Puinnit kesken, moni muukin aloitti tänään. Arpomista puidako nyt puolimelkoisena vai sateen jälkeen joskus, ehkä märkänä. Päätös useimilla että ennen sateita kokeillaan. Eka erä lähti just jäähdytykselle, lämpö oli päällä reilu 7 tuntia. Seuraava erä aamulla paahtumaan, ei tarvetta yökuivaukselle ku ei ruuhkaa puinnissa eikä kuivauksessa. Tavaraa ei tullut ihan vidusti, mutta paljon

Syysrapsi puitu. Hirveää sekulia, rikkaruohoa, harvoja paikkoja, paikoitellen sihisi sen verran torven täydeltä tankkiin, että syysrapsin "satopotenttiaali" kyllä tuli huomioiduksi.


Kuva: DK Sensei syysrapsi 391 vuorokautta kasvettuaan.

Kosteus 12% - 13% . Kai se kypsää sitten jo oli, vaikka vihreitä lituja oli paljon.

-SS-

Kesken täälläkin. Littuviljaa karjaihmisille. Kuivattavaksi ei vielä pitkiin aikoihin.

Braget olisi lähes tulkoon puitu. Puinti kosteus hieman alle 20%. Tavaraa tuli arvioiden 4 tn paikkeilla hlp ollessa reilu 66. Odotin hieman parempaa. Liekö sitten toisen tautiruiskutuksen puute aiheuttanut tuon. Toisaalta hlp oli kyllä jo aika korkea. Voihan tuo olla ettei tuo lannoite määräkään oli riittänyt pidemmälle.

Ceylonia kokeiltiin mutta on vielä liian keskentekoista. Odottelu jatkuu...

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 05.09.17 - klo:22:44

Taten ja josen väliaikatiedote: Viljaa tulee aivan vidusti.

Eipä lisäämistä.

Pohojammaalla tulee isommin, eli kirkkoveneellisesti.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 05.09.17 - klo:23:04

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 05.09.17 - klo:22:44

Taten ja josen väliaikatiedote: Viljaa tulee aivan vidusti.

Eipä lisäämistä.

Pohojammaalla tulee isommin, eli kirkkoveneellisesti.

Mistä lajikkeesta niin isoa satoa korjaat,että oikein mainita täytyy?

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 05.09.17 - klo:22:44

Taten ja josen väliaikatiedote: Viljaa tulee aivan vidusti.

Eipä lisäämistä.

Ei varmaan yllätä ketään.

Sitten paluu realismiin. Rukiin puinti sujuu hyvin. Kasvusto on täysin pystyssä. Mutta voi surkeus. Mikä aiheuttaa jälkiversonnan, jota esiintyy läpi kasvuston, riippumatta siitä, kuinka vahvaa kasvusto on. Onneksi nuo vihreät häviää kuivurissa, eikä kannatusprosentti nouse kovin korkealle. Puimurin säätäminen meni kerrasta kohdalleen taulukkoarvojen spekseillä. Harvoin saa puintitappiot näin olemattomaksi, pellosta ei käytännössä jyviä löydä. Tuo hiirenpapana läpäisee seulat tosi hyvin. Vihneet tekee haittaa, kerääntymällä pyykkilaudan reunoille paksuksi sammalkerrokseksi. Täytyi ottaa  vuoden 2012 rypsitaisteluun tekemäni puhdistustanko käyttöön, jotta saan 100hl välein siivottua viettopinnat. Positiivista on se, että peura ei kajoa valmiiseen kasvustoon, käytännössä ohraan verrannollinen karkotin. Suurin pettymys tulee jälleen kerran kuivurilla, yön aikana satsista häviää helposti 80hl. Mikä laskee keskisadon pöyristyttävän alhaiseksi. Siitä kerron myöhemmin.

Jälkiversontaa oli syysrapsissa myös paljon. Johtuu kevään kuivuudesta ja harventuneesta kasvustosta varmaan. Puintiväli täysin löysälle, seulat kiinni, ilma isolle , sinnepä lensivät vihreät. Kolakuljetin ja pöydän pohja kuitenkin tulivat tahmaiseksi maitojyvistä ja rikkakasveista, pitänee uusia kolan kitkakytkin; valo näkyy vielä jousenkieppien välistä, ei viitteisi umpeensakaan kiristää.

Nyt enää kevätrapsia ja vähäistä erittäin hintelää kevätrypsiä noin kolmenviikon päähän ehkä menee. Viiime vuonna 20.9. jälkeen, ei ainakaan aikaisemmin pääse.  Ensi kevääksi päätin laittaa kevätrapsia, DK7130 kasvaa tänäkin syksynä uskomattoman mukavasti, jo toista vuotta, täysin puhdas rikkakasveista eikä mene lakoon, kahdella Juventus-säädöllä.

Syysrapsin kanssa on ristiriitaiset tunnelmat. Näillä näkymin noin 12 % rapsia tuli ehkä kolme tonnia /ha , mutta sato kertyi alle puolelta alasta !  Loppu oli vihreää kaikenlaisen rikkakasvin uuvuttamaa harvikkoa. Ja vieläpä paikkasin heikoimmat kohdat kevätrypsillä, joka on vielä puimatta. Ei paljon mustaa pötköä torvesta tullut niissä rääseiköissä. Parhaassa "sihisevässä" laihossa murahteli Claas, vaikka himmasin vauhtiakin, ja säiliöön tuli torven täydeltä tavaraa. CL Imistar ei varmasti enää jatkoon, DK Sensei ruiskuttamatikin oli päässyt rikkojen päälle, ja Targa piti ainakin luohon poissa. 

Jos nyt vielä koittaisi ensi syyskesällä kylvää Armstrongia, ainakin parissa paikassa oli tosi hyvän näköinen kasvusto siitä lajikkeesta. Laitan Devrinolia ennen kylvöä, koska se  on ainoa pohjavesialueelle hyväksytty. Jos vaikka hiukan saviruohoon tepsisi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 06.09.17 - klo:07:00

Lainaus käyttäjältä: SKN - 05.09.17 - klo:23:04

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 05.09.17 - klo:22:44

Taten ja josen väliaikatiedote: Viljaa tulee aivan vidusti.

Eipä lisäämistä.

Pohojammaalla tulee isommin, eli kirkkoveneellisesti.

Mistä lajikkeesta niin isoa satoa korjaat,että oikein mainita täytyy?

Ei oo Arraa vaan Aukustia. Kutosella alkaa läpeensä, paitsi yks metsänkainalomaa jää ehkä vitoseen. Ja pirun painavaa on ainakin.

Vaikka sato on laarissa, vasta kun se on laarissa, on odotettavissa nihkeyttä viljakaupassa, yleinen näkemys aloittaneilla on, voiko noin paljon viljaa tullakaan. Pitäisikö yrittää heti eroon viljoista vai himmailla ? Pohjanmaa kun repeää sadonkorjuuseen täysillä, sitä viljaa on sitten jokapaikassa, Hantulankin 12 tonnari kun räjähtää, samalla notkahtaa Hankkijan viljatarjous.

Hintaluisuko edessä, nyt kun katoluisusta on vauhti hiipunut.

-SS-

Braget olisi lähes tulkoon puitu. Puinti kosteus hieman alle 20%. Tavaraa tuli arvioiden 4 tn paikkeilla hlp ollessa reilu 66. Odotin hieman parempaa. Liekö sitten toisen tautiruiskutuksen puute aiheuttanut tuon. Toisaalta hlp oli kyllä jo aika korkea. Voihan tuo olla ettei tuo lannoite määräkään oli riittänyt pidemmälle.

Ceylonia kokeiltiin mutta on vielä liian keskentekoista. Odottelu jatkuu...

Toriasta kaakoisessa suomessa kans vähän päälle 4 tonnia/ha, osa sai ekan tautiruiskutuksen, mut vaan ne pellot, joissa esikasvina vilja, rypsi esikasvina, ei tautiruiskutusta lainkaan.
Pussityppeä saivat 95 kg/ha.  Koitan tässä ihmetellä, että mitä laittavat peltoon ne, jotka saavat monitahoisista 5-6 tonnin hehtaarisatoja, kyl mulla on lujassa käsitys että monitahoisista ohrista 5 tonnia on jo huippusato, siis käytännön viljelyssä, tietenkin jos typpeä laittaa reippaasti yli sata kiloa, tuo voi olla mahdolista. Tautiaineiden en usko monitahoisilla antavan kuin korkeintaan muutaman sata lisäkiloa.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 06.09.17 - klo:06:54

Braget olisi lähes tulkoon puitu. Puinti kosteus hieman alle 20%. Tavaraa tuli arvioiden 4 tn paikkeilla hlp ollessa reilu 66. Odotin hieman parempaa. Liekö sitten toisen tautiruiskutuksen puute aiheuttanut tuon. Toisaalta hlp oli kyllä jo aika korkea. Voihan tuo olla ettei tuo lannoite määräkään oli riittänyt pidemmälle.

Ceylonia kokeiltiin mutta on vielä liian keskentekoista. Odottelu jatkuu...

Toriasta kaakoisessa suomessa kans vähän päälle 4 tonnia/ha, osa sai ekan tautiruiskutuksen, mut vaan ne pellot, joissa esikasvina vilja, rypsi esikasvina, ei tautiruiskutusta lainkaan.
Pussityppeä saivat 95 kg/ha.  Koitan tässä ihmetellä, että mitä laittavat peltoon ne, jotka saavat monitahoisista 5-6 tonnin hehtaarisatoja, kyl mulla on lujassa käsitys että monitahoisista ohrista 5 tonnia on jo huippusato, siis käytännön viljelyssä, tietenkin jos typpeä laittaa reippaasti yli sata kiloa, tuo voi olla mahdolista. Tautiaineiden en usko monitahoisilla antavan kuin korkeintaan muutaman sata lisäkiloa.

Pussista typpeä sen mitä Agrineuvos antaa laittaa, maalajin mukaan ilman satotasokorjauksia. Nyt odotellaan että edes Wolmari kypsyisi joskus, toki kylvökin meni ohrilla toukokuun viimeiselle viikolle. Näyttäisi siltä että ensimmäistä kertaa Wolmaristakin tulee jotain, muutaman vuoden jo manannut tuota kun ei onnistu millään kunnolla. Ilmeisesti tuokin tarvitsee reilun typpiannoksen että kasvaa tähkään jotain.

Vaikka sato on laarissa, vasta kun se on laarissa, on odotettavissa nihkeyttä viljakaupassa, yleinen näkemys aloittaneilla on, voiko noin paljon viljaa tullakaan. Pitäisikö yrittää heti eroon viljoista vai himmailla ? Pohjanmaa kun repeää sadonkorjuuseen täysillä, sitä viljaa on sitten jokapaikassa, Hantulankin 12 tonnari kun räjähtää, samalla notkahtaa Hankkijan viljatarjous.

Hintaluisuko edessä, nyt kun katoluisusta on vauhti hiipunut.

-SS-

Hantulan ohrat ei valmistu tänä syksynä, ilman glyfosaattia.

Mulla on sellanen kutina perseessä että ei kannata myydä kun se mitä ei siiloihin mahdu. Ei niitä onnenkantamoisia huolimattoman poutia tule TAAS, ja jos tuleekin niin elokuun lopussa jos on vihreää vielä muualla ku lehtipuissa ni morjes.

Toukokuun puolenvälin jälkeen ei täyspäinen kylvä vehnää tai muuta myöhästä, aikaisia lajikkeita on sitä varten maailma piukassa.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 06.09.17 - klo:06:54

Braget olisi lähes tulkoon puitu. Puinti kosteus hieman alle 20%. Tavaraa tuli arvioiden 4 tn paikkeilla hlp ollessa reilu 66. Odotin hieman parempaa. Liekö sitten toisen tautiruiskutuksen puute aiheuttanut tuon. Toisaalta hlp oli kyllä jo aika korkea. Voihan tuo olla ettei tuo lannoite määräkään oli riittänyt pidemmälle.

Ceylonia kokeiltiin mutta on vielä liian keskentekoista. Odottelu jatkuu...

Toriasta kaakoisessa suomessa kans vähän päälle 4 tonnia/ha, osa sai ekan tautiruiskutuksen, mut vaan ne pellot, joissa esikasvina vilja, rypsi esikasvina, ei tautiruiskutusta lainkaan.
Pussityppeä saivat 95 kg/ha.  Koitan tässä ihmetellä, että mitä laittavat peltoon ne, jotka saavat monitahoisista 5-6 tonnin hehtaarisatoja, kyl mulla on lujassa käsitys että monitahoisista ohrista 5 tonnia on jo huippusato, siis käytännön viljelyssä, tietenkin jos typpeä laittaa reippaasti yli sata kiloa, tuo voi olla mahdolista. Tautiaineiden en usko monitahoisilla antavan kuin korkeintaan muutaman sata lisäkiloa.

Riittävä lannoitus, alueelle sopiva monitahoinen lajike hyväkuntoisessa pellossa. Tauti sekä laontorjunta, vähintään kaks tonnia lisää satoa sopivana vuonna ts. neljästä tonnista kuuteen että heilahtaa. Ihan AINA satoeroa riittävästi, että torjunta kannattaa, enemmän ja parempaa laatua. Eka Brage erä kuivurista pois, painoa hävisi noin 10% ts. kosteutta, hlp. 67. Hehtopaino vähän pettymyskin, paremmilta mailta tulee poikkeuksetta raskaampia jyviä. Sato jopa parempi kuin puidessa tuorepainoista oletin


Voisin ihmetellä, kuinka kaksitahoisilla voi saada käytännön viljelyksiltä samoja satoja kuin monitahoisista. Laatu on hyvää, mutta mitä sitten, ku kiloista puuttuu vähintään tonni... Ollut samalla pellollakin, samoilla käsittelyillä, ihan käytännön isoa koeruutua ja aina sama tulos. Kuivaa hietikkoa, sitten voi kääntyä toisinpän, ku monitahoiset näivettyy täysin ja kakstahoisesta jää jotain puitavaakin.

Tautiaineiden en usko monitahoisilla antavan kuin korkeintaan muutaman sata lisäkiloa.

Taloudellisesti jippo on siinä, että ilman tautiaineita monitahoisella on melkoinen riski jäädä hlp:n osalta perushinnan alle. Ja sitten tulee takkiin...