Deutz-fahrin pöytä on surkea kostean kasvuston puintiin ,sampo on siinä ylivoimainen.

MF 186 olisi varmaan kestänyt vaikka kuinka pitkään. Ajo oli usein sellaista kyntämistä ja kyljittäin kulkemista, mietinnässä olikin vyörenkaiden hankinta eteen ja takapyörienkin vaihto, mutta jäi sitten. Etupyörä kun suti vähän, se teki palteen, jonka kohdalla takapyörän piti kulkea. Palle alkoi jarruttaa takapyörää, joka sai etupyörän sutimaan enempi ja tekemään isomman palteen jne. Peruuttamalla tuli yleensä sitten kyllä pois jäämättä kiinni.

Tässä oli viettopinta kiinteä. Taisi saada irroitettavia, joka olisi helpottanut puhdistamista.

Onhan noita 680 sampojakin nettikoneessa sännöllisen epäsäännöllisesti myynnissä. tai katselee sitten sen Massikkana , niin ei helistimen viat tule esille. Tosin itsekkin joskus huutokaupat.comissa jäin 50 euron päähän voittavasta huudosta hytittömässä 580 myynnissä. Sitä kävin katsomassakin. Hinta tais olla jossain reilussa 3000 eurossa. Tänä syksynä meni 680. Mutta kun ei tullut käytyä kattomassa. Meni muistaakseni neljällä tonnilla. Kuvien mukaan ihan siisti. Siinäkin jäin hopealle, hieman on kyllä harmittanut . Olis voinut riskinotto kannattaa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.08.17 - klo:15:35

JOs ei olisi löytynyt tuota Claasia, tämä olisi se puimuri, jonka kuljetuttaisin kotiin.

Noin 6000 euroa veroton, ottanut pöydän pelteihin vähän osumaa. Eikös tuo ole se Sampon "pitkä" pöytä ?

-SS-

Tuo on just se -87-> pidempi pöytä, pituuden lisäksi teränkäyttö parempi kuin vanhassa. Mutta kun tuo aparaatti muuten  on pääsääntöisesti se 500, niin henkilökohtaisesti kyllä keksisin jotain muuta...

Meillä oli tota vastaava MF16. Se oli ihan kohtuullinen ekat 10 vuotta, sitten alkoi tulla kaikenlaisia tankojen katkeamisia yms. Metallin väsymistä. Kollegalla oli vastaavat havainnot omasta koneesta. Meidän yksilössä hydrauliikan pumpun remmi tahtoi aina löystyä. Pumppu pääsi luistamaan hahlossa. Pöydässä oli kelan siirron moottori sellainen, että se repeili hitsauksistaan ja sitä laitettiin muutama kerta. Sitten oli jotain vetoakselia, vaihdelaatikon ulinaa yms. Remonttia tiedossa, niin päätettiin vaihtaa pois. Märässä toi oli erityisen huono etenijä. MF20 oli paljon parempi.

15 syksyä puin -85 vastaiskuseulastoisella 600:lla Sampolla, ja vieläkin tallissa kakkoskoneena kun en raaski uskollisesta palvelijasta luopua ja korjailen naapurin samanvuotista ja puolta vähemmän ajettua 500:sta ja on eroa kuin yöllä ja päivällä. 600-sarjan koneet vastaiskuseulastolla (vm. -85 loppuvuodesta muuttui) jo ihan oikeita puimureita, 500 taas on vanhana melkoinen rämpytin ja menee rikki mitä kummallisimpia asioita ihan itsekseen. Deutz 1080 oli Sampon rinnalla yhden syksyn mutta en tykännyt kun kömpelö kohlo ajaa ja hidas tyhjennys ja myin pois ja puin taas onnellisena auringonlaskuun Sampolla seuraavat vuodet. Sampoja vaan löytyy niin raiskattuja romuja myynnissä että en oikein ole osannut arvioida että mihin työhön niitä oikein on käytetty, mutta hyvän 680:n kun jostakin löytää niin on hyvä kone kokoluokassaan ja osien saatavuus ikäkauden parhaita kun tehdas lähellä ja heitä kiinnostaa palvella myös vanhoja koneita omistavia asiakkaita.

Olen ajanut Sampolla ja Faarilla ja tiedän että Susikoski puhuu puppua.

Deutz-fahrin pöytä on surkea kostean kasvuston puintiin ,sampo on siinä ylivoimainen.

Hahhahhahhahaaaa . Molempia härkkäimia ajanut ja faari päihittää sampot mennen tullen . Paraspöytä on ollu kyllä jontikoissa ja glaasseissa mitän on ollut kunnia ajaa.

Sampoo en ottais vaikka rahaa annettais siitä..

ääneni - ketjun aloittajan kysymykseen viitaten - annan John Deeren 900-sarjalle. Naapureilla ollut tuollaisia, kestävät mitä vaan. Ikuisesti.

Fahr lyhyt ohra seurasin sivusta kun se nyt ei vaan toiminu. Ei saanu otetta, sitten kasana ja tukos.

Sr 500 on edulinen, huolellinen pitää olla. Helppo puhdistaa. Vielä helpomalla pääsee jos saa sen sateelta suojaa. Osia saa, laakerit standardi y laakerit. Suurin puute liian pieni puhallin.

Peurat ja claysonit on laatuvehkeitä kuten claassikin, ja ongelmaksi tulee painoluokka kun nuo ovat ihan oikeasta teräksestä tehtyjä. Ja on semmoisia lohkoja joilla on kauralla satotaso 6 tonnia tekemättä oikein mitään erikoista, mikäli puimuri pysyy pinnalla....

Sampo on vähän sellainen viharakkaus. Edellinen punaiseksi maalattu 20 hajoili semmoisista paikoista 2500 tunnin kohdilla että ei oikein mennyt järkeen miten oli mahdollista. Pelleissä ei ollut murtumia kuin edellisellä omistajalla kolhitussa pöydässä ja silppurin ympäristössä.

Pöytä on noissa viimeisissä 580/680 kyllä hyvä.
Toki jos olisi oikein hurja niin ostaisi vaikka vähän enemmän ajetun mutta pidetyn koneen ja tekisi täyden remontin etukäteen. Eihän alle 1500 tunnin oikeastaan näitä ole enään liikenteessä.

Deutz-fahrin pöytä on surkea kostean kasvuston puintiin ,sampo on siinä ylivoimainen.

Jaa ettäkö "kostean kasvuston". Voi luoja sun kanssas, kuka muu kuin SAS puisi kosteita kasvustoja? 

Lainaus käyttäjältä: Susikoski - 27.08.17 - klo:15:54

Deutz-fahrin pöytä on surkea kostean kasvuston puintiin ,sampo on siinä ylivoimainen.

Jaa ettäkö "kostean kasvuston". Voi luoja sun kanssas, kuka muu kuin SAS puisi kosteita kasvustoja? 

Toivottavasti tänä syksynä köntyskin pääsee puimaan kosteita kasvustoja kun hänellä puinti kokemuksia on vasta muutamalta vuodelta ja viiden kympin pylväs on kaukana jolloin poikasesta tulee mies .
Deut-fahrin pöytä on tehty keskieuroopan olosuhteisiin siellä puitaessa jyvän kosteus on alle 16 %
ja kasvusto rutikuivaa verrattuna Suomeen.

Sampoo en ottais vaikka rahaa annettais siitä..

ääneni - ketjun aloittajan kysymykseen viitaten - annan John Deeren 900-sarjalle. Naapureilla ollut tuollaisia, kestävät mitä vaan. Ikuisesti.

Niimpä....

http://www.masinistit.com/keskustelupalsta/viewtopic.php?t=60114

"Kertokaapahan kokeneemmat, mitkä lienevät yleisimmät syyt, että puimurin jäljiltä jää maahan jyviä? jo toisena vuonna huomaa kasvuston seassa viimevuotista tavaraa itäneenä; esim. ohrapellossa löytyy yllättävän paljon viimevuotista kauraa.

Säiliöön tuleva tavara on kyllä erittäin puhdasta viljaa, oljenpätkiä ei oikeastaan ollenkaan.

Liian kova ajonopeusko? Puimurina John Deere 1042 vm. 1985."

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=47383.msg807757#msg807757

"Kertokaapahan kokeneemmat, mitkä lienevät yleisimmät syyt, että puimurin jäljiltä jää maahan jyviä? jo toisena vuonna huomaa kasvuston seassa viimevuotista tavaraa itäneenä; esim. ohrapellossa löytyy yllättävän paljon viimevuotista kauraa.

 Liian kova ajonopeusko? Puimurina John Deere 1048 vm. 1985."

Sampoo en ottais vaikka rahaa annettais siitä..

ääneni - ketjun aloittajan kysymykseen viitaten - annan John Deeren 900-sarjalle. Naapureilla ollut tuollaisia, kestävät mitä vaan. Ikuisesti.

Meillä on tuollainen ja täytyy sanoa että milloin siitä on kytkin paskana tai milloin seulat varisee pellolle

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 27.08.17 - klo:18:46

Lainaus käyttäjältä: Susikoski - 27.08.17 - klo:15:54

Deutz-fahrin pöytä on surkea kostean kasvuston puintiin ,sampo on siinä ylivoimainen.

Jaa ettäkö "kostean kasvuston". Voi luoja sun kanssas, kuka muu kuin SAS puisi kosteita kasvustoja? 

Toivottavasti tänä syksynä köntyskin pääsee puimaan kosteita kasvustoja kun hänellä puinti kokemuksia on vasta muutamalta vuodelta ja viiden kympin pylväs on kaukana jolloin poikasesta tulee mies .
Deut-fahrin pöytä on tehty keskieuroopan olosuhteisiin siellä puitaessa jyvän kosteus on alle 16 %
ja kasvusto rutikuivaa verrattuna Suomeen.

Meikäläinen puinut seittemän vuotiaasta saakka paljon kosteita kasvustoja faarilla .