Maitotilojen lopettamisprosenttien ja tukitasojen yhdistäminen ei ole koko totuus. Jo ennen eu-aikaa etelässä oli hirmuinen määrä 20-50-luvun nurkissa pikkukarjaa pitäviä. Samaan aikaan esim. Kiuruvedellä ajaessaan näki helposti samalla peltoaukealla 4-5 uudehkoa elementtinavettaa. Etelässä siis jatkettiin meininkiä, joka olisi pitänyt lopettaa jo sukupolvi sitten. Nyt, kun tosissaan tullaan tien päähän, koitetaan revitellä tukitasoilla.
Ajantasainen taulukko lypsylehmäpalkkioista, sivu 3/8 http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Elaintuet/Documents/EU_n_el%C3%A4inpalkkion_2016_hakuohjeen_taulukot%20%282%29.pdf

onko missään tilastoa joka kertois minä vuonna tuo etelän tuotanto alitti ekan kerran kulutuksen...  olis ihan mielenkiinnon vuoksi kiva tietää tuokin...                       ite en niin hirveesti noita tilastoja kuitenkaan lue...

2016 kunhan saadaan pakettiin,uskoisin etelän olevan nöyränä hiljaa.

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/85566/Maidontuotannossa+tukialueella+suuri+merkitys+tuntipalkkaan

Tissinkoittajien outo päähänpinttymä on se, että lasketaan tuntipalkkaa. Yrittäjä ei tällaista useinkaan tee. Sitten kun vedotaan pieneen tuntipalkkaan, niin palkka on laskettu 24/7.

Aika kieroa porukkaa.

Maitotilojen lopettamisprosenttien ja tukitasojen yhdistäminen ei ole koko totuus. Jo ennen eu-aikaa etelässä oli hirmuinen määrä 20-50-luvun nurkissa pikkukarjaa pitäviä. Samaan aikaan esim. Kiuruvedellä ajaessaan näki helposti samalla peltoaukealla 4-5 uudehkoa elementtinavettaa. Etelässä siis jatkettiin meininkiä, joka olisi pitänyt lopettaa jo sukupolvi sitten. Nyt, kun tosissaan tullaan tien päähän, koitetaan revitellä tukitasoilla.
Ajantasainen taulukko lypsylehmäpalkkioista, sivu 3/8 http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Elaintuet/Documents/EU_n_el%C3%A4inpalkkion_2016_hakuohjeen_taulukot%20%282%29.pdf

Olisikohan pahasti vääristyneellä tukipolitiikalla jotain osuutta asiaan.

Etelässä oli paljon karjalaissiirtolaisten pikkutiloja, perustettiin "selviämistaistelussa".  Eivät  elinkelpoisia.

Täälläkin on ollut 2 km säteellä kahdeksan siirtolaisten asutustilaa.

Ennen EU-aikaa oli etelässä maidontuotannolle lähes investointisulku. Maatilalainat navetoihin ja sen sellaisiin tuntuivat keskittyvän pohjoisemmaksi. Kanaloita kyllä investoitiin etelään jo aikaisemmin,( ns. Tähkämaan kanalat), samoin sikaloita alkoi ilmestyä.

Naudanlihassa oli lähes kymmen markan hintaero meidän ja kuhmolaisen tuottajan välillä. Ihmeteltiin sitä, kun istuttiin saman pöydän ääressä. Voi olla, että syntynyt näkemys maataloushallinnon suosimasta pohjoisen kärkialueesta johtui omasta elinkelvottomuudesta silloin. Mutta ei oikein saanut ostolupia ryhtyä elinkelpoiseksikaan. Siksi piti työt etsiä muualta, ei kuitenkaan taksinajosta.

-SS-

Etelässä oli paljon karjalaissiirtolaisten pikkutiloja, perustettiin "selviämistaistelussa".  Eivät  elinkelpoisia.
Täälläkin on ollut 2 km säteellä kahdeksan siirtolaisten asutustilaa.

Juuri näin. Pienuutta on jouduttu torjumaan siellä täällä. Olen pari kertaa agitoinut onnistuneesta mallista eli Agrargemeinschaft Eng-Almista. Noin 25 pientuottajaa +-6 lypsikkiä laittoivat maat ja karjat yhteen, nykyään kuvio on n. 10 tuottajan käsissä. Turha itkeä, jos ei malli kelpaa. http://www.engalm.at/ProspektEngalml.pdf

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 16.03.17 - klo:10:38

Etelässä oli paljon karjalaissiirtolaisten pikkutiloja, perustettiin "selviämistaistelussa".  Eivät  elinkelpoisia.
Täälläkin on ollut 2 km säteellä kahdeksan siirtolaisten asutustilaa.

Juuri näin. Pienuutta on jouduttu torjumaan siellä täällä. Olen pari kertaa agitoinut onnistuneesta mallista eli Agrargemeinschaft Eng-Almista. Noin 25 pientuottajaa +-6 lypsikkiä laittoivat maat ja karjat yhteen, nykyään kuvio on n. 10 tuottajan käsissä. Turha itkeä, jos ei malli kelpaa. http://www.engalm.at/ProspektEngalml.pdf

Karjalaissiirtolaisten lapset koulutettiin ammatteihin, kykyjen mukaan. Akateemisesti koulutettuja ja "taksikuskeja". Osa tiloista on kaavoitettu tonttimaaksi, osa myyty tai vuokrattu. Ei täällä lähdetä mihinkään yhteishankkeisiin, kun niiltä on viety olemassaolon edellytykset pahasti vinksahtaneella "aluepolitiikalla". 

Se, että taivastellaan sitä, miksei tuotantoa rakennemuutettu ja investoitu maitonavettoihin täällä etelässä silloin 1980-luvulla, kertoo lähinnä taivastelijan ikäluokasta.

1980-luvulla investointituet ja korkotuet kehittämisrahastosta oli varattu Pohjois-Suomeen. Ns. kovallarahalla oliksi saanut ehkä investoida, tietenkin kiintiöt hankkien. Eläinyksiköillä oli maksatuksissa ns. häntäraha, joka suureni pohjoista  kohti. Se oli nähtävästi tarkoitettu rehuviljan hinnanalennuskorvaukseksi. Saiko Lapissa tonnin lehmästä, kolme kuudesta ensimmäisestä. Maidon aluetuki oli Oulusta Lappiin 15 - 63 p/kg, naudanlihalla se oli 8,7 mk/kg ! Meinattiin ruveta painimaan yhden pohjoisen nuorenisännän kanssa, kun ihmettelin, että jos minä saan kaksikymppiä ja hän melkeen kympin enempi, että miten se eroaa jos hänellä on nautakoppi ja ostorehusiilo siinä, miksi meikäläisen mahdollinen nautakoppi ja ostorehusiilo tarkoittaisi halvempaa lihaa, vain paikkakunnan perusteella ? Maidon lisähinta lopetettiin iäkkäiltä ja pohjoiseen korotetut pinta-alalisät myös. Ei ollut niistäkään vauhdinottoa avittamaan. Että vanhapappa kasikymppiseksi asti hoiti viimeiset lehmät teurastamoon, jälkikasvu töihin Mobiralle. Sinnehän minäkin.

Etelän sikakriisit ja munakriisit lienevät enimmäkseen ilmiö siitä, että maitokriisiltä vältyttiin etelässä ?

-SS-

Ennen EU-aikaa oli etelässä maidontuotannolle lähes investointisulku. Maatilalainat navetoihin ja sen sellaisiin tuntuivat keskittyvän pohjoisemmaksi. Kanaloita kyllä investoitiin etelään jo aikaisemmin,( ns. Tähkämaan kanalat), samoin sikaloita alkoi ilmestyä.

Naudanlihassa oli lähes kymmen markan hintaero meidän ja kuhmolaisen tuottajan välillä. Ihmeteltiin sitä, kun istuttiin saman pöydän ääressä. Voi olla, että syntynyt näkemys maataloushallinnon suosimasta pohjoisen kärkialueesta johtui omasta elinkelvottomuudesta silloin. Mutta ei oikein saanut ostolupia ryhtyä elinkelpoiseksikaan. Siksi piti työt etsiä muualta, ei kuitenkaan taksinajosta.

-SS-

Se, että taivastellaan sitä, miksei tuotantoa rakennemuutettu ja investoitu maitonavettoihin täällä etelässä silloin 1980-luvulla, kertoo lähinnä taivastelijan ikäluokasta.

1980-luvulla investointituet ja korkotuet kehittämisrahastosta oli varattu Pohjois-Suomeen. Ns. kovallarahalla oliksi saanut ehkä investoida, tietenkin kiintiöt hankkien. Eläinyksiköillä oli maksatuksissa ns. häntäraha, joka suureni pohjoista  kohti. Se oli nähtävästi tarkoitettu rehuviljan hinnanalennuskorvaukseksi. Saiko Lapissa tonnin lehmästä, kolme kuudesta ensimmäisestä. Maidon aluetuki oli Oulusta Lappiin 15 - 63 p/kg, naudanlihalla se oli 8,7 mk/kg ! Meinattiin ruveta painimaan yhden pohjoisen nuorenisännän kanssa, kun ihmettelin, että jos minä saan kaksikymppiä ja hän melkeen kympin enempi, että miten se eroaa jos hänellä on nautakoppi ja ostorehusiilo siinä, miksi meikäläisen mahdollinen nautakoppi ja ostorehusiilo tarkoittaisi halvempaa lihaa, vain paikkakunnan perusteella ? Maidon lisähinta lopetettiin iäkkäiltä ja pohjoiseen korotetut pinta-alalisät myös. Ei ollut niistäkään vauhdinottoa avittamaan. Että vanhapappa kasikymppiseksi asti hoiti viimeiset lehmät teurastamoon, jälkikasvu töihin Mobiralle. Sinnehän minäkin.

Etelän sikakriisit ja munakriisit lienevät enimmäkseen ilmiö siitä, että maitokriisiltä vältyttiin etelässä ?

-SS-

Näinhän se oli. Jo ennen EU-aikaa. Tukiero vaan revähti EUn myötä ja samalla etelää pystyssä pitäneen viljanviljelyn kannattavuus romahti.

Mutta tuosta että "kertoo lähinnä taivastelijan ikäluokasta" niin se kertoo kyllä ihan muusta. Kyllä sekä navettapiian että oksan pitäisi olla sellaista ikäluokkaa että jos on yhtään ottanut asioista selvää iin pitäisi tietää tuo etelän sorsiminen ja pohjoisen tukeminen joka sekä yllä että alla olevasta käy aika selkeästi ilmi.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 21.02.17 - klo:19:55

mitä tukea net maksoi ennen vanhaan pohoseen ?  ja mikä oli se pohjoinen?    en tiiä muuta kuin pinta-ala tuki ja sitä kuulema maksovat koko suomeen...    ainakin 1970-luvulla...                                pirskatti kun joskus olis aikaa katella noita oikein vanhoja kirjanpitoja....

Oksalla jo muistikatkoksia? Niin kuin suurella ajatusten tonavallakin?

Linkki sotkee mutta kyseessä on tutkimus "SUOMEN MAATALOUSPOLITIIKAN KESKEISIMMÄT MUUTOKSET EUROOPAN UNIONIIN LIITTYMISEN JÄLKEEN". Löytyy kyllä googlella.

Ja lainaus.

"
2.1.1 Suomen maatalouden tukijärjestelmä ennen Euroopan unioniin liittymistä
Ennen jäsenyyttä käytössä olleessa tukijärjestelmässä maatalouteen ohjautui tukea verojärjestelmän kautta, valtion budjetista sekä tuontisuojan että maatalouden hintajärjes-telmän kautta. Budjetin kautta maksettava tuki jakautui käyttötarkoituksen mukaan luokiteltuna maataloustuotannon tukeen, markkinointitukeen ja elintarvikkeiden tukeen. Maataloustuotannon tukea maksettiin ns. hintapoliittisena tukena, joka oli ylivoimaisesti suurin tukierä, rakennetukena ja muuna tukena. Markkinointitukea valtio maksoi raaka-aineiden ja jalosteiden vientipalkkioina ja hinnanalennuskorvauksina sekä vientituotteiden liikevaihtoveron palautuksena. Maatalousneuvotteluissa so*****jen hintaratkaisujen koro-tustarve toteutettiin joko nostamalla tavoitehintoja tai hintapoliittista tukea tai muuttamalla molempia. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.)

Maataloustulolain tarkoittamaa hintapoliittista tukea maksettiin tuotantomäärien mukaan hintatukena sekä hehtaarien ja eläinmäärien mukaan suorana tukena, mutta ennen Euroopan unioniin liittymistä huomattavasti enemmän suorana tukena kuin 1980-luvulla. Hintatuen ja suoran tuen suhteelliset osuudet ja tuen määrä vaihtelivat alueittain. Myös tuen kokonaismäärä nousi pohjoista kohti siirryttäessä. Tämän avulla tasattiin maatalouden alueittaisia tuloeroja. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.) ,

Osa tuista maksettiin siis suorana tukena. Sen tukimuotoja olivat pinta-alalisä, hehtaarituki ja kotieläinten lukumäärän mukainen tuki. Pinta-alalisää eli viljelmäkoon mukaista tukea maksettiin hehtaarien ja eläinmäärän mukaan laskettujen jakoyksiköiden perusteella. Tuki oli porrastettu viljelijän ja hänen puolisonsa tulojen mukaan. Yli 90 000 markan tulojen kanssa ei enää saanut tukea. Nuorille viljelijöille, alle 39-vuotiaille, maksettiin tukea 40 prosentin korotuksella. Tukea ei maksettu kaikille yli 65-vuotiaille viljelijöille, tuen saanti riippui peltokoosta.

Toinen vaihtoehto suoralle tuelle oli tuki eläinyksiköiden mukaan. Lypsylehmien kohdalla
tuki oli muita korkeampi, ja tukea sai 25 eläinyksikköön saakka, porrastettuna alueen mukaan pois lukien Suomen eteläosa, jossa tukea ei maksettu ollenkaan.
Hintatukena maksettiin muun muassa maidon- ja lihan tuotantotukea sekä kananmunien lisähintaa. Lihan tuotantotukea maksetaan naudan-, lampaan- ja sianlihalle. Tuki oli porrastettu alueen ja eläimen painon mukaan. Tukea maksettiin naudan- ja lampaanlihan osalta koko maahan. Maidon tuotantotuki oli porrastettu alueen ja maitomäärän mukaan. Tuen määrä nousi pohjoista kohti siirryttäessä ja aleni maitomäärän kasvaessa. Kanamunien lisähintaa maksettiin kaikille kananmunantuottajille 10 000 kiloon asti. (Myhrman & Heikkilä 1996, 12.)
"

Mutta että. Jo tuoloin sorsittiin etelää. Nimenomaan etelän suuria kotieläinyksiköitä. MItä parempi ja isompi niin sitä vähemmän jäi käteen, pohjoisessa sai saman paljon pienemmällä yksikkökoolla eli vähemmällä työllä.

Mutta että. Jo tuolloin joka ainoa tuki nousi pohjoista kohti. Tosin ennen EU-aikaa tukiero oli kohtuullinen. Sitten kun 141 tipahti niin tukiero muodostui joksikin aikaa kestämättömäksi joka suoraan näkyi tuotantomäärissä. Nyt saatu etelään maksettava lypsylehmäpalkkio tasasi onneksi tukieron siedettäväksi, muuten kyyti etelän maitotiloilla olisi ollut kylmää...

Ihan kuin vain.Mutta jos 2009 rakensi uuden navetan,oli ab tuottaja niin paljon etumatkalla ettei sitä korkeammalla tuella kiinni saanu.Ja silti se ei muka siellä kannattanu

Mahtoiko sittenkään. Sinä väität niin mutta ainakin ilmeisesti tuolla Huittisten kokouksessa esitetyt laskemat kertoivat ihan muuta?

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=7153.30

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.01.09 - klo:09:02

Lainaus käyttäjältä: ENTER - 19.01.09 - klo:00:01

Lainaus käyttäjältä: redbull - 18.01.09 - klo:23:40

tukkee? Annetaan pohjoiselle tuelle rauha ei se ainakaan leikkaamalla A/B aluetta lämmitä! 1.5 vuotta sitten maitokiintiö maksoi C- alueella 50-60 sent.  A/B alueella 2-8 sent. erotus 40 sent.

No ajatellaanpa tilanne siten että on rakennettu robotillinen navettaa..Investointituet kyllä samanlaiset.MUTTA molempien on pitänyt hankkia es. 500000 l kiintiötä, (eiks se ollu ehto kansalliselle tuelle ja Inv.tuelle??) Onhan se lähtökohtaisesti aika vankasti investoinnin jälkeen pönkätty paremmin siellä eteläs ku pohjoises, vai häh! Laskeppa ny HerraHeinämäenherra jos oot kynämiehiä kaunko kauemmin se kestää 600 tonnin pihatto maksaa tällä erolla suhtees etelä vs.pohjonen? 

tällähetkellä ab aluveelle 100% paremmat navetan investoenti tujet

Jos AB-alueen investointituessa avustuksen osuus on 100% ja C-alueella 0%, niin Riikosen laskelman mukaan AB-alue ei paljoa tappiolle... (tämä siis edellyttäen, että C-alueen tukea leikataan 50%, jos ei leikata, niin käyttöpääomaksi pitää antaa tupla avustus). Kertonee paljon kansallisen tuen vaikutuksesta kumulatiivisesti...

Oliko maitopuolellakin näin? Sikapuolella asia oli suurinpiirtein näin. Sattuneesta syystä en maitopuolta ihan yhtä tarkasti seurannut, rekisteröin vain että tukiero on varsin suuri. Ja tämä se oli tuossa tilaisuudessa juurikin se seikka joka laskelmissa eniten hätkähdytti. Etelässä kotieläintuotannon rakennus pitäisi saada ilmaiseksi että tukiero tasoittuisi alueiden välillä ja kannattavuus olisi samalla tasolla. Jokainen voi itse tykönään miettiä onko se oikein ja kohtuullista? Ja tietysti myös sitä miten tähän on päädytty tai oikeastaan paremminkin sitä miten tästä päästäisiin edes vähän oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Lainaus käyttäjältä: härkä - 19.01.09 - klo:09:47

Eikö JAKE JÄYHÄ oo lukutaitoinen A/B -C alueen maidon tuet on aika lailla oikeudenmukaiset vertailtaessa pohjoista tukea ja lisähintoja keskenään sitä eroa kuuluu olla koska nurmi ei vain täällä pohjoisempana kasva(kasvukausi lyhempi) sekä tehdyistä ratkaisuista on myös aiheitunut eroa.
Pro Agrian tekemillä laskelmille en anna mitään arvoa jos väität että vaativat pohjoisen tuen leikkaamista puoleen ! Jos laskelmia tarvit niin niitä saapi MAITOASIAMIEHELTÄ "Kilpeläiseltä" ja ovat taatusti oikeita.
On muuten mielenkiintoinen kaveri toi Pro Agrialta Riikonen jos niin väittänee /kutsumme hänet tällä avoimella kirjeellä puhumaan vaikka Seinäjoelle Areenaan vai onko pohjalaistenkin Pro Agrialaisten kanta että leikataan 50% pohjoita tukea?

Olen sekä luku- että laskutaitoinen. Oikeidenmukaiset kenen mukaan? Jotenkin jäänyt tunne että se riippuu siitä keneltä kysytään?

Pertti Riikonen ei missään tapauksessa vaatinut pohjoisen tuen leikkaamista. Hän esitteli vain esimerkkilaskelmin mitä tukiero AB- alueen ja C-alueen välillä merkitsee. Ja summat olivat niin suuria että minun mielestäni mistään oikeudenmukaisuudesta ei voi puhua ainakaan näin AB-alueen tuottajana. Sikapuolella Riikosen laskelmissa oli oletuksena että C-alueen tuki laskee puolet siitä mitä AB-alueen tuki mutta nautapuolella muistaakseni mitään sellaista oletusta ei ollut. Tuolla 50% laskullakaan ei voinut puhua mistään oikeudenmukaisuudesta. En ota kantaa laskelmien todenperäisyyteen ja oikeellisuuteen mutta toteanpahan vain että Riikonen varmasti laskelmia tehdessä tiesi että ne joutuvat erityisen ankaran kritiikin kohteeksi ja uskon että on siksi laskelmia tehdessään varmasti pitänyt huolen siitä että kukaan ei niitä virheellisiksi pääse sanomaan. Kilpeläisen laskelmien kriittisestä tarkastelusta en tiedä.

Se, että taivastellaan sitä, miksei tuotantoa rakennemuutettu ja investoitu maitonavettoihin täällä etelässä silloin 1980-luvulla, kertoo lähinnä taivastelijan ikäluokasta.

Sen verran tuosta ikäerosta ja tukierosta. Että isäni totesi aikanaan saman kuin muistaakseni tämä täällä kirjoitteleva Last man jolla on seisokki tai jotain että "Ei sitä kukaan ilmaiseksi viitsi p..skalle haista". Sen verran oli kannattavuuseroa.

Lainaus käyttäjältä: +200 - 15.03.17 - klo:19:19

Ihan kuin vain.Mutta jos 2009 rakensi uuden navetan,oli ab tuottaja niin paljon etumatkalla ettei sitä korkeammalla tuella kiinni saanu.Ja silti se ei muka siellä kannattanu

Mahtoiko sittenkään. Sinä väität niin mutta ainakin ilmeisesti tuolla Huittisten kokouksessa esitetyt laskemat kertoivat ihan muuta?

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=7153.30

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 19.01.09 - klo:09:12

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.01.09 - klo:09:02

Lainaus käyttäjältä: ENTER - 19.01.09 - klo:00:01

Lainaus käyttäjältä: redbull - 18.01.09 - klo:23:40

tukkee? Annetaan pohjoiselle tuelle rauha ei se ainakaan leikkaamalla A/B aluetta lämmitä! 1.5 vuotta sitten maitokiintiö maksoi C- alueella 50-60 sent.  A/B alueella 2-8 sent. erotus 40 sent.

No ajatellaanpa tilanne siten että on rakennettu robotillinen navettaa..Investointituet kyllä samanlaiset.MUTTA molempien on pitänyt hankkia es. 500000 l kiintiötä, (eiks se ollu ehto kansalliselle tuelle ja Inv.tuelle??) Onhan se lähtökohtaisesti aika vankasti investoinnin jälkeen pönkätty paremmin siellä eteläs ku pohjoises, vai häh! Laskeppa ny HerraHeinämäenherra jos oot kynämiehiä kaunko kauemmin se kestää 600 tonnin pihatto maksaa tällä erolla suhtees etelä vs.pohjonen? 

tällähetkellä ab aluveelle 100% paremmat navetan investoenti tujet

Jos AB-alueen investointituessa avustuksen osuus on 100% ja C-alueella 0%, niin Riikosen laskelman mukaan AB-alue ei paljoa tappiolle... (tämä siis edellyttäen, että C-alueen tukea leikataan 50%, jos ei leikata, niin käyttöpääomaksi pitää antaa tupla avustus). Kertonee paljon kansallisen tuen vaikutuksesta kumulatiivisesti...

Oliko maitopuolellakin näin? Sikapuolella asia oli suurinpiirtein näin. Sattuneesta syystä en maitopuolta ihan yhtä tarkasti seurannut, rekisteröin vain että tukiero on varsin suuri. Ja tämä se oli tuossa tilaisuudessa juurikin se seikka joka laskelmissa eniten hätkähdytti. Etelässä kotieläintuotannon rakennus pitäisi saada ilmaiseksi että tukiero tasoittuisi alueiden välillä ja kannattavuus olisi samalla tasolla. Jokainen voi itse tykönään miettiä onko se oikein ja kohtuullista? Ja tietysti myös sitä miten tähän on päädytty tai oikeastaan paremminkin sitä miten tästä päästäisiin edes vähän oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 19.01.09 - klo:09:59

Lainaus käyttäjältä: härkä - 19.01.09 - klo:09:47

Eikö JAKE JÄYHÄ oo lukutaitoinen A/B -C alueen maidon tuet on aika lailla oikeudenmukaiset vertailtaessa pohjoista tukea ja lisähintoja keskenään sitä eroa kuuluu olla koska nurmi ei vain täällä pohjoisempana kasva(kasvukausi lyhempi) sekä tehdyistä ratkaisuista on myös aiheitunut eroa.
Pro Agrian tekemillä laskelmille en anna mitään arvoa jos väität että vaativat pohjoisen tuen leikkaamista puoleen ! Jos laskelmia tarvit niin niitä saapi MAITOASIAMIEHELTÄ "Kilpeläiseltä" ja ovat taatusti oikeita.
On muuten mielenkiintoinen kaveri toi Pro Agrialta Riikonen jos niin väittänee /kutsumme hänet tällä avoimella kirjeellä puhumaan vaikka Seinäjoelle Areenaan vai onko pohjalaistenkin Pro Agrialaisten kanta että leikataan 50% pohjoita tukea?

Olen sekä luku- että laskutaitoinen. Oikeidenmukaiset kenen mukaan? Jotenkin jäänyt tunne että se riippuu siitä keneltä kysytään?

Pertti Riikonen ei missään tapauksessa vaatinut pohjoisen tuen leikkaamista. Hän esitteli vain esimerkkilaskelmin mitä tukiero AB- alueen ja C-alueen välillä merkitsee. Ja summat olivat niin suuria että minun mielestäni mistään oikeudenmukaisuudesta ei voi puhua ainakaan näin AB-alueen tuottajana. Sikapuolella Riikosen laskelmissa oli oletuksena että C-alueen tuki laskee puolet siitä mitä AB-alueen tuki mutta nautapuolella muistaakseni mitään sellaista oletusta ei ollut. Tuolla 50% laskullakaan ei voinut puhua mistään oikeudenmukaisuudesta. En ota kantaa laskelmien todenperäisyyteen ja oikeellisuuteen mutta toteanpahan vain että Riikonen varmasti laskelmia tehdessä tiesi että ne joutuvat erityisen ankaran kritiikin kohteeksi ja uskon että on siksi laskelmia tehdessään varmasti pitänyt huolen siitä että kukaan ei niitä virheellisiksi pääse sanomaan. Kilpeläisen laskelmien kriittisestä tarkastelusta en tiedä.

Klikkaappa tuota linkkiäsi ja lue siitä redbullin kommentti.Ja sitte mieti hetken

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 15.03.17 - klo:05:06

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/85566/Maidontuotannossa+tukialueella+suuri+merkitys+tuntipalkkaan

Tissinkoittajien outo päähänpinttymä on se, että lasketaan tuntipalkkaa. Yrittäjä ei tällaista useinkaan tee. Sitten kun vedotaan pieneen tuntipalkkaan, niin palkka on laskettu 24/7.

Aika kieroa porukkaa.

Kyllä kaikki yrittäjät, joilta olen palveluja ostanut, ovat veloittaneet tehtyjen työtuntien mukaan. Eikö sitä sanota tuntipalkaksi? Sen päälle sitten tarvikkeet, matkakorvaukset, päivärahat, sunnuntailisät yms.