Lajikkeen merkitys lienee jonkinmoinen. Olin tilaisuudessa, jossa viljanostaja esitteli heidän vastaanottamien näytteiden toksiinipitoisuuksien vaihtelua eri lajikkeilla. Oli niissä melkoisia eroja. Minua lämmitti erityisesti se, että Belinda oli pärjännyt hyvin. Ei ollut toksiinivapain, mutta keskikastin paremmalla puolella. Se on hyvä saavutus lajikkeen yleisyyteen nähden. Lajikkeen merkityksestä ollaan luonnollisesti hyvin vaiteliaita, jopa kiusaantuneita. Kysymyksessä on isot rahat kaupalle ja jalostajille. Kukapa uskaltaisi ostaa kaikkein toksiinipitoisinta lajiketta.
[/quote]

Belinda on ollut kyllä minullakin toksiinivapaata mutta tänä vuonna oli myös Riina kauraa ja siinä oli toksiini 2,5 joten meni rehuksi...
Kylmis, olit jossain viljanostajan tilaisuudessa jossa oli tietoa eri lajikkeiden toksiini-arvoista. Muistatko mitkä lajikkeet oli kaikkein puhtaimpia?

Lajikkeen merkitys lienee jonkinmoinen. Olin tilaisuudessa, jossa viljanostaja esitteli heidän vastaanottamien näytteiden toksiinipitoisuuksien vaihtelua eri lajikkeilla. Oli niissä melkoisia eroja. Minua lämmitti erityisesti se, että Belinda oli pärjännyt hyvin. Ei ollut toksiinivapain, mutta keskikastin paremmalla puolella. Se on hyvä saavutus lajikkeen yleisyyteen nähden. Lajikkeen merkityksestä ollaan luonnollisesti hyvin vaiteliaita, jopa kiusaantuneita. Kysymyksessä on isot rahat kaupalle ja jalostajille. Kukapa uskaltaisi ostaa kaikkein toksiinipitoisinta lajiketta.

Belinda on ollut kyllä minullakin toksiinivapaata mutta tänä vuonna oli myös Riina kauraa ja siinä oli toksiini 2,5 joten meni rehuksi...
Kylmis, olit jossain viljanostajan tilaisuudessa jossa oli tietoa eri lajikkeiden toksiini-arvoista. Muistatko mitkä lajikkeet oli kaikkein puhtaimpia?
[/quote]
En, koska olin ihan takarivissä. Luulin, että saan hommattua sen kalvon jälkikäteen meiliin, mutta sitä ei suostuttu laittamaan yleisempään jakoon. Jos olisin tiennyt sen esityksen aikana, niin olisin siirtynyt eteen.

"Neuvo2020 -blogi"-sivustolla Facebookissa on ainakin DON esiintyminen lajikkeittain Salossa -kalvoja.

Eemeli ja Marika 100% näytteistä DON alle 1,75, Belindalla yli 90% näytteistä alle 1,75.

"Neuvo2020 -blogi"-sivustolla Facebookissa on ainakin DON esiintyminen lajikkeittain Salossa -kalvoja.

Eemeli ja Marika 100% näytteistä DON alle 1,75, Belindalla yli 90% näytteistä alle 1,75.

Rupininjan mökkitalkoot ja syysohra-blogi?

Jååååå, fantsuu....


Eemelissä ja Steinarissa ei oo doneja ollu yli raja-arvojen.

"Neuvo2020 -blogi"-sivustolla Facebookissa on ainakin DON esiintyminen lajikkeittain Salossa -kalvoja.

Eemeli ja Marika 100% näytteistä DON alle 1,75, Belindalla yli 90% näytteistä alle 1,75.

Onko joku foorumilainen viljellyt Obelixia itäsuomessa ja millaisella menestyksellä? Ainakin nuo Salon DON arvot yhtä tuskaa katsoa, kun siemenet jo hankittu...

Koska fusarium - saastunta on kovasti vaihteleva jopa pellon korkeusaseman (kasteen ja usvan sijaintipaikkojen mukaan) , ei  lajikeluetteloa aivan yksiselitteisesti pitää DON-välttämisen ohjeena. Paikkakunta pitää ottaa huomioon, sillä punahomeiden esiintyvyys on voimakkaasti keskittynyt tietyille alueille Suomessa. Ja jos ja kun niillä alueilla viljellään enimmäkseen jotakin tiettyä lajiketta, se lajike saattaa saada "tahran" itseensä, osin ansiottomastikin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: 21420 - 18.02.17 - klo:20:25

"Neuvo2020 -blogi"-sivustolla Facebookissa on ainakin DON esiintyminen lajikkeittain Salossa -kalvoja.

Eemeli ja Marika 100% näytteistä DON alle 1,75, Belindalla yli 90% näytteistä alle 1,75.

Onko joku foorumilainen viljellyt Obelixia itäsuomessa ja millaisella menestyksellä? Ainakin nuo Salon DON arvot yhtä tuskaa katsoa, kun siemenet jo hankittu...

Saisko sen listan näkyville tänne. Rocky oli naapurilla puhtaita, mun mittari meni pohjaan. Belindassa vähemmän kun rocky Suorakylvö vehnän tai kauran jälkeen missä on edes vähän donnia on suuri todennäköistä että se siirtyy seuraavalle kasville


Vry.fi esite viimekesän okranäyttelystä.

Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?

Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?

Abb:n viljelijäillassa borealin edustaja sanoi oikeaksi ajankohdaksi kukinnan alun ja siitä 1-2 viikkoa eteenpäin,  eli ei ihan tolkuttoman pieni aikaikkuna kuitenkaan.
Tehosta senverran lausui että ei sillä kokonaan niitä saa häviämään mutta kyllä sen kokeiden mukaan pitäisi vaikuttaa alentavalla tavalla.

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.02.17 - klo:15:24

Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?

Abb:n viljelijäillassa borealin edustaja sanoi oikeaksi ajankohdaksi kukinnan alun ja siitä 1-2 viikkoa eteenpäin,  eli ei ihan tolkuttoman pieni aikaikkuna kuitenkaan.
Tehosta senverran lausui että ei sillä kokonaan niitä saa häviämään mutta kyllä sen kokeiden mukaan pitäisi vaikuttaa alentavalla tavalla.

Kunnollinen kyntö, että saa kaikki kasvijätteet piiloon auttaa varmaan. Ja viljelykiertoon jotain muutakin kuin viljaa. Rypsiä, rapsia, hernettä, härkää ym. välillä, että maa puhdistuu.

Lajikkeiden herkkyys yhden kesän perusteella vaihtelee varmaankin kasvuajankin mukaan. Aikainen voi kukintavaiheen sadekaudella olla ohittanut herkän vaiheen tai myöhäinen ei ole vielä ehtinytkään herkkään vaiheeseen.

Lainaus käyttäjältä: SKI - 19.02.17 - klo:17:02

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.02.17 - klo:15:24

Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?

Abb:n viljelijäillassa borealin edustaja sanoi oikeaksi ajankohdaksi kukinnan alun ja siitä 1-2 viikkoa eteenpäin,  eli ei ihan tolkuttoman pieni aikaikkuna kuitenkaan.
Tehosta senverran lausui että ei sillä kokonaan niitä saa häviämään mutta kyllä sen kokeiden mukaan pitäisi vaikuttaa alentavalla tavalla.

Kunnollinen kyntö, että saa kaikki kasvijätteet piiloon auttaa varmaan. Ja viljelykiertoon jotain muutakin kuin viljaa. Rypsiä, rapsia, hernettä, härkää ym. välillä, että maa puhdistuu.

Juuri näitä painotettiin, ensisijaisesti perusasiat kuntoon homeiden torjunnassa. Tautiaineilla oikeat annokset, jottei tulisi resistenssiä tautiaineille.

Lajikkeiden herkkyys yhden kesän perusteella vaihtelee varmaankin kasvuajankin mukaan. Aikainen voi kukintavaiheen sadekaudella olla ohittanut herkän vaiheen tai myöhäinen ei ole vielä ehtinytkään herkkään vaiheeseen.

Siksipä täällä lounaisessa Suomessa ei kaikkina vuosina punahomeita ole niin paljon kuin sisämaassa päin; aikainen kylvömahdollisuus ja tuulisuus kukkimisen aikoihin, usein myös järjetön kesän kuivuus, vaikuttavat siihen, että jättisatoa on vaikea saada aikaiseksi, myös homeinen sato ehkä tällöin jää harvinaisemmaksi. Aikaisemmin mainitsemassani MTT:n raportissa oli asiasta kuva: kasteisuuden määrä "herkkänä aikana". Värikoodit yhyttävät jonkin verran myös DON ongelma-alueita viljanvastaanotossa, valitettavasti. Aivan lounaisin Suomi rannikon läheisyydessä näyttää pahemmalta kuin toteutunut, mutta siellä yleensä sademäärät ovat sisämaata alhaisemmat koko kesänä. Osatekijä siinäkin.


(MTT raportti 153)

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.02.17 - klo:19:04

Lainaus käyttäjältä: SKI - 19.02.17 - klo:17:02

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.02.17 - klo:15:24

Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?

Abb:n viljelijäillassa borealin edustaja sanoi oikeaksi ajankohdaksi kukinnan alun ja siitä 1-2 viikkoa eteenpäin,  eli ei ihan tolkuttoman pieni aikaikkuna kuitenkaan.
Tehosta senverran lausui että ei sillä kokonaan niitä saa häviämään mutta kyllä sen kokeiden mukaan pitäisi vaikuttaa alentavalla tavalla.

Kunnollinen kyntö, että saa kaikki kasvijätteet piiloon auttaa varmaan. Ja viljelykiertoon jotain muutakin kuin viljaa. Rypsiä, rapsia, hernettä, härkää ym. välillä, että maa puhdistuu.

Juuri näitä painotettiin, ensisijaisesti perusasiat kuntoon homeiden torjunnassa. Tautiaineilla oikeat annokset, jottei tulisi resistenssiä tautiaineille.

Harhaanjohtavaa mainontaa väittävät täppärit baarissa systeemin olevan, ainekauppialla kun kuulemma on salaliitto, että käytettäisiin mahdollisimman paljon annosta, tietenkin kaikki kalliit prosarot ja muut vain 1/4 annoksella rikkaruiskutusten ja hivenien yhteydessä. Paljon helpompaa, halvempaa, ja mieli ainakin on hyvä ja turvallinen, eikö.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKI - 19.02.17 - klo:19:40

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.02.17 - klo:19:04

Lainaus käyttäjältä: SKI - 19.02.17 - klo:17:02

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.02.17 - klo:15:24

Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?

Abb:n viljelijäillassa borealin edustaja sanoi oikeaksi ajankohdaksi kukinnan alun ja siitä 1-2 viikkoa eteenpäin,  eli ei ihan tolkuttoman pieni aikaikkuna kuitenkaan.
Tehosta senverran lausui että ei sillä kokonaan niitä saa häviämään mutta kyllä sen kokeiden mukaan pitäisi vaikuttaa alentavalla tavalla.

Kunnollinen kyntö, että saa kaikki kasvijätteet piiloon auttaa varmaan. Ja viljelykiertoon jotain muutakin kuin viljaa. Rypsiä, rapsia, hernettä, härkää ym. välillä, että maa puhdistuu.

Juuri näitä painotettiin, ensisijaisesti perusasiat kuntoon homeiden torjunnassa. Tautiaineilla oikeat annokset, jottei tulisi resistenssiä tautiaineille.

Harhaanjohtavaa mainontaa väittävät täppärit baarissa systeemin olevan, ainekauppialla kun kuulemma on salaliitto, että käytettäisiin mahdollisimman paljon annosta, tietenkin kaikki kalliit prosarot ja muut vain 1/4 annoksella rikkaruiskutusten ja hivenien yhteydessä. Paljon helpompaa, halvempaa, ja mieli ainakin on hyvä ja turvallinen, eikö.

-SS-

Tautiaineitakin pitäisi välillä vaihdella eri tehoaineryhmien välillä, eikö.