Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 23.09.17 - klo:09:14

Mulla on itte kokoillut 5lapase sarka aurat. Ja mielestäni monta lohkoo kyntää jo peruutus taktiikalla nopeemmin ku kääntö vehkeillä.

Millaisia h..lkkarin lohkoja teillä oikein on viljelyksessä. Itse jos etsin lyhimmän mahdollisen sivun jonka mukaan kyntää niin sekin on lyhimmillään 70 metriä ja sen verran kiilamainen että vaihtelee 70-110 metriä. Siinä tulee sen verran peruutettavaa että ei millään kynnä peruuttamalla nopeammin. Normi sivu jonka mukaan kynnetään on noin 200-450 metriä. Peruuttamalla?

Pienimmät lohkot 0.2 - 0.4 ha ja niitä 6 kpl. Aikalailla lohkokoko on keskimäärin siellä 1 ha luokkaa. Isoimmat on pikkasen vajaa 4, niitä vain 2 kpl.

Noissa edellisissä auroissa oli vielä ongelmana valtran nostolaite, ja auran tukipyörä. Jos hitusenkaan pehmeämpää oli päisteessä ajettava aurat ojan päälle tai takarengas jonkun patin päälle, että ne sopi ympäri. Jos koetti nostokorkeutta säätää, painoi kääntösylinteri hydrauliletkut paskaksi. Oli joskus aika *****mainen kyntää kun kääntö vaati omat toimenpiteensä. 4 siipisillä 16 kiinteillä auroilla olen jo ennenkin kyntänyt, ja nopeudessa ne on keskimäärin hitusen 3 siipisiä paluuauroja nopeampia. nyt kun vielä tulee 40cm lisää työleveyttä 20" asetuksella, niin eiköhän oikeasti kyntötyö jouduttune.

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 23.09.17 - klo:09:14

Mulla on itte kokoillut 5lapase sarka aurat. Ja mielestäni monta lohkoo kyntää jo peruutus taktiikalla nopeemmin ku kääntö vehkeillä.

Millaisia h..lkkarin lohkoja teillä oikein on viljelyksessä. Itse jos etsin lyhimmän mahdollisen sivun jonka mukaan kyntää niin sekin on lyhimmillään 70 metriä ja sen verran kiilamainen että vaihtelee 70-110 metriä. Siinä tulee sen verran peruutettavaa että ei millään kynnä peruuttamalla nopeammin. Normi sivu jonka mukaan kynnetään on noin 200-450 metriä. Peruuttamalla?

No kait joku 500m lienee pisin siivu. Mutta meinasinkin että suurin osa on pieniä sarkapeltoja. Sekä niin pehmeitä (ent järven pohjia ja soita) joissa noin 30-40cm kantava kerros ja sitte on liejua ja sinistä savee. Eli ei kauheesti kestä raskailla käännellä päisteis eikä muuallakaan.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 23.09.17 - klo:09:29

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 23.09.17 - klo:09:14

Mulla on itte kokoillut 5lapase sarka aurat. Ja mielestäni monta lohkoo kyntää jo peruutus taktiikalla nopeemmin ku kääntö vehkeillä.

Millaisia h..lkkarin lohkoja teillä oikein on viljelyksessä. Itse jos etsin lyhimmän mahdollisen sivun jonka mukaan kyntää niin sekin on lyhimmillään 70 metriä ja sen verran kiilamainen että vaihtelee 70-110 metriä. Siinä tulee sen verran peruutettavaa että ei millään kynnä peruuttamalla nopeammin. Normi sivu jonka mukaan kynnetään on noin 200-450 metriä. Peruuttamalla?

Pienimmät lohkot 0.2 - 0.4 ha ja niitä 6 kpl. Aikalailla lohkokoko on keskimäärin siellä 1 ha luokkaa. Isoimmat on pikkasen vajaa 4, niitä vain 2 kpl.

Noissa edellisissä auroissa oli vielä ongelmana valtran nostolaite, ja auran tukipyörä. Jos hitusenkaan pehmeämpää oli päisteessä ajettava aurat ojan päälle tai takarengas jonkun patin päälle, että ne sopi ympäri. Jos koetti nostokorkeutta säätää, painoi kääntösylinteri hydrauliletkut paskaksi. Oli joskus aika *****mainen kyntää kun kääntö vaati omat toimenpiteensä. 4 siipisillä 16 kiinteillä auroilla olen jo ennenkin kyntänyt, ja nopeudessa ne on keskimäärin hitusen 3 siipisiä paluuauroja nopeampia. nyt kun vielä tulee 40cm lisää työleveyttä 20" asetuksella, niin eiköhän oikeasti kyntötyö jouduttune.

Mielenkiinnolla odotan kokemuksia tuolla 20" säädöllä kynnöstä. Monella tutulla on noita Kvernen Ab mekaanisia ja kaikki on sanoneet ,että säätö on siinä 16" kohdalla. Onhan noita myynnissä näkynyt hydellä säädettäviä ja Ad auroja, joten kait niitä oikeasti voi säätää. No joku on noista sanonut, että kyllä niitä voi kiilamaisilla pelloilla säädellä. Tekeekö tuo tosiaan samoilla vantailla siedettävää kynnöstä vaikka 14"-20" . Överumin 12-14-16 aura ainakin vaatii joka leveydelle oman vantaansa. No nyt on 16" vannas kulunut 14" kokoon , mutta eipä se jälki ole siitä vielä heikentynyt. Tosin ei se koskaan mitään häävistä ole ollutkaan.

Yksi pieni juttu: 3-siipisillä paluuvälteillä jää melko leveät kyntämättömät reunat  - ainakin jos edessä on leveämmän oloinen veturi.

Nykyisillä viljan hinnoilla on avan samantekevää, jääkö pientareen leveydeksi 60 cm vai 120 cm. Se oli silloin FaariVaarin aikaan, kun piti kyntää ja kylvää pientareetkin.

Ja jääpä valumatkin vesistöihin pienemmiksi, kun pientareet ovat leveämmät. Enkä ole kuullut koskaan yhdenkään tukitarkastajan valittaneen siitä, jos piennar on liian leveä nykyisiin säädöksiin nähden, kun vaan ei tarkoituksellinen kylvämättömyys näy.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 19.09.17 - klo:21:41

Yksi pieni juttu: 3-siipisillä paluuvälteillä jää melko leveät kyntämättömät reunat  - ainakin jos edessä on leveämmän oloinen veturi.

Nykyisillä viljan hinnoilla on avan samantekevää, jääkö pientareen leveydeksi 60 cm vai 120 cm. Se oli silloin FaariVaarin aikaan, kun piti kyntää ja kylvää pientareetkin.

Ja jääpä valumatkin vesistöihin pienemmiksi, kun pientareet ovat leveämmät. Enkä ole kuullut koskaan yhdenkään tukitarkastajan valittaneen siitä, jos piennar on liian leveä nykyisiin säädöksiin nähden, kun vaan ei tarkoituksellinen kylvämättömyys näy.

Mäpä olen kuullut. sarkaoja pellolla pientareet ja ja oja ei saa olla yli 3metriä yhteensä tai ne vähennetään pinta-alasta. Ainakin joskus asia oli noin. Joka ojan oli kyseinen *ulkku mitannut. Kyse on asianomistajalta kuullusta asiasta, ei siis omakohtainen , mutta pidän silti luotettavana lähteenä. Toisaalta se oli kait ollut ainut asia mitä se oli tarkistellut, se oli kait erikoistunut siihen.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.09.17 - klo:22:21

Paluuaurojen tulo lopetti peltojen tiivistymisen, niin kauppias sanoo. Pitäisiköhän koittaa foortiin paluuauraa ? 1000 kg etupuntti pitäs jostakin löytää.

-SS-

Monta vuotta aurasin MF 168 takapotkulla ja kolmisiipisillä kääntöauroilla. Ei ollut montaakaan sataa kiloa punttia, ohjaus tapahtui toki pääasiassa jarrulla.

Sulla ei ole sitten kyllä mitään jäykkää savea maassa?

Hiesusavea pääasiassa, jäykintä laatua. Paremminhan se kääntöaurojen kanssa meni kuin sarka-auroilla, kun sai painoa takapyörille. Samat aurat on edelleen ja takavetoisella vedän edelleen sen vähän mitä välttämättä on kynnettävä. Nyt on vaan kuusipyttinen ja 1.5 t painavampi veturi. Erttäin näppärä yhdistelmä, kääntyy takaisin vaolle veksalaamatta ja kytkintä polkematta alle 10 m päisteessä. Sarka-auraa en huolisi millään.

Se peruutusnopeus pakitellessa lienee sen ilman huilisiipiä olevan auran etu kääntöauraan verraten.
Paino on toki toinen,en väheksy sitä,näin vanhana ukkona kumminkin haluaa yönsä nukkua.
Vauhtia tarvittaessa on edelleen,tosin Nuoriin Miehiin verraten tulee tuo yö vastaan,sillon Vanha Mies Höllää

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 23.09.17 - klo:09:14

Mulla on itte kokoillut 5lapase sarka aurat. Ja mielestäni monta lohkoo kyntää jo peruutus taktiikalla nopeemmin ku kääntö vehkeillä.

Millaisia h..lkkarin lohkoja teillä oikein on viljelyksessä. Itse jos etsin lyhimmän mahdollisen sivun jonka mukaan kyntää niin sekin on lyhimmillään 70 metriä ja sen verran kiilamainen että vaihtelee 70-110 metriä. Siinä tulee sen verran peruutettavaa että ei millään kynnä peruuttamalla nopeammin. Normi sivu jonka mukaan kynnetään on noin 200-450 metriä. Peruuttamalla?

Kannattaa joskus tiirailla maailmaa muualtakin kuin siitä omasta paskaluukusta.

Ei nuo leveät reunat tosiaan ole ongelma muualla kuin sarkapelloilla. Ei kyllä kapeus haittaa nurmitiloilla mitään, koska pientareethan saa kylvää uusiksi.

Voi tuo 20" toimia näillä kht-hht mailla, joissa saa hyvän jäljen vaikka vetäs sitä auraa toisesta päästä noin niinkuin karrikoiden.

Toinen nelisiipisessä työtä edistävä tekijä on se, että valtra huutaa turhaa kolmesiipisten kanssa M3 pykälällä, menee kevyesti, mutta sitten M4 vaihteella ei riitä voima sopivilla kierroksilla. Näin ollen nelilapanen tulee tosi nätisti M3 pykälällä, saa enempi tehoa ulos.

Voi tuo 20" toimia näillä kht-hht mailla, joissa saa hyvän jäljen vaikka vetäs sitä auraa toisesta päästä noin niinkuin karrikoiden.

Toinen nelisiipisessä työtä edistävä tekijä on se, että valtra huutaa turhaa kolmesiipisten kanssa M3 pykälällä, menee kevyesti, mutta sitten M4 vaihteella ei riitä voima sopivilla kierroksilla. Näin ollen nelilapanen tulee tosi nätisti M3 pykälällä, saa enempi tehoa ulos.

Eipä se oikein toimi jos niissä nurmi on ollut. Jollain sänkipellolla missä ei ole multaa ja juuristoa ollenkaan niin menee kyllä vaivatta.

16" olen kokenut hyväksi vähän joka paikkaan.

Mäpä olen kuullut. sarkaoja pellolla pientareet ja ja oja ei saa olla yli 3metriä yhteensä tai ne vähennetään pinta-alasta. Ainakin joskus asia oli noin. Joka ojan oli kyseinen *ulkku mitannut. Kyse on asianomistajalta kuullusta asiasta, ei siis omakohtainen , mutta pidän silti luotettavana lähteenä. Toisaalta se oli kait ollut ainut asia mitä se oli tarkistellut, se oli kait erikoistunut siihen.
[/quote]

  Ainakin meillä , kun oli pinta-alatarkastajat, 2 viljelijää naapurimaakunnasta, erään naapurin avo-ojapellon ohi kävellessä toinen totesi että jos tuohon tulisi tarkastus niin pitäisi raakata pinta-alasta just noitten leveitten pientareiden takia..
Nuhvimestarin viestin luettuani ihmettelen eikö valluissa ole vieläkään onnistuttu porrastamaan lootaa niin että löytyisi sopiva kyntövaihde ja ehkä muissakin töissä olisi tarvetta siihen väliin sopivaa pykälää, itse manasin just tuoota samaa asiaa aikoinaan 1102:sen kanssa,,

Tuokin piennarjuttu on tarkastajan tulkinnan varassa. Sen fiksumman tulkinnan mukaan pientareen hoito eli niitto on viljelytoimenpide,se kolme metriä katotaan siitä eli käytännössä pelkkä oja. Virkamiesinnolla vaon reunasta.

Voi tuo 20" toimia näillä kht-hht mailla, joissa saa hyvän jäljen vaikka vetäs sitä auraa toisesta päästä noin niinkuin karrikoiden.

Toinen nelisiipisessä työtä edistävä tekijä on se, että valtra huutaa turhaa kolmesiipisten kanssa M3 pykälällä, menee kevyesti, mutta sitten M4 vaihteella ei riitä voima sopivilla kierroksilla. Näin ollen nelilapanen tulee tosi nätisti M3 pykälällä, saa enempi tehoa ulos.

Eikö se jaksa M4vaihteella? Oon kyntäny Överum XL ja aikasemmin Sr 4x16 auroilla,ennen terräs-nykyään muovisiivillä aina M4vaihteella 1500rpm.Hyvin on jaksanu vetää,maat multamaista Hiesusaveen.Fiat 82-94 jaksaa vetää keskialueen kolmosella,pääasiassa kyntäny tuolla Fiiatilla,jotenkin mukavampi ku Vallu

ei jaksa. entinen a85 oli matalakierrosominaisuuksiltaan parempi, se jaksoi. tuossahan ei ole henkeä alle 1500 kierroksen mitään ja sitten yli 2200 kierroksen ei löydy moottorista tehoa kuin 30kw kun ajoin dynossa.