Luomu eläin säännöissä on poikkeuksia, jotka katsotaan parantavan eläinten hyvivointia, ja aiheuttavan lisäkustannuksia.

Eläintiloilla on aina poikkeuksia, että tukia pitää saada enempi!

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 09.05.17 - klo:16:35

Luomu eläin säännöissä on poikkeuksia, jotka katsotaan parantavan eläinten hyvivointia, ja aiheuttavan lisäkustannuksia.

Eläintiloilla on aina poikkeuksia, että tukia pitää saada enempi!

Nuissa eläintuissa on LUOMUSSA oma laskenta kaavansa eläinmäärästä suhteessa peltoon.

niko kun vuokraa jostain vähän eläinyksiköitä oman tiltunsa alle niin kuuluu aikamoinen PLING! se on 200 000 € pelkästä siitä riemusta että tiltun alla on elukoita ja tila on kotieläintila luomussa. no vähän joutuu extrapaperia täyttämään mut tolla rahalla ne voinee ulkoistaa ammattilaisille. tukiero perusviljatilalta luomukotieläintilaan olisi ahlqvistilla n. 400 k€. kannattaa varmasti, luomu sopii hyvin isoille pinta-aloille. hukkakaurasta ei puhuta missään, sen luulisi olevan suurin ongelma.

Asiasta en mitään tiedä mutta eikös 1400 ha tarvita vähän enemmän kuin vähän eläinyksiköitä.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 09.05.17 - klo:13:22

niko kun vuokraa jostain vähän eläinyksiköitä oman tiltunsa alle niin kuuluu aikamoinen PLING! se on 200 000 € pelkästä siitä riemusta että tiltun alla on elukoita ja tila on kotieläintila luomussa. no vähän joutuu extrapaperia täyttämään mut tolla rahalla ne voinee ulkoistaa ammattilaisille. tukiero perusviljatilalta luomukotieläintilaan olisi ahlqvistilla n. 400 k€. kannattaa varmasti, luomu sopii hyvin isoille pinta-aloille. hukkakaurasta ei puhuta missään, sen luulisi olevan suurin ongelma.

Asiasta en mitään tiedä mutta eikös 1400 ha tarvita vähän enemmän kuin vähän eläinyksiköitä.

Jos ostais vaikka puoli bull stoppia?

niko kun vuokraa jostain vähän eläinyksiköitä oman tiltunsa alle niin kuuluu aikamoinen PLING! se on 200 000 € pelkästä siitä riemusta että tiltun alla on elukoita ja tila on kotieläintila luomussa. no vähän joutuu extrapaperia täyttämään mut tolla rahalla ne voinee ulkoistaa ammattilaisille. tukiero perusviljatilalta luomukotieläintilaan olisi ahlqvistilla n. 400 k€. kannattaa varmasti, luomu sopii hyvin isoille pinta-aloille. hukkakaurasta ei puhuta missään, sen luulisi olevan suurin ongelma.

kotieläintilaksi kun rekistöröityy ja eläimet omalla tontilla,ni mikäs siinä.
Muuten ei onnistu.

Jos nyt aletaan perustamaan nurmia niin mikä vilja suojaviljaksi olisi sopivin? Ajattelin kokeilla kaikkia (vehnä, ohra, kaura). Onko suojaviljan kylvötiheyttä syytä laskea esim. 10-20% vähemmän siementä? Kauralla tuolla siemenmäärän laskulla on kai kaikkein vähiten merkitystä satoon? Entä muilla? Entäs suojaviljan lannoitus, uskaltaako pussitavaraa antaa normaalisti? Entäs kasvinsuojelu? Vai olisiko parempi torjua rikat ja kylvää apilapitoinen nurmi vasta viljan oraille? Ja savi alueella ollaan, kun silläkin on kaiketi merkitystä. Itsellä kun ei nurmenkylvöistä ole muuta kokemusta kuin mitä nyt pihanurmikoita on tullut kylvettyä.

Jos nyt aletaan perustamaan nurmia niin mikä vilja suojaviljaksi olisi sopivin? Ajattelin kokeilla kaikkia (vehnä, ohra, kaura). Onko suojaviljan kylvötiheyttä syytä laskea esim. 10-20% vähemmän siementä? Kauralla tuolla siemenmäärän laskulla on kai kaikkein vähiten merkitystä satoon? Entä muilla? Entäs suojaviljan lannoitus, uskaltaako pussitavaraa antaa normaalisti? Entäs kasvinsuojelu? Vai olisiko parempi torjua rikat ja kylvää apilapitoinen nurmi vasta viljan oraille? Ja savi alueella ollaan, kun silläkin on kaiketi merkitystä. Itsellä kun ei nurmenkylvöistä ole muuta kokemusta kuin mitä nyt pihanurmikoita on tullut kylvettyä.

Riippuu mikä on nurmen tarkoitus. Pelkästään jos viherlannoitus, niin kevät viljalla ei väliä. Tai voi se olla syysviljakin. Olet vain puinin jälkeen kylvänyt sen syksyllä sitten. Sitten jos taas pitäisi hyvä sato kerätä, niin kokoviljasäilörehu on paras.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.05.17 - klo:07:26

Jos nyt aletaan perustamaan nurmia niin mikä vilja suojaviljaksi olisi sopivin? Ajattelin kokeilla kaikkia (vehnä, ohra, kaura). Onko suojaviljan kylvötiheyttä syytä laskea esim. 10-20% vähemmän siementä? Kauralla tuolla siemenmäärän laskulla on kai kaikkein vähiten merkitystä satoon? Entä muilla? Entäs suojaviljan lannoitus, uskaltaako pussitavaraa antaa normaalisti? Entäs kasvinsuojelu? Vai olisiko parempi torjua rikat ja kylvää apilapitoinen nurmi vasta viljan oraille? Ja savi alueella ollaan, kun silläkin on kaiketi merkitystä. Itsellä kun ei nurmenkylvöistä ole muuta kokemusta kuin mitä nyt pihanurmikoita on tullut kylvettyä.

Riippuu mikä on nurmen tarkoitus. Pelkästään jos viherlannoitus, niin kevät viljalla ei väliä. Tai voi se olla syysviljakin. Olet vain puinin jälkeen kylvänyt sen syksyllä sitten. Sitten jos taas pitäisi hyvä sato kerätä, niin kokoviljasäilörehu on paras.

Niin siis nurmen tarkoitus on jäädä lohkolle 2-3 vuodeksi parantamaan maata ja keräämään typpeä. Luomuun siirtymistä tässä siis valmistellaan.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.05.17 - klo:07:32

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.05.17 - klo:07:26

Jos nyt aletaan perustamaan nurmia niin mikä vilja suojaviljaksi olisi sopivin? Ajattelin kokeilla kaikkia (vehnä, ohra, kaura). Onko suojaviljan kylvötiheyttä syytä laskea esim. 10-20% vähemmän siementä? Kauralla tuolla siemenmäärän laskulla on kai kaikkein vähiten merkitystä satoon? Entä muilla? Entäs suojaviljan lannoitus, uskaltaako pussitavaraa antaa normaalisti? Entäs kasvinsuojelu? Vai olisiko parempi torjua rikat ja kylvää apilapitoinen nurmi vasta viljan oraille? Ja savi alueella ollaan, kun silläkin on kaiketi merkitystä. Itsellä kun ei nurmenkylvöistä ole muuta kokemusta kuin mitä nyt pihanurmikoita on tullut kylvettyä.

Riippuu mikä on nurmen tarkoitus. Pelkästään jos viherlannoitus, niin kevät viljalla ei väliä. Tai voi se olla syysviljakin. Olet vain puinin jälkeen kylvänyt sen syksyllä sitten. Sitten jos taas pitäisi hyvä sato kerätä, niin kokoviljasäilörehu on paras.

Niin siis nurmen tarkoitus on jäädä lohkolle 2-3 vuodeksi parantamaan maata ja keräämään typpeä. Luomuun siirtymistä tässä siis valmistellaan.

Aikainen ohra aikaisin kylvettynä ehkä paras. Ehtii nurmi vahvistua ennen talvea. Toinen voisi olla syysvehnä. Siihen nurmi joko kylvön yhteydessä tai kesällä rikkaharauksen yhteydessä. Apila on arvoitus miten myöhään kylvettynä onnistuu. Myöhäset lajikeet on sitten huonoimpia, nurmi ei tahdo ehtiä valmistautua talveen. Kylvötiheydellä ei niin väliä oman kokemuksen mukaan.

Viime vuonna, epäonnistuneen syysrypsin talvehtimisen jälkeen kylvin toukokuun alussa rypsilohkoon pelkän VLN (timokki-apila) seoksen ja jyräys päälle kun  ei tosiaankaan huvittanut alkaa uudelleen muokkaamaan ja viljalle kylvään.
Pitkään kesti itäminen kun kärvisteli viime kevään kuivuudessa mutta elokuussa oli jo tosi vahva apila..Tämä siis kymen savilla..
   
Nyt olis tarkoitus perustaa pieni nurmilohko suojaviljaan (sv= vanhat siemensäkinpohjat yms.) ja heinänkuun alkupuolella suojavilja murskalla alas...

 

Savimaista ei kokemusta, mutta kauralle ja ohralle (molemmat olleet melkein aikaisemmasta päästä) kylvänyt samaan aikaan normitiheydellä viljan, lannoitus normaalisti, kasvinsuojeluun joutunut valitsemaan sellaisia aineita, että apilikko ei ota itteensa ja korrensääteet sellaiset, että kestää ruiskuttaa mahdollisesti rikka-aineiden kanssa, kun rikan torjunta yleensä myöhästyy apilikon vuoksi. KHt ja HHt maissa, kun tarkoituksena ollut vain maanparannusnurmi, niin piensiemen määrä menee aika vähällä, mut savilla tod.näköisesti joutuu käyttämään isompaa määrää. Kannattaa panostaa, että kasvusto pysyy pystyssä, kun syksystä ei tiedä millainen on puintisää ja aikaisemmilla lajeilla tod.näköisesti pääsee parempiin olosuhteisiin puimaan ja puinnin jälkeen nurmelle jää aikaa paremmin valmistautua talveen.

Mitäs näitä rikka-aineita on jotka eivät tapa apilaa? Itselle ei tule mieleen kuin basagran, joka on sika kallista.

Mitäs näitä rikka-aineita on jotka eivät tapa apilaa? Itselle ei tule mieleen kuin basagran, joka on sika kallista.

Takuuta en anna, mutta T-50/express ei ainakaan meillä päin tappanut apilaa. Sitten oli joku aine mikä tappaa voikukan, muttei muuta. En vain muista nimeä tähän hätään. Sen jäljiltä ei muistaakseni saanut pehkuja kerätä.

Riippuu millainen pöheikkö siellä kasvaa muuta kuin nurmea/viljaa. Mut kuten T II mainitsi, niin express sx ja lisänä seokseen esim mcpa käy apilikoille. Pohjavesialueet laittaa omat haasteensa linimenttien käyttöön.
Viljelykierto ollut sellainen et viljat menee halvimmilla rikka-aineilla, niin ei paljoa kokemusta noista pro täppärin linimenteistä. Vähän kun kattelee mitä rikkoja lohkoilla ollut ja sitte ehtii suojaviljoille, joissa apila mukana aineet ja vielä kattelee löytyykö seoskumppaneita. Vaatii vähän perselihasta istua kontuurissa suunnitella kokonaisuus kasaan, kun tod.näköisesti käytät eri aineita osittain ja rytmitystä ruiskutuksille puhtailla viljoilla.

Riippuu millainen pöheikkö siellä kasvaa muuta kuin nurmea/viljaa. Mut kuten T II mainitsi, niin express sx ja lisänä seokseen esim mcpa käy apilikoille. Pohjavesialueet laittaa omat haasteensa linimenttien käyttöön.
Viljelykierto ollut sellainen et viljat menee halvimmilla rikka-aineilla, niin ei paljoa kokemusta noista pro täppärin linimenteistä. Vähän kun kattelee mitä rikkoja lohkoilla ollut ja sitte ehtii suojaviljoille, joissa apila mukana aineet ja vielä kattelee löytyykö seoskumppaneita. Vaatii vähän perselihasta istua kontuurissa suunnitella kokonaisuus kasaan, kun tod.näköisesti käytät eri aineita osittain ja rytmitystä ruiskutuksille puhtailla viljoilla.

Joo. Se oli tuo mcpa.