Sen taulukosta voi ainakin sanoa, kun aina sanotaan ettei savua ilman tulta, mutta jos lypsylehmät jakaa tilojen lukumäärällä, liian monta puuhalaa on.

Ei voi olla jotta, bussikuskin työstä pitää saada toimitusjohtajan palkka.

Sen taulukosta voi ainakin sanoa, kun aina sanotaan ettei savua ilman tulta, mutta jos lypsylehmät jakaa tilojen lukumäärällä, liian monta puuhalaa on.

Ei voi olla jotta, bussikuskin työstä pitää saada toimitusjohtajan palkka.

Ehkä etelässä, kiitos lehmäpalkkion. Jokainen läävä täynnä lehmiä, joista puolet on ummessa. Toisaalta kannatan eteläänkin kilokohtaista tukea, mutta kenellekäs sitten kiukuttelet? Joko olisi luomun vuoro?

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 14.03.17 - klo:19:54

Tässä paistaa läpi huoli etelän meijerien tulevaisuudesta, ei ehkä niinkään tuottajien.

Mitäs jos meijerit maksaisivat enemmän "lähimaidosta" jos sitä haluavat

Siinä voi oilla että eräs nimeltä mainitsematon konsultti jäisi ilman tiliä kun kävis ilmi että lähi maidon hintaa olisi pitänyt nostaa eikä laskea.

No tietenkin nostaa jos sitä oikeasti halutaan. Kirjoituksessa on ajatuksena, että tuo "lähimaito" säilyisi tukimäärää nostamalla. Eli maksattamalla se maito jollakin toisella.

 http://www.iltalehti.fi/talous/201703142200085561_ta.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511&utm_source=talouselama

 http://www.iltalehti.fi/talous/201703142200085561_ta.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511&utm_source=talouselama

Pitäisikö tuosta tulkata, että maajussienkin lapset ovat vaaravyöhykkeessä syrjäytyä, kun eivät koskaan ole nähneet, että vanhemmat lähtevät töihin..

eikös nuo ole jo syrjäytyneitä?  kun noilla paikoilla joissa vielä karjataloja, ei teinit ryllää mopoilla ja sidukkaptölkit käsissä kivitä autoja...    aina net karjattomien talojen kersat joutuvat nuo hommat hoitamaan...      mitä lie sitten nuo toiset tekeekään...                           yhen polliisin kanssa just tuosta juttelin kun piltit oli heitelly tiellä kulkevia autoja ja naapuri siitä kiroili....           polliisit etti tuntomerkkeihin sopivia kylällä....             

Meillä on nuo hommat jouduttu kyllä ulkoistamaan. Ei ole nuoriso ehtinyt kylille mummoja potkimaan, saati autoja kivittämään..toista se on jos töitä on vain parisen viikkoa vuodessa ja taloss kunnon pelit ja rensselit, millä kehtaa jo kylillä kruisailla ja aikaa on..

sepä noilla muillakii on kohtalona....                     tosa jeppe just manas että nuo eräät suorittavan portaan jälkeiset on yleinen kiusa kun ei mitään tekemistä ja harrastukset laittomia..      ei ihan nimeä maininnu sille virkamiähelle jonka jälkik. on pahinta...

Niin..toisaalta olen kyllä kantanut huonoa omaatuntoakin tuosta tilanteesta. Mutta minkäs sille teet, että traktorikin olisi ensin pitänyt pestä ennen kuin sillä olisi kylille kehdannut kurvata, sen verran lokasuojassa sitä ihtiään.. Mutta jospa noista edes puolista tulisi veronmaksajia..sillä laskutoimituksella loput voikin mennä sitten pieleen..

mutta kun alkaa jo melkein vajaa viitennes olla veronmaksukuntoisia... loput hukkaan... aika huono hyötysuhe...

Sitä minäkin..

Kai sinä akateemisemmille palstoille olisit jonkinlaisia vuosilukuja esittänyt? ...oli aika jolloin...kyllä tää böndeille välttää...

Kyllä te olette sitten avuttomia. Tai. Toisaalta. Taitaa tieto olla olemassa mutta sitä ei haluta julkisesti esitellä. Tässä se nyt kuitenkin on, maidon tukiero AB/C1. Luvut c/litra.

Vuosi       AB     C1   Ero
2002   6,0   8,8   2,8   
2003   5,8   8,8   3,0   
2004   5,4   9,8   4,4   
2005   3,0   7,4   4,4   
2006   3,1   7,5   4,4   
2007   3,0   8,4   5,4   
2008   3,2   7,8   4,6   
2009   3,1   7,6   4,5   
2010   5,6   7,7   2,1   2,5   (litratuki 3,1 c/l ja lehmäpalkkio 220 euroa noin 2.5 c/l)

Mutta että. Jos tuumataan että sen robotin kokoinen yksikkö on jatkossa se pienin elinkelpoinen oli robottia eli ei. Ja keskituotos tavoite se 10.000. Niin tuosta tulee 600.000 ja se kerrotaan sitten 4,4:llä niin saadaan tukiero. Vuodessa noin 26.000 euroa. Tuolla jaksolla tukieroa siis vähän yli 200.000 euroa. Joka väittää että tuolla ei ole ollut merkitystä tuotannon sijoittumiseen niin puhuu ns vaihtoehtoista faktaa.

Ja mitä taas tuohon

Maidontuotannon aleneminen AB – alueella on huolestuttavaa. Enää 21 % maidosta tuotetaan AB - alueella, kun taas kuluttajista siellä on 60 %. Tällä hetkellä Etelä-Suomen maidontuotanto ei pysty vastaamaan saman alueen tuoretuotteiden kysyntään. Nestemäisten maitovalmisteiden tuottaminen mahdollisimman lähellä kuluttajaa on tuotteiden tuoreuden, kuluttajien toivomusten ja kestävän kehityksen kannalta järkevää.

 Minkä verran tuon 60% ruuasta on nestemäisiä maitotuotteita, montako kiloa vähemmän  täytyy banaaneja syödä vuodessa, jotta maidon rahdin pidentyminen 150km tulee kuitattua hiilijalanjäljessä? ...jotain suuruusluokkia ja riippuvuussuhteita...anyone?

tulee niin tuohan ei ollut minun tekstiäni vaan oletettavasti asiantuntevien henkilöiden mm Epäkukkulaisen arvio tilanteesta.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 14.03.17 - klo:20:07

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 14.03.17 - klo:19:54

Tässä paistaa läpi huoli etelän meijerien tulevaisuudesta, ei ehkä niinkään tuottajien.

Mitäs jos meijerit maksaisivat enemmän "lähimaidosta" jos sitä haluavat

Siinä voi oilla että eräs nimeltä mainitsematon konsultti jäisi ilman tiliä kun kävis ilmi että lähi maidon hintaa olisi pitänyt nostaa eikä laskea.

No tietenkin nostaa jos sitä oikeasti halutaan. Kirjoituksessa on ajatuksena, että tuo "lähimaito" säilyisi tukimäärää nostamalla. Eli maksattamalla se maito jollakin toisella.

Siis Valiohan olisi halutessaan voinut tasata tuon tukieron...

Liki 10vuotta olis pitäny olla eron noin5c/litra,että kiintiön hintaero olis tullu kuitattua. Ja olikos investointitueskin jotain eroa?

Investointituissa eipä juuri enää tuolla jaksolla. Ja edunvalvontajärjestö on pitänyt hyvin hyvin tarkkaa huolta siitä että peltotuet ovat aika lailla tasan koko maassa. Ainoa ero mitä on sallittu on ero kotieläintilan ja kasvinviljelytilan välillä. Kotieläinpuolen tuet sen sijaan...

Mutta kun etsin noita tietoja tuohon taulukkoon niin törmäsin tuollaiseen mielenkiintoiseen ajalta jolloin tukiero oli revähtämässä aivan liian suureksi ja liian suuri tukiero oli vallinnut jo liian kauan aikaa.

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=7153.0

ja sieltä lainaus:

Lainaus käyttäjältä: härkä - 18.01.09 - klo:19:21

Millähän perusteella A/B alueella pyydetään maidontuottajalle lisää tukkee? Annetaan pohjoiselle tuelle rauha ei se ainakaan leikkaamalla A/B aluetta lämmitä! 1.5 vuotta sitten maitokiintiö maksoi C- alueella 50-60 sent.  A/B alueella 2-8 sent. erotus 40 sent. (vuosikymmenet eteläsuomeen on maksettu 10 penniä pienempää tukea kuin pohjoiseen eli noin 2 sent. (hiljainen hyväksyntä) kasvukausi??
C-alueen pohj.tuki                                                    8.5 sent.

A/B tuki 3.2 sent. sekä                                              3.2 sent.
karjankautta 30€ ja ylimääräiset lisäosat 1.5 sent           1.5 sent.
Erotukseksi jää                                                         3.8 sent.
-tästä kuha vähennetään 20 vuotta kalliinpi kiintiö 40/2   2.0 sent.
Ja kiintiötä piisaa A/B alueella 150 milj.litraa yli tuotannon.
-Hiljainen hyväksyntä                                                 2.0 sent.

Mua hieman hävettä Kairisen poru että lappalaisilta tuet pois?

No voi pyhä Sylvi. Rautakangestako pitää taas vääntää.

Kiintiöhinnoissa on ylikuumenemista johtuen suuremmasta litratuesta ja liian monesta maidontuottajastakin. Kiintiöitä on ilm. myös ollut "jouten" eli maakunnan kiintiöt ovat olleet väärillä tiloilla (?). Hallinnollinen hinta on ainoa yhteismitallinen arvo. Jos olet maksanut tyhmyyttäsi roiman ylihinnan, pitääkö yhteiskunnan se sinulle korvata?

Myöskään pellon korkeampia osto- ja vuokrahintoja ei saa ottaa joidenkin tukilaskelmien perusteeksi.

Ja se kasvukausi. Tutustu vaikkapa Matilda-tietopalvelun satotasoihin ensi alkuun.

Lainaus käyttäjältä: +200 - 14.03.17 - klo:20:56

Liki 10vuotta olis pitäny olla eron noin5c/litra,että kiintiön hintaero olis tullu kuitattua. Ja olikos investointitueskin jotain eroa?

Investointituissa eipä juuri enää tuolla jaksolla. Ja edunvalvontajärjestö on pitänyt hyvin hyvin tarkkaa huolta siitä että peltotuet ovat aika lailla tasan koko maassa. Ainoa ero mitä on sallittu on ero kotieläintilan ja kasvinviljelytilan välillä. Kotieläinpuolen tuet sen sijaan...

Mutta kun etsin noita tietoja tuohon taulukkoon niin törmäsin tuollaiseen mielenkiintoiseen ajalta jolloin tukiero oli revähtämässä aivan liian suureksi ja liian suuri tukiero oli vallinnut jo liian kauan aikaa.

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=7153.0

ja sieltä lainaus:

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 18.01.09 - klo:19:28

Lainaus käyttäjältä: härkä - 18.01.09 - klo:19:21

Millähän perusteella A/B alueella pyydetään maidontuottajalle lisää tukkee? Annetaan pohjoiselle tuelle rauha ei se ainakaan leikkaamalla A/B aluetta lämmitä! 1.5 vuotta sitten maitokiintiö maksoi C- alueella 50-60 sent.  A/B alueella 2-8 sent. erotus 40 sent. (vuosikymmenet eteläsuomeen on maksettu 10 penniä pienempää tukea kuin pohjoiseen eli noin 2 sent. (hiljainen hyväksyntä) kasvukausi??
C-alueen pohj.tuki                                                    8.5 sent.

A/B tuki 3.2 sent. sekä                                              3.2 sent.
karjankautta 30€ ja ylimääräiset lisäosat 1.5 sent           1.5 sent.
Erotukseksi jää                                                         3.8 sent.
-tästä kuha vähennetään 20 vuotta kalliinpi kiintiö 40/2   2.0 sent.
Ja kiintiötä piisaa A/B alueella 150 milj.litraa yli tuotannon.
-Hiljainen hyväksyntä                                                 2.0 sent.

Mua hieman hävettä Kairisen poru että lappalaisilta tuet pois?

No voi pyhä Sylvi. Rautakangestako pitää taas vääntää.

Kiintiöhinnoissa on ylikuumenemista johtuen suuremmasta litratuesta ja liian monesta maidontuottajastakin. Kiintiöitä on ilm. myös ollut "jouten" eli maakunnan kiintiöt ovat olleet väärillä tiloilla (?). Hallinnollinen hinta on ainoa yhteismitallinen arvo. Jos olet maksanut tyhmyyttäsi roiman ylihinnan, pitääkö yhteiskunnan se sinulle korvata?

Myöskään pellon korkeampia osto- ja vuokrahintoja ei saa ottaa joidenkin tukilaskelmien perusteeksi.

Ja se kasvukausi. Tutustu vaikkapa Matilda-tietopalvelun satotasoihin ensi alkuun.

Ihan kuin vain.Mutta jos 2009 rakensi uuden navetan,oli ab tuottaja niin paljon etumatkalla ettei sitä korkeammalla tuella kiinni saanu.Ja silti se ei muka siellä kannattanu