No okei. Sovitaan niin, että C-alueelle samat tuet kuin AB-alueella. Kaikki tuet.

Piristäis osaa kyllä . Osa peltotuista on pienempiä kuin "tuntralla".

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 30.04.17 - klo:12:24

No okei. Sovitaan niin, että C-alueelle samat tuet kuin AB-alueella. Kaikki tuet.

Piristäis osaa kyllä . Osa peltotuista on pienempiä kuin "tuntralla".

Tekisi mukavan lisän perus- ja viherryttämistukeen sekäa ympäristökorvaukseen. Kannatetaan.

Eikös se uusien raivioiden jättäminen tukien ulkopuolelle johdu pelkästään siitä, että maassa on jo tarpeeksi peltoa ja lisämaat vaan kasvattaisivat ylituotantoa?

Ehkä periaatteessa juuri noin, mutta toisaalta luomu on muuttanut tuotantoa niin, että nykyään saadaan sama sato 150 hehtaarilta, mihin aiemmin tarvitsi 35 hehtaaria.

Lainaus käyttäjältä: pice - 30.04.17 - klo:12:26

Eikös se uusien raivioiden jättäminen tukien ulkopuolelle johdu pelkästään siitä, että maassa on jo tarpeeksi peltoa ja lisämaat vaan kasvattaisivat ylituotantoa?

Ehkä periaatteessa juuri noin, mutta toisaalta luomu on muuttanut tuotantoa niin, että nykyään saadaan sama sato 150 hehtaarilta, mihin aiemmin tarvitsi 35 hehtaaria.

On se hyvä, että tukihaku on myöhempään. Ehtii sun viha laantua.

http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/vipu/sahkoisen-tukihaun-aikataulu/Sivut/aikataulu.aspx

Kyllä C-alueella osataan.

http://bit.ly/2qhGN2b

Lainaus käyttäjältä: pice - 30.04.17 - klo:12:26

Eikös se uusien raivioiden jättäminen tukien ulkopuolelle johdu pelkästään siitä, että maassa on jo tarpeeksi peltoa ja lisämaat vaan kasvattaisivat ylituotantoa?

Ehkä periaatteessa juuri noin, mutta toisaalta luomu on muuttanut tuotantoa niin, että nykyään saadaan sama sato 150 hehtaarilta, mihin aiemmin tarvitsi 35 hehtaaria.

Karjataloudessa ei ehkä ihan ole noin, koska nurmi kasvaa luomussakin ilman torjunta-aineita. Ja vaikka vilja-ala tuottaisikin vain 1/2 - 1/3 normiviljellystä, brändin ansiosta "jalostusarvo" on korkeampi, tuplat, jopa kolminkertaiset tuottajahinnat. Yksipuolinen kasvinviljelyluomu vähän tukiautomaatilta tosiaan vaikuttaa.

Sitä en itse ymmärrä, miten luonnonhaitta voi olla  peltokasvien kasvatuksessa eläintilalla korkeampi kuin kasvinviljelytilalla. Lisäksi ainakin tuotantoon sidotut tuet maitolitralle, ym. sopii jättää myös pois, jos raivioille aletaan siirtää tukieuroja.

Kansallisesti osarahoitetuista ympäristökorvauksista voi myös jättää kansallisen osan pois, ja maksaa vain todellisista toimenpiteistä ja perintötoimenpiderälssit, kuten säätösalaojakaivojen vuosiperkaustuen minunkin mielestäni voi lopettaa turhana. Ja sitten LHP:hen ja suojavyöhykkeisiin pitää sisällyttää metsitysvelvoite. Näistä rahoista voisi sitten raivioavustuksia siirtää. Nämä perus-CAP-tuet tuotannolliselle viljelylle eivät liene tarkoitetut raivioiden tukipaikkuuta varten.

Jos raiviot saavat tuet automaattisesti, löytyy Etelä-Suomestakin vielä raivattavaa. Eli raiviokisa alkakoon sitten.

-SS-

Sitä en itse ymmärrä, miten luonnonhaitta voi olla  peltokasvien kasvatuksessa eläintilalla korkeampi kuin kasvinviljelytilalla. Lisäksi ainakin tuotantoon sidotut tuet maitolitralle, ym. sopii jättää myös pois, jos raivioille aletaan siirtää tukieuroja.

Vaikea sitä onkin ymmärtää, ellei muistele vanhoja. Vuonna 2003 etelän tuottajat hyökkäsivät pohjoista tukea vastaan sillä perusteella, ettei pohjoinen tuki saa kasvattaa tuotantoa. Tukea leikattiin ja sama summa maksettiin pellon kautta lfa-lisänä. Jos tuotanto ja pinta-ala oli tasapainossa, ei käytännössä eroa tullut. Tämän mallin piti poistaa kannustavuus, mutta käytännössä lisäsi tuntuvasti tehottomuutta ja nosti pellon vuokraa. Asia haudattiin näppärästi tukioikeusomistusongelman taakse, eikä tästä juuri puhuttu.

Tilojen kehityksen kannalta, olisi nopeasti muutettava tukien maksu niille lohkoille, missä koneiden käyttö olisi mahdollisimman tehokasta. Kun olen liikkunut Pohjois- Pohjanmaalla siellä on isoja 100 ha uusia lohkoja viljelyksessä ja kovassa kasvussa.   Niille lohkoille ei saa samoja tukia, kuin niille lohkoille, mitkä on ollut mukana alusta saakka, kun on liitytty  EU:hun. Kun on raivattu   200 ha kylkeen 100 ha  lisää, siihen lisäykseen pitäisi saada kaikki tuet, koska se lisää koneiden käyttö astetta. Samaan aikaan voisi tukia siirtää eteläisestä Suomesta. Tuntuu  epäoikeuden mukaiselta kun maksetaan tukia eteläisessä Suomessa, pieniä lohkoja  jossain metsän välissä, ja  lisäsi kaltevia jossa vuosittain virtaava vesi ja/ tai kuivuus tekee tuhoja. Pirkanmaa on sellaista aluetta,  mutta tätä on muuallakin eteläisessä Suomessa. Niiltä alueilta tukien siirto sinne missä niistä saadaan paras hyöty.

Kas kun Keski-Euroopassa, Amerikoissa ja vaikkapa Austraaliassa ihmetellään, miksi yleensä näin
pohjoisessa viljellään maata  näin tehottomasti, ne ha-sadot.
Pohjoisen-Suomen tuet pitäisikin  siirtää vaikka  Manitobaan,
missä lohkojen koot ovat sitten ihan eri luokkaa.

Lainaus käyttäjältä: pice - 30.04.17 - klo:12:26

Eikös se uusien raivioiden jättäminen tukien ulkopuolelle johdu pelkästään siitä, että maassa on jo tarpeeksi peltoa ja lisämaat vaan kasvattaisivat ylituotantoa?

Ehkä periaatteessa juuri noin, mutta toisaalta luomu on muuttanut tuotantoa niin, että nykyään saadaan sama sato 150 hehtaarilta, mihin aiemmin tarvitsi 35 hehtaaria.

Eikö Savossa oikein osata . Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on vähintään yhtä hyvät sadot luomussa kuin Savossa "tehoviljellyt " lohkot .

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 30.04.17 - klo:12:42

Lainaus käyttäjältä: pice - 30.04.17 - klo:12:26

Eikös se uusien raivioiden jättäminen tukien ulkopuolelle johdu pelkästään siitä, että maassa on jo tarpeeksi peltoa ja lisämaat vaan kasvattaisivat ylituotantoa?

Ehkä periaatteessa juuri noin, mutta toisaalta luomu on muuttanut tuotantoa niin, että nykyään saadaan sama sato 150 hehtaarilta, mihin aiemmin tarvitsi 35 hehtaaria.

Eikö Savossa oikein osata . Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on vähintään yhtä hyvät sadot luomussa kuin Savossa "tehoviljellyt " lohkot .

Niin, kyllä savon pellot pitäis istuttaa metsäksi. Puuta net tuottaa enemmän, kuin Loimaan pellot. 😁

Lainaus käyttäjältä: totuuden torvi - 30.04.17 - klo:10:50

Tilojen kehityksen kannalta, olisi nopeasti muutettava tukien maksu niille lohkoille, missä koneiden käyttö olisi mahdollisimman tehokasta. Kun olen liikkunut Pohjois- Pohjanmaalla siellä on isoja 100 ha uusia lohkoja viljelyksessä ja kovassa kasvussa.   Niille lohkoille ei saa samoja tukia, kuin niille lohkoille, mitkä on ollut mukana alusta saakka, kun on liitytty  EU:hun. Kun on raivattu   200 ha kylkeen 100 ha  lisää, siihen lisäykseen pitäisi saada kaikki tuet, koska se lisää koneiden käyttö astetta. Samaan aikaan voisi tukia siirtää eteläisestä Suomesta. Tuntuu  epäoikeuden mukaiselta kun maksetaan tukia eteläisessä Suomessa, pieniä lohkoja  jossain metsän välissä, ja  lisäsi kaltevia jossa vuosittain virtaava vesi ja/ tai kuivuus tekee tuhoja. Pirkanmaa on sellaista aluetta,  mutta tätä on muuallakin eteläisessä Suomessa. Niiltä alueilta tukien siirto sinne missä niistä saadaan paras hyöty.

Kas kun Keski-Euroopassa, Amerikoissa ja vaikkapa Austraaliassa ihmetellään, miksi yleensä näin
pohjoisessa viljellään maata  näin tehottomasti, ne ha-sadot.
Pohjoisen-Suomen tuet pitäisikin  siirtää vaikka  Manitobaan,
missä lohkojen koot ovat sitten ihan eri luokkaa.

Tämä on totta, ja jo Valko-Venäjällä voi olla tuhansien hehtaarien lohkoja. Että sinne sitten tuet, ennen kuin jonnekin Suomeen.

100 ha lohkokoon palvonta sivulauseessa tarkoittaa sitä, että alle 100 ha:n tilat pitäisi jättää tukien ulkopuolelle. Yllätyksenä voisi tulla, että tukipotti näille isoille ei kasvaisikaan kovasti, koska jälleen kerran, maatilojen keskikoko ei välttämättä kerro mitään. Kymmenen 15 ha tilaa ja yksi 300 hehtaarin tila. Keskikoko 41 ha, mutta jos näiltä 3 ha:n tiloilta poistetaan tuet, kokonaistuet vähenisivät vain kolmanneksella.

Tosiaan, aina se pudotuspeli vaan jatkuu, jos perusteena on koko.

-SS-

Kansallisista tuista päätetään osaks Suomessa , eikös ? . EU:n kanssa voiki sitte olla vaikeempi neuvotella .

Ja kaiken lisäksi asiassa unohdetaan totuus.

Maatalouden ei liittymis-sopimuksen mukaan pitänyt siirtyä, eikä kasvaa. Kasvaminen tarkoitti, jotta heikko neuvottelutulous kompensoituu alenevalla tuotannolla. Mutta sitten iskikin kepuloinen ahneus ja neuvottelun periaatteet unohdettiin.

Samalla tukijärjestelmän piti korvata liittymisestä aiheutuva haitta. Jos c-tukialueella on kerran huonommat edellytykset, silloin korvattavaa pitäisi olla vähemmän, ellei kyse olisi maatalouden siirrosta.

Samalla etelän maatalous jätettiin heitteille. Karseaa katsottavaa Veetin linkittämä kansallisen tuen neuvottelutulos valtiovallan kanssa. Vain c-alue kotomaisen rahoituksen piirissä. A-B tukialue kirjaimellisesti heitteillä.

Koskahan A-B alueen kissanpoikien silmät aukeavat.

A JA B alueen liittymä investointi tuet oli todella mittavat, tiloille hankittiin uudet puimurit, kuivurit , hallinosturit.  Vain mielikuvitus oli rajoittava tekijä, kaikkeen sai täyden tuen. 

Kasvinviljelytilan piti olla melkoisen iso, että vaadittu maatalouden puhdas tulo toteutui. Juurikin karjatilat - ja tapahtuneen perusteella siis myös C-alueen karjatilat - ovat olleet suurimpia investointitukien nostajia. Eikä C alueella ole ollut enempää invenstointitukikieltoa kuin muuallakaan, avustusprosentti on voinut C-alueella olla 5%- yksikköä pienempi, ainoastaan lammas-ja vuohitaloudessa ja lypsykarja- ja nautataloudessa. Kaikki muut investointituet ovat samalla prosentilla A/B ja C-alueilla !

Kerro kuitenkin hiukan lisää tuosta mainitsemastasi "puimurituesta". En löytänyt bvanhoistakaan paperiesta mainintaa leikkuupuimurista. Olisikohan kyseessä arkikielinen "puimuri", eli perunan tai sokerijuurikkaan/juuresten korjuuseen tarkoitettu yhteiskäyttökone. Jos sai leikkuupuimuriin, saiko myös traktoreihin. Olisi tullut tarpeeseen.

-SS-

Kyllähän se niin nyt on, että C-alue kaatuu, jos maidon litratuki poistuisi.