Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Kalevi Paskaperse - 01.10.17 - klo:00:27
-
Paska syksy vuosina 2012, 2015 ja nyt 2017. Olen yrittänyt myöhäisillä lajikkeilla täällä etelä-suomessa saada isoja satoja, mutta persiilleen menee melkein joka vuosi. Nyt on siirryttävä aikaisempiin lajikkeisiin. Koetulosten kasvuajoilla ei ole mitään virkaa, hyvinäkin vuosina niihin pitää lisätä 1-4 viikkoa, että saadaan todellinen aika, mikä kuluu kylvöstä puintiin. On niin paska syksy taas, ja sitten vielä nämä jossain kuivuuskuplassa asustavat täällä vit tuilevat, että on jo puitu kaikki ja muokattukin. Katkeraksi vetää. En myöskään enää laittele mitään lisätyppiä ja tautiaineita, ne pitkittävät valmistumista, ja panostukset valuvat hukkaan. Viljelyn optimointia pitää alkaa opettelemaan, olenkin sitä mieltä että toisin kuin proagrialaiset opettaa, ei maksimisadon tavoittelu tuo maksimaalista tulosta kuin harvoin, liian harvoin.
Tärkeintä on kate, eikä se ole aina niin että sen suuruus on yhtäläinen suuren sadon kanssa, paitsi tietysti panosmyyjien laskelmissa.
-
Aikainen Helmi-kevätvehnä tulossa Borealilta, sitä vois sitten kokeilla, myllyvehnälaatua.
Ei kiitos enää 15 tunnin kuivatuksia. Liikaa palaa öljyä.
-
niin kauan kun maanviljelyä tehdään ulkona, niin pitää sopeutua näihin vaihteleviin sääoloihin....siis keskiarvo vuosista on merkittävä, ei yksittäiset huonot/hyvät vuodet. Pitkässä juoksussa kannattaa oma riskinsietokyky ottaa huomioon ja tehdä sitten valintoja....jos ei kestä perättäisiä huonoja vuosia, pitää ottaa vain viljelyvarmoja aikaisia. Vuokratulo on varmin valinta, tulee vuosittain, satoi tai paistoi.
Jos vertaa rehuvehnän ja myllyvehnän hintaeroa, niin 4,5 tn rehua on samoissa kuin 4 tn myllyvehnää eli tietoinen riski lajikevalinnassa voi joskus kannattaa. Viljelyvarmuus on myös lajikeominaisuus, toiset ottaa nokkiinsa helpommin happamuudesta, ravinnepuutteista, sateista tai kuivuudesta.
Ei täällä etelässä pitäisi olla isoja ongelmia.... ellei tämä kuivuuskupla vaan puhkea :)
-
Kevätvehnä on yhtä homo kuin ruiskin.
Ja jos kerran kylvää jotain, vaikka sitä homovehnää niin ihan turhaa jos ei vedä täysillä.
On ku suomalainen urheilu, vedetään puolivaloilla ja ihmetellään ku ei pärjätä.....
-
Kevätvehnä on yhtä homo kuin ruiskin.
Ja jos kerran kylvää jotain, vaikka sitä homovehnää niin ihan turhaa jos ei vedä täysillä.
On ku suomalainen urheilu, vedetään puolivaloilla ja ihmetellään ku ei pärjätä.....
vehnä on rehunakin arvokkaampaa kuin kaurat ja ohrat.... kasvuaika ja satoisuus taas korreloi vahvasti. Bonuksena vehnän sato kelpaa joskus myllylle, jolloin hinta on parisen kymppiä tonnilta parempi. Lisäksi ohraan verrattuna pölyää puidessa vähemmän, jos sillä nyt mitään merkitystä on?
-
Kyllä taitaa se ohra olla paikallaan jos esimerkiksi meinaa syysviljalle vaihtaa. Jonkun Zebra kevätvehnän uskaltaa jättää parinkin matalapaineen alle, ei idä kovin helposti. Mutta eipä siitä saa sitten rock'n roll satojakaan, ihan vaan semmoista tavanomaista määrää. Aikaisilla kevätvehnillä on ollut kovasti poutiva luonne.
Ja hintataso pikemminkin lähes sama ohralla ja vehnällä nyt. Mutta jos kärryt on pieniä ja kuivuri on ahdas, sitten rapsia ja vehnää.
-SS-
-
Jonkun Zebra kevätvehnän uskaltaa jättää parinkin matalapaineen alle, ei idä kovin helposti. Mutta eipä siitä saa sitten rock'n roll satojakaan, ihan vaan semmoista tavanomaista määrää. Aikaisilla kevätvehnillä on ollut kovasti poutiva luonne.
-SS-
Useita sadesyksyä ollu, kuivurilla brassailee kuinka kovia +6tha muista kevätvehnistä, hävettää melkein zebran satoa kertoa. Monasti zebra ei ole kypsää kun elokuun sadekausi on päällä. Sitten kun syksy etenee ja laput tulee mitä se oli, zebra kelpasi leiväksi kun huippuuutuus satotykit ei.
Useesti ruis puinnit sateiden välissä tai ennen iltäpäiväukkosta. Syyskuun puota jaksot sitten myöhäiset laijikeet. Tää vuosi vähä poikkeus
Ensimäinen kärryllinen zebra puin eilen ja kuulema sakoluvut huonoja. Satotaso ei vielä mitään tietoo kun vihreitä joukossa ja kuinka paljon se painuu kuivurissa
-
Ei tää vuosi aiheuta mitään muutosta viljelyyn, entisillä mennään. Onneksi on parin vuoden tossit siilossa joten eiku petkus laulamaan ni hyvä tästä tulee.
-
Aikasta ohraa ilman tautiaineita. Huh.... siitä ei tuu edes kunnolla lämpöä stokerissa.
-
Kakka-Kallu tuskailee myöhäisten lajikkeiden kanssa ja suunnittelee silti kevätvehnää?!? Pistä kesannolle tai vuokralle vaan .. ;)
-
Paska syksy vuosina 2012, 2015 ja nyt 2017. Olen yrittänyt myöhäisillä lajikkeilla täällä etelä-suomessa saada isoja satoja, mutta persiilleen menee
Voisit määritellä Etelä-Suomen. Uudellamaalla Siuntion-Kirkkonummen vilja-aukeilla näyttävät korjuut olevan hyvin päätöksessä. Sama ilmiö Lounais-Suomessa, joka on myös eteläksi luettavissa. Kuuluu myös Loimaan ja Etelä-Pohjanmaan alueilla puinnit olevan käynnissä.
Voisit hiukan enemmän avata lajikkeita ja kasvupaikkaa, aukea, metsä, pohjoisrinne. Luetteloimasi vuodet ovat olleet juuri ne parhaat vuodet. Eipä 2006-2007, 2010 - 11, 2013 kuivettunutta kahua kummempaa tullut.
-SS-
-
samaa mieltä kuin SS. Just nuo vuodet olleet hyviä vuosia. Ei se ole mitään *****ilua jos sanoo että puinnit ovat valmiit. Täällä Lounaiskolkassa puiden aina ensimmäisten joukossa Suomessa ja tosiasia on myös että tänä(kin) vuonna kuivuus verotti satoa enemmän kun märkyys. Eihän koko kesänä ole tullut suuria määriä.
-
Kevätvehnä on yhtä homo kuin ruiskin.
Ja jos kerran kylvää jotain, vaikka sitä homovehnää niin ihan turhaa jos ei vedä täysillä.
On ku suomalainen urheilu, vedetään puolivaloilla ja ihmetellään ku ei pärjätä.....
Mitä homoa rukiiissa on? Minä olen oikein tyytyväinen tulokseen Reetta rukiin kanssa. Sato just yli 5 tonnia per hehtaari ja panostukset eivät suuria. Oma siemen, rikkaruskutus+ ccc, eikä tarvii hirveästi typpeä verrattuna esim. vehnään.
-
93 päivän kaura oli pellolla 117 päivää, joten kasvukausi riitti aika sopivasti
-
Kevätvehnä on yhtä homo kuin ruiskin.
Ja jos kerran kylvää jotain, vaikka sitä homovehnää niin ihan turhaa jos ei vedä täysillä.
On ku suomalainen urheilu, vedetään puolivaloilla ja ihmetellään ku ei pärjätä.....
Mitä homoa rukiiissa on? Minä olen oikein tyytyväinen tulokseen Reetta rukiin kanssa. Sato just yli 5 tonnia per hehtaari ja panostukset eivät suuria. Oma siemen, rikkaruskutus+ ccc, eikä tarvii hirveästi typpeä verrattuna esim. vehnään.
Kyllä Reetta olisi tänä vuonna ollut tykki. Ei Performerista tullut viittä tonnia.
Tai sitten hybridi on herkempi minimipanostus-viljelylle. Ja torajyvälle.
Reetasta on jäänyt vammaa siitä pahnan älyttömästä määrästä. Ehkä vuonna 2019 taas.
-SS-
-
Paska syksy vuosina 2012, 2015 ja nyt 2017. Olen yrittänyt myöhäisillä lajikkeilla täällä etelä-suomessa saada isoja satoja, mutta persiilleen menee melkein joka vuosi. Nyt on siirryttävä aikaisempiin lajikkeisiin. Koetulosten kasvuajoilla ei ole mitään virkaa, hyvinäkin vuosina niihin pitää lisätä 1-4 viikkoa, että saadaan todellinen aika, mikä kuluu kylvöstä puintiin. On niin paska syksy taas, ja sitten vielä nämä jossain kuivuuskuplassa asustavat täällä vit tuilevat, että on jo puitu kaikki ja muokattukin. Katkeraksi vetää. En myöskään enää laittele mitään lisätyppiä ja tautiaineita, ne pitkittävät valmistumista, ja panostukset valuvat hukkaan. Viljelyn optimointia pitää alkaa opettelemaan, olenkin sitä mieltä että toisin kuin proagrialaiset opettaa, ei maksimisadon tavoittelu tuo maksimaalista tulosta kuin harvoin, liian harvoin.
Tärkeintä on kate, eikä se ole aina niin että sen suuruus on yhtäläinen suuren sadon kanssa, paitsi tietysti panosmyyjien laskelmissa.
Ei tänä vuonna ollu ainakaan Lounaassa mitään isompia ongelmia valmistumisessa, jopa Quarna vehnä oli valmista puidessa. Täällä kuivuuskuplassa saadaan huomenna kynnöt tehtyä, katselin valtaojia kynnelles ja pohjalla taisi olla 10 cm vettä eli kuivaa ainakin vielä on. Laitoin ite 110 typpeä ja ei mielestäni ollu lisätypelle tarvetta, näin vanha ei ymmärrä tuolla lisätypellä leikkimistä, mutta kai joku siitä saa lisäarvoa.
-
ei Qvarna nyt ole mikään myöhäinen lajike?
-
Kevätvehnä on yhtä homo kuin ruiskin.
Ja jos kerran kylvää jotain, vaikka sitä homovehnää niin ihan turhaa jos ei vedä täysillä.
On ku suomalainen urheilu, vedetään puolivaloilla ja ihmetellään ku ei pärjätä.....
Lisäksi ohraan verrattuna pölyää puidessa vähemmän, jos sillä nyt mitään merkitystä on?
Jos on hytitön puimuri, niin on sillä merkitystä...😄
-
ei Qvarna nyt ole mikään myöhäinen lajike?
No ei, mutta tänä vuonna kaikki lajit oli myöhäsempia.
-
Kyllä ohraisen puimurin, kuivurin/elevaattorin ja kärryjen harjaaminen tai puhaltaminen tai pressulla peittäminen on myös melko ikävästi pölyävää , riippumatta siitä, onko hyttiä tai ei. Ohranvihneen pätkät jotenkin raapivat eri tavalla kuin esimerkiksi rukiinvihneet.
Kuivan rapsin lidun puolikkaat nousevat syylärin verkkoon ja ilmanputsarin esierottelijaan, varsinkin joson tuulivoimalle epäedullinen tyyni sää, kuten tässä viime viikolla on ollut.
Luohon siemenet tukkivat joka paikan, pitää puhaltaa useamman kerran päivässä, palovaaran takia.
Mutta ohra tosiaan on epämiellyttävin viljakasveista.
-SS-
-
Kyllä ohraisen puimurin, kuivurin/elevaattorin ja kärryjen harjaaminen tai puhaltaminen tai pressulla peittäminen on myös melko ikävästi pölyävää , riippumatta siitä, onko hyttiä tai ei. Ohranvihneen pätkät jotenkin raapivat eri tavalla kuin esimerkiksi rukiinvihneet.
Kuivan rapsin lidun puolikkaat nousevat syylärin verkkoon ja ilmanputsarin esierottelijaan, varsinkin joson tuulivoimalle epäedullinen tyyni sää, kuten tässä viime viikolla on ollut.
Luohon siemenet tukkivat joka paikan, pitää puhaltaa useamman kerran päivässä, palovaaran takia.
Mutta ohra tosiaan on epämiellyttävin viljakasveista.
-SS-
Ohranpuinti menee siinä kun muutkin.
Ohra on kiva tuote koska siitä saa ison sadon ja se kelpaa minne vaan.
Siitä huolimatta kaura on kuningas.
-
Kyllä ohraisen puimurin, kuivurin/elevaattorin ja kärryjen harjaaminen tai puhaltaminen tai pressulla peittäminen on myös melko ikävästi pölyävää , riippumatta siitä, onko hyttiä tai ei. Ohranvihneen pätkät jotenkin raapivat eri tavalla kuin esimerkiksi rukiinvihneet.
Kuivan rapsin lidun puolikkaat nousevat syylärin verkkoon ja ilmanputsarin esierottelijaan, varsinkin joson tuulivoimalle epäedullinen tyyni sää, kuten tässä viime viikolla on ollut.
Luohon siemenet tukkivat joka paikan, pitää puhaltaa useamman kerran päivässä, palovaaran takia.
Mutta ohra tosiaan on epämiellyttävin viljakasveista.
-SS-
Ohranpuinti menee siinä kun muutkin.
Ohra on kiva tuote koska siitä saa ison sadon ja se kelpaa minne vaan.
Siitä huolimatta kaura on kuningas.
Kaura on vain köykäistä siilontäytettä, joka ei homeisena kelpaa minnekään.
-
Kyllä ohraisen puimurin, kuivurin/elevaattorin ja kärryjen harjaaminen tai puhaltaminen tai pressulla peittäminen on myös melko ikävästi pölyävää , riippumatta siitä, onko hyttiä tai ei. Ohranvihneen pätkät jotenkin raapivat eri tavalla kuin esimerkiksi rukiinvihneet.
Kuivan rapsin lidun puolikkaat nousevat syylärin verkkoon ja ilmanputsarin esierottelijaan, varsinkin joson tuulivoimalle epäedullinen tyyni sää, kuten tässä viime viikolla on ollut.
Luohon siemenet tukkivat joka paikan, pitää puhaltaa useamman kerran päivässä, palovaaran takia.
Mutta ohra tosiaan on epämiellyttävin viljakasveista.
-SS-
Ohranpuinti menee siinä kun muutkin.
Ohra on kiva tuote koska siitä saa ison sadon ja se kelpaa minne vaan.
Siitä huolimatta kaura on kuningas.
Kaura on vain köykäistä siilontäytettä, joka ei homeisena kelpaa minnekään.
Kaura on näyttävä laji aukealla, kun kukkupäiset kärryjonot kulkevat taukoamatta, pieneltäkin alalta.
-SS-
-
Kyllä ohraisen puimurin, kuivurin/elevaattorin ja kärryjen harjaaminen tai puhaltaminen tai pressulla peittäminen on myös melko ikävästi pölyävää , riippumatta siitä, onko hyttiä tai ei. Ohranvihneen pätkät jotenkin raapivat eri tavalla kuin esimerkiksi rukiinvihneet.
Kuivan rapsin lidun puolikkaat nousevat syylärin verkkoon ja ilmanputsarin esierottelijaan, varsinkin joson tuulivoimalle epäedullinen tyyni sää, kuten tässä viime viikolla on ollut.
Luohon siemenet tukkivat joka paikan, pitää puhaltaa useamman kerran päivässä, palovaaran takia.
Mutta ohra tosiaan on epämiellyttävin viljakasveista.
-SS-
30% märkä kevätvehnäkuorma pitää räjäyttää dynamiitilla, että sen saa valumaan kärriltä kippausmonttuun, ja jos se on seisonut muutaman tunnin, niin siinä ei auta enää dynamiittikään. Se vain tussahtaa ja lentää viljasta läpi. Jollain rautakangella on turha yrittääkään.
-
samaa mieltä kuin SS. Just nuo vuodet olleet hyviä vuosia. Ei se ole mitään *****ilua jos sanoo että puinnit ovat valmiit. Täällä Lounaiskolkassa puiden aina ensimmäisten joukossa Suomessa ja tosiasia on myös että tänä(kin) vuonna kuivuus verotti satoa enemmän kun märkyys. Eihän koko kesänä ole tullut suuria määriä.
Samaa mieltä tässä teidän keskivaiheellakin. Aikaiset lajikkeet ovat poudanarkoja, joka on täällä lounaan saharassa keskimäärin huomattavasti suuremi ongelma.
Erhdyin parina vuonna yrittämään pienillä aloilla Akseli-kauraa. Eipä tullut siilotilasta puutetta. Isä joskus aikoinaan siemenviljeli Nasta- ja Veli kauroja. Eipä niistäkään satomäärillä rehvasteltu. 1987 Tuli kylläkin ihan kohtuullisesti ja itikin ihan hyvin. Olisikohan ollut Veliä jo silloin.
-
Ite tosiaan laitoin tilaukseen monitahoista ohraa. Ei ole ollut viljelyssä koko EU-aikana. Samoin Niklas-kauraa, pitäisi olla 10 päivää aikaisempaa kuin Belinda. Kokeillaan minkälaiset fiilikset noista tulee. Turha asiaa sen enempää hehkuttaa. Aikainen-Myöhäinen, kummassakin on omat hyvät puolensa ja vuodet sanelee aika paljon. Pitää hyväksyä omien valintojen heikkoudetkin. Ja sitten kun näitä kelejä ei pysty ennustamaan. Hyvä konsti on viljellä niin isoa pinta-alaa, että voi laittaa kaikista lajikkeista myöhäistä ja aikaista versioita, silloin onnistuu aina jokin.
-
Ite tosiaan laitoin tilaukseen monitahoista ohraa. Ei ole ollut viljelyssä koko EU-aikana. Samoin Niklas-kauraa, pitäisi olla 10 päivää aikaisempaa kuin Belinda. Kokeillaan minkälaiset fiilikset noista tulee. Turha asiaa sen enempää hehkuttaa. Aikainen-Myöhäinen, kummassakin on omat hyvät puolensa ja vuodet sanelee aika paljon. Pitää hyväksyä omien valintojen heikkoudetkin. Ja sitten kun näitä kelejä ei pysty ennustamaan. Hyvä konsti on viljellä niin isoa pinta-alaa, että voi laittaa kaikista lajikkeista myöhäistä ja aikaista versioita, silloin onnistuu aina jokin.
Miten ollaankin niin sukulaissieluja ? Niklas tilaus tehty jo kuukausi sitten, Ja Kaarlea on muutama suursäkki ensi kevättä varten.
-SS-
-
Ite tosiaan laitoin tilaukseen monitahoista ohraa. Ei ole ollut viljelyssä koko EU-aikana. Samoin Niklas-kauraa, pitäisi olla 10 päivää aikaisempaa kuin Belinda. Kokeillaan minkälaiset fiilikset noista tulee. Turha asiaa sen enempää hehkuttaa. Aikainen-Myöhäinen, kummassakin on omat hyvät puolensa ja vuodet sanelee aika paljon. Pitää hyväksyä omien valintojen heikkoudetkin. Ja sitten kun näitä kelejä ei pysty ennustamaan. Hyvä konsti on viljellä niin isoa pinta-alaa, että voi laittaa kaikista lajikkeista myöhäistä ja aikaista versioita, silloin onnistuu aina jokin.
Miten ollaankin niin sukulaissieluja ? Niklas tilaus tehty jo kuukausi sitten, Ja Kaarlea on muutama suursäkki ensi kevättä varten.
-SS-
Jos kuivuus on pelloillasi ongelma vuodesta toiseen, niin aikaisen kauran viljelyhän on suoranaista vaikeuksien tilaamista.
Niklas tosin on isojyväinen, mutta ellei maat ole ihan kukkamultaa, jää aikainen kaura pieneksi ja kevyeksi kuivana kesänä, no lohtuna se, että niitä kuoria pääsee puimaan aikaisin, ja tuskin homeitakaan löytyy.
-
Enkä mä taida siirtyäkään aikaisiin lajikkeisiin, jospa seuraavat 10 kasvukautta olisikin taas sellaisia kuin vuosina 2000-2010.
Ens keväänä maahan Solanusta, Utaa ja Cl-rapsia, ja ehkä Avenue-kauraa jos pääsis viimein tuosta hukkiksesta eroon. Tai no, en mä siitä pääse ikinä eroon, joten ei sittenkään kauraa.
-
Ajattelin testata tuota kastelumahdollisuutta ensi kesänä kauralla. Muuten kyllä aikainen kaura on ehdoton ei tässä kuivalla töyräällä.
-SS-
-
No kauampa kissanpoikien simmujen avaaminen kesti.
Kannattaa uskoa ennemmin karttapalloon, kuin kepuloiseen maatalouspolitiikkaan ja pro rahastuksen neuvoihin.
Ei kannata juosta lujempaa, tulee helvatin kalliiksi.
-
Anniina kevätvehnä on sellanen "hermoantin" vehnä, pääsee ajoissa kylvettynä puimaan ennen kakstahosia ohria....
2014 oli ihan kelvollinen kasvusto ja kiloja irtosi kiitettävästi. Valkuaistakin 17% mut ne pienet jyvät miinustelee perushintaa.
(http://i6.aijaa.com/t/00779/13438597.t.jpg) (http://aijaa.com/yzK1HV)
Eemeli kaura on myös ihan loistava aikaisin kaura ja laatukin elintarviketta.
Siinä vaan toppaa se sato sinne 6000kilon tietämille ja ei meinaa pysyä pystyssä.
(http://i9.aijaa.com/t/00737/12488708.t.jpg) (http://aijaa.com/OYK3EP)(http://i3.aijaa.com/t/00842/13435403.t.jpg) (http://aijaa.com/Lb53gf)(http://i11.aijaa.com/t/00358/13474410.t.jpg) (http://aijaa.com/14h4Oz)(http://i9.aijaa.com/t/00602/12474821.t.jpg) (http://aijaa.com/UfUIRW)
-
Nyt on siirryttävä aikaisempiin lajikkeisiin. Koetulosten kasvuajoilla ei ole mitään virkaa, hyvinäkin vuosina niihin pitää lisätä 1-4 viikkoa, että saadaan todellinen aika, mikä kuluu kylvöstä puintiin.
Ne koetulosten kasvuajat on ilmoitettu keltatuleentumiseen.. EI puintiin.
-
Siinä vaan toppaa se sato sinne 6000kilon tietämille ja ei meinaa pysyä pystyssä.
Toppaa niinku Laureaten maailmanennätysohrat peltolohkon parhailla paikoilla.
Mutta Faari toimii kuitenkin hienosti :)
-
Mitä skännä teki noille viimeisen kuvan vihreille kauroille?
-
Mitä skännä teki noille viimeisen kuvan vihreille kauroille?
Laitoin liian vähän kahteen kertaan korrensäädettä, olis vaatinu 2x2litraa ccc:tä, tai sitten 0.5+0.5 moddusta.
Siinä kypsyi ja tappuroin faarilla pikkuhiljaa rehukauraksi. Hiukan ne sentään nousivat ukkoskuuron jälkeen.
Oli mielenkiintoista puida.... Ei ollu sorkkiksen faariohjeen mukaan keppi edessä vaan keppi oli otsassa ky rvän muodossa.
-
Ei tänä vuonna ollu ainakaan Lounaassa mitään isompia ongelmia valmistumisessa, jopa Quarna vehnä oli valmista puidessa. Täällä kuivuuskuplassa saadaan huomenna kynnöt tehtyä, katselin valtaojia kynnelles ja pohjalla taisi olla 10 cm vettä eli kuivaa ainakin vielä on. Laitoin ite 110 typpeä ja ei mielestäni ollu lisätypelle tarvetta, näin vanha ei ymmärrä tuolla lisätypellä leikkimistä, mutta kai joku siitä saa lisäarvoa.
lisätyppi vai jaettu lannoitus?
Jos salpietarin hinta on noin 200€/tn ja siinä 270 kg typpeä. Ajetaan kasvukaudella 30 kg/ha typpeä tarkoittaa sitä että tonni riittää yhdeksälle hehtaarille....kustannus noin 20€/ha, paljonko pitäisi saada lisäsatoa, että tulee lisäarvoa? Entäs laatu, jos valkuainen jää 0,1% alle leipäviljan rajasta?
Esimerkiksi tänä vuonna toinen typpikierros oli heinäkuussa, silloin on normaalisti jo silmin nähtävissä kasvuston satopotentiaali, voihan sen olla laittamatta ellei usko siitä saatavan hyötyä. Mieluummin tätä pitää kutsua lannoituksen tarkentamiseksi kasvukauden aikana tai ylilannoituksen välttämiseksi kylvön yhteydessä :)
-
Esimerkiksi tänä vuonna toinen typpikierros oli heinäkuussa, silloin on normaalisti jo silmin nähtävissä kasvuston satopotentiaali, voihan sen olla laittamatta ellei usko siitä saatavan hyötyä. Mieluummin tätä pitää kutsua lannoituksen tarkentamiseksi kasvukauden aikana tai ylilannoituksen välttämiseksi kylvön yhteydessä :)
Tai jos vuosi näyttää olevan pahasti myöhässä eikä ole mitään helleaaltoa ennusteissa, voi jättää sen vuoksi toisen kierroksen pois.
-
Ei tänä vuonna ollu ainakaan Lounaassa mitään isompia ongelmia valmistumisessa, jopa Quarna vehnä oli valmista puidessa. Täällä kuivuuskuplassa saadaan huomenna kynnöt tehtyä, katselin valtaojia kynnelles ja pohjalla taisi olla 10 cm vettä eli kuivaa ainakin vielä on. Laitoin ite 110 typpeä ja ei mielestäni ollu lisätypelle tarvetta, näin vanha ei ymmärrä tuolla lisätypellä leikkimistä, mutta kai joku siitä saa lisäarvoa.
lisätyppi vai jaettu lannoitus?
Jos salpietarin hinta on noin 200€/tn ja siinä 270 kg typpeä. Ajetaan kasvukaudella 30 kg/ha typpeä tarkoittaa sitä että tonni riittää yhdeksälle hehtaarille....kustannus noin 20€/ha, paljonko pitäisi saada lisäsatoa, että tulee lisäarvoa? Entäs laatu, jos valkuainen jää 0,1% alle leipäviljan rajasta?
Esimerkiksi tänä vuonna toinen typpikierros oli heinäkuussa, silloin on normaalisti jo silmin nähtävissä kasvuston satopotentiaali, voihan sen olla laittamatta ellei usko siitä saatavan hyötyä. Mieluummin tätä pitää kutsua lannoituksen tarkentamiseksi kasvukauden aikana tai ylilannoituksen välttämiseksi kylvön yhteydessä :)
Mutta tulee tallausta ja jää jyvät ajourissa vihreiksi. Ja pitää olla laadukas lannoitteenlevitin, että saa tasaisesti levitettyä. Itse palailen panostusviljelystä takaisin näennäisviljelyyn, lannoitetta vain perustason määrä ja vain rikka-aineet, kasvaa sit mitä kasvaa, elämässä on tärkeämpkin asioita, kuin suurten satojen jahtaaminen.
Eli kun rikat on tapettu, palataan pelloille seuraavan kerran vasta puimurin kanssa.
-
Kevätvehnällä harjoiteltu lisätyppeilyä vuosikausia, jopa kahdeksankymmenluvulla. Enää ei oikein jaksa, mutta Ceylonit pumppasin 12,5%:iin myöhäisellä typpiruuttauksella. Ei viivytä tuleentumista. Selvimmin tuleentumisen viivästymisen havaitsee, kun yhdistelmänä laitetaan kaksi strobiluriini- ja triatsolivalmistetta pitkin kesää, ja pari-kolme kasvunsääderuiskutusta. Ero on todella selvä, viikon puolentoista verran. Elokuun hellekautena, olisiko ollut jotain 2010-luvun alussa, tämmöinen tauti- ja lakosuojattu kasvusto kuivui vihreänä sijoilleen, ei aikomustakaan tuleentua normaalisti.
Typpiliuoksella useaan kertaan käsitellyt tuleentuivat aika lailla samaan aikaan.
-SS-
-
Mitä skännä teki noille viimeisen kuvan vihreille kauroille?
Laitoin liian vähän kahteen kertaan korrensäädettä, olis vaatinu 2x2litraa ccc:tä, tai sitten 0.5+0.5 moddusta.
Siinä kypsyi ja tappuroin faarilla pikkuhiljaa rehukauraksi. Hiukan ne sentään nousivat ukkoskuuron jälkeen.
Oli mielenkiintoista puida.... Ei ollu sorkkiksen faariohjeen mukaan keppi edessä vaan keppi oli otsassa ky rvän muodossa.
Lakoviljoja myös tottuu puimaan, jos niitä on joka vuosi. Näitä polvenkorkuisia teräskorsia kun edullisina vuosina riivitään juoksuvauhtia pöydälle, niin sellainen ajatteleva ja varovainen lakopuinti ei ole ollenkaan mukava sellaisen vauhteiluun tottuneelle.
Taisi kuitenkin olla selvä ylilannoitus kyseessä, lannassa saattoi olla sittenkin kirja-arvoja enemmän ravinteita, ja saattoi jopa mennä muutama kuorma enemmänkin mitä tukkimiehen kirjanpidossa ?
-SS-
-
Mitä skännä teki noille viimeisen kuvan vihreille kauroille?
Laitoin liian vähän kahteen kertaan korrensäädettä, olis vaatinu 2x2litraa ccc:tä, tai sitten 0.5+0.5 moddusta.
Siinä kypsyi ja tappuroin faarilla pikkuhiljaa rehukauraksi. Hiukan ne sentään nousivat ukkoskuuron jälkeen.
Oli mielenkiintoista puida.... Ei ollu sorkkiksen faariohjeen mukaan keppi edessä vaan keppi oli otsassa ky rvän muodossa.
Lakoviljoja myös tottuu puimaan, jos niitä on joka vuosi. Näitä polvenkorkuisia teräskorsia kun edullisina vuosina riivitään juoksuvauhtia pöydälle, niin sellainen ajatteleva ja varovainen lakopuinti ei ole ollenkaan mukava sellaisen vauhteiluun tottuneelle.
Taisi kuitenkin olla selvä ylilannoitus kyseessä, lannassa saattoi olla sittenkin kirja-arvoja enemmän ravinteita, ja saattoi jopa mennä muutama kuorma enemmänkin mitä tukkimiehen kirjanpidossa ?
-SS-
Onhan sitä lakotavaraa ollut joka vuosi enemän tai vähemmän mutta onneksi kehiteltiin Moddus Evo.
Sillä kun pönkää ohjeen mukaisesti niin ei kaadu kuin päällekkäislannotukset/kylvöt.
Tuolla ylävallassa on ainakin yksi tyytyväinen EVOn käyttäjä joka on hyvinkin kiitollinen näissä olosuhteissa tuotteen tehoon aakianlaakian kukkamullissaan.....
Muoks.
Steinar, markkinoiden lujakortisin kaura-myytti tuli joku vuosi takaperin kumottua.
Kuva saattaa löytyä jostakin. Vois laittaa tähän jos on vielä onedrivessa....
-
Ei tänä vuonna ollu ainakaan Lounaassa mitään isompia ongelmia valmistumisessa, jopa Quarna vehnä oli valmista puidessa. Täällä kuivuuskuplassa saadaan huomenna kynnöt tehtyä, katselin valtaojia kynnelles ja pohjalla taisi olla 10 cm vettä eli kuivaa ainakin vielä on. Laitoin ite 110 typpeä ja ei mielestäni ollu lisätypelle tarvetta, näin vanha ei ymmärrä tuolla lisätypellä leikkimistä, mutta kai joku siitä saa lisäarvoa.
lisätyppi vai jaettu lannoitus?
Jos salpietarin hinta on noin 200€/tn ja siinä 270 kg typpeä. Ajetaan kasvukaudella 30 kg/ha typpeä tarkoittaa sitä että tonni riittää yhdeksälle hehtaarille....kustannus noin 20€/ha, paljonko pitäisi saada lisäsatoa, että tulee lisäarvoa? Entäs laatu, jos valkuainen jää 0,1% alle leipäviljan rajasta?
Esimerkiksi tänä vuonna toinen typpikierros oli heinäkuussa, silloin on normaalisti jo silmin nähtävissä kasvuston satopotentiaali, voihan sen olla laittamatta ellei usko siitä saatavan hyötyä. Mieluummin tätä pitää kutsua lannoituksen tarkentamiseksi kasvukauden aikana tai ylilannoituksen välttämiseksi kylvön yhteydessä :)
Mutta tulee tallausta ja jää jyvät ajourissa vihreiksi. Ja pitää olla laadukas lannoitteenlevitin, että saa tasaisesti levitettyä. Itse palailen panostusviljelystä takaisin näennäisviljelyyn, lannoitetta vain perustason määrä ja vain rikka-aineet, kasvaa sit mitä kasvaa, elämässä on tärkeämpkin asioita, kuin suurten satojen jahtaaminen.
Eli kun rikat on tapettu, palataan pelloille seuraavan kerran vasta puimurin kanssa.
Jospa kylväisi tulevana vuonna timotein ja kävisi katsomassa tämän tukikauden lopussa. Voisi olla kaikkein ekonomisin ratkaisu.
-
Mitä skännä teki noille viimeisen kuvan vihreille kauroille?
Laitoin liian vähän kahteen kertaan korrensäädettä, olis vaatinu 2x2litraa ccc:tä, tai sitten 0.5+0.5 moddusta.
Siinä kypsyi ja tappuroin faarilla pikkuhiljaa rehukauraksi. Hiukan ne sentään nousivat ukkoskuuron jälkeen.
Oli mielenkiintoista puida.... Ei ollu sorkkiksen faariohjeen mukaan keppi edessä vaan keppi oli otsassa ky rvän muodossa.
Lakoviljoja myös tottuu puimaan, jos niitä on joka vuosi. Näitä polvenkorkuisia teräskorsia kun edullisina vuosina riivitään juoksuvauhtia pöydälle, niin sellainen ajatteleva ja varovainen lakopuinti ei ole ollenkaan mukava sellaisen vauhteiluun tottuneelle.
Taisi kuitenkin olla selvä ylilannoitus kyseessä, lannassa saattoi olla sittenkin kirja-arvoja enemmän ravinteita, ja saattoi jopa mennä muutama kuorma enemmänkin mitä tukkimiehen kirjanpidossa ?
-SS-
Onhan sitä lakotavaraa ollut joka vuosi enemän tai vähemmän mutta onneksi kehiteltiin Moddus Evo.
Sillä kun pönkää ohjeen mukaisesti niin ei kaadu kuin päällekkäislannotukset/kylvöt.
Tuolla ylävallassa on ainakin yksi tyytyväinen EVOn käyttäjä joka on hyvinkin kiitollinen näissä olosuhteissa tuotteen tehoon aakianlaakian kukkamullissaan.....
Muoks.
Steinar, markkinoiden lujakortisin kaura-myytti tuli joku vuosi takaperin kumottua.
Kuva saattaa löytyä jostakin. Vois laittaa tähän jos on vielä onedrivessa....
Joo...
Steinarin luja korsi on myytti.
Tässä vielä myyntilauseke täytti odotukset.
13.8.2014
(http://i9.aijaa.com/t/00486/13441806.t.jpg) (http://aijaa.com/os7eFX)
Sitten tapahtui jotain joka kumosi lennokkaan myyntipuheen.
15.9.2014
(http://i3.aijaa.com/t/00866/13493649.t.jpg) (http://aijaa.com/TVp0PW)
(http://i3.aijaa.com/t/00293/13494190.t.jpg) (http://aijaa.com/biXSz1)
-
Ei tänä vuonna ollu ainakaan Lounaassa mitään isompia ongelmia valmistumisessa, jopa Quarna vehnä oli valmista puidessa. Täällä kuivuuskuplassa saadaan huomenna kynnöt tehtyä, katselin valtaojia kynnelles ja pohjalla taisi olla 10 cm vettä eli kuivaa ainakin vielä on. Laitoin ite 110 typpeä ja ei mielestäni ollu lisätypelle tarvetta, näin vanha ei ymmärrä tuolla lisätypellä leikkimistä, mutta kai joku siitä saa lisäarvoa.
lisätyppi vai jaettu lannoitus?
Jos salpietarin hinta on noin 200€/tn ja siinä 270 kg typpeä. Ajetaan kasvukaudella 30 kg/ha typpeä tarkoittaa sitä että tonni riittää yhdeksälle hehtaarille....kustannus noin 20€/ha, paljonko pitäisi saada lisäsatoa, että tulee lisäarvoa? Entäs laatu, jos valkuainen jää 0,1% alle leipäviljan rajasta?
Esimerkiksi tänä vuonna toinen typpikierros oli heinäkuussa, silloin on normaalisti jo silmin nähtävissä kasvuston satopotentiaali, voihan sen olla laittamatta ellei usko siitä saatavan hyötyä. Mieluummin tätä pitää kutsua lannoituksen tarkentamiseksi kasvukauden aikana tai ylilannoituksen välttämiseksi kylvön yhteydessä :)
Mutta tulee tallausta ja jää jyvät ajourissa vihreiksi. Ja pitää olla laadukas lannoitteenlevitin, että saa tasaisesti levitettyä. Itse palailen panostusviljelystä takaisin näennäisviljelyyn, lannoitetta vain perustason määrä ja vain rikka-aineet, kasvaa sit mitä kasvaa, elämässä on tärkeämpkin asioita, kuin suurten satojen jahtaaminen.
Eli kun rikat on tapettu, palataan pelloille seuraavan kerran vasta puimurin kanssa.
Haitanneeko tuo mittää? Ja ottaen huomioon että jos kyseessä on huiska niin levitysleveys ihan muuta kun vaikka ruiskuttaminen 12metrin repulla.
Tossa niitä "tallomistappioita" joita kärkkäästi täällä käytiin läpi douppikaura-osiossa.
(https://skypixel-usa.oss-us-west-1.aliyuncs.com/uploads/usa_files/photo/image/e8efac79-53cc-46ca-af4f-7ff4de3d9187.jpg@!1200)
Sitten puintivalmis kasvusto "avokonttorista" katsottuna,
(http://i7.aijaa.com/t/00167/14450984.t.jpg) (http://aijaa.com/ENOIe7)
Tuossa kuvassa ei enää ketään kiinnittänyt huomiota selviin vihreisiin raitoihin puidussa slaississa.
No voin kertoa ettei tollanen sotkeminen vaikuta kyllä mitenkään sihen satoon tai laatuun, jokunen vihreä jyvä joka lentää puimurin pepusta ulos ja loput esiputsarista kuivurilla. Tietty jos kasvusto on keskisatoa ni sitten ehkä se jokunen jyvä tuntuu siellä punnituksessa....
Että niinkö käyttäkää vaan ajouria ja rivipyöriä, on ne hintansa arvoisia, säästyy sitten TUOTANTOPANOKSIAKIN kun ei mene hukkaan....
Plääh...........
-
Kyllä melkoisen tylsää olisi operoida ilman ajouria. Mukavaa kattella maisemia, kun ohjaus pysyy puoli huolimattomasti oikeilla urilla.
-
Kyllä melkoisen tylsää olisi operoida ilman ajouria. Mukavaa kattella maisemia, kun ohjaus pysyy puoli huolimattomasti oikeilla urilla.
Sit vielä ajo-opastin, vaahtomerkkarit ja automaattiohjaus.
:D
-
Jos siellä viljapellossa käy viisi-kuusi kertaa rikat, tautiaine 1, korrensääde 1, tautiaine 2, lisälannoitus 1, korrensääde 2 ja tähkäsääski, tautiaine 3, lisälannoitus 2 ...n, eikös ne urat pysy siinä ihan mukavasti.
-SS-
-
Jos siellä viljapellossa käy viisi-kuusi kertaa rikat, tautiaine 1, korrensääde 1, tautiaine 2, lisälannoitus 1, korrensääde 2 ja tähkäsääski, tautiaine 3, lisälannoitus 2 ...n, eikös ne urat pysy siinä ihan mukavasti.
-SS-
:D
-
Kyllä melkoisen tylsää olisi operoida ilman ajouria. Mukavaa kattella maisemia, kun ohjaus pysyy puoli huolimattomasti oikeilla urilla.
Sit vielä ajo-opastin, vaahtomerkkarit ja automaattiohjaus.
:D
Sit vielä kopteri pörräämään päälle.
Ajourissa on mukavampi kävellä hukkakauratarkastuksia. Yli 12 m ruiskut vaan on ihan turhia, kun ajouria on liian harvassa, jotta hukkiksia huomaisi. Tietty jos niitä voi jostain kopterista katella niin auttaa. Jossain lehdessä oli kun oli löydettykin joku hukkispuska, suurempi kuin keskiverto energiapajukko.
-
Toissa vuonna ajelin kokeeksi ajourat läpi juuri ennen puintia. Mielestäni sain aika mukavasti vihreetä kasvustoa lamattua alas. Tänäkin vuonna olisi ollut tarvetta, mutta skagen oli menossa sen verran kontilleen, että hyvää kasvustoa olisi kaatunut turhan paljon mukana. Ei kannattanut.
-
Ajourissa tosiaan mukava kävellä hukkiskierrokset läpi. Peuratkin tykkäävät kulkea urissa, paskaa on sitten kengät täynnä...
-
Toissa vuonna ajelin kokeeksi ajourat läpi juuri ennen puintia. Mielestäni sain aika mukavasti vihreetä kasvustoa lamattua alas. Tänäkin vuonna olisi ollut tarvetta, mutta skagen oli menossa sen verran kontilleen, että hyvää kasvustoa olisi kaatunut turhan paljon mukana. Ei kannattanut.
muutaman kerran käynyt mielessä sama asia, jos sotkee traktorilla vihreät maahan niin säästää kuivauksessa.....ainoastaan pelko joutua tahdonvastaiseen hoitoon on pitänyt poissa pellolta. Kaikki ohikulkijat ei ehkä ymmärrä, miksi traktorilla ajetaan puimurin sijasta valmiissa kasvustossa.
Yleensä löytyy joku muu toimenpide, myöhäinen tautiruiskutus tai typen levitys, jolla saman voi tehdä ja ajaa saman asian
-
Toissa vuonna ajelin kokeeksi ajourat läpi juuri ennen puintia. Mielestäni sain aika mukavasti vihreetä kasvustoa lamattua alas. Tänäkin vuonna olisi ollut tarvetta, mutta skagen oli menossa sen verran kontilleen, että hyvää kasvustoa olisi kaatunut turhan paljon mukana. Ei kannattanut.
muutaman kerran käynyt mielessä sama asia, jos sotkee traktorilla vihreät maahan niin säästää kuivauksessa.....ainoastaan pelko joutua tahdonvastaiseen hoitoon on pitänyt poissa pellolta. Kaikki ohikulkijat ei ehkä ymmärrä, miksi traktorilla ajetaan puimurin sijasta valmiissa kasvustossa.
Yleensä löytyy joku muu toimenpide, myöhäinen tautiruiskutus tai typen levitys, jolla saman voi tehdä ja ajaa saman asian
Ja koska vehnän typpipitoisuuden nostoon paras aika on ruiskuttaa typpilisälannoitus juuri ennen keltatuleentumista, alkaa naapurustossa mahdollinen kihinä, että nyt pakkotuleennutetaan peltoa. Jo yli kolmekymmentä vuotta sitten kun tuota harrastin, niin joskus mainitsin oma-aloitteisesti, mitä kokeilin.
-SS-
-
Toissa vuonna ajelin kokeeksi ajourat läpi juuri ennen puintia. Mielestäni sain aika mukavasti vihreetä kasvustoa lamattua alas. Tänäkin vuonna olisi ollut tarvetta, mutta skagen oli menossa sen verran kontilleen, että hyvää kasvustoa olisi kaatunut turhan paljon mukana. Ei kannattanut.
muutaman kerran käynyt mielessä sama asia, jos sotkee traktorilla vihreät maahan niin säästää kuivauksessa.....ainoastaan pelko joutua tahdonvastaiseen hoitoon on pitänyt poissa pellolta. Kaikki ohikulkijat ei ehkä ymmärrä, miksi traktorilla ajetaan puimurin sijasta valmiissa kasvustossa.
Yleensä löytyy joku muu toimenpide, myöhäinen tautiruiskutus tai typen levitys, jolla saman voi tehdä ja ajaa saman asian
Muuta negatiivista ei ole kuin, että valmiissa kasvustossa tulee hiukan varisemista, kun traktorin mahanpohja ottaa kiinni tähkiin. Saattaa olla, että urien ajelu täytyisi tehdä jo alkusyksystä. Kokeilua ja pohdintaa...
-
Toissa vuonna ajelin kokeeksi ajourat läpi juuri ennen puintia. Mielestäni sain aika mukavasti vihreetä kasvustoa lamattua alas. Tänäkin vuonna olisi ollut tarvetta, mutta skagen oli menossa sen verran kontilleen, että hyvää kasvustoa olisi kaatunut turhan paljon mukana. Ei kannattanut.
Kun ruiskuttaja siirtyi hinattavaan ruuttaan, on kasvusto tallaantunut sen verran tehokkaammin että jäljestä ylös pinnistelevää vihreää on aika vähän.
-
Jos siellä viljapellossa käy viisi-kuusi kertaa rikat, tautiaine 1, korrensääde 1, tautiaine 2, lisälannoitus 1, korrensääde 2 ja tähkäsääski, tautiaine 3, lisälannoitus 2 ...n, eikös ne urat pysy siinä ihan mukavasti.
-SS-
Kerralla valmiiksi. Rikkaruiskutus kuukausi kylvöjen jälkeen. Tallattu kasvusto toipuu vielä sen ikäisenä, puintiaikaan ei pyöränjäljistä mitään näkyvissä.
Taudinkestävät lajikkeet niin ei tarvitse tautiaineita käyttää. Ihan hyviä satoja tuollakin taktiikalla saa, ja toisaalta ei tule kuluja ylimääräisistä ruiskutuskierroksista.
Moni ruiskutus on myös potentiaalinen stressi kasvustolle, ja ajourat on tuottamatonta pinta-alaa.
-
Aikaisista lajikkeista, oli ajatus tilata muutama pussi Arild-ohraa ensi keväälle. Onko kokemuksia, painavaa ja lujakortista on luvattu olevan, ja aikaista. Pitääkö myyntipuheet paikkansa vai onko ihan huuhaata. Meinaan saako lujan korren vain kolmella jarrukäsittelyllä ja painoa marmoritiskin kalleimmalla tautiainepurkilla, jota pitää sitten ruikkia sitäkin kolme annosta?
Rehuohraksi tarkoitus viljellä ja olis kiva saada hlpt lähelle tuota seittemääkymppiä. Monitahoisilla kun tuppaa jäämään aina siihen 65 tuntumaan, ja silloinkin pienten jyvien määrä aika suuri.
Tuo aikaisuus vaatimuksena sen takia että ehtisi ruista piilottamaan ohran jälkeen.
-
Jätin tänä vuonna tautiaineet ja kasvunsääteet pois. Jos ne olisi vedetty, niin viljaa olisi vielä pystyssä. Ohrissa 68-69 kilon hehtopainot ja kaikki pysyi pystyssä, osin myös alennetun siemenmäärän ansiosta. Palataan kasvinsuojeluasioihin sitten jahka alkaa tulla taas normaaleja kesiä eli heinäkuussa se parin viikon helle, joka oikeasti vie kasvukautta eteenpäin.
-
Tuli mallasohralle ajettua 2x tautimyrkyt joten ajourat tamppasin surutta hiljaa ajamalla. Vesisateella vieläpä ettei jyviä "pui". Vehnän lisälannoitusuratkin tamppasin. 20ha talloin kun selvästi vihreät raidat.
Kyllä autoilijat hidastivat.. Joku pysähtyi linja-autopysäkillekin kattelee touhua
-
Aikaisista lajikkeista, oli ajatus tilata muutama pussi Arild-ohraa ensi keväälle. Onko kokemuksia, painavaa ja lujakortista on luvattu olevan, ja aikaista. Pitääkö myyntipuheet paikkansa vai onko ihan huuhaata. Meinaan saako lujan korren vain kolmella jarrukäsittelyllä ja painoa marmoritiskin kalleimmalla tautiainepurkilla, jota pitää sitten ruikkia sitäkin kolme annosta?
Rehuohraksi tarkoitus viljellä ja olis kiva saada hlpt lähelle tuota seittemääkymppiä. Monitahoisilla kun tuppaa jäämään aina siihen 65 tuntumaan, ja silloinkin pienten jyvien määrä aika suuri.
Tuo aikaisuus vaatimuksena sen takia että ehtisi ruista piilottamaan ohran jälkeen.
Pitemmän kasvukauden maiden torjunta-aine ruiskutusohjelmia on arveluttavaa kopioida lyhyen kasvukauden Suomeen, voi kasvi stressaantua, kun jatkuvasti saa niskaansa torjunta-aineita, ja siksi heikkenee kasvu. Eiköhä tämä ollut osasyynä ohran Maailmanennätysyrityksen epäonnistumiseen, luonto on lopulta viisaampi kuin parhaimmatkaan torjunta-ainefirmojen expertit.
-
Millaisia kokemuksia Arild ohrasta on nykyään, kun jo isommin ollut viljelyssä? Kasvuaika houkuttelisi kokeilemaan 2 tahoista, kun tähän asti menty vain monitahoisilla.