Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Aikaisempiin lajikkeisiin  (Luettu 21957 kertaa)

Morris65

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 153
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Paska syksy vuosina 2012, 2015 ja nyt 2017. Olen yrittänyt myöhäisillä lajikkeilla täällä etelä-suomessa saada isoja satoja, mutta persiilleen menee melkein joka vuosi. Nyt on siirryttävä aikaisempiin lajikkeisiin. Koetulosten kasvuajoilla ei ole mitään virkaa, hyvinäkin vuosina niihin pitää lisätä 1-4 viikkoa, että saadaan todellinen aika, mikä kuluu kylvöstä puintiin. On niin paska syksy taas, ja sitten vielä nämä jossain kuivuuskuplassa asustavat täällä vit tuilevat, että on jo puitu kaikki ja muokattukin. Katkeraksi vetää. En myöskään enää laittele mitään lisätyppiä ja tautiaineita, ne pitkittävät valmistumista, ja panostukset valuvat hukkaan. Viljelyn optimointia pitää alkaa opettelemaan, olenkin sitä mieltä että toisin kuin proagrialaiset opettaa, ei maksimisadon tavoittelu tuo maksimaalista tulosta kuin harvoin, liian harvoin.
Tärkeintä on kate, eikä se ole aina niin että sen suuruus on yhtäläinen suuren sadon kanssa, paitsi tietysti panosmyyjien laskelmissa.

Ei tänä vuonna ollu ainakaan Lounaassa mitään isompia ongelmia valmistumisessa, jopa Quarna vehnä oli valmista puidessa. Täällä kuivuuskuplassa saadaan huomenna kynnöt tehtyä, katselin valtaojia kynnelles ja pohjalla taisi olla 10 cm vettä eli kuivaa ainakin vielä on. Laitoin ite 110 typpeä ja ei mielestäni ollu lisätypelle tarvetta, näin vanha ei ymmärrä tuolla lisätypellä leikkimistä, mutta kai joku siitä saa lisäarvoa. 

Paavo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 339
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
ei Qvarna nyt ole mikään myöhäinen lajike?

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Kevätvehnä on yhtä homo kuin ruiskin.

Ja jos kerran kylvää jotain, vaikka sitä homovehnää niin ihan turhaa jos ei vedä täysillä.

On ku suomalainen urheilu, vedetään puolivaloilla ja ihmetellään ku ei pärjätä.....
Lisäksi ohraan verrattuna pölyää puidessa vähemmän, jos sillä nyt mitään merkitystä on?

Jos on hytitön puimuri, niin on sillä merkitystä...😄
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

Morris65

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 153
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
ei Qvarna nyt ole mikään myöhäinen lajike?

No ei, mutta tänä vuonna kaikki lajit oli myöhäsempia.

Viimeksi muokattu: 02.10.17 - klo:09:53 kirjoittanut Morris65

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Kyllä ohraisen puimurin, kuivurin/elevaattorin ja kärryjen harjaaminen tai puhaltaminen tai pressulla peittäminen on myös melko ikävästi pölyävää , riippumatta siitä, onko hyttiä tai ei. Ohranvihneen pätkät jotenkin raapivat eri tavalla kuin esimerkiksi rukiinvihneet.

Kuivan rapsin lidun puolikkaat nousevat syylärin verkkoon ja ilmanputsarin esierottelijaan, varsinkin joson tuulivoimalle epäedullinen tyyni sää, kuten tässä viime viikolla on ollut.

Luohon siemenet tukkivat joka paikan, pitää puhaltaa useamman kerran päivässä, palovaaran takia.

Mutta ohra tosiaan on epämiellyttävin viljakasveista.

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Kyllä ohraisen puimurin, kuivurin/elevaattorin ja kärryjen harjaaminen tai puhaltaminen tai pressulla peittäminen on myös melko ikävästi pölyävää , riippumatta siitä, onko hyttiä tai ei. Ohranvihneen pätkät jotenkin raapivat eri tavalla kuin esimerkiksi rukiinvihneet.

Kuivan rapsin lidun puolikkaat nousevat syylärin verkkoon ja ilmanputsarin esierottelijaan, varsinkin joson tuulivoimalle epäedullinen tyyni sää, kuten tässä viime viikolla on ollut.

Luohon siemenet tukkivat joka paikan, pitää puhaltaa useamman kerran päivässä, palovaaran takia.

Mutta ohra tosiaan on epämiellyttävin viljakasveista.

-SS-

Ohranpuinti menee siinä kun muutkin.

Ohra on kiva tuote koska siitä saa ison sadon ja se kelpaa minne vaan.

Siitä huolimatta kaura on kuningas.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Köntys

  • Vieras
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Kyllä ohraisen puimurin, kuivurin/elevaattorin ja kärryjen harjaaminen tai puhaltaminen tai pressulla peittäminen on myös melko ikävästi pölyävää , riippumatta siitä, onko hyttiä tai ei. Ohranvihneen pätkät jotenkin raapivat eri tavalla kuin esimerkiksi rukiinvihneet.

Kuivan rapsin lidun puolikkaat nousevat syylärin verkkoon ja ilmanputsarin esierottelijaan, varsinkin joson tuulivoimalle epäedullinen tyyni sää, kuten tässä viime viikolla on ollut.

Luohon siemenet tukkivat joka paikan, pitää puhaltaa useamman kerran päivässä, palovaaran takia.

Mutta ohra tosiaan on epämiellyttävin viljakasveista.

-SS-

Ohranpuinti menee siinä kun muutkin.

Ohra on kiva tuote koska siitä saa ison sadon ja se kelpaa minne vaan.

Siitä huolimatta kaura on kuningas.

Kaura on vain köykäistä siilontäytettä, joka ei homeisena kelpaa minnekään.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Kyllä ohraisen puimurin, kuivurin/elevaattorin ja kärryjen harjaaminen tai puhaltaminen tai pressulla peittäminen on myös melko ikävästi pölyävää , riippumatta siitä, onko hyttiä tai ei. Ohranvihneen pätkät jotenkin raapivat eri tavalla kuin esimerkiksi rukiinvihneet.

Kuivan rapsin lidun puolikkaat nousevat syylärin verkkoon ja ilmanputsarin esierottelijaan, varsinkin joson tuulivoimalle epäedullinen tyyni sää, kuten tässä viime viikolla on ollut.

Luohon siemenet tukkivat joka paikan, pitää puhaltaa useamman kerran päivässä, palovaaran takia.

Mutta ohra tosiaan on epämiellyttävin viljakasveista.

-SS-

Ohranpuinti menee siinä kun muutkin.

Ohra on kiva tuote koska siitä saa ison sadon ja se kelpaa minne vaan.

Siitä huolimatta kaura on kuningas.

Kaura on vain köykäistä siilontäytettä, joka ei homeisena kelpaa minnekään.

Kaura on näyttävä laji aukealla, kun kukkupäiset kärryjonot kulkevat taukoamatta, pieneltäkin alalta.

-SS-

Kalevi Paskaperse

  • Vieras
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Kyllä ohraisen puimurin, kuivurin/elevaattorin ja kärryjen harjaaminen tai puhaltaminen tai pressulla peittäminen on myös melko ikävästi pölyävää , riippumatta siitä, onko hyttiä tai ei. Ohranvihneen pätkät jotenkin raapivat eri tavalla kuin esimerkiksi rukiinvihneet.

Kuivan rapsin lidun puolikkaat nousevat syylärin verkkoon ja ilmanputsarin esierottelijaan, varsinkin joson tuulivoimalle epäedullinen tyyni sää, kuten tässä viime viikolla on ollut.

Luohon siemenet tukkivat joka paikan, pitää puhaltaa useamman kerran päivässä, palovaaran takia.

Mutta ohra tosiaan on epämiellyttävin viljakasveista.

-SS-

30% märkä kevätvehnäkuorma pitää räjäyttää dynamiitilla, että sen saa valumaan kärriltä kippausmonttuun, ja jos se on seisonut muutaman tunnin, niin siinä ei auta enää dynamiittikään. Se vain tussahtaa ja lentää viljasta läpi.  Jollain rautakangella on turha yrittääkään.

Viimeksi muokattu: 02.10.17 - klo:15:41 kirjoittanut Kalevi Paskaperse

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8339
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
samaa mieltä kuin SS. Just nuo vuodet olleet hyviä vuosia. Ei se ole mitään *****ilua jos sanoo että puinnit ovat valmiit. Täällä Lounaiskolkassa puiden aina ensimmäisten joukossa Suomessa ja tosiasia on myös että tänä(kin) vuonna kuivuus verotti satoa enemmän kun märkyys. Eihän koko kesänä ole tullut suuria määriä.
Samaa mieltä tässä teidän keskivaiheellakin. Aikaiset lajikkeet ovat poudanarkoja, joka on täällä lounaan saharassa keskimäärin huomattavasti suuremi ongelma.
Erhdyin parina vuonna yrittämään pienillä aloilla Akseli-kauraa. Eipä tullut siilotilasta puutetta. Isä joskus aikoinaan siemenviljeli Nasta- ja Veli kauroja. Eipä niistäkään satomäärillä rehvasteltu. 1987 Tuli kylläkin ihan kohtuullisesti ja itikin ihan hyvin. Olisikohan ollut Veliä jo silloin.
Mystinen kesälaatumies

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12199
  • Virolaista kiitos!
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Ite tosiaan laitoin tilaukseen monitahoista ohraa. Ei ole ollut viljelyssä koko EU-aikana. Samoin Niklas-kauraa, pitäisi olla 10 päivää aikaisempaa kuin Belinda. Kokeillaan minkälaiset fiilikset noista tulee. Turha asiaa sen enempää hehkuttaa. Aikainen-Myöhäinen, kummassakin on omat hyvät puolensa ja vuodet sanelee aika paljon. Pitää hyväksyä omien valintojen heikkoudetkin. Ja sitten kun näitä kelejä ei pysty ennustamaan. Hyvä konsti on viljellä niin isoa pinta-alaa, että voi laittaa kaikista lajikkeista myöhäistä ja aikaista versioita, silloin onnistuu aina jokin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Ite tosiaan laitoin tilaukseen monitahoista ohraa. Ei ole ollut viljelyssä koko EU-aikana. Samoin Niklas-kauraa, pitäisi olla 10 päivää aikaisempaa kuin Belinda. Kokeillaan minkälaiset fiilikset noista tulee. Turha asiaa sen enempää hehkuttaa. Aikainen-Myöhäinen, kummassakin on omat hyvät puolensa ja vuodet sanelee aika paljon. Pitää hyväksyä omien valintojen heikkoudetkin. Ja sitten kun näitä kelejä ei pysty ennustamaan. Hyvä konsti on viljellä niin isoa pinta-alaa, että voi laittaa kaikista lajikkeista myöhäistä ja aikaista versioita, silloin onnistuu aina jokin.

Miten ollaankin niin sukulaissieluja ? Niklas tilaus tehty jo kuukausi sitten, Ja Kaarlea on muutama suursäkki ensi kevättä varten.

-SS-

Kalevi Paskaperse

  • Vieras
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Ite tosiaan laitoin tilaukseen monitahoista ohraa. Ei ole ollut viljelyssä koko EU-aikana. Samoin Niklas-kauraa, pitäisi olla 10 päivää aikaisempaa kuin Belinda. Kokeillaan minkälaiset fiilikset noista tulee. Turha asiaa sen enempää hehkuttaa. Aikainen-Myöhäinen, kummassakin on omat hyvät puolensa ja vuodet sanelee aika paljon. Pitää hyväksyä omien valintojen heikkoudetkin. Ja sitten kun näitä kelejä ei pysty ennustamaan. Hyvä konsti on viljellä niin isoa pinta-alaa, että voi laittaa kaikista lajikkeista myöhäistä ja aikaista versioita, silloin onnistuu aina jokin.

Miten ollaankin niin sukulaissieluja ? Niklas tilaus tehty jo kuukausi sitten, Ja Kaarlea on muutama suursäkki ensi kevättä varten.

-SS-

Jos kuivuus on pelloillasi ongelma vuodesta toiseen, niin aikaisen kauran viljelyhän on suoranaista vaikeuksien tilaamista.
Niklas tosin on isojyväinen, mutta ellei maat ole ihan kukkamultaa, jää aikainen kaura pieneksi ja kevyeksi kuivana kesänä, no lohtuna se, että niitä kuoria pääsee puimaan aikaisin, ja tuskin homeitakaan löytyy.

Kalevi Paskaperse

  • Vieras
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Enkä mä taida siirtyäkään aikaisiin lajikkeisiin, jospa seuraavat 10 kasvukautta olisikin taas sellaisia kuin vuosina 2000-2010.

Ens keväänä maahan Solanusta, Utaa ja Cl-rapsia, ja ehkä Avenue-kauraa jos pääsis viimein tuosta hukkiksesta eroon. Tai no,  en mä siitä pääse ikinä eroon, joten ei sittenkään kauraa.

Viimeksi muokattu: 03.10.17 - klo:22:42 kirjoittanut Kalevi Paskaperse

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Ajattelin testata tuota kastelumahdollisuutta ensi kesänä kauralla. Muuten kyllä aikainen kaura on ehdoton ei tässä kuivalla töyräällä.

-SS-