se oli kyl 80-luvun etelän vetelän kommentti sa maa voi sanoa viljan tuista tukijuise ja muut vetelykset näppäilee vain pallejaan kun töitä pitäis tehä

kyl se 200 litraa työtunnissa ylittyy,mut toi liete/rehu mepana ei vielä oikein meiltä kulje.

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 03.02.09 - klo:17:00

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 03.02.09 - klo:16:37

Simonkadun herra ei ymmärrä sitä mitä ei ymmärrä maidontuottajatkaan kaikki: turhan työn tekeminen pienessä yksikössä ei ole luonnonhaittaa. Nurmituotanto toimii kilpailukykyisesti, kunhan MUUTKIN liiketoiminnan reunaehdot on kohdallaan. Työntekijöitä mielummin yksi 50-60 lehmää kohti ja pääomakustannus, eli se lehmäpaikan ja peltohehtaarin hinta tuotantoedellytysten linjassa. Näin se menee muuallakin. Haittaa löytyy lohkokoosta, satotasosta tms riittämiin ilman tekaistujakin selityksiä. Edunvalvonnassa käytettyä propagandaa ei sais toimialan itsensä omaksua ohjenuoraksi, muttei kaikkea tietty voi vaatia. Itsensäkusettamisellahan on täällä pitkät perinteet......

tj on kuin muutkin edunvalvojat, sekottaa puurot ja vellit jo alkuun. Lopputulemat sitten sen mukaan.....

Adam varmaan tämmöistä ajaa takaa?

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Nauta/Maitotilojen%20tulokset/Maidontuotanto%202005

Ja sieltä pieni lainaus:
------------------
Maidontuotanto 2005

Työnkäytössä suuret erot

Työnkäytön suhteen tehokkaimmat tilat käyttivät vuonna 2005 lehmää kohti keskimäärin 50 työtuntia, heikoimmat 400. Työmäärän hallinta on ratkaisevaa taloudellisen menestyksen kannalta, koska työn osuus on lähes 50 % maitolitran tuotantokustannuksesta.

Kotieläintyötuntia kohti maitoa tuotettiin 69 kg, lisäystä edelliseen vuoteen on 11 kg. Tanskassa vastaava lukema on 250, Hollannissa 170 ja Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti.
-----------

Muistan kun aikanaan itse tutustuin ruotsalaiseen maidontuotantoon ihan käytännön tasolla noin 30 vuotta sitten. Ero oli merkittävä. Tila oli noin 100 ha peltoa josta iso osa nurmea. Koneistus (mm traktorit ja puimuri) merkittävästi vanhempi ja pienempi kuin mitä suomalaisilla 30-50 ha tiloilla mutta tietynlaisiin asioihin satsattiin. Säilörehuketju yhdessä naapurin kanssa, liikkeellä samanaikaisesti niittomurskain (eli esikuivattua tehtiin), tarkkuussilppuri, pari kärryä samalla traktorilla ja pyöräkuormaaja laakasiilossa. Tuli selvää jälkeä vauhdilla. Toistasataa kuormaa ajelin per korjuu. Ja paluukuormassa toistasataa kuormaa lietettä samoille pelloille korjuun jälkeen, muista enää mutta varmaan 6-8 kuution pytty senaikaisia kun oli. Parsinavettaa 70 lehmää. Ja yksi henkilö lypsämässä, nimimerkillä "hikihän siinä tuli". Arvatkaas muuten montako lypsy-yksikköä. Mutta siellä oltiin merkittävästi edellä jo silloin ja noista luvuista päätellen ollaan edelleen jos työtuntia kohti tulee tuplamäärä maitoa.

Ylisuuret  maidon tuotantotuet Suomessa aiheuttavat sen, että tehokkuuteen ei ole tarvetta satsata.

Miksei muka ole, tehokkuus nostaa tulotasoa suorassa suhteessa.
Ajattele noilla työtunneilla ja täkäläisellä tukitasolla, rahaahan saa lappaa suokuokalla C-alueella ....

Miksei muka ole, tehokkuus nostaa tulotasoa suorassa suhteessa.
Ajattele noilla työtunneilla ja täkäläisellä tukitasolla, rahaahan saa lappaa suokuokalla C-alueella ....

Tätä mielestäni Adam & UCD & apemies & muutama muu täällä koittavat selittää. Että tilan pitää aina satsata tehokkuuteen ja miettiä mitä ja miten tekee, kaikki prosessit. Jos tila on tehokas tila pärjää vaikka tukitaso merkittävästi pienenisi. Nyt valitettavasti tästäkin
"Kotieläintyötuntia kohti maitoa tuotettiin 69 kg, lisäystä edelliseen vuoteen on 11 kg. Tanskassa vastaava lukema on 250, Hollannissa 170 ja Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti."
huomataan että pahasti jäljessä ollaan. Jokainen voi sitten tykönään miettiä että miksi. Onko kyse luonnonhaitasta? Vai olisiko sittenkin jostakin muusta?

Mitä sikala hinttareille kuuluu maito asiat . On kuultu moneen kertaan toi valitusvirsi sikaloitten huonosta "kannattavuudesta " , sitten mersuun ja kylille rehvastelemaan . A ja B Alueen maidontuotanto tarvii lisätukea ja C-alueen tuet pidettävä entisellään .

Maidontuotanto on vähentynyt ja sianlihan lisääntynyt , mistä mahtaa johtua .

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 03.02.09 - klo:17:44

Miksei muka ole, tehokkuus nostaa tulotasoa suorassa suhteessa.
Ajattele noilla työtunneilla ja täkäläisellä tukitasolla, rahaahan saa lappaa suokuokalla C-alueella ....

Tätä mielestäni Adam & UCD & apemies & muutama muu täällä koittavat selittää. Että tilan pitää aina satsata tehokkuuteen ja miettiä mitä ja miten tekee, kaikki prosessit. Jos tila on tehokas tila pärjää vaikka tukitaso merkittävästi pienenisi. Nyt valitettavasti tästäkin
"Kotieläintyötuntia kohti maitoa tuotettiin 69 kg, lisäystä edelliseen vuoteen on 11 kg. Tanskassa vastaava lukema on 250, Hollannissa 170 ja Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti."
huomataan että pahasti jäljessä ollaan. Jokainen voi sitten tykönään miettiä että miksi. Onko kyse luonnonhaitasta? Vai olisiko sittenkin jostakin muusta?

Suomi tulee perässä, tilat on aikapaljon pienempiä vielä, mutta kunhan rakennekehitys etenee, niin numerot kyllä paranee ...
Suunta on oikea, meillä on ehkä pikkuisen vääristynyt ikäjakauma alalla, menee noin viisi vuotta vielä, että eläköityminen pääsee kunnolla vauhtiin, senjälkeen rakennekehitys saa vauhtia.

Mites toi sikalatyö tehokkuus , onko noussu ja paljonko ollaan perässä muuta maailmaa .

Mites toi ylituotanto , mitä järkee on tukea ylituotantoa sikalapuolella .

Mites oli muutama vuos sitten kokoomuksen parkujoiku maidonylituotannosta . Mitä saitte aikaan , autioituvia kyliä , *****untuneita työnhakiota .

Suuret ilman tukea toimivat oy sikalat ovat sopivia sianlihantuottajia . Palkattu ammattitaitoinen väki hoitaa hommat .

Mitä *****a kuuluu sikalanpitäjille maitopuolen tuet

Mitä *****a kuuluu sikalanpitäjille maitopuolen tuet

etenkin sikoja kun ittekin tuntuvat olevan

monikohan talotollo pystyy noihin aatun mainitsemiin reunaehtoihin hehtaareihin/hehtaarikustannuksiin

paras kommentti ikuna viljatilalliselta ettei yksi ihminen jaksa hoitaa 30ha suurempaa viljatilaa

niin ja unohtui joltakin sekin että maitotilat monesti hoitaa siinä "sivus" 50-60 ha peltoalaa josta nurmella yli puolet. että tuloo monella tripla määrä (jos piisaakaan) peltotyö tunteja kun pelkällä viljelijällä. laskekaas *****uksisnanna niitä työtunteja ja mitä niistä pitäis ittelle palkkaa laskea että vois eres mielesnänsä tulla sellaanen tunne että jäis hommista muutakin kun tappamisen maku

Joo siitä sen huomasi, kun järkikin kehittyy pikkuhiljaa, eli et kymmenvuotiaana lypsänyt tuota määrää.

Joo siitä sen huomasi, kun järkikin kehittyy pikkuhiljaa, eli et kymmenvuotiaana lypsänyt tuota määrää.

Jos tehtyjä työtunteja verrataan jää sikalan pitäjät armotta kakkoseks , pitäis kai tulotkin olla pienemmät .

Kovin herkkä aihe edelleen aito maito homma.Eräille

Kovin herkkä aihe edelleen aito maito homma.Eräille

Se on ala jossa töitätehdään ,ei sovi kokoomuslaisille . 

Lainaus käyttäjältä: Pystypiikki - 03.02.09 - klo:19:28

Kovin herkkä aihe edelleen aito maito homma.Eräille

Se on ala jossa töitätehdään ,ei sovi kokoomuslaisille . 

ei sovi sekoomuslaiset pelaa pörssipelejä ja spekuloi toisten rahoilla,sit kun kaikki menee kaikesta huolimati päin persettä itketään muita apuun,tälläisiä veijareita sekoomukselaiset on

mites jauholakit tehostaa toimintaa kun maitotilalla yhtä henkeä kohden on 60 lehmää

no jauholakki moninkertaistaa hevosvoima tehomäärät hehtaareille ja ostaa 30ha viljatilalleen uuden ässä valmutin