita joutuu ostaamaan velaksi, niin laskekaa nyt kumminkin, kannattaisiko urakointia lisätä ja siirtää niitä hommia ulkopuolisille, joissa on koneinvestointeja edessä ja keskittyä itse niihin hommiin, mihin löytyy kunnollinen konekalusto.

kyllä peltojen myynti hintoja seuraamalla tietää missä päin suomen tyhmimmät isännät vaikuttaa

kyllä peltojen myynti hintoja seuraamalla tietää missä päin suomen tyhmimmät isännät vaikuttaa

Määrittele tarkemmin, onko se tyhmä joka myy liian halvalla, vai se joka maksaa liian paljon ?

Kyllä tuossa Matin kirjoituksessa on järkeä.
Itse pyrin laskemaan itselleni palkan työstä, ennen kuin arvioin kanataako kone ostaa ja sitenkin koneen takaisin maksu aika pitäisi olla mielellään 4-5 vuotta.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 11.02.09 - klo:14:26

kyllä peltojen myynti hintoja seuraamalla tietää missä päin suomen tyhmimmät isännät vaikuttaa

Määrittele tarkemmin, onko se tyhmä joka myy liian halvalla, vai se joka maksaa liian paljon ?

kysytpä tyhmiä tietysti tyhmä isäntä maksaa liikaa

Yksi mielenkiintoinen aspekti kannattavuuteen on juuri tarkastelujakson pituus. Olen itse vähän miettinyt, kun aina puhutaan että kone pitää kuolettaa neljässä vuodessa ja navetta alle 10 vuodessa, ja tärkein määräävä kriteeri on kannattavuus TUON AIKAVÄLIN ajan.

Ok, ostetaan kone joka poistuu neljässä vuodessa. Viidennen tai kuudennen vuoden jälkeen se on käyttökelvoton ja jälleenmyyntiarvo pieni. Tai ostetaan kone joka kuolettaa hintansa 6-7 vuodessa, mutta on käyttökelpoinen vielä kymmenentenä kautena ja siellä jopa kokonaiskannattavuudeltaan parempi ratkaisu, vaikka neljässä vuodessa jää kalliimmaksi.

Entäs navetat? Kaksi tyyppiä rakentaa samaan aikaan navetan. Yksi tekee kustannustehokkaasti, mutta myös "halvalla" ja huonommista komponenteista. Saa navetan maksettua 7 vuodessa. Toinen tekee eri materiaalista, eri tavalla ja rakennuksen arvioitu käyttöikä on liki tuplat. Maksaa sitä vähän yli 10 vuotta. Kumpi on kannattavampi ratkaisu?

Minusta on mielekästä ajatella investoinnissa aikajaksoa, joka seuraa sen jälkeen, kun se on haukkunut hintansa. Ensimmäisessä tapauksessa mahdollisesti joudutaan laajempaan peruskorjaukseen, kun taas toisella ei ole isompia ylläpitokorjauksia kymmeneen vuoteen ja palvelee mahdollisesti nuorison kasvattamona seuraavassa investointivaiheessa.

Esimerkit ontuu, mutta tarkoituksena oliki tuoda vain pointti esille, eikä se mitä eroa käytännössä on. Koska jos ei luotettavasti voi arvioida toimintaan liittyvän aikajakson pituutta, voiko edes arvioida kustannustehokkuuta pitkässä juoksussa? Poistoaikana eli lyhyessä aikavälissä se tietysti onnistuu.

Koneet pitää tietysti ostaa tulo-rahoituksella. Velkaa tehdään maan ostoon ja rakennusinvestointeihin, joista ei sa poistoa tai saa vain 10%.

Yksi mielenkiintoinen aspekti kannattavuuteen on juuri tarkastelujakson pituus. Olen itse vähän miettinyt, kun aina puhutaan että kone pitää kuolettaa neljässä vuodessa ja navetta alle 10 vuodessa, ja tärkein määräävä kriteeri on kannattavuus TUON AIKAVÄLIN ajan.

Ok, ostetaan kone joka poistuu neljässä vuodessa. Viidennen tai kuudennen vuoden jälkeen se on käyttökelvoton ja jälleenmyyntiarvo pieni. Tai ostetaan kone joka kuolettaa hintansa 6-7 vuodessa, mutta on käyttökelpoinen vielä kymmenentenä kautena ja siellä jopa kokonaiskannattavuudeltaan parempi ratkaisu, vaikka neljässä vuodessa jää kalliimmaksi.

Entäs navetat? Kaksi tyyppiä rakentaa samaan aikaan navetan. Yksi tekee kustannustehokkaasti, mutta myös "halvalla" ja huonommista komponenteista. Saa navetan maksettua 7 vuodessa. Toinen tekee eri materiaalista, eri tavalla ja rakennuksen arvioitu käyttöikä on liki tuplat. Maksaa sitä vähän yli 10 vuotta. Kumpi on kannattavampi ratkaisu?

Minusta on mielekästä ajatella investoinnissa aikajaksoa, joka seuraa sen jälkeen, kun se on haukkunut hintansa. Ensimmäisessä tapauksessa mahdollisesti joudutaan laajempaan peruskorjaukseen, kun taas toisella ei ole isompia ylläpitokorjauksia kymmeneen vuoteen ja palvelee mahdollisesti nuorison kasvattamona seuraavassa investointivaiheessa.

Esimerkit ontuu, mutta tarkoituksena oliki tuoda vain pointti esille, eikä se mitä eroa käytännössä on. Koska jos ei luotettavasti voi arvioida toimintaan liittyvän aikajakson pituutta, voiko edes arvioida kustannustehokkuuta pitkässä juoksussa? Poistoaikana eli lyhyessä aikavälissä se tietysti onnistuu.

miten puolta kalliimpi navetta puolta pidemmällä lainan maksu ajalla voi olla saman hintainen kuin puolta halvempi ja puolet nopeammin maksettu.

buahhaahhaaha kohta alkaa itkettää

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 11.02.09 - klo:15:00

Yksi mielenkiintoinen aspekti kannattavuuteen on juuri tarkastelujakson pituus. Olen itse vähän miettinyt, kun aina puhutaan että kone pitää kuolettaa neljässä vuodessa ja navetta alle 10 vuodessa, ja tärkein määräävä kriteeri on kannattavuus TUON AIKAVÄLIN ajan.

Ok, ostetaan kone joka poistuu neljässä vuodessa. Viidennen tai kuudennen vuoden jälkeen se on käyttökelvoton ja jälleenmyyntiarvo pieni. Tai ostetaan kone joka kuolettaa hintansa 6-7 vuodessa, mutta on käyttökelpoinen vielä kymmenentenä kautena ja siellä jopa kokonaiskannattavuudeltaan parempi ratkaisu, vaikka neljässä vuodessa jää kalliimmaksi.

Entäs navetat? Kaksi tyyppiä rakentaa samaan aikaan navetan. Yksi tekee kustannustehokkaasti, mutta myös "halvalla" ja huonommista komponenteista. Saa navetan maksettua 7 vuodessa. Toinen tekee eri materiaalista, eri tavalla ja rakennuksen arvioitu käyttöikä on liki tuplat. Maksaa sitä vähän yli 10 vuotta. Kumpi on kannattavampi ratkaisu?

Minusta on mielekästä ajatella investoinnissa aikajaksoa, joka seuraa sen jälkeen, kun se on haukkunut hintansa. Ensimmäisessä tapauksessa mahdollisesti joudutaan laajempaan peruskorjaukseen, kun taas toisella ei ole isompia ylläpitokorjauksia kymmeneen vuoteen ja palvelee mahdollisesti nuorison kasvattamona seuraavassa investointivaiheessa.

Esimerkit ontuu, mutta tarkoituksena oliki tuoda vain pointti esille, eikä se mitä eroa käytännössä on. Koska jos ei luotettavasti voi arvioida toimintaan liittyvän aikajakson pituutta, voiko edes arvioida kustannustehokkuuta pitkässä juoksussa? Poistoaikana eli lyhyessä aikavälissä se tietysti onnistuu.

miten puolta kalliimpi navetta puolta pidemmällä lainan maksu ajalla voi olla saman hintainen kuin puolta halvempi ja puolet nopeammin maksettu.

buahhaahhaaha kohta alkaa itkettää

Itke pois, pointti jäi ilmeisesti epäselväksi. Ei suinkaan ollut puolta pidemmistä maksuista puhe. Kyse oli tarkastelujakson pituudesta ja investoinneista kokonaisuutena, jatkumona. Vaikkapa ajateltuna siten että tehdään töitä 20 vuotta, ja ostetaan koneita joko 2 tai vaikka 5 kappaletta sinä aikana.

Yksi mielenkiintoinen aspekti kannattavuuteen on juuri tarkastelujakson pituus. Olen itse vähän miettinyt, kun aina puhutaan että kone pitää kuolettaa neljässä vuodessa ja navetta alle 10 vuodessa, ja tärkein määräävä kriteeri on kannattavuus TUON AIKAVÄLIN ajan.

Ok, ostetaan kone joka poistuu neljässä vuodessa. Viidennen tai kuudennen vuoden jälkeen se on käyttökelvoton ja jälleenmyyntiarvo pieni. Tai ostetaan kone joka kuolettaa hintansa 6-7 vuodessa, mutta on käyttökelpoinen vielä kymmenentenä kautena ja siellä jopa kokonaiskannattavuudeltaan parempi ratkaisu, vaikka neljässä vuodessa jää kalliimmaksi.

Entäs navetat? Kaksi tyyppiä rakentaa samaan aikaan navetan. Yksi tekee kustannustehokkaasti, mutta myös "halvalla" ja huonommista komponenteista. Saa navetan maksettua 7 vuodessa. Toinen tekee eri materiaalista, eri tavalla ja rakennuksen arvioitu käyttöikä on liki tuplat. Maksaa sitä vähän yli 10 vuotta. Kumpi on kannattavampi ratkaisu?

Minusta on mielekästä ajatella investoinnissa aikajaksoa, joka seuraa sen jälkeen, kun se on haukkunut hintansa. Ensimmäisessä tapauksessa mahdollisesti joudutaan laajempaan peruskorjaukseen, kun taas toisella ei ole isompia ylläpitokorjauksia kymmeneen vuoteen ja palvelee mahdollisesti nuorison kasvattamona seuraavassa investointivaiheessa.

Esimerkit ontuu, mutta tarkoituksena oliki tuoda vain pointti esille, eikä se mitä eroa käytännössä on. Koska jos ei luotettavasti voi arvioida toimintaan liittyvän aikajakson pituutta, voiko edes arvioida kustannustehokkuuta pitkässä juoksussa? Poistoaikana eli lyhyessä aikavälissä se tietysti onnistuu.

Niin voihan sen koneen tietysti jaa kivirauniolle 4-5 vuoden päästä.
Kannatavampaa vain on pitää se kunnossa ja vaihtaa uuteen.
Eikös se vasta olekkin kanatavaa jos kone maksaa itsensä 4-5 vuodessa ja vaihdossa saa uuteen koneeseen 50% uuden hinnasta.
Voihan sitä pitää 10 vuotta ja saada vaihtokaupassa jonkun verran.

Kaikkein kannatavin kone/investointi on itsensä takaisin maksanut ja kertaaleen poistettu ja vielä kanatavammaksi se muutuu jos siitä saa vaihdossa vielä jonkin verran.

^Joo, näin varmasti onkin. Selitykseni on kuvastamassa vain ääripään ilmiöitä, mutta kyllä nekin joskus näyttää olevan ihan tapahtuvia asioita..

Yksi mielenkiintoinen aspekti kannattavuuteen on juuri tarkastelujakson pituus. Olen itse vähän miettinyt, kun aina puhutaan että kone pitää kuolettaa neljässä vuodessa ja navetta alle 10 vuodessa, ja tärkein määräävä kriteeri on kannattavuus TUON AIKAVÄLIN ajan.

Ok, ostetaan kone joka poistuu neljässä vuodessa. Viidennen tai kuudennen vuoden jälkeen se on käyttökelvoton ja jälleenmyyntiarvo pieni. Tai ostetaan kone joka kuolettaa hintansa 6-7 vuodessa, mutta on käyttökelpoinen vielä kymmenentenä kautena ja siellä jopa kokonaiskannattavuudeltaan parempi ratkaisu, vaikka neljässä vuodessa jää kalliimmaksi.

Entäs navetat? Kaksi tyyppiä rakentaa samaan aikaan navetan. Yksi tekee kustannustehokkaasti, mutta myös "halvalla" ja huonommista komponenteista. Saa navetan maksettua 7 vuodessa. Toinen tekee eri materiaalista, eri tavalla ja rakennuksen arvioitu käyttöikä on liki tuplat. Maksaa sitä vähän yli 10 vuotta. Kumpi on kannattavampi ratkaisu?

Minusta on mielekästä ajatella investoinnissa aikajaksoa, joka seuraa sen jälkeen, kun se on haukkunut hintansa. Ensimmäisessä tapauksessa mahdollisesti joudutaan laajempaan peruskorjaukseen, kun taas toisella ei ole isompia ylläpitokorjauksia kymmeneen vuoteen ja palvelee mahdollisesti nuorison kasvattamona seuraavassa investointivaiheessa.

Esimerkit ontuu, mutta tarkoituksena oliki tuoda vain pointti esille, eikä se mitä eroa käytännössä on. Koska jos ei luotettavasti voi arvioida toimintaan liittyvän aikajakson pituutta, voiko edes arvioida kustannustehokkuuta pitkässä juoksussa? Poistoaikana eli lyhyessä aikavälissä se tietysti onnistuu.

Hyvä pointti, maatalous on pääomaintensiivinen ala, jossa pitää huomioida myös käyttöaika, yhtenä tekijänä.
Ei pelkästään kuoletusaika.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 11.02.09 - klo:15:00

Yksi mielenkiintoinen aspekti kannattavuuteen on juuri tarkastelujakson pituus. Olen itse vähän miettinyt, kun aina puhutaan että kone pitää kuolettaa neljässä vuodessa ja navetta alle 10 vuodessa, ja tärkein määräävä kriteeri on kannattavuus TUON AIKAVÄLIN ajan.

Ok, ostetaan kone joka poistuu neljässä vuodessa. Viidennen tai kuudennen vuoden jälkeen se on käyttökelvoton ja jälleenmyyntiarvo pieni. Tai ostetaan kone joka kuolettaa hintansa 6-7 vuodessa, mutta on käyttökelpoinen vielä kymmenentenä kautena ja siellä jopa kokonaiskannattavuudeltaan parempi ratkaisu, vaikka neljässä vuodessa jää kalliimmaksi.

Entäs navetat? Kaksi tyyppiä rakentaa samaan aikaan navetan. Yksi tekee kustannustehokkaasti, mutta myös "halvalla" ja huonommista komponenteista. Saa navetan maksettua 7 vuodessa. Toinen tekee eri materiaalista, eri tavalla ja rakennuksen arvioitu käyttöikä on liki tuplat. Maksaa sitä vähän yli 10 vuotta. Kumpi on kannattavampi ratkaisu?

Minusta on mielekästä ajatella investoinnissa aikajaksoa, joka seuraa sen jälkeen, kun se on haukkunut hintansa. Ensimmäisessä tapauksessa mahdollisesti joudutaan laajempaan peruskorjaukseen, kun taas toisella ei ole isompia ylläpitokorjauksia kymmeneen vuoteen ja palvelee mahdollisesti nuorison kasvattamona seuraavassa investointivaiheessa.

Esimerkit ontuu, mutta tarkoituksena oliki tuoda vain pointti esille, eikä se mitä eroa käytännössä on. Koska jos ei luotettavasti voi arvioida toimintaan liittyvän aikajakson pituutta, voiko edes arvioida kustannustehokkuuta pitkässä juoksussa? Poistoaikana eli lyhyessä aikavälissä se tietysti onnistuu.

Hyvä pointti, maatalous on pääomaintensiivinen ala, jossa pitää huomioida myös käyttöaika, yhtenä tekijänä.
Ei pelkästään kuoletusaika.

Mistä johtuu että pääoma ei kierrä tarpeeksi nopeasti maataloudessa. Muussa yritys maailmassa 4-5 vuotta on yleisesti käytetty kuoletus aika.

Saahan kaikki investoinnit kuoletettua jos kuoletus aikaa jatketaan tarpeeksi kauas tulevaisuuteen. Olisiko traktorille 50 vuoden kuoletus aika hyvä? Ei varmaankaan. Ja se oman työn palkka, harva duunari lähtee traktorin rattiin 0€/h.