Oho olipa tuolle kertynyt Ylöjärvellä suurimman tukipotin sai kovasti toimintaansa kehittänyt Sammatin tila, jolle myönnettiin 166 000 euroa viljelijätukea sekä 80 000 euroa rakennetukea.
 Sammatin tilan päätuotantosuunta on lypsykarja. Tilalla on noin 140 lypsylehmää ja 130 hehtaaria peltoa viljelyksessä.
 Sammatin tilan saama viljelijätuki jakautui tilatukeen (26 693 euroa), luonnonhaittakorvauksiin (22 180 euroa), kotieläintilan ympäristötukeen (18 838 euroa), eläinten hyvinvointitukeen
 (53 127 euroa), EU:n nautapalkkioon (2 963 euroa), EU:n lypsylehmäpalkkioon (34 192 euroa), lietelannan sijoittamiseen peltoon (4 683 euroa) sekä alkuperäisrotujen kasvattamiseen
 (3 322 euroa)
 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n Ylöjärven tuottajayhdistyksen puheenjohtaja Ville Paulaniemi muistuttaa, että monella maatilalla tuet muodostavat ison osan tilan liikevaihdosta. Monesti tuen määrä riippuu tilan peltopinta-alasta.
– Tuella on erittäin iso merkitys sekä viljelijälle että kuluttajalle. Tukien avulla elintarvikkeet pysyvät edes suhteellisen edullisina. Etenkin työssä käyvälle väestölle peruselintarvikkeet ovat kohtalaisen edullisia, Paulaniemi sanoo.
 Tukien tavoitteena onkin maatalouselintarvikkeiden hintatason vakauttaminen.

Mikä tuo hyvinvointi tuki on onko se sitä että lehmät saa vapaasti kävellä siinä sontalirun seassa kun pihatto tuollakin varmaan on.?

Mikä tuo hyvinvointi tuki on onko se sitä että lehmät saa vapaasti kävellä siinä sontalirun seassa kun pihatto tuollakin varmaan on.?

Hyvinvointituki on edesmennyt juttu. Nykyisin käytössä on hyvinvointikorvaus, jonka ehdoista voit lukea täältä: http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/266/toc
Korvausmäärät taas täältä: http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/EHK%202017%20taulukot.pdf

Miksi MTK lähes aina puhuu maataloustuesta kuten muukin media miksei pelkästä viljelijätuesta siinähän tehdään karhupalvelus koko viljelijä kunnalle.

Miksi MTK lähes aina puhuu maataloustuesta kuten muukin media miksei pelkästä viljelijätuesta siinähän tehdään karhupalvelus koko viljelijä kunnalle.

Siksi että se tukipaletti on ainakin periaatteessa tehty maatalouden, eikä viljelijöiden tukemiseen? Vähän niin kuin yritystuet ovat sen yritystoiminnan (tuotekehitys, työllistäminen jne) tukia, eivätkä yrittäjätukia tai osakkeenomistajatukia?

Peltotuetkin ovat korkeintaan viljelyn  tukia, eivät viljelijän tukia. Ajatellaan vaikka että osakeyhtiömuotoinen maatila omistaa tai on vuokrannut itselleen pellot, ja tekee tukihakemuksen. Tällä osakeyhtiöllä on työntekijä joka ei omista tippaakaan yhtiöstä eikä pelloista. Mutta hän tekee kaikki tilan peltotyöt, ja käytännössä hoitaa viljelyn ihan kokonaan. Kenelle tuet maksetaan? Tälle viljelijälle, vai sille joka on maksanut viljelystä? Tietenkin sille joka on maksanut viljelystä, koska ne ovat viljelyn ja muun maatalouden tukia, eivät mitään viljelijätukia.

Kun puhutaan maataloustuista, eikä viljelijätuista, niin tosiaan ne 20 isointa per maakunta nappaa aika ison osan tuista ja sieltä löytyy prorahastusta, metsäkeskusta, valioo yms yms viljelijät tulee sitten noiden jälkeen listauksissa..

Aika monta kuituverkkohankettakin oli saanut maataloustukea, lisäksi joku kyläyhdistys leadereineen, vai mitä siellä nyt olikaan. Koulutuksesta puhumattakaan.

Susikoski kun on niin tarkka noista veroeurojensa käytöstä, niin eikö sua harmita yhtään, että palomiehet nukkuvat työajallaan, mikäli ei ole yöllä keikkaa. Hiukan siinäkin yhteiset rahat menee hukkaan. Kikyä sinnekin kehiin ja tukileikkuri käyttöön uniajalta. Eikä tunnu kaikilla muillakaan verovaroin tuetuilla palkannauttijoilla kaikistellen hommat painavan. Suurin ponnistus on, että saisi jotenkin työpäivän kulumaan.

Lainaus käyttäjältä: Susikoski - 06.03.17 - klo:21:51

Miksi MTK lähes aina puhuu maataloustuesta kuten muukin media miksei pelkästä viljelijätuesta siinähän tehdään karhupalvelus koko viljelijä kunnalle.

Siksi että se tukipaletti on ainakin periaatteessa tehty maatalouden, eikä viljelijöiden tukemiseen? Vähän niin kuin yritystuet ovat sen yritystoiminnan (tuotekehitys, työllistäminen jne) tukia, eivätkä yrittäjätukia tai osakkeenomistajatukia?

Peltotuetkin ovat korkeintaan viljelyn  tukia, eivät viljelijän tukia. Ajatellaan vaikka että osakeyhtiömuotoinen maatila omistaa tai on vuokrannut itselleen pellot, ja tekee tukihakemuksen. Tällä osakeyhtiöllä on työntekijä joka ei omista tippaakaan yhtiöstä eikä pelloista. Mutta hän tekee kaikki tilan peltotyöt, ja käytännössä hoitaa viljelyn ihan kokonaan. Kenelle tuet maksetaan? Tälle viljelijälle, vai sille joka on maksanut viljelystä? Tietenkin sille joka on maksanut viljelystä, koska ne ovat viljelyn ja muun maatalouden tukia, eivät mitään viljelijätukia.

Maatalouden tukimiljardeissa on aika helvetisti muitakin ottajia kun maanviljelijät, Kaikenmaailman pyrogratianpyörittäjät, prorahastus, mavi, taitaa olla maatalousministeriökin, ynnä muut virkakoneistot tuhansine herroineen. Sitten on tutkimuslaitoksia, maatalouskouluja ym. Ja sitten on esim. Vapo, joka mielestäni on energiayhtiö, miten helvetissä sekin saa satoja tuhansia maataloustukia? Näille instansseille taitaa mennä liki puolet maatalouden tukirahoista. Silti näistä miljardeista puhutaan medioissa pelkästään ahneille maanviljelijöille menevistä rahoista!

Lainaus käyttäjältä: Susikoski - 06.03.17 - klo:21:51

Miksi MTK lähes aina puhuu maataloustuesta kuten muukin media miksei pelkästä viljelijätuesta siinähän tehdään karhupalvelus koko viljelijä kunnalle.

Siksi että se tukipaletti on ainakin periaatteessa tehty maatalouden, eikä viljelijöiden tukemiseen? Vähän niin kuin yritystuet ovat sen yritystoiminnan (tuotekehitys, työllistäminen jne) tukia, eivätkä yrittäjätukia tai osakkeenomistajatukia?

Peltotuetkin ovat korkeintaan viljelyn  tukia, eivät viljelijän tukia. Ajatellaan vaikka että osakeyhtiömuotoinen maatila omistaa tai on vuokrannut itselleen pellot, ja tekee tukihakemuksen. Tällä osakeyhtiöllä on työntekijä joka ei omista tippaakaan yhtiöstä eikä pelloista. Mutta hän tekee kaikki tilan peltotyöt, ja käytännössä hoitaa viljelyn ihan kokonaan. Kenelle tuet maksetaan? Tälle viljelijälle, vai sille joka on maksanut viljelystä? Tietenkin sille joka on maksanut viljelystä, koska ne ovat viljelyn ja muun maatalouden tukia, eivät mitään viljelijätukia.

vaikka esimerkki on huono, niin oikean suuntainen. Parempaa jakoa voisi ajatella, ei tuen saajan, vaan käyttötarkoituksen mukaan. Nythän veronmaksajien laaja enemmistö luulee, että "maatalous- tai viljelijätukena" maksettava korvaus suojavyöhykkeen viljelemättömyydestä jotenkin laskee elintarvikkeiden hintaa kaupoissa. Samoin vain pohjoisen viljelijöille maksettava tuki, laskeeko se koulussa tarjottavan luomumaidon hintaa pääkaupunkiseudulla? Entäs Neuvo2020 tuki, parantaako automaattisesti tuotteiden laatua vai työllistää vain neuvontaa antavia organisaatioita?

Jonkun... MTK:n? tehtävänä olisi puhdistaa jäseniensä eli viljelijöiden osuus tuista ja kertoa mihin kaikkiin muihin tarkoituksiin tukea jaetaan "maatalous/viljelijä-tukien" nimellä. Suojavyöhykkeen tuki on ympäristön suojelun tukea, pohjoisen tuki on aluetukea ja neuvonta on työllistämistukea.... yhteisenä nimittäjänä on näissä vain se maksatuskanava eli haetaan ja myönnetään yhdessä maatalous/viljelijä-tukien kanssa.

kampaviineri-tukea maksetaan näille järjestöjen hallintoelimille? 

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 06.03.17 - klo:22:14

Lainaus käyttäjältä: Susikoski - 06.03.17 - klo:21:51

Miksi MTK lähes aina puhuu maataloustuesta kuten muukin media miksei pelkästä viljelijätuesta siinähän tehdään karhupalvelus koko viljelijä kunnalle.

Siksi että se tukipaletti on ainakin periaatteessa tehty maatalouden, eikä viljelijöiden tukemiseen? Vähän niin kuin yritystuet ovat sen yritystoiminnan (tuotekehitys, työllistäminen jne) tukia, eivätkä yrittäjätukia tai osakkeenomistajatukia?

Peltotuetkin ovat korkeintaan viljelyn  tukia, eivät viljelijän tukia. Ajatellaan vaikka että osakeyhtiömuotoinen maatila omistaa tai on vuokrannut itselleen pellot, ja tekee tukihakemuksen. Tällä osakeyhtiöllä on työntekijä joka ei omista tippaakaan yhtiöstä eikä pelloista. Mutta hän tekee kaikki tilan peltotyöt, ja käytännössä hoitaa viljelyn ihan kokonaan. Kenelle tuet maksetaan? Tälle viljelijälle, vai sille joka on maksanut viljelystä? Tietenkin sille joka on maksanut viljelystä, koska ne ovat viljelyn ja muun maatalouden tukia, eivät mitään viljelijätukia.

vaikka esimerkki on huono, niin oikean suuntainen. Parempaa jakoa voisi ajatella, ei tuen saajan, vaan käyttötarkoituksen mukaan. Nythän veronmaksajien laaja enemmistö luulee, että "maatalous- tai viljelijätukena" maksettava korvaus suojavyöhykkeen viljelemättömyydestä jotenkin laskee elintarvikkeiden hintaa kaupoissa. Samoin vain pohjoisen viljelijöille maksettava tuki, laskeeko se koulussa tarjottavan luomumaidon hintaa pääkaupunkiseudulla? Entäs Neuvo2020 tuki, parantaako automaattisesti tuotteiden laatua vai työllistää vain neuvontaa antavia organisaatioita?

Jonkun... MTK:n? tehtävänä olisi puhdistaa jäseniensä eli viljelijöiden osuus tuista ja kertoa mihin kaikkiin muihin tarkoituksiin tukea jaetaan "maatalous/viljelijä-tukien" nimellä. Suojavyöhykkeen tuki on ympäristön suojelun tukea, pohjoisen tuki on aluetukea ja neuvonta on työllistämistukea.... yhteisenä nimittäjänä on näissä vain se maksatuskanava eli haetaan ja myönnetään yhdessä maatalous/viljelijä-tukien kanssa.

kampaviineri-tukea maksetaan näille järjestöjen hallintoelimille? 

Toi olisi tosi hienoa!!

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 06.03.17 - klo:23:42

Nythän veronmaksajien laaja enemmistö luulee, että "maatalous- tai viljelijätukena" maksettava korvaus suojavyöhykkeen viljelemättömyydestä jotenkin laskee elintarvikkeiden hintaa kaupoissa. Samoin vain pohjoisen viljelijöille maksettava tuki, laskeeko se koulussa tarjottavan luomumaidon hintaa pääkaupunkiseudulla?

Jonkun... MTK:n? tehtävänä olisi puhdistaa jäseniensä eli viljelijöiden osuus tuista ja kertoa mihin kaikkiin muihin tarkoituksiin tukea jaetaan "maatalous/viljelijä-tukien" nimellä. Suojavyöhykkeen tuki on ympäristön suojelun tukea, pohjoisen tuki on aluetukea ja neuvonta on työllistämistukea....

Toi olisi tosi hienoa!!

Toisaalta? Sitten kuitenkaan taas ehkä ei? Siis kuluttajien suuntaanhan suurin tukien oikeutus tulee argumentista "tuki alentaa ruoan hintaa kaupassa". Jos kerrotaan totuus kuten alpokin tuossa teki eli Utsjoelle maksettava maitotuki 30 c/litra ei laske maidon hintaa kaupassa senttiäkään niin monikin kuluttaja voisi alkaa tarkemmin miettiä että "Hei, miksi maksamme siitä että maito halutaan tuottaa pohjoisessa?". Voisi olla yleisestikin tuhoisaa nimenomaan pohjoisen maataloudelle. Mutta minä kannatan ajatusta, aletaan vaan rummuttaa tuota kuluttajien tietoisuuteen...

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 06.03.17 - klo:22:14

Siksi että se tukipaletti on ainakin periaatteessa tehty maatalouden, eikä viljelijöiden tukemiseen? Vähän niin kuin yritystuet ovat sen yritystoiminnan (tuotekehitys, työllistäminen jne) tukia, eivätkä yrittäjätukia tai osakkeenomistajatukia?

Peltotuetkin ovat korkeintaan viljelyn  tukia, eivät viljelijän tukia. Ajatellaan vaikka että osakeyhtiömuotoinen maatila omistaa tai on vuokrannut itselleen pellot, ja tekee tukihakemuksen. Tällä osakeyhtiöllä on työntekijä joka ei omista tippaakaan yhtiöstä eikä pelloista. Mutta hän tekee kaikki tilan peltotyöt, ja käytännössä hoitaa viljelyn ihan kokonaan. Kenelle tuet maksetaan? Tälle viljelijälle, vai sille joka on maksanut viljelystä? Tietenkin sille joka on maksanut viljelystä, koska ne ovat viljelyn ja muun maatalouden tukia, eivät mitään viljelijätukia.

Maatalouden tukimiljardeissa on aika helvetisti muitakin ottajia kun maanviljelijät, Kaikenmaailman pyrogratianpyörittäjät, prorahastus, mavi, taitaa olla maatalousministeriökin, ynnä muut virkakoneistot tuhansine herroineen. Sitten on tutkimuslaitoksia, maatalouskouluja ym. Ja sitten on esim. Vapo, joka mielestäni on energiayhtiö, miten helvetissä sekin saa satoja tuhansia maataloustukia? Näille instansseille taitaa mennä liki puolet maatalouden tukirahoista. Silti näistä miljardeista puhutaan medioissa pelkästään ahneille maanviljelijöille menevistä rahoista!

Noiden organisaatioiden ja mm kuituverkkojen osuus vaikka yksittäinen tuensaaja saattaakin olla suuri niin kokonaisuudesta yllättävän pieni. Ja taitaapa siellä yksittäisten suurien tuensaajien joukossa olla mm Valio jonka tuki valuu suoraan sen omistaville viljelijöille kuitenkin?

Joku ilta päissäni laskeskelin, että semmonen 6-7 kilsaa pohjoisempana olis tullu jo tähän mennessä noin puoli miljoonaa euroa enemmän tukea , mutta ompahan oppinut tekeen tulosta pienillä katteilla, eikä ole mitään kriisejä päässy syntyyn kuin joillekkin, jotka hesassa asti kävivät itkemässä.
Nykyisin tukiero kaikkine hömppineen ei ole montaa tonnia vuodessa ja kun näitä kommentteja lukee, niin kyllä siellä pohjoisessa tarvitaankin enemmän rahaa kuin täällä, sen verta huonompaa näkyy olevan taloudenpito..

Tukiero oli muutama eli kymmenkunta vuotta sitten murhaavan suuri etelän tappioksi. Siitähän silloin täällä monetkin asiantuntevat laskelmat tyyliin JakkeJäyhä esitettiin. Ja se valitettavasti näkyi alueiden erilaisessa kehityksessä. Saa nähdä jääkö aiheutettu vaurio etelälle pysyväksi... Niin ja oli sitten paljon asiantuntemattomiakin kirjoituksia miten etelän suojavyöhyketuilla tienaa kymmeniä tuhansia... Edelleen oloshde-eroa suurempi tukiero näkyy Puolangan maitoihmeen kaltaisissa jutuissa.

Mielenkiintoinen juttu, jos miljardituista jää säästöön tai on varaa sijoittaa. Miltä se noin itsestäsi (tuensaaja vs. tuenmaksaja) näyttää?

Yllättävän hyvän elintason tukien varassa kahden euron tuntipalkalla voi saavuttaa? Sellaisen josta pienituloinen palkansaaja voi vain haaveilla? Miltäköhän se tuenmaksajasta näyttää?

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 03.03.17 - klo:19:13

Kanadan suojatuilla markkinoilla kaikki eturivin maidontuottajat käyvät tutustumassa "tehokkuuteen" ja "managementtiin". Ihan epäloogista kun tuossa länsinaapurissa on pakon edessä tehostaineita jotka operoivat paljon enemmän Suomen kaltaisissa oloissa. Sieltä näkee millaiset tilat selviävät Skandinaavisessa ilmastossa, Skandinaavisella tilusrakenteella ja Suomea vähemmän tuetussa systeemissä. Ihan turha lähteä hakemaan oppia tiloilta joilla karkeasta rehusta puolet on maissia ja puolet sinimailasta.

Aika tylsää käydä Ruotsissa, jos ei sitten ole laivamatka ja nuuskat lopussa...
Ja se reissu olisi paljon lyhyempi ja halvempi = tulee vähemmän vähennyksiä ja pitää olla enemmän itte siellä navetalla = perseestä.
Aika noloa olisi myös kertoa naapureille, kolleegoille ja sukulaisille, että kävin ruotsissa opintomatkalla.

Mites ne palkansaajan opintomatkat ulkomaille opiskelemaan vaikkapa uusinta sorvaustekniikkaa? Kummasti se tuntipalkka jää siihen kahteen kun lomamatkatkin saadaan sopivalla järjestelyllä siirrettyä yksityistalouden menoista yritystalouden menoihin?

Miksi muuten kotieläin puolta tuetaan voimakkaasti? Eläimethän nauttivat jo kerran subventoitua ravintoa.

Tämä on muuten mielenkiintoinen juttu... EUn yleinen periaate on että eläintuotantoa ei erikseen tueta vaan ne saavat jo valmiiksi subventoiden rehun ja se on siinä. Sika ja siipikarja lienee lähes ehdoton ja meilläkin lienee jo toteutunut tai toteutumassa AB-alueella. C-alue taitaa vielä porskuttaa. Nautapuolella on jotain tukia eläimillekin.

Mutta. Ja tämä on se mielenkiintoisin juttu. Aina ja kaikkialla sanotaan että "Maito on maahamme parhaiten sopiva tuotantomuoto". Sitten kuitenkin EUn yleisistä periaatteeista poiketen nimenomaan maitoa tuetaan meillä tosi raskaasti. Varsinkin C-alueen maitoa. Ja vielä tuotantoon sidotulla tuella. Syy?

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 05.03.17 - klo:09:24

Mielenkiintoinen juttu, jos miljardituista jää säästöön tai on varaa sijoittaa. Miltä se noin itsestäsi (tuensaaja vs. tuenmaksaja) näyttää?

Yllättävän hyvän elintason tukien varassa kahden euron tuntipalkalla voi saavuttaa? Sellaisen josta pienituloinen palkansaaja voi vain haaveilla? Miltäköhän se tuenmaksajasta näyttää?

Se on kun elämiseen käytetään sijoitetun pääoman korkoja