Braget olisi lähes tulkoon puitu. Puinti kosteus hieman alle 20%. Tavaraa tuli arvioiden 4 tn paikkeilla hlp ollessa reilu 66. Odotin hieman parempaa. Liekö sitten toisen tautiruiskutuksen puute aiheuttanut tuon. Toisaalta hlp oli kyllä jo aika korkea. Voihan tuo olla ettei tuo lannoite määräkään oli riittänyt pidemmälle.
Ceylonia kokeiltiin mutta on vielä liian keskentekoista. Odottelu jatkuu...
Toriasta kaakoisessa suomessa kans vähän päälle 4 tonnia/ha, osa sai ekan tautiruiskutuksen, mut vaan ne pellot, joissa esikasvina vilja, rypsi esikasvina, ei tautiruiskutusta lainkaan.
Pussityppeä saivat 95 kg/ha. Koitan tässä ihmetellä, että mitä laittavat peltoon ne, jotka saavat monitahoisista 5-6 tonnin hehtaarisatoja, kyl mulla on lujassa käsitys että monitahoisista ohrista 5 tonnia on jo huippusato, siis käytännön viljelyssä, tietenkin jos typpeä laittaa reippaasti yli sata kiloa, tuo voi olla mahdolista. Tautiaineiden en usko monitahoisilla antavan kuin korkeintaan muutaman sata lisäkiloa.
Riittävä lannoitus, alueelle sopiva monitahoinen lajike hyväkuntoisessa pellossa. Tauti sekä laontorjunta, vähintään kaks tonnia lisää satoa sopivana vuonna ts. neljästä tonnista kuuteen että heilahtaa. Ihan AINA satoeroa riittävästi, että torjunta kannattaa, enemmän ja parempaa laatua. Eka Brage erä kuivurista pois, painoa hävisi noin 10% ts. kosteutta, hlp. 67. Hehtopaino vähän pettymyskin, paremmilta mailta tulee poikkeuksetta raskaampia jyviä. Sato jopa parempi kuin puidessa tuorepainoista oletin 
Voisin ihmetellä, kuinka kaksitahoisilla voi saada käytännön viljelyksiltä samoja satoja kuin monitahoisista. Laatu on hyvää, mutta mitä sitten, ku kiloista puuttuu vähintään tonni... Ollut samalla pellollakin, samoilla käsittelyillä, ihan käytännön isoa koeruutua ja aina sama tulos. Kuivaa hietikkoa, sitten voi kääntyä toisinpän, ku monitahoiset näivettyy täysin ja kakstahoisesta jää jotain puitavaakin.
Väittäisin, että tuo monitahoinen on sellaisen multaisen/turpeisen pellon kasvi ja 2 tahoinen sopii paremmin savelle. Itse tulee viljeltyä Brage sen vuoksi, että sen perään ehtii tehdä syysvehnän. Mä myöhästyin siitä jälkimmäisestä tautiruiskutuksesta ja nuo ei saanut kuin sen pienen annoksen rikkatorjunnan yhteydessä. Silti en oikein jaksa uskoa, että vaikka sen tautiaineen sinne olisi laittanut niin kilot olisi yli 5000 nousseet. Toiset pellot vain ilmeisesti sopii paremmin ohran viljelyyn. Typpeä saivat pussista 120 kiloa. pH:t ovat alhaiset ja muutenkin viljavuus lukemat punaisella. Eli eivät parhaimpia peltoja.
Yhteistyökumppani tuossa sai kyllä bragesta ihan hyvän sadon yli 6tn hehtaarilta ja ihan merkittävältä alalta. Osassa härkäpapu esikasvina niin arvioivat, että lähemmäs 7 tonnia olisi tullut sieltä. Ja noilla pelloilla ei ole kuin pussilantaa en tosin tiedä kuinka paljon. Taidan jättää ohran viljelyn muille ja keskittyä itse johonkin muuhun 
Laatu ei ole merkityksetön asia. Se takaa kauppakelpoisuuden. Tässäkin kylillä pyörii joka syksy joku heikompi kahuerä ohraa ja aina se on sitä monitahoista. Verranteita ei ole vielä riittävästi, mutta myöhäiset monitahoiset, kuten Kaarle Tooria saattavat olla viljelyvarmempia kuin aikaiset Wolmarit.
Kaksitahoisessa on sekin hyvä puoli, että tauti/kasvunsääteen voi jättää pois ilman, että laatu romahtaa. Kollega jätti Wolmarin lupmuksi, kun tilanne oli kesäkuussa niin vaikea. Nyt on sitten melkoisen kevyttä kynttä siilot pullollaan.
Lannoituksesta sen verran, että ohra tarvitsee myös fosforia niin paljon kuin taulukot antaa myöten. Sekin nähtiin tänä vuonna, että kellastuminen oli aivan järkyttävä, kun mentiin liki pelkällä typpilinjalla. Silloin kun ravinteita on reilusti käytössä, kasvi kestää stressiäkin paremmin. Lannoitus on myös tae viljelyvarmuudelle, ei pelkästään satotason maksimointia tai pelkkä kustannuserä.
