Se, että taivastellaan sitä, miksei tuotantoa rakennemuutettu ja investoitu maitonavettoihin täällä etelässä silloin 1980-luvulla, kertoo lähinnä taivastelijan ikäluokasta.
1980-luvulla investointituet ja korkotuet kehittämisrahastosta oli varattu Pohjois-Suomeen. Ns. kovallarahalla oliksi saanut ehkä investoida, tietenkin kiintiöt hankkien. Eläinyksiköillä oli maksatuksissa ns. häntäraha, joka suureni pohjoista kohti. Se oli nähtävästi tarkoitettu rehuviljan hinnanalennuskorvaukseksi. Saiko Lapissa tonnin lehmästä, kolme kuudesta ensimmäisestä. Maidon aluetuki oli Oulusta Lappiin 15 - 63 p/kg, naudanlihalla se oli 8,7 mk/kg ! Meinattiin ruveta painimaan yhden pohjoisen nuorenisännän kanssa, kun ihmettelin, että jos minä saan kaksikymppiä ja hän melkeen kympin enempi, että miten se eroaa jos hänellä on nautakoppi ja ostorehusiilo siinä, miksi meikäläisen mahdollinen nautakoppi ja ostorehusiilo tarkoittaisi halvempaa lihaa, vain paikkakunnan perusteella ? Maidon lisähinta lopetettiin iäkkäiltä ja pohjoiseen korotetut pinta-alalisät myös. Ei ollut niistäkään vauhdinottoa avittamaan. Että vanhapappa kasikymppiseksi asti hoiti viimeiset lehmät teurastamoon, jälkikasvu töihin Mobiralle. Sinnehän minäkin.
Etelän sikakriisit ja munakriisit lienevät enimmäkseen ilmiö siitä, että maitokriisiltä vältyttiin etelässä ?
-SS-