Hei!

Olisko apuja seuraavaan: joudun ajamaan aika isolla koneella naapurin metsä- ja taimikkoalueen läpi. Lupa on (ihan kirjallinenkin ja MHY informoitu) ja reitti katsottu ja raivaan sen itse etukäteen, ei sikäli ongelmaa. Mutta kun ei halua ottaa kunnon maksua vahingosta Puita kaatuu... tukkeja varmaan >= 50 kpl ja pienempiä varmaan pari sataa kpl sekä taimikkoa joku pienehkö määrä. Taimien korvaamiseen löysin apuja eli pääsin kappalehintaan asti, joka vastaa aika lailla hyvin MHY:n taimistovahinkojen hehtaarikorvaushintoja sekä vielä erikseen hirvivahinkojen korvausperusteista laskettua hintaa. Mutta entäs nuo erikokoiset tukit (ja kuitupuut), joista latvuksesta tulenee vielä kuitupuun pätkäkin Pääseekö jotain kautta esim. arviomaan kappaleittain vahingon suuruuden, vai onko pakko yrittää arvioida kuutioittain puun määrää ja siitä vielä erikseen sitten kuitupuun osuutta ja pahimmassa tapauksessa pikkutukkien määrääkin? Ja miten ihmeessä se sitten tapahtuisi. Valta-osin tukit menisivät 3.1 metrisiin, eli kannattanee laskea ne kaikki sitten semmoisiksi. Siis että saisi edes jonkinlöaisen arvauksen. Varsinkin kun vastaava tilanne toistuu vuoden sisällä parissa toisessa kohteessa.

Siis puulajit ovat mänty, kuusi ja koivu.  Rinnaympärys aina alle 29. Itse en puita kokoa, jäävät ylimääräisenä bonuksena maanomistajalle, joka kerää ne pois osittain tai kokonaan tai sitten ei. Luulisin, että hakee tukit pois ja unohtaa muut, mutta se ei liene minun murheeni.

Hei!

Olisko apuja seuraavaan: joudun ajamaan aika isolla koneella naapurin metsä- ja taimikkoalueen läpi. Lupa on (ihan kirjallinenkin ja MHY informoitu) ja reitti katsottu ja raivaan sen itse etukäteen, ei sikäli ongelmaa. Mutta kun ei halua ottaa kunnon maksua vahingosta Puita kaatuu... tukkeja varmaan >= 50 kpl ja pienempiä varmaan pari sataa kpl sekä taimikkoa joku pienehkö määrä. Taimien korvaamiseen löysin apuja eli pääsin kappalehintaan asti, joka vastaa aika lailla hyvin MHY:n taimistovahinkojen hehtaarikorvaushintoja sekä vielä erikseen hirvivahinkojen korvausperusteista laskettua hintaa. Mutta entäs nuo erikokoiset tukit (ja kuitupuut), joista latvuksesta tulenee vielä kuitupuun pätkäkin Pääseekö jotain kautta esim. arviomaan kappaleittain vahingon suuruuden, vai onko pakko yrittää arvioida kuutioittain puun määrää ja siitä vielä erikseen sitten kuitupuun osuutta ja pahimmassa tapauksessa pikkutukkien määrääkin? Ja miten ihmeessä se sitten tapahtuisi. Valta-osin tukit menisivät 3.1 metrisiin, eli kannattanee laskea ne kaikki sitten semmoisiksi. Siis että saisi edes jonkinlöaisen arvauksen. Varsinkin kun vastaava tilanne toistuu vuoden sisällä parissa toisessa kohteessa.

Siis puulajit ovat mänty, kuusi ja koivu.  Rinnaympärys aina alle 29. Itse en puita kokoa, jäävät ylimääräisenä bonuksena maanomistajalle, joka kerää ne pois osittain tai kokonaan tai sitten ei. Luulisin, että hakee tukit pois ja unohtaa muut, mutta se ei liene minun murheeni.

   Jos lupa on kirjallinen niin siinä pitää olla myös so***** korvaus. Ei siitä muuten oo mitään virkaan.

  Eräs vesiosuuskunta ajoi kaivinkoneen 100m mun taimikon yli ilman lupaa. Korvaus 3000€+ asianajotoimiston palkkio

Kun kerran olet itse raivaamassa käytävää eikä mittaaminen tunnu liian vaivalloiselta, mittaa kaadettavien puiden ympärys- tai mielummin läpimitta rinnakorkeudelta ja katso vaikka Tapion taskukirjasta tilavuusarvio. Virallisia ohjeita menetelmään löytyy esim. täältä http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus/pystymittaus2.htm. Yhdistyksestä tai muilta metsäalan toimijoilta saat lainaan mittasakset, jos itseltä ei löydy.

Käytännössä pinomittaus voisi olla helpompi vaihtoehto, mutta sitä varten puut pitäisi ajaa pois metsästä. Tai kai tämä on kiinni työjärjestyksestä, kun linjan paikka on selvillä, ei kaadettavien puiden lukeminen ole mikään mahdoton juttu..

Itse tilavuuden määrittämistä suurempana kysymysmerkkinä pitäisin käyvän arvon määrittämistä. Puiden omistaja ei vaihdu, mutta jonkinlaista korvausta tulevista tuotoista olisi syytä harkita. Jos käytävä tulee paikkaan jossa myös naapuri voi sitä käyttää ja siitä tehdään heti kättelyssä riittävän leveä, ei menetys ole kyllä mitenkään kohtuuton.

Virallisia ohjeita menetelmään löytyy esim. täältä http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus/pystymittaus2.htm.

Ohjeista puuttui näköjään kuutiointiohjeet, viitattiin vain runkokäyriin, mutta ainakin hieman pidemmässä puustossa (>10 m) näillä http://www.pohjoiskarjalan4h.fi/repokallio/materiaalit/metsataitorata/metsanomistajat/9.rungon_tukkiosan_tilavuus.pdf ohjeilla pääsee aivan riittävään tarkkuuteen. Muotokertoimella 0,55 ei ainakaan tule jälkipuheita. Runkokäyrät ja kivoja taulukoita löydät esim. Tapion taskukirjasta..

Ja pienessä puussa pitä lisätä tuleva kasvu seuraavilta vuosilta.

Itse tilavuuden määrittämistä suurempana kysymysmerkkinä pitäisin käyvän arvon määrittämistä. Puiden omistaja ei vaihdu, mutta jonkinlaista korvausta tulevista tuotoista olisi syytä harkita.

Siis puut/ taimet maksetaan joka tapauksessa täysmääräisesti vaikka jäävätkin omistajalle (joista koneen mahdolliset aluspuut ehkä menetettyä tavaraa). Maksuperusteista käytetään yksittäisten taimien osalta hirvivahinkojen arviointioperusteita. Jos tuhotaan varsinaisessa taimikossa aari tahi enempi maksetaan myös maaperän muokkauksesta korvaus (listahinta/ MHY). Pinomittaukseen ei ole mahdollisuutta, maanomistaja ei hae kuituja pois metsästä lainkaan (liian hajallaan ja kaukana eri kohteissa, tuo yksi pidempi linja saattaa olla poikkeus). Niin "linja" - termi ei tainnut olla ihan oikea, kyse on vain ison työmaakoneen ajourasta + työskentelykohteen puustovaurioista, mutta vahinkojahan siitäkin syntyy. Joskus jopa maaperään (harvinaista tosin) eli puut eivät ole ainoa mahdollisesti korvattava kohde. Puustovahingoista vain pieni osa kohdistuu tukkipuihin, rahallisesti ne ovat silti suurin menoerä tuolla sektorilla.

Tarkistin asian, minulle toimitettu Exel - pohjainen laskentakaavake antaa vain noin puolet tukin määrästä verrattuna Tapion taskukirjan pohjoissuomalaisen puuston vastaavaan arvoon. Kuidun osuuden arvio on suht OK (tai virhe ei tule näkyväksi isompien puiden suht pienten kuitupuuosuuksien takia), taimethan arvioitiin erikseen ja siltä osin homma on OK. Pohjana puiden hinnoittelussa käytettiin hankintahakkuiden hintoja ko. alueelta/ puulaji (MHY:n dataa). Vertailukohteena siis pohjoissuomalaisen puuston Tapion Taskukirjan taulukot. Asiaa setvittiin Metsähallituksen kanssa, Exel - homman selvittely jatkunee tänään. Virhe luurannee nimenomaan Exeliin jonkun toimesta joskus muinoin syötetyissä kertoimissa, jotka tulenevat puiden tilavuusosuuksista/ tukki/ kuitu. Tai ne kertoimet ovat eri alueelle eli etelämmäs?... mutta kysynpä samalla: eikö silloin tukin osuuden pitäisi olla suurempi verrattuna Tapion taskukirjan taulukkoarvoon /ko alue/ko puulaji/ko. puun koko? Siis jos oletetaan, että Exelissä on eteläisemmän Suomen puiden tilavuuksia pohjoissuomalaisten sijaan??? niin siitähän pitäisi tulla enempi tukkia vai mikä tässä mättää? Oli itse asiassa ikävä huomata, etteivät asiat olleet aivan selviä Metsähallituksen vastaaville henkilöillekään, siis tuon kertoimen ihmettely. Jos homma jatkuu Metsähallituksen mailla lähivuosina tulee arvioitavia kohteita paljon ja yksittäisiä taimia ja puita tuhansia, eli se selittänee tämän ehkä suht suurenkin tuntuisen kiinnostukseni asiaa kohtaan.

Kun kerran olet itse raivaamassa käytävää eikä mittaaminen tunnu liian vaivalloiselta, mittaa kaadettavien puiden ympärys- tai mielummin läpimitta rinnakorkeudelta

Näin on menetelty ja joudutaan tekemään vast'edeskin. On se hieman hidasta mutta pakko tehdä. Ja pakko kait tehdä valtaosin itse. Niin ulkopuolinen takastaja tulee älyttömän kalliiksi esim. 100 km päähän umpikorpeen, jossa lopussa tarvitaan mönkijää tms. ja jos kaadettu on vain luokkaa 1 tukki ja muutama taimi. Tämmöisiäkin kohteita on jonkin verran tulossa (tai ks. alla).

Tutkin tarkemmin vielä noita muotokertoimia ym. jahka on sopivampi hetki. Sopivaa aikaa tosin saattaa löytyä kohtapuoleen liian kanssa, koska työmaat/savotat/kaikki hiljenevät eli "vapaudun" sitten muihin hommiin... jos nyt sitten mitään ylipäätään löytyy. Ärsyttävää, juuri kun saamaisillaan kaiken pyörimään mukavasti ja kaikki isommat ja pienemmätkin nippelitkin ojennukseen.