Viime kesän märkien paalien kanssa kyllä joutuu happoa käyttään appeen seassa, vaikka biologisella onkin säilötty. Saattais mennä ilmankin mutta ehtiny tottumaan siihen että rehua ei haaskuulle mene

Mutta jotta ei olisi tyytyväinen nykyiseen niin kysytään nyt ... saako vanhan mallisella "Ylön" pumppuhapottajalla käsiteltyä tuollaisia bioloogisia aineita. Varsinkin tuo Arzyn väkevä seos vois kiinnostaa, sillä tuollainen pikkupullo hapotin löytyy, tosin kunto arvoitus. Ja mihin niitä pikkupulloja saa sopimaan Welgeris ?

Ihan joutavaa hommaa jotain litkuja paalin sekaan sotkea. Jossain maitomäärässä voi ehkä jonkun mielestä näkyä, mutta itselle ainakin viivan alle jäävä ratkaisee, enkä tykkää yhtään minkään litkukauppiaan mainospuheita kuunnella.   

ja kukin paalaa tyylillään... ei niitä pakko kuunnella kun ottaa noita vanhoja jo vuosia markkinoilla olleita... ja lukee lehestä tuon säilöntäaine-esittelyn...              ihan valaisevaa kun nyt tietää mitä hakea..

ja kukin paalaa tyylillään... ei niitä pakko kuunnella kun ottaa noita vanhoja jo vuosia markkinoilla olleita... ja lukee lehestä tuon säilöntäaine-esittelyn...              ihan valaisevaa kun nyt tietää mitä hakea..

Tällä suunnalla en tiedä kenenkään käyttävän mitään paaleihin. Siis ihan live keskusteluissa ei kukaan tunnusta Yksi käytti ennen, koeluontoisesti osaan paaleista, kun oli lehmiä. Nyt lihakarjalle ei käytä. vaihtoi kyllä tuubikäärijän yhdistelmään. Tosin pari muuta tuubiin säilöjää tiedän ja nekään ei käytä. Uraa uurtaneet urakoijat eivät käytäneet, mutta ne veti kaikki paalit niitto / sade märkinä paaliin. Kostea rehu kyllä tuntuu estävän homeen muodostusta esim. suojaviljan sänkeä sisältävään paaliin. Kuivempiin saattaa tuollaisesta tulla hometta ja muutenkin se niitto tuore on kait houkuttelevampaa, mutta ei jäätyneenä. niitto tuoreuskin on häilyvä käsite.

Ihan joutavaa hommaa jotain litkuja paalin sekaan sotkea. Jossain maitomäärässä voi ehkä jonkun mielestä näkyä, mutta itselle ainakin viivan alle jäävä ratkaisee, enkä tykkää yhtään minkään litkukauppiaan mainospuheita kuunnella.   

Eli sulla on varmaan vankka kokemus asiasta kun noin voit sanoa? Vuodesta 2009 lähtien vedetty paaleihin säilöntäaine ja sitä ennen tehtiin ilman säilöntäaineita vuodesta -91 joten jonkinlainen tuntuma itsellä on asiasta. Varsinkin appeen kanssa tosi tärkeää että rehu on hyvin käynyttä jolloin lämpeneminen ei ole ongelmana. Lisäksi rehun käydessä kunnolla siihen muodostuu maito- ja muurahaishappoa joka naudalle käyttökelpoista energiaa. Kuiviin paaleihin (k-aine yli 50%) en laita säilöntäainetta koska niissä ei tapahdu käymistä siinä määrin mitä kosteassa rehussa. Kuivillekin rehuille on olemassa säilöntäainetta ja niiden pitäisi estää homeiden syntyä.

Mutta jotta ei olisi tyytyväinen nykyiseen niin kysytään nyt ... saako vanhan mallisella "Ylön" pumppuhapottajalla käsiteltyä tuollaisia bioloogisia aineita. Varsinkin tuo Arzyn väkevä seos vois kiinnostaa, sillä tuollainen pikkupullo hapotin löytyy, tosin kunto arvoitus. Ja mihin niitä pikkupulloja saa sopimaan Welgeris ?

Mulla on sellainen näkemys tuosta säilöntäaineen annostelusta paaliin että sama vaikka sen tarvittavan määrän bakteereja kaatais 1dl veden mukana paaliin niin käymisreaktio toimisi ihan hyvin. Paali on niin pieni ja tiivis paketti rehua että käyminen etenee tosi nopeasti ja tasaisesti.

Lainaus käyttäjältä: Utopiaa - 08.06.17 - klo:23:29

Ihan joutavaa hommaa jotain litkuja paalin sekaan sotkea. Jossain maitomäärässä voi ehkä jonkun mielestä näkyä, mutta itselle ainakin viivan alle jäävä ratkaisee, enkä tykkää yhtään minkään litkukauppiaan mainospuheita kuunnella.   

Eli sulla on varmaan vankka kokemus asiasta kun noin voit sanoa? Vuodesta 2009 lähtien vedetty paaleihin säilöntäaine ja sitä ennen tehtiin ilman säilöntäaineita vuodesta -91 joten jonkinlainen tuntuma itsellä on asiasta. Varsinkin appeen kanssa tosi tärkeää että rehu on hyvin käynyttä jolloin lämpeneminen ei ole ongelmana. Lisäksi rehun käydessä kunnolla siihen muodostuu maito- ja muurahaishappoa joka naudalle käyttökelpoista energiaa. Kuiviin paaleihin (k-aine yli 50%) en laita säilöntäainetta koska niissä ei tapahdu käymistä siinä määrin mitä kosteassa rehussa. Kuivillekin rehuille on olemassa säilöntäainetta ja niiden pitäisi estää homeiden syntyä.

Emmää mistään mitään tiedä, mutta tykkään tehdä asiat mahdollisimman yksinkertaisesti. Pallukka menee alle puolessa päivässä lehmän pötsiin tai mitä niitä mahoja ny onkaan niin että varmasti siellä lämpenemistä tapahtuu. 90 luvun puolivälistä noita pallukoita on pyöritelty ja alussa niitä kyllä homehtu, mutta siinä oli syynä silppuamaton paalain ja käärijä missä ei ollut kääntäjää persiissä.  Pääsisköhän sitä veropörssiin, jos alkais litkuja laittamaan paaliin ja tekemään apetta.. 

Oman rehun käytön suhteen Utopian kans joksenkin samaa mieltä. Aikoinaan lähetin Valiolle omasta mielestäni todella hyvää rehua. Ainakin sen mukaan mitä tankinpinta ja kulutus antoi ymmärtää. Eka sadon ensimmäinen tehty lohko , nuori heinä jne ... Toki ruokinnalliset arvot aika jees, mutta säilönnällinen laatu 6. Saatesanoina rehun mahdollinen lämpiäminen. Jos totta puhutaan niin paskaksihan se oli jo muuttunut se paali. Siis lehmä jalostanut. Eipä sitten ole paljon Artturia tullut vaivattua. No kuivan kesän rehuilla aikoinaan. Pystyyn kuivaneista eivät pystyneet tekemään säilönnällistä laatua, koska ka liian korkea siihen.

Mutta ymmärrystä löytyy kyllä appeiden tekijöiden aineen käytölle. Kaikki muusiksi sekaisin ja lämpimään vuorokaudeksi , voi testata. Saattais litkukauppiaalle tulle asiaa.

Mikä muuten on paalin bioloogisen aineen kustannus? Mulla ei mitään käsitystä mitä se vähentää siitä viivan päältä, kun jättää käyttämättä.

Noita aineita on aika monen hintaisia. Halvimmilla tulee kustannus noin 1€/paali.

Meillä oli aikoinaan welger rp12 paalain ja sillä tuli kerran säilönnällinen arvosana 9. Lypsyukko vois testata ihan mielenkiinnon vuoksi tuota mun teoriaa että tekis coctailin biologisesta säilöntäaineesta ja kaatais sitten paalin päälle vaikka sen puoli litraa sitä liuosta ja muovittaa paalin. Esim. josilac on edullinen pussi ostaa ja siitä riittää yli kolmeenkymmeneen paaliin. Ei olis iso kustannus kokeilla?

Noita aineita on aika monen hintaisia. Halvimmilla tulee kustannus noin 1€/paali.

Meillä oli aikoinaan welger rp12 paalain ja sillä tuli kerran säilönnällinen arvosana 9. Lypsyukko vois testata ihan mielenkiinnon vuoksi tuota mun teoriaa että tekis coctailin biologisesta säilöntäaineesta ja kaatais sitten paalin päälle vaikka sen puoli litraa sitä liuosta ja muovittaa paalin. Esim. josilac on edullinen pussi ostaa ja siitä riittää yli kolmeenkymmeneen paaliin. Ei olis iso kustannus kokeilla?

Niin tuo 6 oli omasta mielestä hyvää ja artturin mukaan lämpenevää paskaa. Luultavasti ja muistaakseni parempiakin arvosanoja on joskus tullut. Tosin moneen vuoteen en ole näytettä ottanut. Silti kaikki on syötetty.

Käytetäänkö säilöntäaineita muualla kuin Suomessa? Ainakaan juutupessa ei pahemmin näe pönttöjä korjuukoneissa.

Käytetäänkö säilöntäaineita muualla kuin Suomessa? Ainakaan juutupessa ei pahemmin näe pönttöjä korjuukoneissa.

luultavasti jossain käyttävät, kun ulkomailta aineetkin tulee. Eipä niitä pönttöjä paljoa huomaa kun annostelumäärät on muutamia kymminiä millilitroja tonnille. Englannissa käyttävät lisäksi suoraan jauheita ja granulaatteja annostelijoilla noukkimelle

... Englannissa käyttävät lisäksi suoraan jauheita ja granulaatteja annostelijoilla noukkimelle

Sehän selittää, kun lueskelin keskipakoislevittimen esitettä, missä mainittiin mahdollisuus levittää säilöntäaine siilolla tampatessa.

Ennen vedettiin muurahaishappoa kastelukannulla auman päälle..

Täällä paalattiin viime kesään asti ilman happoa, koskaan ei ole ollut ongelmia säilymisessä mutta lämpeneminen pöydällä haittasi (kesällä). Suurin syy AIV liuoksiin siirtymiseen oli laadun parantaminen entisestään ja se on onnistunut loistavasti. Rehu-analyysien arvosana ennen happoa yleensä 7, nyt kaikki olleet 9. Näkynyt myös keskituotoksessa hyvänä nousuna. Viimekesänä aineena AIV nova ja tänä vuonna se uusi AIV NC. Eikä happo koneita tuhoa, se on isännän viitseliäisyydestä kiinni.