Lainaus käyttäjältä: pig24 - 25.07.17 - klo:20:01

Lainaus käyttäjältä: Susikoski - 25.07.17 - klo:19:47

Onko tarkoitus suosia suuria maitotehtaita tässäkin asiassa ? Onko esim. juustoportille tuottava apemiehen lehmät koskaan laitumella oliko niitä 600 kpl. Miksi laki ei ole kaikille sama?

Mitä ajat takaa ? Tiedätkö varmasti, milloin lehmä on onnellinen ?

Laitumella ainakin on. Mutta ei laidunnus voi täydellä teholla toteutua esim. 100 lehmän laumassa. Nyt loppukesää kohti itsellä laidunala kasvaa melkein puoleen hehtaariin per lehmä.

Kyllä ihmisellä pitää olla kesällä muutakin elämää kun hakata tolppia maahan ja virittää lankoja, joita saa taas viikon kuluttua korjata, kun yöllä joku mettän asukki on juossu ne poikki

Lainaus käyttäjältä: Härö - 25.07.17 - klo:20:21

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 25.07.17 - klo:20:01

Lainaus käyttäjältä: Susikoski - 25.07.17 - klo:19:47

Onko tarkoitus suosia suuria maitotehtaita tässäkin asiassa ? Onko esim. juustoportille tuottava apemiehen lehmät koskaan laitumella oliko niitä 600 kpl. Miksi laki ei ole kaikille sama?

Mitä ajat takaa ? Tiedätkö varmasti, milloin lehmä on onnellinen ?

Laitumella ainakin on. Mutta ei laidunnus voi täydellä teholla toteutua esim. 100 lehmän laumassa. Nyt loppukesää kohti itsellä laidunala kasvaa melkein puoleen hehtaariin per lehmä.

Kyllä ihmisellä pitää olla kesällä muutakin elämää kun hakata tolppia maahan ja virittää lankoja, joita saa taas viikon kuluttua korjata, kun yöllä joku mettän asukki on juossu ne poikki

Hakata? Jousiterästolpilla ja lankakelalla aitaa syntyy noin hehtaari puolessa tunnissa. Mutta kaikki tekee kuten haluaa, en minä lähde ketään arvostelemaan.

Lainaus käyttäjältä: Pulu - 25.07.17 - klo:20:33

Lainaus käyttäjältä: Härö - 25.07.17 - klo:20:21

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 25.07.17 - klo:20:01

Lainaus käyttäjältä: Susikoski - 25.07.17 - klo:19:47

Onko tarkoitus suosia suuria maitotehtaita tässäkin asiassa ? Onko esim. juustoportille tuottava apemiehen lehmät koskaan laitumella oliko niitä 600 kpl. Miksi laki ei ole kaikille sama?

Mitä ajat takaa ? Tiedätkö varmasti, milloin lehmä on onnellinen ?

Laitumella ainakin on. Mutta ei laidunnus voi täydellä teholla toteutua esim. 100 lehmän laumassa. Nyt loppukesää kohti itsellä laidunala kasvaa melkein puoleen hehtaariin per lehmä.

Kyllä ihmisellä pitää olla kesällä muutakin elämää kun hakata tolppia maahan ja virittää lankoja, joita saa taas viikon kuluttua korjata, kun yöllä joku mettän asukki on juossu ne poikki

Hakata? Jousiterästolpilla ja lankakelalla aitaa syntyy noin hehtaari puolessa tunnissa. Mutta kaikki tekee kuten haluaa, en minä lähde ketään arvostelemaan.

Entä aidan alusten niitto?

Häröllä tuntuu olevan riittävästi laidunalaa, joten ymmärrän laidun myönteisyyden. Jos elukat osaa kulkea ja saa lypsylle hyvältäkin laitumelta, niin toimiihan se homma. Mulla on vielä täs vaiheeskin kesää sellaisia hieho lehmiä, jotka käyvät kääntymässä parressa, mutta pakenevat. Tai huutavat laitumella ja ne pitäis kait erikseen hakea. No , tulevat ne kun vartti tunnin odottelee. Yksistänsä mihin sattuu parteen niitä pistää kiinni, niin joskus ajattelee onko tämä tämän arvoista. Menis paljon saippuaa , jos joka kirosanan jälkeen suunsa sillä pesis. Ja kun tämä on mun työmaa, niin yritän pärjätä yksin. Ekana laidunnus päivänä pyysin ja vieläkin harmittaa

Ja lankojen alustojen niittoa en kyllä ymmärrä, mitä se on ? Ikinä en ole sitä tehnyt. Eihän siellä mitään kasva. Tai kait siellä kasvaisi, jos laidunnuksen aloittaa heinän tähkä asteella .


Terästolpat ja aitanauha on kyllä paljon helpottanut aitojen tekoa ja elukkojen laitumella pysymistä. Toki mettän elukat voi särkeä aitoja. Nyt taas pitää koputtaa puuta, ei moneen vuoteen .

mutta itellä nuo metän elikot pysyy metän puolella nyt kun on tarpeeks tehokas paimen...   karhu kulkee noin 4-5 metrin päästä aitalankaa ja ei ole eksynny väärälle puolelle vuosiin..  ja nyt jopa talven pitäny langan siinä ja eipä ole paskakasoja enää laitumella syksyllä tahi keväällä..                      ja mitä elämää sitä karjatilallinen tarttee kesäisinkään?              mökkirannassa pissetölkki kourassa kelluen?

Minä taas väitän että jos kesällä solupitoisuudet laskee niin jotain vikaa on navetan olosuhteissa ja ilmastoinnissa tai en tiedä mistä johtuu . Kesällä ollaan poikkeuksellisesti lähellä 200 soluissa kun muulloin  alle 100 .Kesäpoikineet kymppitonnarit on erityisesti vaarassa pahoihin ruokintahäiriöihin jos ei ole seurannassa tarkkana . Ruokintahäiriöitä ja ripulointia on kesällä enemmän kuin talvella tasaisen rehustuksen aikana.   

Tästä ei voi päästä samaan johtopäätökseen .

Minä taas väitän että jos kesällä solupitoisuudet laskee niin jotain vikaa on navetan olosuhteissa ja ilmastoinnissa tai en tiedä mistä johtuu . Kesällä ollaan poikkeuksellisesti lähellä 200 soluissa kun muulloin  alle 100 .Kesäpoikineet kymppitonnarit on erityisesti vaarassa pahoihin ruokintahäiriöihin jos ei ole seurannassa tarkkana . Ruokintahäiriöitä ja ripulointia on kesällä enemmän kuin talvella tasaisen rehustuksen aikana.   

Tästä ei voi päästä samaan johtopäätökseen .

Vaan jos onkin sitten laidun olosuhteissa vikaa?

Ensinnäkin noiden pitäis ihan oikeesti lopettaa karjanpito, jotka eivät parsinavetoista saa lehmiään ulos, niinkuin laki vaatii.
Toiseksi laitumissa tai laidunkäytäånnöissä on vikaa, jolleivät lehmät viihdy laitumella. Hellepäivinä saattavat kylläkin viihtyä huonsti. Erityisesti helteellä viihtyvät hyvinhoidetulla laitumella yöaikaan.
Laidunlohkolla pitää olla maittavat kasvilajit ja enintään 4. vuoden nurmi. vanhemmissa tuppaavat huonosti maittavat ja rikkakasvit lisääntyä. Laidunlohkoja pitää olla riittävästi. Parinpäivän välein pitää olla uusi lohko, että lehmien mielenkiinto säilyy. Hukkalaikut on niitettävä.

Lainaus käyttäjältä: Yrjö-Einari - 25.07.17 - klo:21:37

Minä taas väitän että jos kesällä solupitoisuudet laskee niin jotain vikaa on navetan olosuhteissa ja ilmastoinnissa tai en tiedä mistä johtuu . Kesällä ollaan poikkeuksellisesti lähellä 200 soluissa kun muulloin  alle 100 .Kesäpoikineet kymppitonnarit on erityisesti vaarassa pahoihin ruokintahäiriöihin jos ei ole seurannassa tarkkana . Ruokintahäiriöitä ja ripulointia on kesällä enemmän kuin talvella tasaisen rehustuksen aikana.   

Tästä ei voi päästä samaan johtopäätökseen .

Vaan jos onkin sitten laidun olosuhteissa vikaa?

Perustele .

Lainaus käyttäjältä: Härö - 25.07.17 - klo:21:44

Lainaus käyttäjältä: Yrjö-Einari - 25.07.17 - klo:21:37

Minä taas väitän että jos kesällä solupitoisuudet laskee niin jotain vikaa on navetan olosuhteissa ja ilmastoinnissa tai en tiedä mistä johtuu . Kesällä ollaan poikkeuksellisesti lähellä 200 soluissa kun muulloin  alle 100 .Kesäpoikineet kymppitonnarit on erityisesti vaarassa pahoihin ruokintahäiriöihin jos ei ole seurannassa tarkkana . Ruokintahäiriöitä ja ripulointia on kesällä enemmän kuin talvella tasaisen rehustuksen aikana.   

Tästä ei voi päästä samaan johtopäätökseen .

Vaan jos onkin sitten laidun olosuhteissa vikaa?

Perustele .

Tarkastele nyt itse, mistä johtuu laiduntamisongelmasi. Meillä hyvät puolet menevät haittojen ohi.

Lainaus käyttäjältä: Yrjö-Einari - 25.07.17 - klo:22:00

Lainaus käyttäjältä: Härö - 25.07.17 - klo:21:44

Lainaus käyttäjältä: Yrjö-Einari - 25.07.17 - klo:21:37

Minä taas väitän että jos kesällä solupitoisuudet laskee niin jotain vikaa on navetan olosuhteissa ja ilmastoinnissa tai en tiedä mistä johtuu . Kesällä ollaan poikkeuksellisesti lähellä 200 soluissa kun muulloin  alle 100 .Kesäpoikineet kymppitonnarit on erityisesti vaarassa pahoihin ruokintahäiriöihin jos ei ole seurannassa tarkkana . Ruokintahäiriöitä ja ripulointia on kesällä enemmän kuin talvella tasaisen rehustuksen aikana.   

Tästä ei voi päästä samaan johtopäätökseen .

Vaan jos onkin sitten laidun olosuhteissa vikaa?

Perustele .

Tarkastele nyt itse, mistä johtuu laiduntamisongelmasi. Meillä hyvät puolet menevät haittojen ohi.

Mitä Härön ja Yrjön lehmät lypsävät vuodessa? Meillä lypsävät jonkin verran yli 11000kg keskimäärin (tuottosseurannan mukaan), ja kyllä laidunnus vähentää tuotosta. Ei sitä silti lopeteta.

Kansalliseen tukeen pitäisi sisällyttää laidunnusehto ja varmaan lähivuosina tulee niin käymäänkin. Laidunnus on aina paras vaihtoehto, kun osataan hoitaa ne laitumet. Lehmät kiertää 10-14 pv välein kaikki lohkot läpi, siis nurmen korjuu väli pari viikkoa. Syövät kasvustosta noin kolmanneksen kerralla niin kasvin tuotantokyky ei heikkene syötön vuoksi, vaan tuottaa koko kesän täysillä, toisin kuin säilörehunurmi, joka lepää joka korjuun jälkeen pari viikkoa.

Lannasta jää laitumelle vuositasolla 30%.  Kolmanneksen säästö lannanlevitys kustannuksiin. Kesän lannat jos levitetään syksyllä, niin tulee vastaan pienet levitysmäärät syyslevityksessä, jolloin lantaa joudutaan ajamaan isolle alueelle... voi tietysti varastoida sen kevääseen ja investoida isompiin lantaloihin.

Investointikustannukset navettaa rakentaessa pienemmät kun laidunnetaan, lantala voi olla pienempi, ei tarvita jaloittelutarhaa ja sen sadevesien keräystä, kesällä navetan ilmanvaihto toimii paremmin, kun ei ole niin runsasta eläin kuormaa tuottamassa lämpöä. Myös säilörehuvarastot voivat olla pienemmät.

Ruokintakustannus putoaa merkittävästi, väkirehu-% laskee jolloin säästyy rypsiä ja viljaa, laidun nurmi sulavaa, korkea oiv ja hyvä maittavuus ->korkea tuotostaso. Se säilörehu ei varmasti parane, kun sitä on varastoitu lähes vuosi, säilöntähävikki. Säilörehun korjuu vähenee myös kolmanneksen.

AnttiX:n kommentoima tuotoksen lasku johtuu varmaan roboista, lehmät eivät ehdi käymään riittävästi lypsyllä ja ehkä lehmien kiinnostus robon houkutusrehuun heikkenee kun saavat maukasta laidun ruohoa.

Laidunnus ei varmasti sovellu kaikille isännille ja emännille, mutta kaikille lehmäroduille se käy!

10000 kg ja aina on laidunnettu mutta tämä heikentää solulukua ja tuotoksia ja tämä on ihan faktaa . Olkoot sitten muiden karjat millaisia tahansa niin ei minulla ole perusteita muuttaa 35 v hoitotyön kokemuksia .

Itse tykkään, kun lehmät saa olla ulkona. Vaikka lehmäpolot eivät meillä varsinaisesti "laidunna" ruokinnallisessa mielessä, mutta jaloituksellisessa kylläkin. Eli saavat koko kesän köpötellä reilun kahden hehtaarin laidunlohkolla. Sisällä syövät ja juovat ja käyvät lypsyllä. Yllättävän hyvin toiminut, kahdesta kolmeen lehmää on aamuin illoin robotille haettavia vain. Viimeksi poikineet ensikot. Parsissakaan ei ole kuin muutama hassu paskaläjä, kuivitustarve sekä -työkin kuihtuu kesäaikana neljäsosaan sisäkaudesta.

Ensinnäkin noiden pitäis ihan oikeesti lopettaa karjanpito, jotka eivät parsinavetoista saa lehmiään ulos, niinkuin laki vaatii.
Toiseksi laitumissa tai laidunkäytäånnöissä on vikaa, jolleivät lehmät viihdy laitumella. Hellepäivinä saattavat kylläkin viihtyä huonsti. Erityisesti helteellä viihtyvät hyvinhoidetulla laitumella yöaikaan.
Laidunlohkolla pitää olla maittavat kasvilajit ja enintään 4. vuoden nurmi. vanhemmissa tuppaavat huonosti maittavat ja rikkakasvit lisääntyä. Laidunlohkoja pitää olla riittävästi. Parinpäivän välein pitää olla uusi lohko, että lehmien mielenkiinto säilyy. Hukkalaikut on niitettävä.

👍👍👍👍👍👍👍