Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.02.17 - klo:20:54

Lainaus käyttäjältä: SKI - 19.02.17 - klo:19:40

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.02.17 - klo:19:04

Lainaus käyttäjältä: SKI - 19.02.17 - klo:17:02

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.02.17 - klo:15:24

Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?

Abb:n viljelijäillassa borealin edustaja sanoi oikeaksi ajankohdaksi kukinnan alun ja siitä 1-2 viikkoa eteenpäin,  eli ei ihan tolkuttoman pieni aikaikkuna kuitenkaan.
Tehosta senverran lausui että ei sillä kokonaan niitä saa häviämään mutta kyllä sen kokeiden mukaan pitäisi vaikuttaa alentavalla tavalla.

Kunnollinen kyntö, että saa kaikki kasvijätteet piiloon auttaa varmaan. Ja viljelykiertoon jotain muutakin kuin viljaa. Rypsiä, rapsia, hernettä, härkää ym. välillä, että maa puhdistuu.

Juuri näitä painotettiin, ensisijaisesti perusasiat kuntoon homeiden torjunnassa. Tautiaineilla oikeat annokset, jottei tulisi resistenssiä tautiaineille.

Harhaanjohtavaa mainontaa väittävät täppärit baarissa systeemin olevan, ainekauppialla kun kuulemma on salaliitto, että käytettäisiin mahdollisimman paljon annosta, tietenkin kaikki kalliit prosarot ja muut vain 1/4 annoksella rikkaruiskutusten ja hivenien yhteydessä. Paljon helpompaa, halvempaa, ja mieli ainakin on hyvä ja turvallinen, eikö.

-SS-

Tautiaineitakin pitäisi välillä vaihdella eri tehoaineryhmien välillä, eikö.

No ei tietenkään. rekkakuorma prosasuojelu.fi  kopioainetta koko kylälle ja sillä mennään viisi vuotta. 0,1 litraa /ha. Jooko.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.02.17 - klo:20:54

Lainaus käyttäjältä: SKI - 19.02.17 - klo:19:40

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.02.17 - klo:19:04

Lainaus käyttäjältä: SKI - 19.02.17 - klo:17:02

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.02.17 - klo:15:24

Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?

Abb:n viljelijäillassa borealin edustaja sanoi oikeaksi ajankohdaksi kukinnan alun ja siitä 1-2 viikkoa eteenpäin,  eli ei ihan tolkuttoman pieni aikaikkuna kuitenkaan.
Tehosta senverran lausui että ei sillä kokonaan niitä saa häviämään mutta kyllä sen kokeiden mukaan pitäisi vaikuttaa alentavalla tavalla.

Kunnollinen kyntö, että saa kaikki kasvijätteet piiloon auttaa varmaan. Ja viljelykiertoon jotain muutakin kuin viljaa. Rypsiä, rapsia, hernettä, härkää ym. välillä, että maa puhdistuu.

Juuri näitä painotettiin, ensisijaisesti perusasiat kuntoon homeiden torjunnassa. Tautiaineilla oikeat annokset, jottei tulisi resistenssiä tautiaineille.

Harhaanjohtavaa mainontaa väittävät täppärit baarissa systeemin olevan, ainekauppialla kun kuulemma on salaliitto, että käytettäisiin mahdollisimman paljon annosta, tietenkin kaikki kalliit prosarot ja muut vain 1/4 annoksella rikkaruiskutusten ja hivenien yhteydessä. Paljon helpompaa, halvempaa, ja mieli ainakin on hyvä ja turvallinen, eikö.

-SS-

Tautiaineitakin pitäisi välillä vaihdella eri tehoaineryhmien välillä, eikö.

Homeet kauralla siinämielessä ilmeisesti hankalia, että tehoavia tautiaineita taitaa olla aika vähän. Proline, prosaro, proline expert ja juventus, nuo kolme ensimmäistä taitaa olla melko samoja litkuja? Ja juventus sitten taas ilmeisesti aika heikkotehoinen. Siellä abb:n illassa sanoivat että esim suomessa ei juurikaan ole strobeille resistenssejä tauteja koska ei saa (eli ei pitäisi) käyttää niitä yksistään vaan seoskumppanin kansss jotta tulee tarpeeksi laaja tehoaineryhmä, mutta tässä tapauksessa sekin hankalaa kun moniakaan ei saa kukinnan aikana enää ruutata joskaan sitten muut tehoakkaan. Mutta tässä varmaankin astuu kehiin taas kunnollinen viljelykierto ja ainakin ainakin välillä kunnollinen kyntö jotta kasvijätteet peittyy.

Homeet kauralla siinämielessä ilmeisesti hankalia, että tehoavia tautiaineita taitaa olla aika vähän. Proline, prosaro, proline expert ja juventus, nuo kolme ensimmäistä taitaa olla melko samoja litkuja? Ja juventus sitten taas ilmeisesti aika heikkotehoinen. Siellä abb:n illassa sanoivat että esim suomessa ei juurikaan ole strobeille resistenssejä tauteja koska ei saa (eli ei pitäisi) käyttää niitä yksistään vaan seoskumppanin kansss jotta tulee tarpeeksi laaja tehoaineryhmä, mutta tässä tapauksessa sekin hankalaa kun moniakaan ei saa kukinnan aikana enää ruutata joskaan sitten muut tehoakkaan. Mutta tässä varmaankin astuu kehiin taas kunnollinen viljelykierto ja ainakin ainakin välillä kunnollinen kyntö jotta kasvijätteet peittyy.

Eikö toi juventuskin ole saman ryhmän litkua. Delaro ja Librax kait eri ryhmiä, mutta heikompitehoisia. Saako tollasta Librax-tautiainetta mistään muuten kuin oksennuslääkkeenä?

No ei tietenkään. rekkakuorma prosasuojelu.fi  kopioainetta koko kylälle ja sillä mennään viisi vuotta. 0,1 litraa /ha. Jooko.

-SS-

Ja sitten ruiskutetaan iltapäivän helteessä, sopivassa tuulenvireessä, keltaisilla viuhkasuuttimilla, 5-kilobarin paineella, 15-km/h nopeudella. Sitten kerätään kaikki vanhat purkkien jämät ja laitetaan sekaan vähän kustakin. Jookosta eiköstä?

Mun mielestäni Keskon kasvuohjelma suositteli myös 0,3l+0,3l annoksia comet prolle. Parempi olisi laittaa kunnolla jöötiä jos ylipäätään ruiskuttaa. Esim. vehnällä kausi on kuitenkin aika pitkä, tehot loppuu helposti pienillä annoksilla.

Jos kauraa puhdistaa kuivurissa kierrättämällä, niin onko
hyötyä laittaa viljaputkistoon seula. Johonkin kuivurimerkkiin
tuollainen kaiketi on valmiina. Vai oliko se akanaruuvi taijotain.

Eipä kaurakaan näytä olevan rahakasvi kaikkineen kikkailuineen ja homeineen.Huh.

Saako tollasta Librax-tautiainetta mistään muuten kuin oksennuslääkkeenä?

Itse itselleni vastaten ja yksinpuhuen totean että vähän on Libraxista juttua netssä.

Tuolla on sivulla 137 jotain.

https://www.k-maatalous.fi/globalassets/kuvastot/viljelyopas-2017_w.pdf

Eipä kaurakaan näytä olevan rahakasvi kaikkineen kikkailuineen ja homeineen.Huh.

Kaura on hyvä viljelykiertokasvi, mitenkään ihmeemmin kasvattamatta Ryhtikaurasta
tuli toistettavasti 4800-5100 kg/ha satoja. Rikkaruohot nutistuivat, ainoa isompi
kasvintuhooja kauralla on tuomikirva, tartuttamansa "punataudin" takia.

Huonoja puolia on kuivaus - ja varastotilan tarve, kärryjenlaidat voisi korottaa korkeammaksi mitä
puimuri ylettyy. Vilja-autot kaikki eivät saa lastatuksi täyttä lain sallimaa kuormaa.
Hukkakauraa on ikävä rinnakkaisviljellä viljelykauran kanssa.

-SS-

Sontasiionin nettiaviisissa oli tarinaa DONeista. Savonmaalla sitä oli isoissa määrin. Kirjotuksesta sai sen käsityksen että sertisiementä käytetään siellä päin runsaasti.

Voiko tästä nyt päätellä että sertissä leviää homeet kun kantasiemen on jo täyttä paskaa?

Sontasiionin nettiaviisissa oli tarinaa DONeista. Savonmaalla sitä oli isoissa määrin. Kirjotuksesta sai sen käsityksen että sertisiementä käytetään siellä päin runsaasti.

Voiko tästä nyt päätellä että sertissä leviää homeet kun kantasiemen on jo täyttä paskaa?

Voisi toivoa, mutta valitettavasti ennemminkin kyse on säätiloista viljan keri kasvuvaiheissa. Maakuntakohtaiset säät ja viljojen kehitysaste näiss säänvaiheissa sanelevat tartuntavaaran. Kyseinen alue on kesällä kuumempi ja ehkä kosteampikin kujin rannikkoalue, viileä kesän merituuli näyttää olevan yksi tartuntaa rajoittava tekijä, muuta parempaa selitystä ei vielä liene löydetty.

-SS-

Sontasiionin nettiaviisissa oli tarinaa DONeista. Savonmaalla sitä oli isoissa määrin. Kirjotuksesta sai sen käsityksen että sertisiementä käytetään siellä päin runsaasti.

Voiko tästä nyt päätellä että sertissä leviää homeet kun kantasiemen on jo täyttä paskaa?

Voi päätellä, ainakin jos multa kysytään. TOS-Belindaa kylvetty meillä jo yli 10-vuotta samasta siemenerästä lisätyllä ja DON-arvo oli taas lähes pyöreä 0 kaikissa neljässä viime syksyn kaurarekallisessa. En ymmärrä miten se serti muka olisi parempaa kuin oma rankasti lajiteltu ja huolella siemenkäyttöön viljelty erä? Viimeksi ostin sertiä kai 2008, sekin oli huono lajike ja poistin käytöstä ja lisäksi oli kaurassa vehnää melko hyvin seassa. Sen jälkeen olen hankkinut "harmaata" ohran ja vehnän siementä naapureilta kun olen itse ne viljelykset nähnyt ja sadon laadun todennut ja hyvin on nekin kasvaneet niin sadon kuin laadun osalta. 

Kai tuohon kauran don- arvon mittaukseen on jokin "teeseitse" menetelmä.
Kuka kertoo miten tehdään. häh