On se nykypäivänä jännää, kun aakkonen ei kelpaa kermaperseille metsään ja järkyttäviä määriä enempi ajettiin 60 ja 70 luvulla volvon takapotkutraktoreilla puuta tienvarteen mitä näillä aakkosilla koskaan, ja silti haukutaan ergonomia huonoksi, vaikka on kääntyvä penkki (ei tarvitse peltijakkaralla olla polvillaan ja ohjata monivipusia kylmässä lasittomassa ohjaamossa) radiot, ilmastoinnit, lämmittimet ja muut...

Eipä niillä vanhoilla niin järkyttäviä määriä ajettu. Kyllä nykyään on tuottovaatimukset aivan eritasolla. Se oli erilaista aikaa ja sillon oli kova äijä kun sai kuormallisen puuta päivässä ulos ja kuoli nuorena. Nykyään ymmärretään, että sitä voi olla muutakin tekemistä kuin korjata noita kikkuloita ja ihmetellä miksi nivelet särkee. Noita vanhoja traktoreita kun on samalla työmaalla nykykaluston kanssa,  niin on se ero melkoinen. Vaikka perustekniikka onkin samanlaista, käytettävyys tekee eroa päivänmittaan..

Traktorit pellolle ja moto+ajukone metsään. Näin hommat sujuu ja tulee tulosta.

Tuli kerran ostettu kirja "Metsäkoneita Suomessa ja Suomesta 1910-2000". Mielenkiintoinen opus jos metsähommien historia kiinnostaa.

Mutta on ne olleet melkoisia urakoita silloin koneellistamisen alkuaikoinakin.
Ensimmäiset onnistuneet kokeilut Savukosken Tulppiossa perustuivat Amerikasta hankittujen, höyryveturia muistuttavien telaketjuvetäjien kanssa. Niille tehtiin erityinen jäätie jolla 20-tonniset hirmut pystyivät kulkemaan. Työtehoa pidettiin hurjana, perässä olleessa rekiletkassa tuli jopa 600 tukkia kerralla, ja parhaimmillaan päivässä tehtiin 2 keikkaa, matkaa oli pisimmillään lähes 50 km suuntaansa.
Pohjoisessa tehtiin 50 000 - 260 000 rungon savotoita joita ajettiin hevosilla, traktoreilla ja kuorma-autoilla.
Traktorit olivat alussa myös karuja telaketjuvehkeitä jotka vetivät pitkää rekiletkaa jääteillä. Kannolta puut tuotiin hevosilla jäälle. Ja puita teki tuhatpäinen tukkijätkälauma.
40-luvulla ajettiin myös Itä-Karjalasta, mm 8000 pinokuutiota tietä josta 13 km oli tehty latomalla puuta poikittain vieri viereen heikosti kantavan maaperän päälle.
Karjalasta lähti kaikkiaan 2,5 miljoonaa kuutiota 1944 mennessä.

Mielenkiintoisia yksityiskohtiakin on ollut. Ei-toivotun koivun valtaamia Metsähallituksen alueita 'parannettin' 50-luvulla laittamalla pitkä vaijerilenkki kahden pillarin väliin, ja ajettiin rinnakkain muutamien kymmenien metrien välillä koivut kumoon... on varmaan ollut mielenkiintoisen näköinen lopputulos.

Maataloustraktoripuolella on myös käyty kaikki vaiheet läpi, mörkö-majurista ja reestä lähtien. Ketjuilla, (puoli)teloilla sun muilla. Käsinkuormauksesta vinssi- ja vaijerikuormaimiin ja  aina ensimmäisiin hydraulikuormaimiiin.

Tuli kerran ostettu kirja "Metsäkoneita Suomessa ja Suomesta 1910-2000". Mielenkiintoinen opus jos metsähommien historia kiinnostaa.

Mutta on ne olleet melkoisia urakoita silloin koneellistamisen alkuaikoinakin.
Ensimmäiset onnistuneet kokeilut Savukosken Tulppiossa perustuivat Amerikasta hankittujen, höyryveturia muistuttavien telaketjuvetäjien kanssa. Niille tehtiin erityinen jäätie jolla 20-tonniset hirmut pystyivät kulkemaan. Työtehoa pidettiin hurjana, perässä olleessa rekiletkassa tuli jopa 600 tukkia kerralla, ja parhaimmillaan päivässä tehtiin 2 keikkaa, matkaa oli pisimmillään lähes 50 km suuntaansa.
Pohjoisessa tehtiin 50 000 - 260 000 rungon savotoita joita ajettiin hevosilla, traktoreilla ja kuorma-autoilla.
Traktorit olivat alussa myös karuja telaketjuvehkeitä jotka vetivät pitkää rekiletkaa jääteillä. Kannolta puut tuotiin hevosilla jäälle. Ja puita teki tuhatpäinen tukkijätkälauma.
40-luvulla ajettiin myös Itä-Karjalasta, mm 8000 pinokuutiota tietä josta 13 km oli tehty latomalla puuta poikittain vieri viereen heikosti kantavan maaperän päälle.
Karjalasta lähti kaikkiaan 2,5 miljoonaa kuutiota 1944 mennessä.

Mielenkiintoisia yksityiskohtiakin on ollut. Ei-toivotun koivun valtaamia Metsähallituksen alueita 'parannettin' 50-luvulla laittamalla pitkä vaijerilenkki kahden pillarin väliin, ja ajettiin rinnakkain muutamien kymmenien metrien välillä koivut kumoon... on varmaan ollut mielenkiintoisen näköinen lopputulos.

Maataloustraktoripuolella on myös käyty kaikki vaiheet läpi, mörkö-majurista ja reestä lähtien. Ketjuilla, (puoli)teloilla sun muilla. Käsinkuormauksesta vinssi- ja vaijerikuormaimiin ja  aina ensimmäisiin hydraulikuormaimiiin.

onkohan nuo justiin ne amerikan veturit joita iso-samperi tilas kaks amerikasta, ritva liisa sumun kirjassa sunkku niistä kerrotaan, hyvin ei menny, iso-samperi joutu lähteä kun veturit söi puta ruokottomasti ja piipusta tullu noki sulatti jäätien

mutta kun miettii millasen panoksen on nuo aikalaiset oikein tehneetkään tuonkin homman eteenpäin vientiin...            kun aikoina näin ekan propurin kuskaamassa puuta mettähallituksen metästä ...    kyllä se näytti hienolta hepoiseen verrattuna...                         surkeaa kun ei silloin ollut vielä kameraa jolla kuvat noita värkkejä töissä...

Kuinkakohan isotöinen homma olisi jos vanhan sarjan a valtraan istuttaisi perään vetävän kärryn kiinteesti ja sitten ottaisi etuakselin pois. Voisi tulla aika peto menemään ja palvelisi monia isäntiä jotka talvella vähän haluaa tehdä tuota hommaa. Kesällä sitten taas akseli takaisin ja normi peltohommiin. Kesällä kärryä voisi käyttää normaalisti.

Joku tietenkin huutaa että miksi ei osta mettäkonetta mutta kun jompikumpi aina seisoo kun toista ajetaan ja rahaa on jonkinverran aina kiinni noissa vehkeissä.

Itte koen että aika pienellä raudanmuokkaamisella saisi varsin toimivan laitteen. Koneena kuitenkin ihan eri peli siloin kun kaikki pyörät vetää ja kone on kiinteänä. Pystyisi hyvin keräämään puuta myös peruutettaessa jne.

onkohan nuo justiin ne amerikan veturit joita iso-samperi tilas kaks amerikasta, ritva liisa sumun kirjassa sunkku niistä kerrotaan, hyvin ei menny, iso-samperi joutu lähteä kun veturit söi puta ruokottomasti ja piipusta tullu noki sulatti jäätien

Samat raudat. Sodassa polttivat rakennukset jossa nuo olivat varastossa. Toinen on sittemmin 1988 entisöitynä Lapin Metsämuseossa ja toisen on Savukosken kunta fiksannut päällisin puolin entiselleen. Pitäisi joskus käydä ihan paikanpäällä katsomassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuortin_konesavotta

Vehkeet ovat olleet rautaa ja miehet terästä :-| Siinä on ollut lämmin karvahattu tarpeen kun tuossa nokalla on puoli päivää istunut rattia vääntämässä (suksia kääntämässä,  kirjassa on kuva).
Remonttiakin on tehty paljon, vaikka ei ihan 'vaiha kaapeli, vaiha boksi' tasolla ole liikuttukaan...

Ei tästä enempää - täällä kaikki eivät tainneet haluta näitä menneitä jorinoita katsella...

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 24.02.17 - klo:22:30

onkohan nuo justiin ne amerikan veturit joita iso-samperi tilas kaks amerikasta, ritva liisa sumun kirjassa sunkku niistä kerrotaan, hyvin ei menny, iso-samperi joutu lähteä kun veturit söi puta ruokottomasti ja piipusta tullu noki sulatti jäätien

Samat raudat. Sodassa polttivat rakennukset jossa nuo olivat varastossa. Toinen on sittemmin 1988 entisöitynä Lapin Metsämuseossa ja toisen on Savukosken kunta fiksannut päällisin puolin entiselleen. Pitäisi joskus käydä ihan paikanpäällä katsomassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuortin_konesavotta

Vehkeet ovat olleet rautaa ja miehet terästä :-| Siinä on ollut lämmin karvahattu tarpeen kun tuossa nokalla on puoli päivää istunut rattia vääntämässä (suksia kääntämässä,  kirjassa on kuva).
Remonttiakin on tehty paljon, vaikka ei ihan 'vaiha kaapeli, vaiha boksi' tasolla ole liikuttukaan...

Ei tästä enempää - täällä kaikki eivät tainneet haluta näitä menneitä jorinoita katsella...

Hyppikööt yli, kele

Kuinkakohan isotöinen homma olisi jos vanhan sarjan a valtraan istuttaisi perään vetävän kärryn kiinteesti ja sitten ottaisi etuakselin pois. Voisi tulla aika peto menemään ja palvelisi monia isäntiä jotka talvella vähän haluaa tehdä tuota hommaa. Kesällä sitten taas akseli takaisin ja normi peltohommiin. Kesällä kärryä voisi käyttää normaalisti.

Joku tietenkin huutaa että miksi ei osta mettäkonetta mutta kun jompikumpi aina seisoo kun toista ajetaan ja rahaa on jonkinverran aina kiinni noissa vehkeissä.

Itte koen että aika pienellä raudanmuokkaamisella saisi varsin toimivan laitteen. Koneena kuitenkin ihan eri peli siloin kun kaikki pyörät vetää ja kone on kiinteänä. Pystyisi hyvin keräämään puuta myös peruutettaessa jne.

Ennen kuin tekee mitään niin kannattaa varmaan kysellä vanhoilta Jehu-kuskeilta kuinka hyvä idea on tehdä pikkuvallusta metsäkone...?
Tosin esim. Rottne Blondin on aika legendaarisen koneen maineessa, ei se täydellinen ollut sekään mutta hyvä aikansa tuote.
Mutta se onkin muunninkone, vois aakkosen voimansiirto olla vahän huono aihio mistä tehdä "metsäkonetta".

Ja se vaiva... kannattaiskohan jos vertaa että ajaisi akkosella ja vaunulla ja vaikka vaunussa hydeveto avittamassa?

Eikö metsätraktorin pitäisi olla nelivetoinen?

No ei se pahitteeksi olisi. Tossa 5700-sarjan Massikassa on muuten karvalakkina etuakselillla kitkalukko mutta Essential-varusteisena sähköisesti kytkettävä lukko.

Metsäkone ja metsäkone..

Onhan niitä montaa eri luokkaa, järnhäst'istä Terriin, Alstoriin ja Usewoodin keksintöihin. Logbearista Sampon kautta lopulta Ponsseen ja Timberiin.
Joku ajaa hevosillakin ihan hienosti.

Mutta kyllä mä edellyttäisin metsään tosimielellä vietävältä vehkeeltä hieman enemmän järeyttä ja raameja kuin A-Valtrasta löytyy.

Mutta harrastepuuhiin, mikä ettei :-)

Mielenkiintoisia yksityiskohtiakin on ollut. Ei-toivotun koivun valtaamia Metsähallituksen alueita 'parannettin' 50-luvulla laittamalla pitkä vaijerilenkki kahden pillarin väliin, ja ajettiin rinnakkain muutamien kymmenien metrien välillä koivut kumoon... on varmaan ollut mielenkiintoisen näköinen lopputulos.

Aussit taitaa tänä päivänäkin ajella samanlaisella kahden pillarin ja pari sataa metriä pitkän ketjun kanssa. Pillareissa vielä sellainen pitkä "kärsä", jolla on helppo tökkiä puita kumolleen. Tarkoitus kengurumaan kavereilla on estää metsäpalojen leviäminen, kun vedetään "kasvusto-sileäksi -käytäviä".

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 24.02.17 - klo:22:10

Mielenkiintoisia yksityiskohtiakin on ollut. Ei-toivotun koivun valtaamia Metsähallituksen alueita 'parannettin' 50-luvulla laittamalla pitkä vaijerilenkki kahden pillarin väliin, ja ajettiin rinnakkain muutamien kymmenien metrien välillä koivut kumoon... on varmaan ollut mielenkiintoisen näköinen lopputulos.

Aussit taitaa tänä päivänäkin ajella samanlaisella kahden pillarin ja pari sataa metriä pitkän ketjun kanssa. Pillareissa vielä sellainen pitkä "kärsä", jolla on helppo tökkiä puita kumolleen. Tarkoitus kengurumaan kavereilla on estää metsäpalojen leviäminen, kun vedetään "kasvusto-sileäksi -käytäviä".

Dozer chaining: https://www.youtube.com/watch?v=2NXGPpewewY
Kaatuu kaikki suurinpiirtein samaan suuntaan...

Metsäkone ja metsäkone..

Onhan niitä montaa eri luokkaa, järnhäst'istä Terriin, Alstoriin ja Usewoodin keksintöihin. Logbearista Sampon kautta lopulta Ponsseen ja Timberiin.
Joku ajaa hevosillakin ihan hienosti.

Mutta kyllä mä edellyttäisin metsään tosimielellä vietävältä vehkeeltä hieman enemmän järeyttä ja raameja kuin A-Valtrasta löytyy.

Mutta harrastepuuhiin, mikä ettei :-)

Miten niin enemmän järeyttä? Arunas ei ajele terveisiä...
https://www.youtube.com/watch?v=433QBJDJ0tM

Miten niin enemmän järeyttä? Arunas ei ajele terveisiä...
https://www.youtube.com/watch?v=433QBJDJ0tM

Kulkeehan se.
Kysymys kuuluukin että kuinka kauan... mikä lienee koneen kunto vaikka vain muutaman tuhannen tuollaisen tunnin jälkeen, vieläkö on voimansiirto avaamatta :-)
Tuo kurassa kahlaaminen ei nyt edes ole sitä rajuinta touhua. Tuskin Arunaskaan tulisi tuon kuorman kanssa ylös rinteestä jossa mä olen muutamana päivänä kiikkunut. Ei tahtonut tuo linkkupelikään suosiolla nousta, ilman muuta kuormaa kuin nosturi ja hakkuupää. Mikä siinä onkin että tuulenkaadot ovat aina siellä rinteessä tai huipulla...

Hetki sitten mätästetty ja ojitettu kannokko on myös juurakot pystyssä umpijäätyneenä ja lähes lumettomana ihan kiva kulkureitti, rikkana rokassa ajokoneen syvät jäljet toisessa reunassa :-|
Mä en ainakaan noista hommista tuota aakkosta enää käytettynä ostaisi.

Kunnollisella oikeasti vetävällä kärryllä paikkaa kyllä vetäjän alimittaisuutta ihmeesti.

Ei mopolla mahottomia ja väkisin nujuaminen on aika rasittavaa puuhaa, ainakin minusta.

kyllä kyllä... mettäkoneet on omaa luokkaansa mutta aika paljon puuta siirtyy silti noillakin pienillä ritsoilla ...   ja kuskit on sentäs jollain lailla tolkuissa..                                     urakointi on jo ännällä aika moista peuhaamista...

https://twitter.com/KMaamies/status/835776760977494016/photo/1

Ensimmäinen vastaantullut kuva A94 ja S394 malleista, vielä ei ollut Valtra tai Agcon omilla sivuilla mitään infoa