Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: mekano - 19.02.17 - klo:00:41
-
Loppukuusta julkaistaan Valtran A4? vai mikä tulee olemaan...
http://www.valtra.com/sima.aspx
Eikös tuo nyt sitten ole Massikka, joko 5700 tai 6700, koosta riippuen?
Tosin suurin 6700-massikka on 130-heppainen niin menisi pahasti päällekkäin pienten ännäläisten kanssa.
Pienempi 5700 taas on 110-heppainen joten se vois olla lähempänä.
Hitekki, hitek-5 vai alkup. 12+12? Kunhan tällä kertaa jättävät ne mopon laakerit pois niin olis jo puoli voittoa.
Arvauksia tänne vaan, ne jotka tietää ei varmaan saa kertoa...
-
on fergua. mutta koppi pienennös t/n sarjasta omaa tuotantoa. pikavaihde tulee myöhemmin syksyllä tarjolle.
-
on fergua. mutta koppi pienennös t/n sarjasta omaa tuotantoa. pikavaihde tulee myöhemmin syksyllä tarjolle.
onko tuo yhtään metsänkestävää mallia , a-sarja kun on aika yleinen näky metsäkärryn edessä :-\ :-\ :-\ :-\
-
onko tuo yhtään metsänkestävää mallia , a-sarja kun on aika yleinen näky metsäkärryn edessä :-\ :-\ :-\ :-\
Paikallinen Valtra-kauppias ainaki meinas ettei tuosta oikein oo metsään, muovitankki, pienempi maavara jne..
-
onko tuo yhtään metsänkestävää mallia , a-sarja kun on aika yleinen näky metsäkärryn edessä :-\ :-\ :-\ :-\
Paikallinen Valtra-kauppias ainaki meinas ettei tuosta oikein oo metsään, muovitankki, pienempi maavara jne..
Onkohan tuo kuin paha takaisku myynnille? Ainakin Ruotsissa ollut myydyin malli useampana vuonna, varmaan monet niistä metsäkärryn vetäjänä niinkuin täälläkin.
Nyt jos se "metsäetu" on menetetty niin taitaa 05- ja 6000-sarjalaiset nousta hinnoissa aina vaan?
Siitä näkee esitettä 4700-6700-sarjoista: https://www.austrodiesel.at/fileadmin/media_data/content_PDF/16228_MF_4700_MF_5700_MF_6700_2016_Brochure_V7.pdf
Mekaaninen tai hydraulinen suunnanvaihdin, valinnnaisena tuplapumput - 100l/min, 46-52cm maavaraa mallista riippuen, paino 4tn paikkeilla ja Massikan mukaan
"kokonaan uusi" 12+12 laatikko joka on made in missä? Ranskassa vai onko tässäkin turkkilaiset mukana? Ja pikavaihdetta vielä jossain vaiheessa, hinta tulee varmaan olemaan ihan jotain muuta kuin edellisellä aakkosella.
-
Niin, tai ettei vaan ole tulossa pikkuännä jossa vaihteisto ihan omaa tekoa. Ainakin sellaisesta oli hyvin vahva huhu liikkeellä ennen vuodenvaihdetta. Hitech5 laatikko ja alkaen 3syl/100hv luiskanokka ja ihan suomessa tehty ohjaamon jne.
-
Siitä voi lukea: Je suis d'accord avec toi, Valtra arrive toujours après la bataille. L'ideal maintenant serait d'avoir un remplaçant équivalent des petits MF 5600 en 3 cylindres. Il faudrait un tracteur avec capot plongeant comme les petits N3, toit vitré, et le choix entre une boite 12x12 mécanique avec doubleur ou robotise type Hitech5 avec accoudoir.
-
onko tuo yhtään metsänkestävää mallia , a-sarja kun on aika yleinen näky metsäkärryn edessä :-\ :-\ :-\ :-\
Paikallinen Valtra-kauppias ainaki meinas ettei tuosta oikein oo metsään, muovitankki, pienempi maavara jne..
Onkohan tuo kuin paha takaisku myynnille? Ainakin Ruotsissa ollut myydyin malli useampana vuonna, varmaan monet niistä metsäkärryn vetäjänä niinkuin täälläkin.
Nyt jos se "metsäetu" on menetetty niin taitaa 05- ja 6000-sarjalaiset nousta hinnoissa aina vaan?
Siitä näkee esitettä 4700-6700-sarjoista: https://www.austrodiesel.at/fileadmin/media_data/content_PDF/16228_MF_4700_MF_5700_MF_6700_2016_Brochure_V7.pdf
Mekaaninen tai hydraulinen suunnanvaihdin, valinnnaisena tuplapumput - 100l/min, 46-52cm maavaraa mallista riippuen, paino 4tn paikkeilla ja Massikan mukaan
"kokonaan uusi" 12+12 laatikko joka on made in missä? Ranskassa vai onko tässäkin turkkilaiset mukana? Ja pikavaihdetta vielä jossain vaiheessa, hinta tulee varmaan olemaan ihan jotain muuta kuin edellisellä aakkosella.
HATTATtilla samansortin laatikko putkahtanut Turkissa linjalle. Niin 5600-sarjaa, N3 sarjan vitriiniä ja vaihtoehtokansalaisille Hitech5 laatikkoa tarjoillaan?
-
onko tuo yhtään metsänkestävää mallia , a-sarja kun on aika yleinen näky metsäkärryn edessä :-\ :-\ :-\ :-\
Paikallinen Valtra-kauppias ainaki meinas ettei tuosta oikein oo metsään, muovitankki, pienempi maavara jne..
Onkohan tuo kuin paha takaisku myynnille? Ainakin Ruotsissa ollut myydyin malli useampana vuonna, varmaan monet niistä metsäkärryn vetäjänä niinkuin täälläkin.
Nyt jos se "metsäetu" on menetetty niin taitaa 05- ja 6000-sarjalaiset nousta hinnoissa aina vaan?
Siitä näkee esitettä 4700-6700-sarjoista: https://www.austrodiesel.at/fileadmin/media_data/content_PDF/16228_MF_4700_MF_5700_MF_6700_2016_Brochure_V7.pdf
Mekaaninen tai hydraulinen suunnanvaihdin, valinnnaisena tuplapumput - 100l/min, 46-52cm maavaraa mallista riippuen, paino 4tn paikkeilla ja Massikan mukaan
"kokonaan uusi" 12+12 laatikko joka on made in missä? Ranskassa vai onko tässäkin turkkilaiset mukana? Ja pikavaihdetta vielä jossain vaiheessa, hinta tulee varmaan olemaan ihan jotain muuta kuin edellisellä aakkosella.
mahtaa nyt kääntyvä penkki olla :-\ :-\ :-\ :-\
-
A on liian pieni metsään pienet renkaat ei hyvä .
-
mutta eiks ruottalaiset aja juuri noilla aalla metissä? ja siellä ei kait maat sen kummempia... ja monihan sanoo että aa on paras juuri metässä...
-
Eikö metsätraktorin pitäisi olla nelivetoinen?
-
On se nykypäivänä jännää, kun aakkonen ei kelpaa kermaperseille metsään ja järkyttäviä määriä enempi ajettiin 60 ja 70 luvulla volvon takapotkutraktoreilla puuta tienvarteen mitä näillä aakkosilla koskaan, ja silti haukutaan ergonomia huonoksi, vaikka on kääntyvä penkki (ei tarvitse peltijakkaralla olla polvillaan ja ohjata monivipusia kylmässä lasittomassa ohjaamossa) radiot, ilmastoinnit, lämmittimet ja muut...
-
On se nykypäivänä jännää, kun aakkonen ei kelpaa kermaperseille metsään ja järkyttäviä määriä enempi ajettiin 60 ja 70 luvulla volvon takapotkutraktoreilla puuta tienvarteen mitä näillä aakkosilla koskaan, ja silti haukutaan ergonomia huonoksi, vaikka on kääntyvä penkki (ei tarvitse peltijakkaralla olla polvillaan ja ohjata monivipusia kylmässä lasittomassa ohjaamossa) radiot, ilmastoinnit, lämmittimet ja muut...
se ei tämä pullamössösukupolovi oo siimavehkeitä nähneetkää. puhumatikkaa puolitelaraktoriista, joijjen koppiin päästäkseen piti tukevamman ölöjytä lyyssit ja sarkahousut että pääsi istumelle. Ne oli samallalaella vaekeapääsysie paekkoja ku nuissa uusissa fenttiissä...
-
On se nykypäivänä jännää, kun aakkonen ei kelpaa kermaperseille metsään ja järkyttäviä määriä enempi ajettiin 60 ja 70 luvulla volvon takapotkutraktoreilla puuta tienvarteen mitä näillä aakkosilla koskaan, ja silti haukutaan ergonomia huonoksi, vaikka on kääntyvä penkki (ei tarvitse peltijakkaralla olla polvillaan ja ohjata monivipusia kylmässä lasittomassa ohjaamossa) radiot, ilmastoinnit, lämmittimet ja muut...
Lisäpaino tekee terää ja suuret renkaat niitä saa N jo mukavasti.
-
On se nykypäivänä jännää, kun aakkonen ei kelpaa kermaperseille metsään ja järkyttäviä määriä enempi ajettiin 60 ja 70 luvulla volvon takapotkutraktoreilla puuta tienvarteen mitä näillä aakkosilla koskaan, ja silti haukutaan ergonomia huonoksi, vaikka on kääntyvä penkki (ei tarvitse peltijakkaralla olla polvillaan ja ohjata monivipusia kylmässä lasittomassa ohjaamossa) radiot, ilmastoinnit, lämmittimet ja muut...
Eipä niillä vanhoilla niin järkyttäviä määriä ajettu. Kyllä nykyään on tuottovaatimukset aivan eritasolla. Se oli erilaista aikaa ja sillon oli kova äijä kun sai kuormallisen puuta päivässä ulos ja kuoli nuorena. Nykyään ymmärretään, että sitä voi olla muutakin tekemistä kuin korjata noita kikkuloita ja ihmetellä miksi nivelet särkee. Noita vanhoja traktoreita kun on samalla työmaalla nykykaluston kanssa, niin on se ero melkoinen. Vaikka perustekniikka onkin samanlaista, käytettävyys tekee eroa päivänmittaan..
-
Traktorit pellolle ja moto+ajukone metsään. Näin hommat sujuu ja tulee tulosta.
-
Tuli kerran ostettu kirja "Metsäkoneita Suomessa ja Suomesta 1910-2000". Mielenkiintoinen opus jos metsähommien historia kiinnostaa.
Mutta on ne olleet melkoisia urakoita silloin koneellistamisen alkuaikoinakin.
Ensimmäiset onnistuneet kokeilut Savukosken Tulppiossa perustuivat Amerikasta hankittujen, höyryveturia muistuttavien telaketjuvetäjien kanssa. Niille tehtiin erityinen jäätie jolla 20-tonniset hirmut pystyivät kulkemaan. Työtehoa pidettiin hurjana, perässä olleessa rekiletkassa tuli jopa 600 tukkia kerralla, ja parhaimmillaan päivässä tehtiin 2 keikkaa, matkaa oli pisimmillään lähes 50 km suuntaansa.
Pohjoisessa tehtiin 50 000 - 260 000 rungon savotoita joita ajettiin hevosilla, traktoreilla ja kuorma-autoilla.
Traktorit olivat alussa myös karuja telaketjuvehkeitä jotka vetivät pitkää rekiletkaa jääteillä. Kannolta puut tuotiin hevosilla jäälle. Ja puita teki tuhatpäinen tukkijätkälauma.
40-luvulla ajettiin myös Itä-Karjalasta, mm 8000 pinokuutiota tietä josta 13 km oli tehty latomalla puuta poikittain vieri viereen heikosti kantavan maaperän päälle.
Karjalasta lähti kaikkiaan 2,5 miljoonaa kuutiota 1944 mennessä.
Mielenkiintoisia yksityiskohtiakin on ollut. Ei-toivotun koivun valtaamia Metsähallituksen alueita 'parannettin' 50-luvulla laittamalla pitkä vaijerilenkki kahden pillarin väliin, ja ajettiin rinnakkain muutamien kymmenien metrien välillä koivut kumoon... on varmaan ollut mielenkiintoisen näköinen lopputulos.
Maataloustraktoripuolella on myös käyty kaikki vaiheet läpi, mörkö-majurista ja reestä lähtien. Ketjuilla, (puoli)teloilla sun muilla. Käsinkuormauksesta vinssi- ja vaijerikuormaimiin ja aina ensimmäisiin hydraulikuormaimiiin.
-
Tuli kerran ostettu kirja "Metsäkoneita Suomessa ja Suomesta 1910-2000". Mielenkiintoinen opus jos metsähommien historia kiinnostaa.
Mutta on ne olleet melkoisia urakoita silloin koneellistamisen alkuaikoinakin.
Ensimmäiset onnistuneet kokeilut Savukosken Tulppiossa perustuivat Amerikasta hankittujen, höyryveturia muistuttavien telaketjuvetäjien kanssa. Niille tehtiin erityinen jäätie jolla 20-tonniset hirmut pystyivät kulkemaan. Työtehoa pidettiin hurjana, perässä olleessa rekiletkassa tuli jopa 600 tukkia kerralla, ja parhaimmillaan päivässä tehtiin 2 keikkaa, matkaa oli pisimmillään lähes 50 km suuntaansa.
Pohjoisessa tehtiin 50 000 - 260 000 rungon savotoita joita ajettiin hevosilla, traktoreilla ja kuorma-autoilla.
Traktorit olivat alussa myös karuja telaketjuvehkeitä jotka vetivät pitkää rekiletkaa jääteillä. Kannolta puut tuotiin hevosilla jäälle. Ja puita teki tuhatpäinen tukkijätkälauma.
40-luvulla ajettiin myös Itä-Karjalasta, mm 8000 pinokuutiota tietä josta 13 km oli tehty latomalla puuta poikittain vieri viereen heikosti kantavan maaperän päälle.
Karjalasta lähti kaikkiaan 2,5 miljoonaa kuutiota 1944 mennessä.
Mielenkiintoisia yksityiskohtiakin on ollut. Ei-toivotun koivun valtaamia Metsähallituksen alueita 'parannettin' 50-luvulla laittamalla pitkä vaijerilenkki kahden pillarin väliin, ja ajettiin rinnakkain muutamien kymmenien metrien välillä koivut kumoon... on varmaan ollut mielenkiintoisen näköinen lopputulos.
Maataloustraktoripuolella on myös käyty kaikki vaiheet läpi, mörkö-majurista ja reestä lähtien. Ketjuilla, (puoli)teloilla sun muilla. Käsinkuormauksesta vinssi- ja vaijerikuormaimiin ja aina ensimmäisiin hydraulikuormaimiiin.
onkohan nuo justiin ne amerikan veturit joita iso-samperi tilas kaks amerikasta, ritva liisa sumun kirjassa sunkku niistä kerrotaan, hyvin ei menny, iso-samperi joutu lähteä kun veturit söi puta ruokottomasti ja piipusta tullu noki sulatti jäätien :-\ :-\ :-\ :-\
-
mutta kun miettii millasen panoksen on nuo aikalaiset oikein tehneetkään tuonkin homman eteenpäin vientiin... kun aikoina näin ekan propurin kuskaamassa puuta mettähallituksen metästä ... kyllä se näytti hienolta hepoiseen verrattuna... surkeaa kun ei silloin ollut vielä kameraa jolla kuvat noita värkkejä töissä...
-
Kuinkakohan isotöinen homma olisi jos vanhan sarjan a valtraan istuttaisi perään vetävän kärryn kiinteesti ja sitten ottaisi etuakselin pois. Voisi tulla aika peto menemään ja palvelisi monia isäntiä jotka talvella vähän haluaa tehdä tuota hommaa. Kesällä sitten taas akseli takaisin ja normi peltohommiin. Kesällä kärryä voisi käyttää normaalisti.
Joku tietenkin huutaa että miksi ei osta mettäkonetta mutta kun jompikumpi aina seisoo kun toista ajetaan ja rahaa on jonkinverran aina kiinni noissa vehkeissä.
Itte koen että aika pienellä raudanmuokkaamisella saisi varsin toimivan laitteen. Koneena kuitenkin ihan eri peli siloin kun kaikki pyörät vetää ja kone on kiinteänä. Pystyisi hyvin keräämään puuta myös peruutettaessa jne.
-
onkohan nuo justiin ne amerikan veturit joita iso-samperi tilas kaks amerikasta, ritva liisa sumun kirjassa sunkku niistä kerrotaan, hyvin ei menny, iso-samperi joutu lähteä kun veturit söi puta ruokottomasti ja piipusta tullu noki sulatti jäätien :-\ :-\ :-\ :-\
Samat raudat. Sodassa polttivat rakennukset jossa nuo olivat varastossa. Toinen on sittemmin 1988 entisöitynä Lapin Metsämuseossa ja toisen on Savukosken kunta fiksannut päällisin puolin entiselleen. Pitäisi joskus käydä ihan paikanpäällä katsomassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuortin_konesavotta
Vehkeet ovat olleet rautaa ja miehet terästä :-| Siinä on ollut lämmin karvahattu tarpeen kun tuossa nokalla on puoli päivää istunut rattia vääntämässä (suksia kääntämässä, kirjassa on kuva).
Remonttiakin on tehty paljon, vaikka ei ihan 'vaiha kaapeli, vaiha boksi' tasolla ole liikuttukaan...
Ei tästä enempää - täällä kaikki eivät tainneet haluta näitä menneitä jorinoita katsella...
-
onkohan nuo justiin ne amerikan veturit joita iso-samperi tilas kaks amerikasta, ritva liisa sumun kirjassa sunkku niistä kerrotaan, hyvin ei menny, iso-samperi joutu lähteä kun veturit söi puta ruokottomasti ja piipusta tullu noki sulatti jäätien :-\ :-\ :-\ :-\
Samat raudat. Sodassa polttivat rakennukset jossa nuo olivat varastossa. Toinen on sittemmin 1988 entisöitynä Lapin Metsämuseossa ja toisen on Savukosken kunta fiksannut päällisin puolin entiselleen. Pitäisi joskus käydä ihan paikanpäällä katsomassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuortin_konesavotta
Vehkeet ovat olleet rautaa ja miehet terästä :-| Siinä on ollut lämmin karvahattu tarpeen kun tuossa nokalla on puoli päivää istunut rattia vääntämässä (suksia kääntämässä, kirjassa on kuva).
Remonttiakin on tehty paljon, vaikka ei ihan 'vaiha kaapeli, vaiha boksi' tasolla ole liikuttukaan...
Ei tästä enempää - täällä kaikki eivät tainneet haluta näitä menneitä jorinoita katsella...
Hyppikööt yli, kele ;)
-
Kuinkakohan isotöinen homma olisi jos vanhan sarjan a valtraan istuttaisi perään vetävän kärryn kiinteesti ja sitten ottaisi etuakselin pois. Voisi tulla aika peto menemään ja palvelisi monia isäntiä jotka talvella vähän haluaa tehdä tuota hommaa. Kesällä sitten taas akseli takaisin ja normi peltohommiin. Kesällä kärryä voisi käyttää normaalisti.
Joku tietenkin huutaa että miksi ei osta mettäkonetta mutta kun jompikumpi aina seisoo kun toista ajetaan ja rahaa on jonkinverran aina kiinni noissa vehkeissä.
Itte koen että aika pienellä raudanmuokkaamisella saisi varsin toimivan laitteen. Koneena kuitenkin ihan eri peli siloin kun kaikki pyörät vetää ja kone on kiinteänä. Pystyisi hyvin keräämään puuta myös peruutettaessa jne.
Ennen kuin tekee mitään niin kannattaa varmaan kysellä vanhoilta Jehu-kuskeilta kuinka hyvä idea on tehdä pikkuvallusta metsäkone...?
Tosin esim. Rottne Blondin on aika legendaarisen koneen maineessa, ei se täydellinen ollut sekään mutta hyvä aikansa tuote.
Mutta se onkin muunninkone, vois aakkosen voimansiirto olla vahän huono aihio mistä tehdä "metsäkonetta".
Ja se vaiva... kannattaiskohan jos vertaa että ajaisi akkosella ja vaunulla ja vaikka vaunussa hydeveto avittamassa?
Eikö metsätraktorin pitäisi olla nelivetoinen?
No ei se pahitteeksi olisi. Tossa 5700-sarjan Massikassa on muuten karvalakkina etuakselillla kitkalukko mutta Essential-varusteisena sähköisesti kytkettävä lukko.
-
Metsäkone ja metsäkone..
Onhan niitä montaa eri luokkaa, järnhäst'istä Terriin, Alstoriin ja Usewoodin keksintöihin. Logbearista Sampon kautta lopulta Ponsseen ja Timberiin.
Joku ajaa hevosillakin ihan hienosti.
Mutta kyllä mä edellyttäisin metsään tosimielellä vietävältä vehkeeltä hieman enemmän järeyttä ja raameja kuin A-Valtrasta löytyy.
Mutta harrastepuuhiin, mikä ettei :-)
-
Mielenkiintoisia yksityiskohtiakin on ollut. Ei-toivotun koivun valtaamia Metsähallituksen alueita 'parannettin' 50-luvulla laittamalla pitkä vaijerilenkki kahden pillarin väliin, ja ajettiin rinnakkain muutamien kymmenien metrien välillä koivut kumoon... on varmaan ollut mielenkiintoisen näköinen lopputulos.
Aussit taitaa tänä päivänäkin ajella samanlaisella kahden pillarin ja pari sataa metriä pitkän ketjun kanssa. Pillareissa vielä sellainen pitkä "kärsä", jolla on helppo tökkiä puita kumolleen. Tarkoitus kengurumaan kavereilla on estää metsäpalojen leviäminen, kun vedetään "kasvusto-sileäksi -käytäviä".
-
Mielenkiintoisia yksityiskohtiakin on ollut. Ei-toivotun koivun valtaamia Metsähallituksen alueita 'parannettin' 50-luvulla laittamalla pitkä vaijerilenkki kahden pillarin väliin, ja ajettiin rinnakkain muutamien kymmenien metrien välillä koivut kumoon... on varmaan ollut mielenkiintoisen näköinen lopputulos.
Aussit taitaa tänä päivänäkin ajella samanlaisella kahden pillarin ja pari sataa metriä pitkän ketjun kanssa. Pillareissa vielä sellainen pitkä "kärsä", jolla on helppo tökkiä puita kumolleen. Tarkoitus kengurumaan kavereilla on estää metsäpalojen leviäminen, kun vedetään "kasvusto-sileäksi -käytäviä".
Dozer chaining: https://www.youtube.com/watch?v=2NXGPpewewY
Kaatuu kaikki suurinpiirtein samaan suuntaan...
Metsäkone ja metsäkone..
Onhan niitä montaa eri luokkaa, järnhäst'istä Terriin, Alstoriin ja Usewoodin keksintöihin. Logbearista Sampon kautta lopulta Ponsseen ja Timberiin.
Joku ajaa hevosillakin ihan hienosti.
Mutta kyllä mä edellyttäisin metsään tosimielellä vietävältä vehkeeltä hieman enemmän järeyttä ja raameja kuin A-Valtrasta löytyy.
Mutta harrastepuuhiin, mikä ettei :-)
Miten niin enemmän järeyttä? :D Arunas ei ajele terveisiä...
https://www.youtube.com/watch?v=433QBJDJ0tM
-
Miten niin enemmän järeyttä? :D Arunas ei ajele terveisiä...
https://www.youtube.com/watch?v=433QBJDJ0tM
Kulkeehan se.
Kysymys kuuluukin että kuinka kauan... mikä lienee koneen kunto vaikka vain muutaman tuhannen tuollaisen tunnin jälkeen, vieläkö on voimansiirto avaamatta :-)
Tuo kurassa kahlaaminen ei nyt edes ole sitä rajuinta touhua. Tuskin Arunaskaan tulisi tuon kuorman kanssa ylös rinteestä jossa mä olen muutamana päivänä kiikkunut. Ei tahtonut tuo linkkupelikään suosiolla nousta, ilman muuta kuormaa kuin nosturi ja hakkuupää. Mikä siinä onkin että tuulenkaadot ovat aina siellä rinteessä tai huipulla...
Hetki sitten mätästetty ja ojitettu kannokko on myös juurakot pystyssä umpijäätyneenä ja lähes lumettomana ihan kiva kulkureitti, rikkana rokassa ajokoneen syvät jäljet toisessa reunassa :-|
Mä en ainakaan noista hommista tuota aakkosta enää käytettynä ostaisi.
Kunnollisella oikeasti vetävällä kärryllä paikkaa kyllä vetäjän alimittaisuutta ihmeesti.
Ei mopolla mahottomia ja väkisin nujuaminen on aika rasittavaa puuhaa, ainakin minusta.
-
kyllä kyllä... mettäkoneet on omaa luokkaansa mutta aika paljon puuta siirtyy silti noillakin pienillä ritsoilla ... ja kuskit on sentäs jollain lailla tolkuissa.. urakointi on jo ännällä aika moista peuhaamista...
-
https://twitter.com/KMaamies/status/835776760977494016/photo/1
Ensimmäinen vastaantullut kuva A94 ja S394 malleista, vielä ei ollut Valtra tai Agcon omilla sivuilla mitään infoa
-
http://www.mechaman.nl/landbouwmechanisatie/2017/02/25/sima-2017-valtra-toont-twee-nieuwe-types/
-
Komealta näyttää on uskomatonta että näin pienessä maassa pystytään tekemään aivan maailman huipputuotteita .
-
Komealta näyttää on uskomatonta että näin pienessä maassa pystytään tekemään aivan maailman huipputuotteita .
Sarkasmia?
-
Komealta näyttää on uskomatonta että näin pienessä maassa pystytään tekemään aivan maailman huipputuotteita .
Sarkasmia?
Niin joo täällä palstalla on kommareita ei kotimainen kelpaa.
-
Komealta näyttää on uskomatonta että näin pienessä maassa pystytään tekemään aivan maailman huipputuotteita .
Sarkasmia?
Niin joo täällä palstalla on kommareita ei kotimainen kelpaa.
Kelpaa se silloin kun hinta, laatu ja sopivuus kohtaavat
Itselläni ei ole järkeä ostaa ylihintaista, huonosti toimivaa ja tarkoituksiini sopimatonta konetta vain siksi että se on kotimainen.
Kotimaista pitää suosia, kyllä. Mutta jos ylläolevat kriteerit eivät täyty niin en näe järkeä ostaa. Ja tämä ei päde vain Valtraan, pätee ihan yleisetikkin.
Ethän sinäkään osta liian lyhyitä ja ylihintaisia housuja vain siksi että ne tehdään suomessa.
-
Komealta näyttää on uskomatonta että näin pienessä maassa pystytään tekemään aivan maailman huipputuotteita .
Sarkasmia?
Niin joo täällä palstalla on kommareita ei kotimainen kelpaa.
Kelpaa se silloin kun hinta, laatu ja sopivuus kohtaavat
Itselläni ei ole järkeä ostaa ylihintaista, huonosti toimivaa ja tarkoituksiini sopimatonta konetta vain siksi että se on kotimainen.
Kotimaista pitää suosia, kyllä. Mutta jos ylläolevat kriteerit eivät täyty niin en näe järkeä ostaa. Ja tämä ei päde vain Valtraan, pätee ihan yleisetikkin.
Ethän sinäkään osta liian lyhyitä ja ylihintaisia housuja vain siksi että ne tehdään suomessa.
Kyllä se ostaa ne vaikka mustalaiselta, jos se on suomalaissyntyinen.
-
Tulevalla tuottajalla täytyy olla erikoiset vaatimukset ,onhan Valtran varustelu mahdollisuus aivan ainulaatuinen koko maailmassa sieltä voi poimia ihan mitä vain,mutta aina löytyy selitys jotta voi torjua kotimaisen .Älä ihmeessä vaadi meitä kuluttajia ostamaan kotimaista ruokaa ethän?
-
Tulevalla tuottajalla täytyy olla erikoiset vaatimukset ,onhan Valtran varustelu mahdollisuus aivan ainulaatuinen koko maailmassa sieltä voi poimia ihan mitä vain,mutta aina löytyy selitys jotta voi torjua kotimaisen .Älä ihmeessä vaadi meitä kuluttajia ostamaan kotimaista ruokaa ethän?
En minä vaadi ketään ostamaan kotimaista ruokaa. Minä vain kannustan ostamaan sitä.
Kyllä, Valtralla on mahdollisuus varustella traktorinsa vaikka lentokoneen ohjaamolla jos niikseen haluaa. Ei siinä, ei Valtrassa varmaan suoranaisesti mitään vikaa ole mutta entä jos se ei sovi käteen? Jokaisella meistä on auto, traktori tai joku muu laite joka sopii omaan käteen paremmin kuin toinen. Siinä voi olla joku hyvä ominaisuus tai puhtaasti merkkiuskollisuus kyseessä. Itse kannustan kyllä kaikkia ostamaan kotimaisia koneita mikäli löytyy itselleen sopiva. Pointtini on tässä se että, vaikka kotimaista kannattaa suosia niin ei kannata katsoa maailmaa pelkästään sinivalkoisin lasein. Se on itsensä pettämistä jos kokee että täytyy sietää jotain huonoa ominaisuutta tai maksaa enemmän vain siksi että täytyy ajaa kotimaisilla koneilla. Suotavaahan se on ajaa kotimaisella koneella, mutta mikään ei velvoita siihen.
Noh, se siitä. Makukysymyksiä kaikki tyynni.
-
Uusi Valtran A-sarja alkaa 3-sylinterisestä 75 hv mallista ja päätyy 140 hv neloseen. Isoihin malleihin uusi hallintapaneeli
https://twitter.com/KMaamies/status/835781049506496512 (https://twitter.com/KMaamies/status/835781049506496512)
Oliskohan sitten 3 3-syl mallia eli mf 4700 ja 4 4-syl mallia mf5700 ja mf6700, tehot kuitenkin 10 hp korkeammalle kun mf6713ssa
-
Uusi Valtran A-sarja alkaa 3-sylinterisestä 75 hv mallista ja päätyy 140 hv neloseen. Isoihin malleihin uusi hallintapaneeli
https://twitter.com/KMaamies/status/835781049506496512 (https://twitter.com/KMaamies/status/835781049506496512)
Oliskohan sitten 3 3-syl mallia eli mf 4700 ja 4 4-syl mallia mf5700 ja mf6700, tehot kuitenkin 10 hp korkeammalle kun mf6713ssa
Ensimmäistä kertaa hydrauliikan hallintavivut on saatu samalla tavalla järkevästi kuin muissakin merkeissä. Miinuspisteitä tosta kahvasta, joka ei taas ole omien mieltymysten mukainen:)
-
Uusi Valtran A-sarja alkaa 3-sylinterisestä 75 hv mallista ja päätyy 140 hv neloseen. Isoihin malleihin uusi hallintapaneeli
https://twitter.com/KMaamies/status/835781049506496512 (https://twitter.com/KMaamies/status/835781049506496512)
Oliskohan sitten 3 3-syl mallia eli mf 4700 ja 4 4-syl mallia mf5700 ja mf6700, tehot kuitenkin 10 hp korkeammalle kun mf6713ssa
No niinhän niitä vissiin on, 7 eri mallia:
A74, A84 ja A94 jotka 3,3l koneella, 2,25m akselivälillä, 3tn nostovoimaa
A104 ja A114 jotka 4,4l koneella, 2,43m akselivälillä, 4tn nostovoimaa
A124 ja A134 jotka 4,4l koneella, 2,50m akselivälillä, 5,2tn nostovoimaa
Eli speksit vastaa aikalailla Massikoita, pieniä eroja toki.
KM kertoo suurimman aakkosen tehoksi 140 heppaa mutta pari muuta sivustoa sanoo 130. Aika puhdikkaita jos vertaa siihen että jopa suurin ännä 4,4l koneella on N124 joka antaa 125 heppaa(ja lisäteholla 135). Noi aakkoset painaa taatusti jonkun verran vähemmän kuin ännät. Varustelu toki on varmaan ihan eri. Vaihteisto 12+12.
-
Uusi Valtran A-sarja alkaa 3-sylinterisestä 75 hv mallista ja päätyy 140 hv neloseen. Isoihin malleihin uusi hallintapaneeli
https://twitter.com/KMaamies/status/835781049506496512 (https://twitter.com/KMaamies/status/835781049506496512)
Oliskohan sitten 3 3-syl mallia eli mf 4700 ja 4 4-syl mallia mf5700 ja mf6700, tehot kuitenkin 10 hp korkeammalle kun mf6713ssa
No niinhän niitä vissiin on, 7 eri mallia:
A74, A84 ja A94 jotka 3,3l koneella, 2,25m akselivälillä, 3tn nostovoimaa
A104 ja A114 jotka 4,4l koneella, 2,43m akselivälillä, 4tn nostovoimaa
A124 ja A134 jotka 4,4l koneella, 2,50m akselivälillä, 5,2tn nostovoimaa
Eli speksit vastaa aikalailla Massikoita, pieniä eroja toki.
KM kertoo suurimman aakkosen tehoksi 140 heppaa mutta pari muuta sivustoa sanoo 130. Aika puhdikkaita jos vertaa siihen että jopa suurin ännä 4,4l koneella on N124 joka antaa 125 heppaa(ja lisäteholla 135). Noi aakkoset painaa taatusti jonkun verran vähemmän kuin ännät. Varustelu toki on varmaan ihan eri... vai onko, jos kerta kotimainen koppi?
Vaihteisto 12+12.
Tässäkin samoja tietoja. http://www.entraid.com/articles/tracteur-agricole-forestier-valtra-serie-a-75-130-ch
-
Tässäkin samoja tietoja. http://www.entraid.com/articles/tracteur-agricole-forestier-valtra-serie-a-75-130-ch
Sama lähde, tuolta tein pikakäännöksen :D
Vähän huonosti on esim. tarkempia speksejä tai sisäkuvia saatavilla...vielä.
-
Taas tihkunut vähän lisätietoa:
http://www.gtp-news.com/Actu/VIDEO-Valtra-devoile-ses-2907.html
Klikkaa kuvaa niin aukeaa enempi kuvia aakkosesta ja ässästä.
Videossa taas näkyy esim. lasikatto ja oikea hallintapaneeli.
Komean aakkosen ovat tehneet ja jos hinta ei karkaa ihan mahdottomuuksiin niin tulee varmaan olemaan suosittu malli.
Spekseihin lipsahtanu pieniä kukkasia, ainakin koneiden väännöt on aika ruhtinaallisia. Ei taida 75 heppainen kolmonen antaa 640 newtonia eikä 130 heppainen anna yli 900...
Painot 3500 - 4500 kiloa, 98 litraa/min virtausta optiona, pienemmissä mekaanien voan kytkentä - isommissä sähköhydraulinen.
-
Onko ne perkelleet panneet siihen haistapaska Carraron >:( >:( >:(
-
Onko ne perkelleet panneet siihen haistapaska Carraron >:( >:( >:(
Nykypäivän carraro on hieman eri tuote kuin 80-90 luvulla.Etuakselit ovat käyneet laajan ja koetellun kehitystyön uskon että ovat laadukkaita tänä päivänä.
-
j a aitoa suomailaista työtä!
-
j a aitoa suomailaista työtä!
Vaikka tuo vähän Massikka onkin niin eikös tuossa ole ulkomaista aika lailla saman verran kuin edellisessa aakkosessa? Kone,hytti ja pellit Suomesta(+kasaus), muut ulkoa?
-
http://www.valtra.com/smarttouch.aspx hmm
-
Jokohan ovat saaneet uuteen aakkoseen niin hiljasen kopin jotta pystyy olemaan ilman peltoreita muulloinkin kun koneen käydessä tyhjäkäyntiä
-
Tässä on Valtran sivuilta selkokielistä esitystä.
http://www.valtra.fi/2344.aspx
Valmistus alkaa kesällä ja heinäkuusta alkaen esittelykoneita liikkeellä.
-
Niiköhän vaan enää pyörähtää helposti aakkosen penkki ympäri jos käsinojassa on näyttöä sun muuta roipetta? Vai onko tuo kuva ässästä? Rasittava on metsässä nostella käsinojaa jatkuvasti. Pakottaa ostamaan twin trac hallintalaitteet.
-
Niiköhän vaan enää pyörähtää helposti aakkosen penkki ympäri jos käsinojassa on näyttöä sun muuta roipetta? Vai onko tuo kuva ässästä? Rasittava on metsässä nostella käsinojaa jatkuvasti. Pakottaa ostamaan twin trac hallintalaitteet.
Ainakin tuosta nelosännän kopista on saatu ihan toimiva, vaikka äkkiseltään tilavuus ei ole ainakaan kasvanut. Ja siinä ei ainakaan vaikuta onko mekaaniset vai sähköiset hydrauliikkaventtiilit.
-
https://www.youtube.com/watch?v=yVF4Z-rj5Kk#t=5.26875 (https://www.youtube.com/watch?v=yVF4Z-rj5Kk#t=5.26875)
Tällä videolla arunas on jo hiukan pinteessä ja aakkonen pörinästä päätellen antaa kaikkensa.
-
https://www.youtube.com/watch?v=yVF4Z-rj5Kk#t=5.26875 (https://www.youtube.com/watch?v=yVF4Z-rj5Kk#t=5.26875)
Tällä videolla arunas on jo hiukan pinteessä ja aakkonen pörinästä päätellen antaa kaikkensa.
Miksi tuolla metässä ollaan tuohon aikaan?
Ei muuten ole tämän isännän aikaan raiteita meillä tehtykään.
-
https://www.youtube.com/watch?v=yVF4Z-rj5Kk#t=5.26875 (https://www.youtube.com/watch?v=yVF4Z-rj5Kk#t=5.26875)
Tällä videolla arunas on jo hiukan pinteessä ja aakkonen pörinästä päätellen antaa kaikkensa.
Miksi tuolla metässä ollaan tuohon aikaan?
Ei muuten ole tämän isännän aikaan raiteita meillä tehtykään.
Onkohan noissa maisemissa koskaan kunnon talvea ja routaa ? Vai onko vain keskikesällä kuiva kausi?
Muuten kyllä näyttää aika turhalta touhulta.. jos tuollaista harrastaa niin pitäisi olla sellainen kärry joka oikeasti vetää. Ja siihen telat.
On sitä joskus joutunut itsekin rypemään, toki vain pienessä määrin. Joskus on talvi ja routa loppunut 3 viikkoa aikaisemmin kuin luuli. Joka talvi ei ole kaikki paikat jäätyneet ollenkaan tai ihan pinnasta vain. Tälläkin hetkellä on puuta sen verran levällään että ihan juuri ei saisi vielä kesä tulla :-/
-
https://www.youtube.com/watch?v=yVF4Z-rj5Kk#t=5.26875 (https://www.youtube.com/watch?v=yVF4Z-rj5Kk#t=5.26875)
Tällä videolla arunas on jo hiukan pinteessä ja aakkonen pörinästä päätellen antaa kaikkensa.
Miksi tuolla metässä ollaan tuohon aikaan?
Ei muuten ole tämän isännän aikaan raiteita meillä tehtykään.
Onkohan noissa maisemissa koskaan kunnon talvea ja routaa ? Vai onko vain keskikesällä kuiva kausi?
Muuten kyllä näyttää aika turhalta touhulta.. jos tuollaista harrastaa niin pitäisi olla sellainen kärry joka oikeasti vetää. Ja siihen telat.
On sitä joskus joutunut itsekin rypemään, toki vain pienessä määrin. Joskus on talvi ja routa loppunut 3 viikkoa aikaisemmin kuin luuli. Joka talvi ei ole kaikki paikat jäätyneet ollenkaan tai ihan pinnasta vain. Tälläkin hetkellä on puuta sen verran levällään että ihan juuri ei saisi vielä kesä tulla :-/
Olisi parempi tehdä noi hakkuut kesäaikaan, luulisi kuskiakin kyllästyttävän tuo jatkuva rypeminen. Fiksua touhua, kunnon pöllejä heitetty renkaiden eteen, ettei uppoa. Varmaan sahalla sitten tyytyväisiä. Kesla kyllä repi hyvin kantoa päreiksi, että voimaa löytyi. Sitten paras oli toi kun kärry kaatui, niin ei silti sellaista vahinkoa käynyt, että kourasta olisi tukit päässy pois missään vaiheessa.
-
https://www.youtube.com/watch?v=yVF4Z-rj5Kk#t=5.26875 (https://www.youtube.com/watch?v=yVF4Z-rj5Kk#t=5.26875)
Tällä videolla arunas on jo hiukan pinteessä ja aakkonen pörinästä päätellen antaa kaikkensa.
Miksi tuolla metässä ollaan tuohon aikaan?
Ei muuten ole tämän isännän aikaan raiteita meillä tehtykään.
Onkohan noissa maisemissa koskaan kunnon talvea ja routaa ? Vai onko vain keskikesällä kuiva kausi?
Muuten kyllä näyttää aika turhalta touhulta.. jos tuollaista harrastaa niin pitäisi olla sellainen kärry joka oikeasti vetää. Ja siihen telat.
On sitä joskus joutunut itsekin rypemään, toki vain pienessä määrin. Joskus on talvi ja routa loppunut 3 viikkoa aikaisemmin kuin luuli. Joka talvi ei ole kaikki paikat jäätyneet ollenkaan tai ihan pinnasta vain. Tälläkin hetkellä on puuta sen verran levällään että ihan juuri ei saisi vielä kesä tulla :-/
Olisi parempi tehdä noi hakkuut kesäaikaan, luulisi kuskiakin kyllästyttävän tuo jatkuva rypeminen. Fiksua touhua, kunnon pöllejä heitetty renkaiden eteen, ettei uppoa. Varmaan sahalla sitten tyytyväisiä. Kesla kyllä repi hyvin kantoa päreiksi, että voimaa löytyi. Sitten paras oli toi kun kärry kaatui, niin ei silti sellaista vahinkoa käynyt, että kourasta olisi tukit päässy pois missään vaiheessa.
saattaa painaakki tuo kuorma jonku verran kun kohtuukokosta koivua :) ;) :D ;D