Mulla oli joskus kauan sitten joku pienempi vaakapyttyinen Shindaiwa. Siitä en oppinut ikinä pitämään, jotenkin kummallinen vekotin. Laiska ja outo ergonomia, painavakin.
Alkoi vuotaa teräöljyä jonkun rungon murtuman johdosta, ja pääsin vaihtamaan sen sitten toiseen japsiin, ammattimallin Echoon.
Echo on yhä se saha jonka otan jos se vaan on saatavilla. Lähtee kylmänäkin käyntiin yleensä viimeistään tokalla, kun tuon tietokonehuskun kanssa saa ensin voimistella itsensä lämpimäksi. Eikös se niin ollut että husku lähtee aina viidennellä....mutta ei tuo mun 545. Lämpimänä ei lähde ilman puolikaasua, Echolla riittää kun nyppää vähän narusta.
Echo on jo kovia kokenut ja pöllinpäitä nahnyt, mutta se tärkein eli moottori pelaa, pelaa ja pelaa. Räjähtävää tehoakaan ei ole ja äänikin on hiukan pehmeämpi kuin näissä ruotsalaisissa mutta jotenkin vaan herkkä ja miellyttävä käyttää. Jos nyt moottorisahasta voi niin sanoa. Vaikka tuolla lienee ikää jo yli 20 v niin ainakin tankin korkin sai varaosana. Saha putosi koneen päältä ja korkki osui juuri ison raudan kulmaan. Ilmansuodatinrakennela on huono, kaasari on välillä yltä päältä puunpölyssä, mutta eipä tuo ole vaikuttanut ainakaan moottorin kestoon yhtikäs mitään. Puupöly ei varmaan ole niin paha kuin vaikka hiekka- tai savipöly.
Muita ihmeempiä huoltotoimia ei ole tehty kuin puhdistettu, vaihdettu tulppia, vetopyörää ja naruja. Ja korjailtu itse rikottuja osia (jäänyt kärryn alle, kaadettu puu päälle jne.)
Oli mulla yksi Jonssikin mutta olisi saanut olla olematta :-|