Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ja101 - 12.02.17 - klo:08:08

Otsikko: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 12.02.17 - klo:08:08
Viime kasvukaudella pyöri tälläinen aihe ja silloin siihen ei oikein kukaan ehtinyt paneutua, en minä eikä kukaan luomuilijakaan.
Mutta katsotaan josko nyt saataisiin keskustelua aikaan. Laskeskelin tuolloin nopeasti, että omalla kohdalla on aivan sama kummalla tavalla viljelen, tulos on aivan sama. Syy tähän voi löytyä siitä, että jouduin liian paljon arpomaan tietoja luomupuolelle. Josko joku voisi hieman valoittaa toteutuneita tapauksia luomusta tai muuten askarruttaneita asioita.

Onko oikein, jos laskee 2 latausvuotta ja 3 satovuotta? Vai pystyykö satovuosien määrää lisäämään jos käytössä on lantaa? Ymmärrän tietysti, että tästä voidaan joustaa suuntaan tai toiseen, mutta yleisesti olen kuullut puhuttavan 5 vuoden kierrosta.

Entä satotasot vs. tavanomainen? Jos tavanomaisesti viljellen tulee 4-5 tn satoja läpi talon niin millainen satotaso voidaan laskea luomulla saavutettavan? Ja jos sitä lantaa on taas käytettävissä? Itse käytin laskennassa 3 tn satoa.

Entäs sitten se luomutuotteista saatava hinta ja laatu? Tällä hetkellä ero tavanomaiseen hinnassa on kaiketi poikkeuksellisen suuri, mutta mikä on sellainen keskiarvo? Kaikkea satoahan ei varmasti saa myytyä elintarvikkeeksi vaan osa menee rehuksi alhaisemmalla hinnalla? Taisin käyttää hintana 250e/tn, joka voi tällä hetkellä olla hieman alhainen.

Laskennassa en ottanut huomioon konetyön osuutta joita luulisin luomussa olevan enemmän verrattuna nykyseen mahdollisimman paljon suorakylväen ja vain tarpeelliset ruiskutukset tehden? Apulannat ja kasvinsuojeluaineet vähensin tietysti laskennasta.

Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 12.02.17 - klo:09:04
Viime kasvukaudella pyöri tälläinen aihe ja silloin siihen ei oikein kukaan ehtinyt paneutua, en minä eikä kukaan luomuilijakaan.
Mutta katsotaan josko nyt saataisiin keskustelua aikaan. Laskeskelin tuolloin nopeasti, että omalla kohdalla on aivan sama kummalla tavalla viljelen, tulos on aivan sama. Syy tähän voi löytyä siitä, että jouduin liian paljon arpomaan tietoja luomupuolelle. Josko joku voisi hieman valoittaa toteutuneita tapauksia luomusta tai muuten askarruttaneita asioita.

Onko oikein, jos laskee 2 latausvuotta ja 3 satovuotta? Vai pystyykö satovuosien määrää lisäämään jos käytössä on lantaa? Ymmärrän tietysti, että tästä voidaan joustaa suuntaan tai toiseen, mutta yleisesti olen kuullut puhuttavan 5 vuoden kierrosta.

Entä satotasot vs. tavanomainen? Jos tavanomaisesti viljellen tulee 4-5 tn satoja läpi talon niin millainen satotaso voidaan laskea luomulla saavutettavan? Ja jos sitä lantaa on taas käytettävissä? Itse käytin laskennassa 3 tn satoa.

Entäs sitten se luomutuotteista saatava hinta ja laatu? Tällä hetkellä ero tavanomaiseen hinnassa on kaiketi poikkeuksellisen suuri, mutta mikä on sellainen keskiarvo? Kaikkea satoahan ei varmasti saa myytyä elintarvikkeeksi vaan osa menee rehuksi alhaisemmalla hinnalla? Taisin käyttää hintana 250e/tn, joka voi tällä hetkellä olla hieman alhainen.

Laskennassa en ottanut huomioon konetyön osuutta joita luulisin luomussa olevan enemmän verrattuna nykyseen mahdollisimman paljon suorakylväen ja vain tarpeelliset ruiskutukset tehden? Apulannat ja kasvinsuojeluaineet vähensin tietysti laskennasta.

Liian pieni satotaso.

Siniseen nähden utopistinen satotaso luomussa.

1000-1500kg luomussa, 2000kg/ha huippusato läpi koko pinta-alan, edellyttää että kasvukausi täydellinen.

Kannattavuutta kannattaa tarkastella mieluumin tukien muodossa eikä sadon, siis luomussa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: montöör - 12.02.17 - klo:10:37
Voiko tuohon luomuun siirtyä kesken tukikauden. Pienelle
tilalle luomu on kaiketi ainoa mahdollisuus jatkaa viljelyä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Johannes Kostaja - 12.02.17 - klo:10:53
Voiko tuohon luomuun siirtyä kesken tukikauden. Pienelle
tilalle luomu on kaiketi ainoa mahdollisuus jatkaa viljelyä.

 Joskus on tainnut olla hieman rajoituksia, vai oliko ne luomutilojen uusille lohkoille, mutta ellei hallinto erikseen kiellä niin kyllä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: tolasvw - 12.02.17 - klo:11:23
Itselläkin luomu kurssin käynti vielä 2 päivää kesken. Eri luomu tiloilta olen yrittänyt saada vatauksia millainen heidän keski ha tukensa on ollut viime vuonna. Itsellä kotieläin tila ja peltotuet 759 euroa / ha 15% itämeren pelastus heinää, 10% hernettä, 45% kuminaa , loput kevät / syys vehnää.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: JD6630 - 12.02.17 - klo:13:10
Luomun kannattavuus riippuu erittäin paljon myös alueen peltojen hintatasosta. Jos saat haalittua halpaa peltoa ja vuokrapeltoa, niin voit kasvattaa pinta-alaa ja tukipottia nykyisillä resursseilla paljon enemmän kuin tavanomaisessa.

Luomussa pitää saada paskaa ja viljellä typensitojakasveja, siis hernettä ja härkäpapua yms.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Larppa - 12.02.17 - klo:13:42
Ilman sontaa/lihaluujauhoa tai muuta "ulkopuolista" ravinnelähdettä ei tahdo homma toimia. Näin siis ainakin meillä kävi savimailla kun likemmäs parikymmentä vuotta luomuiltiin. Pelkällä apilalla, pavuilla ja herneillä ei tahdo ravinteet riittää. Toki jossain kukkamullassa toimii joka nyt kasvaa aina, satoi tai paistoi.

Oikeinkin kannattava tuotantosuunta jos vaan sadot kohdillaan. Kannattavaa varmasti myös tukienkalastelunäennäisluomuilu mutta eri juttu sitten antaako ammattiylpeys tällaiseen pelleilyyn "luvan". Ja eikös tuo tarkastus/valvontakoneistokin aja hommaa siihen suuntaan että nuo tukien kalastelijat jäisi juolavehnäpeltoineen pois ja hommaa alkaisi hoitaa enemmän ne jotka luomun oikeasti osaa!!! Tämä erittäin hyvä juttu!!!
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 12.02.17 - klo:16:03
Tuolla minulla oli jo aika pitkälti vastauksia omalta osaltani asiaan:

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=71438.60

Mutta vielä:
Perus viljelykierto on kyllä 5 vuotta. Se on toimiva kierto varsinkin jos ei lisälannoitusta ole riittävästi tarjolla. Lisäksi noista satovuosista olisi keskimmäisen hyvä olla palkokasvia, eli härkäpapua tai hernettä, joilla saa taas typpeä ladattua maahan. Palkokasveilla on kohtalainen kysyntä luomuna tällä hetkellä. Kuitenkin olen tutustunut myös erilaisiinkin kiertoihin. 1 nurmi ja 2 satokasvia on yksi toteutettava vaihtoehto. Myös 1 nurmi, 3 satokasvia olen kuullut toteutetun. Tuo peruskierto toiminee suunnilleen kaikkialla viljatiloilla, muut kierrot olisi varmaan tutkittava lohkokohtaisesti.

Satotasotkin olivat tuolla toisaalla... Mutta Omat sadot suorakylväen ja vähillä ruiskutuksilla, eli samankaltaisilla menetelmillä kuin sinulla, olivat säistä riippuen tuolla 4 - 6 tonnin välillä/ha. Joskus sateisiin tai kuivuuteen putosi 3 tn tasolle. Luomuun siirryttyäni tosi vähällä ennakkovalmistautumisella ja ilman mitään lannoituksia putosi satotaso tuonne 2 tn tai jopa vähän alle tasolle. Kun sain ensimmäiset palkokasvivaiheet ohitettua, on satotaso ollut nouseva. Tällä hetkellä keskisadot ovat hieman alle 3 tn tasolla. Karjanlantaa on ollut käytettävissä hyvin vähän, n.10 % pinta-alalle. Siis lähes viherlannoituksilla on menty. Tällä hetkellä kaurojen keskisato oli viime vuonna 2700 tasolla, Härkäpapu juuri harmillisesti vähän alle 3 tn, ja mallasohralla 2200 kg. Karjanlanta varmasti parantaa tilannetta, ja jos kasvussa on nurmia tai palkokasveja, ei satotaso välttämättä romahda noin paljoa, kuin minulla.

Hintataso luomuviljoilla varsin hyvä tällä hetkellä, ja kaikesta päätellen jopa nousupaineitakin on. Viimeiset tarjoukset, joita minulle on tehty puhelimitse ovat rehuviljoillakin reilusti yli 300 €. Varsinkin rehuvehnästä on juuri nyt pulaa. Näkisin kuitenkin että hintataso on aika korkea, mutta tuskin kannattaa paljon alle 300 hintoja käyttää laskelmissa. Kuitenkin luomussa hintavaihtelut voivat olla suurempia, kuin kemiallisessa viljelyssä. Mutta näyttäähän sielläkin vaihtelut olevan tosi suuria. Luomussa saattaa olla, että jokin suuri vientikauppa menee jollekin muulle taholle, ja jonkin tuotteen hinta putoaa nopeasti. Pitää siis olla valmis reagoimaan tilanteisiin, eikä viljellä aina vain sitä samaa… Esimerkiksi mallasohran kohdalla kävi niin, että maailmalta tuli jokunen merkittävä luomumallastilaus, jolloin hinta nousi parissa vuodessa lähes tuplaksi. Toisaalta vehnän kohdalla kävi päinvastoin.

Laatuvaatimukset ovat luomuviljalla samat, kuin kemiallisesti viljellyilläkin. Jostain syystä luomuviljojen laaduissa ei kuitenkaan ole juuri ollut eroja kemiallisesti viljeltyihin. Hieman pienempiä jyväkokoja ja kohtalaisen selvästi vähemmän don-toksiineja. Toki niitäkin on ollut. Siihen viljelykierto on tehokas vastalääke ja luomussa viljelykierto toteutuu paremmin, kuin yleensä kemiallisessa viljelyssä käytetään. Sileeäkin voisi kiertoja tehostaa.

Konekustannukset ovatkin sitten kiinnostavia. Kuten edellä mainitsin, minun lähtökohtani ovat varsin samanlaiset kuin sinulla. Suorakylvö ja mahdollisimman vähän ruiskutuksia. Kyllä konetyön määrä siinä lisääntyy. Toisaalta vähemmän kuin luulisi. Nurmet viljelykierrossa vaativat niittoja, mutta syys- ja kevätmuokkauksia ei tehdä koko alalle. Minulla konetyön määrä koko vuoden ajalta lisääntyi n. 30 %. Iis mahdollisimman vähäisestä konetyöstä luomun perusmuokkauksiin. Konekustannuksii luonnollisesti vaikuttaa paljon myös se, että kuinka paljon tuli hävitettyä vanhoja muokkauskoneita suorakylvöön siirtymisen yhteydessä. Minä tulin ne säilyttääkseni, joten niittokone ja vanha kylvökone jäivät ainoiksi hankinnoiksi luomuun siirtymisen yhteydessä.

Suorakylvö aiheutti minulle ankaran pettymyksen vasta jälkikäteen. Minä uskoin, että suorakylvö tekee maan rakenteelle paljon hyvää. Ja se piti paikkansa mutta vain n. 10 cm paksuudelta pinnasta. Meidän maalajimme He ja HeS, ovat luonteeltaan kuorettuvia. Siis syvältäkin, ei vain pinnasta. Maat, joiden luulin olevan hyvärakenteisia, osoittautuivat koviksi ja juurille vaikeiksi läpäistä. Tämä onkin varmaan syy siihen, että satotasoni putosivat odotettua enemmän. Nyt viiden vuoden jälkeen alkavat maat olla kunnossa jo n. 20 cm paksuudelta, ja se näkyy paranevissa sadoissa.

Lannoitusmahdollisuuksissa me täällä kaakkois-Suomessa olemme erityisen hyvässä asemassa. Erilaisia luomuun soveltuvia lannoitteita on saatavilla varsin hyvin.

Neuvo2020 tukea kannattaa hyödyntää laskelmissa ja paperitöissä. Ilmaista apua! Täällä kaakossakin on osaavia neuvojia alueella sekä Proagriassa että yksityisellä puolella.

Tulipa pitkä juttu. Huh.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 12.02.17 - klo:16:13
Voiko tuohon luomuun siirtyä kesken tukikauden. Pienelle
tilalle luomu on kaiketi ainoa mahdollisuus jatkaa viljelyä.

Tukikausi ei vaikuta ainakaan enää luomuun hakeutumiseen. Kun kurssi on käyty, tulee paperit jättää olikohan 15.5 mennessä ja valvontaan hakeuduttava 30.4 mennessä. Ensimmäinen sitoumuskausi on 5 vuotta, ja sen jälkeen jatkuu vuosittain. Tämä on sääntö tällä hetkellä.

Neuvo 2020 rahaa saa käyttää luomuun siirtymisen selvittämiseen. Proagrian  neuvojaa tai paikallista neuvojaa voi ja kannattaa käyttää hyväkseen laskelmissa ja suunnittelussa sekä hakemuksen paperitöissä. Paperia pitää tehdä aika paljon ja niiden tulee olla täsmälliset, joten apua kannattaa pyytää. Lasku tulee vain ALV osalta, ja sen saa siis vähentää seuraavan alv-ilmoituksen yhteydessä kokonaan. Siis ilmaista apua! Isotkin miettivät uusia toimia ja tutkivat luomua:

https://www.proagria.fi/sisalto/ostopalveluna-huolenpitoa-7891
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Käyttäjätunnus - 12.02.17 - klo:16:48
Olikose luomussa myös joku siirtymävaihe, vai pystyykö heti hyppäämään täysin luomuun täysine tutkineen?
Entä luomuviljelyn konekanta? Tarvitaanko jotain erikoishärpäkkeitä, kuten rikkaäestä ym. Itse jos siirtyisin luomuun, niin ainakin jonkinlainen niittokone/kesantomurskain pitäisi hommata.

Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 12.02.17 - klo:17:17
Olikose luomussa myös joku siirtymävaihe, vai pystyykö heti hyppäämään täysin luomuun täysine tutkineen?
Entä luomuviljelyn konekanta? Tarvitaanko jotain erikoishärpäkkeitä, kuten rikkaäestä ym. Itse jos siirtyisin luomuun, niin ainakin jonkinlainen niittokone/kesantomurskain pitäisi hommata.

Siirtymävaihe on tuotteille. Siis ensimmäisen vuoden tuotteita saa käyttää luomusiemeniksi, Toisen vuoden valkuaiskasveja saa sekoittaa luomurehuun olikohan 30 %. Vasta kolmannen vuoden satoa saa myydä luomuna. Jos on mahdollista aloittaa heti siemenviljelijänä, voi saada heti 1 siirtymävuonna kemiallista tuotantoa parempaa hintaa viljoistakin. Ei kuitenkaan ihan luomuhintoja.

Luomutuki alkaa heti siirtymävuodesta. Tosin se on viljatiloilla vain 160 €/ha, joten korvaa sellaisen 1000 kg vehnää nykyhinnoin. Luomun tuottavuus perustuu kustannussäästöihin ja ainakin toistaiseksi hyviin tuottajahintoihin.

Koneina normaalit perusmuokkauskoneet menevät hyvin. Äes, kultivaattori, kyntöauratkin olisi ihan hyvä. Tietysti kylvökone. Rikkaäestä itselläni ei ole. Vanha verkkoäes nurkista löytyi, ja ajattelin sitä kokeilla ensi kesänä. Mikään välttämättömyys rikkaäes ei ole. Tai riippuu kyllä maalajeista. Multamailla voisi olla hyvä. Siellä aion itse kokeilla verkkoäestä. Niittokone on hyvä kapine nurmien kaatoon. Kesantomurskain on seissyt hallissa sen hankinnan jälkeen. Kevyt vetää ja tosi nopea. Oma 3 m kone suoriutuu sellaisesta 3 - 4 ha tunnissa hyvillä lohkoilla.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 13.02.17 - klo:07:15
Viime kasvukaudella pyöri tälläinen aihe ja silloin siihen ei oikein kukaan ehtinyt paneutua, en minä eikä kukaan luomuilijakaan.
Mutta katsotaan josko nyt saataisiin keskustelua aikaan. Laskeskelin tuolloin nopeasti, että omalla kohdalla on aivan sama kummalla tavalla viljelen, tulos on aivan sama. Syy tähän voi löytyä siitä, että jouduin liian paljon arpomaan tietoja luomupuolelle. Josko joku voisi hieman valoittaa toteutuneita tapauksia luomusta tai muuten askarruttaneita asioita.

Onko oikein, jos laskee 2 latausvuotta ja 3 satovuotta? Vai pystyykö satovuosien määrää lisäämään jos käytössä on lantaa? Ymmärrän tietysti, että tästä voidaan joustaa suuntaan tai toiseen, mutta yleisesti olen kuullut puhuttavan 5 vuoden kierrosta.

Entä satotasot vs. tavanomainen? Jos tavanomaisesti viljellen tulee 4-5 tn satoja läpi talon niin millainen satotaso voidaan laskea luomulla saavutettavan? Ja jos sitä lantaa on taas käytettävissä? Itse käytin laskennassa 3 tn satoa.

Entäs sitten se luomutuotteista saatava hinta ja laatu? Tällä hetkellä ero tavanomaiseen hinnassa on kaiketi poikkeuksellisen suuri, mutta mikä on sellainen keskiarvo? Kaikkea satoahan ei varmasti saa myytyä elintarvikkeeksi vaan osa menee rehuksi alhaisemmalla hinnalla? Taisin käyttää hintana 250e/tn, joka voi tällä hetkellä olla hieman alhainen.

Laskennassa en ottanut huomioon konetyön osuutta joita luulisin luomussa olevan enemmän verrattuna nykyseen mahdollisimman paljon suorakylväen ja vain tarpeelliset ruiskutukset tehden? Apulannat ja kasvinsuojeluaineet vähensin tietysti laskennasta.

Liian pieni satotaso.

Siniseen nähden utopistinen satotaso luomussa.

1000-1500kg luomussa, 2000kg/ha huippusato läpi koko pinta-alan, edellyttää että kasvukausi täydellinen.

Kannattavuutta kannattaa tarkastella mieluumin tukien muodossa eikä sadon, siis luomussa.

Ainahan se sato on liian pieni. Eipä niitä huippusatoja saada kuin agronetissä ja lehtien satokisoissa :D
Tuo satotaso nyt oli viime vuonna.

Luomun satotason perusteena käytin sellaisia tilanteita, kun on tullut viljeltyä joskus pelkällä lannanvoimalla ja rikkaruiskutuksella ja on sieltäkin se 3 tn sato tullut.

160e luomutuki hehtaarille ei vielä ihmeitä kannattavuudelle tee. Vaikka lannoite ja kasvinsuojeluaineet jätetään pois, niin ei silti olla kuin reilu 300e plussalla.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 13.02.17 - klo:07:19

160e luomutuki hehtaarille ei vielä ihmeitä kannattavuudelle tee. Vaikka lannoite ja kasvinsuojeluaineet jätetään pois, niin ei silti olla kuin reilu 300e plussalla.

Mutta pitää ottaa huomioon, että sen 160 € ja muut tuet saa myös ei-viljeltäville osille tilaa. Jos lähtee tavoittelemaan mahdollisimman monen vuoden viljelykasviosuutta kierrossa, lähtee vikapoluille. Maan köyhtymistä ja lisäravinteiden tarvetta voi estää sitten, että siitä ei poisteta satoa liian monena vuotena.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 13.02.17 - klo:07:29
Sadan hehtaarisn tilalla luomulisä on 16000 euroa. Sitten 30 ha:lta vaikka 40 tonnia luomuruista, hinta 12000 euroa. Muut tuet 40-50000 Siinäpä semmoiselle luomuparralle vuoden tulo. Koneet riittävät 30-40 ha:n tyyppiset, eikä kuivaamossa tarvita ihan uusinta tekniikkaa. Kulujen jälkeen jää hyvinkin parin palkansaajan tulotaso, ja metsässä sekä naapurustossa vaikka  mökkitalkkarihommaan riittää kasvukauden ulkopuolinen aika.

Latausniityt eivät ole katovuosille alttiita.

Näin sivusta katsottuna tuollainen strategia on ollut toimiva. Jos peltoalaa on vaikkapa puolet esimerkistä, silloin väkisin päkistetään sitä myyntikasvia enempi ja käytetään kalliita erikoismenetelmiä, ja voipi tulla suurempia riskejä viljelyelämään. Jos peltoa on 1000 ha, silloin omat myllyt ja omat tuotebrändit vievät omistajansa miljonääriluokkaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: koivikko - 13.02.17 - klo:09:36
Oon ollu luomussa 7 vuotta.Ei tällä hetkellä ole takaisin paluuta. Kannattavuus on noussut n.25% ja työt ovat vähentyneet n.25%. Saatikka ei tarvii olla niin isoa konekantaa kuin jos olis joka hehtaari viljeltyä. Töihin sen verran että käytän puitavilla kasveilla saman ajan kuin taviksena, mutta 40% viherlannoituksena olevilla pelloilla käytän aikaa alle tunnin per vuosi. Satotasoista viime vuosi ei ollut hyvä mutta tyytyväinen saa olla. Kaura 3,3t/ha, speltti 2,7 t/ha (valk. 15,2, sako 260), ruis 2,5t/ha ja härkkis mikä meni pommii keskikesän lakoontumisen takia 1,7t/ha.
Täälläpäin tavikset vetää normaalisti suomen keskisatoa, jotkut ehkä pääsee 4,5t keskisatoihin. itselläni keskisato pyöri taviksena 4tonnissa. Luomu hommeleissa keskisato on pyörinyt härkkiksellä ja viljoilla 3-3,5 tonnin luokassa. Viljoilla en pitäis mahdottomana 4t satoja, siis kauralla oon päässy hienosti ylikin.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 13.02.17 - klo:12:07
Osa vaatimuksista tippuu luomussa pois. Kuten viherrytäminen. pysyvän nurmen vuodet jäädutetään luomun ajaksi, eli silloin sinulla on 5 vuotta aikaa katkaista pysyvä nurmi.

Ainoastaan kemialliset lannoiteet ja kemiallinen kasvinsuojelu on kielettyä. Monesti unohtuu että bio-apatiittia voi luomussa ajaa pellolle tarvitaessa. Mistä saa fosforia, kalia, kalsiumia ja mangnesiumia peltoon. Typpi sitten kerätään typensitojilla kuten apilat, herneet, härkäpapu ja ynm. typensitoja kasvit.

KM satokilpailun voitti eräänä vuonna kannatavuuden osalta luomuviljeliä joka kisa lohkolla repi 5000kg/hetaari! sadon luomumallas ohralla. Pellolla oli käytetty kananpaskaa lannoiteena. Tässä tosin ei otettu huomioon laskennassa viljelykiertoa missä on latausvuosia tai mahdolisesti lataavia herneitä ynm. myyntikasveja.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 14.02.17 - klo:08:20
Kiitokset vastauksista. Ihan kuin täällä olisi vähän ääni muuttunut ainoastaan SKN:n on tavalleen uskollinen.  ;D

Itse en ole tuota Don Essexin mainitsemaan peltojen tiivistymistä huomannut, vaikka maalajit ovat osittain samoja. Minusta satotasokin on nousut, mutta luulisin tämän johtuvan eniten uusista lajikkeista.

Mitä konekantaan tulee niin tällä puolella tulee ehkä se suurin ongelma luomuun siirtymisessä. Ainakin jokinlainen toimiva heinänniittokone olisi hankittava samoin kyntöaurat, ilman näitä tuskin kuitenkaan pärjää. Tuo rikkaäes on sitten hieman siinä ja tässä, onko tarpeellinen? Kuinka sitten vieskalainen suorakylvökone soveltuu luomuun? Kultivaattoria täytyisi varmaan ainakin terien osalta päivittää. Myyntiin joutaisi tuo vanha ruisku. Löytyykö keskipakolevittimelle käyttöä luomussa?

Halvan pellon haaliminen ei täällä onnistu, sen verran sillä on kysyntää. Eli pelkän tukiluomuilun varaan ei pysty laskemaan. Toki hehtaareja sen verran, että kyllä tuohon ihan järkevän kierron saisi luotua. Eikö kierto luoda lohko kohtaisesti? Meilläkin kun lohkot vaihtelee niin on lohkoja jotka soveltuvat esim. ohralle ja sitten niitä joihin ei kannata ohraa laittaa. Entä minkä verran kiertoa sovelletaan, vuosien mukaan, olojen mukaan jne?

Niinkuin mainitsin lantaa on käytettävissä. Järkevästi että tuota saisi käytettyä niin pari etäallasta tulisi ainakin rakentaa, muuten on liikaa kuskausta keväisin. Jos vielä pitemmälle ajattelisi niin separointi ja kiinteä (fosforipitoinen) erikseen ja kohdennetusti tätä. Vaatisi tietysti oman vaununsa taas.

Ja vielä tuohon kannattavuuteen? Onko kuinka todennäköistä, että luomun hinnat tippuvat jos viljelijöitä tulee lisää? Eli kuinka herkässä tilassa markkinat on? Sitoumuksen kanssa kun on kuitenkin viisi vuotta sidoksissa ja niistä pari ekaa vuotta menee hieman hukkaan.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Mopomies - 14.02.17 - klo:08:38
Osa vaatimuksista tippuu luomussa pois. Kuten viherrytäminen. pysyvän nurmen vuodet jäädutetään luomun ajaksi, eli silloin sinulla on 5 vuotta aikaa katkaista pysyvä nurmi.

Ainoastaan kemialliset lannoiteet ja kemiallinen kasvinsuojelu on kielettyä. Monesti unohtuu että bio-apatiittia voi luomussa ajaa pellolle tarvitaessa. Mistä saa fosforia, kalia, kalsiumia ja mangnesiumia peltoon. Typpi sitten kerätään typensitojilla kuten apilat, herneet, härkäpapu ja ynm. typensitoja kasvit.

KM satokilpailun voitti eräänä vuonna kannatavuuden osalta luomuviljeliä joka kisa lohkolla repi 5000kg/hetaari! sadon luomumallas ohralla. Pellolla oli käytetty kananpaskaa lannoiteena. Tässä tosin ei otettu huomioon laskennassa viljelykiertoa missä on latausvuosia tai mahdolisesti lataavia herneitä ynm. myyntikasveja.

Niinkuin kaikissa muissakin kilpailuissa, dopingin käyttö on kiellettyä vasta sitten, kun siitä jää kiinni.

Heh hee
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 14.02.17 - klo:09:06
Juu kyllä luomuruissadot 3-4 tonnia ovat aivan mahdollisia, ei tavanomaisessa viljelyssäkään kesannon jälkeen tarvita juuri mitään lannoitetta, antaa kasvaa vaan; kesälannoitus sitten tuo sen 2 tonnia lisää, jos ei lako tms. osu kohdalle.

Luomu.fi:n sivuilta poimittuna rukiin keskisadot ovat olleet 2010 - luvulla 1200-1350 kg/ha, ei 3 tn/ha. Tavanomaisessa viljelyssä huomattavasti suuremman pinta-alan osalta noin 3 tn/ha. Hiukan eroa näillä kahdella viljelyteknologiassa toisaalta on siinä, että luomussa otetaan aluksi pakollinen koulutus, ja luomuun ryhdytään valveutuneena ja kykenevänä ottamaan kaikki irti resursseista; tavanomaiseen viljelyyn mahtuu aivan kaikkea, jäähdyttelystä ammattimaiseen tehoviljelyyn.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 14.02.17 - klo:09:41
Ja vielä tuohon kannattavuuteen? Onko kuinka todennäköistä, että luomun hinnat tippuvat jos viljelijöitä tulee lisää? Eli kuinka herkässä tilassa markkinat on? Sitoumuksen kanssa kun on kuitenkin viisi vuotta sidoksissa ja niistä pari ekaa vuotta menee hieman hukkaan.

On todennäköistä. Useana kertana takavuosina on rukiita mennyt tavanomaiseen. Se tuote, mitä on helppo viljellä, joka ei ole herkkä rikkakasveille, taudeille tai tuhoeläimille, tuottaa edullisena vuotena yllin kyllin satoa. Ruis tahtoo olla juuri sellainen tuote.

Luomurehut ovat ihan OK, mutta jonkun muutaman tonnin härkäpapuerää tms. pitää miettiä todella, ennen kuin alkaa rahtaamaan esim. yli Suomen.

Mutta jos luomutuotannon kannattavuus on kustannusten alhaisuuden ansiosta sinänsäkin paljon parempi, miksi huolestua hintojen mahdollisesta tasaantumisesta ? Olen käsittänyt, että kannattaisi paremmin, vaikka ei olisikaan hintalisää tuotteilla, koska kulut ovat alhaiset, ei kalliita lannoitteita, ei kalliita ruiskutteita ?

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: supersammakko - 14.02.17 - klo:10:44
Lähivuosina en näe syytä luomuhintojen alenemiselle, tulevaisuutta en kuitenkaan voi ennustaa. Nyt tehdään luomua, tehdään se hyvin, avoimesti, positiivisella asenteella kuluttajaa ja ympäristöä kunnioittaen, nautitaan tilanteesta. Tuottajahintojen lasku olisi huono juttu, arvokkaamman sadon johdosta se koskee suoraan tilipussiin. Luomuviljaa harvemmin poltetaan, tavanomaisesti panostettua ehkä. 

Siirtymäkausi on ihan hanurista, tulot putoavat kun ei saa myydä luomuna. Se kannattaa kääntää hyödyksi, maksimi viherlannoitukset ja mennä pariksi vuodeksi oikeisiin töihin.

Itse lähdin luomuun ihan raakana, syysmuokkaukset oli minimissä ja voin sanoa että syysmuokkaamaton ja glyfoton rypsipelto ekana luomuvuotena oli melko julmaa katseltavaa. Mutta vähitellen asiat menevät eteenpäin. Härkistä lukuunottamatta kaikki viljat ovat olleet elintarvikelaatua. Oma idea on pitää viljelykierto yksinkertaisena jotta saadaan toimitettavaa massaa, ketään ei kiinnosta puolikas nuppi, eikä minua kiinnosta vaihtaa keväällä lajikkeita jatkuvasti. Pääkierto on VLN-vehnä-HP/kaura-kaura+NS-VLN, härkis ja kaura on jaettu karkeasti puoliksi, eli osa lohkoista saa pavut alleen osa menee tuplakauralla. Härkis on osoittautunut turhan riskialttiiksi viljellä suuremmassa mittakaavassa ja markkinat etelässä on heikot.

Aikaisemmin mainittiin että luomu mahdollistaa suuremman viljelyalan samoilla koneilla, se oli tärkeä syy omaan siirtymiseeni. Taviksessa kuivurit, pumurit ja kaikki oli ihan täysintyöllistettyjä, luomuun siirtymisen jälkeen olen voinut lisätä pinta-alaa investoimatta koneisiin. VLN riittävän tiheä niitto on asia mistä ei kannata säästää, itse teetän urakoitsijalla koska ei ole koneita enkä niihin investoi. Ensimmäisen vuoden sadon korja yhteistyötila, mikä on tietenkin itselleni pieni peltoravinteellinen tappio mutta sekin täytyy laskea kustannusten kautta. Rikkaäes on VO- käyttöisellä piensimenlaitteella, rikkoja kannattaa kurittaa aina kun mahdollista, mutta pelkkä rikkaäestys on turhaa, mutta nurmiviljelyssä laite on ylivoimainen. Normaali piensiemenlaite jättää rivit avoimeksi. Yksivuotiset rikat ei ole ongelma, monivuotiset on. Mutta teen rikkaäestyksen kaikille lohkoille koska kylvän myös aluskasvin. Puin siementä omilta VLN- nurmilta ja täydennän sitä ostosiemenillä jotta saan halutun kombon, siemenhankinnoissa kannattaa olla tarkka koska tavista saa käyttää jos sille on lupa.

Kynnän vain nurmet, muut menevät vanhalla potila kultivaattorilla mihin on vaihdettu piikit ja kärjet, äkeeseen myös vaihdoin kärjet mutta jos on hyvä tiheä äes se on ihan turhaa. Traktorityötä ei ole tullut yhtään lisää, mutta ei ole vähentynytkään, muttta eipä tarvitse enää öitä valvoa ruiskuttaessa. Talous ei ole kohentunut, pääosin pysynyt samassa ja ongelma on vain verottajan kanssa kun ei ole niitä menoja riittävästi.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 14.02.17 - klo:11:02

ketään ei kiinnosta puolikas nuppi
.....
luomuun siirtymisen jälkeen olen voinut lisätä pinta-alaa investoimatta koneisiin.


Tuossahan olennaiset asiat. Luomualaa pitää olla reilusti, jotta siitä tulee myytävää ja tuettavaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: supersammakko - 14.02.17 - klo:14:47

ketään ei kiinnosta puolikas nuppi
.....
luomuun siirtymisen jälkeen olen voinut lisätä pinta-alaa investoimatta koneisiin.


Tuossahan olennaiset asiat. Luomualaa pitää olla reilusti, jotta siitä tulee myytävää ja tuettavaa.

-SS-
Jep, ja tilastoista selviää myös että luomutilat ovat keskimäärin tavanomaisia suurempia.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 14.02.17 - klo:15:13

ketään ei kiinnosta puolikas nuppi
.....
luomuun siirtymisen jälkeen olen voinut lisätä pinta-alaa investoimatta koneisiin.


Tuossahan olennaiset asiat. Luomualaa pitää olla reilusti, jotta siitä tulee myytävää ja tuettavaa.

-SS-

No se tuki on näköjään tässä luomualassa hirveä rikos, mutta auta armias jos ehdottaa tavanomaiselle puolen systeemiä missä tietty summa jaettaisiin tasan kaikille VILJELYSSÄ oleville hehtaareille. Myös raivioille, niin alkaa älinä ja sirppi ja vasara liuppujen kanssa porukka juoksemaan toria kiekkaan!
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 14.02.17 - klo:22:39

ketään ei kiinnosta puolikas nuppi
.....
luomuun siirtymisen jälkeen olen voinut lisätä pinta-alaa investoimatta koneisiin.


Tuossahan olennaiset asiat. Luomualaa pitää olla reilusti, jotta siitä tulee myytävää ja tuettavaa.

-SS-

No se tuki on näköjään tässä luomualassa hirveä rikos, mutta auta armias jos ehdottaa tavanomaiselle puolen systeemiä missä tietty summa jaettaisiin tasan kaikille VILJELYSSÄ oleville hehtaareille. Myös raivioille, niin alkaa älinä ja sirppi ja vasara liuppujen kanssa porukka juoksemaan toria kiekkaan!

Kannattaa lukea selvitys vuodelta 2004, CAP-uudistuksen osalta. Silloin mukaan tilatukiin tulivat kesannot ja muut ei-viljelyt, ja nurmet. Iltalypsy on ollut kovaa, ja lypsykarjatalouden vaikeuksia ja maan nälän lisääntymistä ennustettiin jo silloin. Samassa yhteydessä eläintilan korotettu LFA , nykyinen LHK tuli mukaan kuvioihin.

http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts62.pdf

Aikakauden tavoitteiden ja lobbauksen onnistumisen voimme nähdä kyseisen dokumentin pohdinnoissa selvästikin.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 15.02.17 - klo:07:50
Ja vielä tuohon kannattavuuteen? Onko kuinka todennäköistä, että luomun hinnat tippuvat jos viljelijöitä tulee lisää? Eli kuinka herkässä tilassa markkinat on? Sitoumuksen kanssa kun on kuitenkin viisi vuotta sidoksissa ja niistä pari ekaa vuotta menee hieman hukkaan.

On todennäköistä. Useana kertana takavuosina on rukiita mennyt tavanomaiseen. Se tuote, mitä on helppo viljellä, joka ei ole herkkä rikkakasveille, taudeille tai tuhoeläimille, tuottaa edullisena vuotena yllin kyllin satoa. Ruis tahtoo olla juuri sellainen tuote.

Luomurehut ovat ihan OK, mutta jonkun muutaman tonnin härkäpapuerää tms. pitää miettiä todella, ennen kuin alkaa rahtaamaan esim. yli Suomen.

Mutta jos luomutuotannon kannattavuus on kustannusten alhaisuuden ansiosta sinänsäkin paljon parempi, miksi huolestua hintojen mahdollisesta tasaantumisesta ? Olen käsittänyt, että kannattaisi paremmin, vaikka ei olisikaan hintalisää tuotteilla, koska kulut ovat alhaiset, ei kalliita lannoitteita, ei kalliita ruiskutteita ?

-SS-

Niin no luomuhärkäpapu rehu voi olla hieman hankala jos käyttäjiä ei ole lähellä. Itsellä on lähellä tuo Suomenrehun tehdas kotkassa joka tekee luomurehu ja joten luulisi markkinoita olevan ainakin jonkinlaisia. Samoin kuin muillekkin rehuerille. Se on tietysti totta, että pienet erät ovat aina haastavia, mutta ehkä tota pinta-alaa nyt olisi sen verran, että saisi rekkakuormia syntymään jopa luomussa.

Niin jos luomutuen, apulannan ja kasvinsuojeluaineiden kohdalla ollaan 350e plussalla per hehtaari niin onhan se tietysti rahaa.
Itsellä ongelmahan on siinä, että ajatus oli jättää nuo elukat tavanomaiseen ja ostaa niille rehut. Nyt kun omat viljat ovat riittäneet aika pitkälle ja välttämättä ei olisi tarvetta ostaa rehuviljaa. Jos pellot siirtää luomuun niin tuolla 300e per hehtaari ei vielä ostella tarvittavia rehuja. Eli kyllä sieltä pitäisi muutakin tuottoa tulla. Tietysti eläinten tulisi pystyä maksamaan tämä. Nythän viljat ovat jalostuneet eläinten kautta eikä viljatiliä ole tullut, lihatili vain. Sellaiset luomutilat ovat tietysti onnellisessa asemassa jos lantaa on tarjolla ilmaiseksi. Täällä meidän alueella on eläimiä niin vähän, ettei näin ole.

Teoreettinen laskelma rehuviljan hinta 125e/tn tarve 800tn/vuosi = 100000e/vuosi (sopiva pyöreä luku)
Luomussa peltoa 200ha, joka hehtaarin luomutuki 160e/ha ja säästetyt tuotantopanokset apulanta 100e/ha ja kasvinsuojelu 40e/ha = 300e = 60000e. Syy alhaiseen apulannan hintaan on tuo lanta jota käytetään tavanomaisestikkin viljeltäessä.

Tällöin jouduttaisiin käyttämään vielä 40000e jostakin (lihatilistä) rahaa rehun ostoihin.
Eli eikö tuo nyt tarkoita sitä, että ainakin tuon 40ke verran pitäisi saada luomukasveja myytyä, että oltaisiin samoissa?

Jos oletetaan, että luomukasvista saadaan 300e/tn niin 40ke tarvitaan n. 133 tn myytävää. Joka taas on 2.5tn/ha sadolla reilu 53ha.
200 hehtaarista 60% eli tuotannossa oleva osuus on 120 ha ja tällöin 40% on latauksessa (kierto)
Eli vajaa 70 ha on vielä sellaista peltoa millä sitä tulosta voisi tehdä...
Näyttääkö laskelma yhtään oikean suuntaiselta?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 15.02.17 - klo:08:14
Minä en saa rehuviljasta 125 €/tn, rahtia ja kuivausta menee sen verta.
Sitten varmaan ostamalla kaupasta tai isänniltä, joutuisit maksamaan enempi ?

Tuo luomupelto plus tavanomainen karja, näyttää itse asiassa heikommalta vaihtoehdolta
kuin vähentää karjan intensiteettiä ja nostaa 200 ha:lta luomueläinlisät, minimieläintiheydellä.

On peltotyöt mahdollisesti työvoimavaltaisempaa ja iso tavanomainen karja ostorehuilla,
jääkö nyt sitten viivan alle peljonkaan enempi. Luomusatoriski on myös tuplasti suurempi,
koska  hintakin luomuviljalla on tuplasti suurempi !

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: kihveli - 15.02.17 - klo:08:34
Pelloista 30% pitää olla myyntikasvia, jos eläimet ei ole luomussa.

Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 15.02.17 - klo:10:08
https://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukineuvoja/_files/97038205474054238/default/Luomun%20kannattavuus%20ja%20markkinatilanne_11_2016MTK.pdf

Esityksestä ei käy ilmi, onko verrattu samankokoisia ja samantyyppisiä tiloja.
Kuitenkin käppyröistä näkyy, että tuet ovat tärkeitä näille parhaimmistoillekin,
vaikka tukia monesti vähätellään, erityisesti luomussa.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 15.02.17 - klo:12:24
Ja vielä tuohon kannattavuuteen? Onko kuinka todennäköistä, että luomun hinnat tippuvat jos viljelijöitä tulee lisää? Eli kuinka herkässä tilassa markkinat on? Sitoumuksen kanssa kun on kuitenkin viisi vuotta sidoksissa ja niistä pari ekaa vuotta menee hieman hukkaan.

On todennäköistä. Useana kertana takavuosina on rukiita mennyt tavanomaiseen. Se tuote, mitä on helppo viljellä, joka ei ole herkkä rikkakasveille, taudeille tai tuhoeläimille, tuottaa edullisena vuotena yllin kyllin satoa. Ruis tahtoo olla juuri sellainen tuote.

Luomurehut ovat ihan OK, mutta jonkun muutaman tonnin härkäpapuerää tms. pitää miettiä todella, ennen kuin alkaa rahtaamaan esim. yli Suomen.

Mutta jos luomutuotannon kannattavuus on kustannusten alhaisuuden ansiosta sinänsäkin paljon parempi, miksi huolestua hintojen mahdollisesta tasaantumisesta ? Olen käsittänyt, että kannattaisi paremmin, vaikka ei olisikaan hintalisää tuotteilla, koska kulut ovat alhaiset, ei kalliita lannoitteita, ei kalliita ruiskutteita ?

-SS-

Niin no luomuhärkäpapu rehu voi olla hieman hankala jos käyttäjiä ei ole lähellä. Itsellä on lähellä tuo Suomenrehun tehdas kotkassa joka tekee luomurehu ja joten luulisi markkinoita olevan ainakin jonkinlaisia. Samoin kuin muillekkin rehuerille. Se on tietysti totta, että pienet erät ovat aina haastavia, mutta ehkä tota pinta-alaa nyt olisi sen verran, että saisi rekkakuormia syntymään jopa luomussa.

Niin jos luomutuen, apulannan ja kasvinsuojeluaineiden kohdalla ollaan 350e plussalla per hehtaari niin onhan se tietysti rahaa.
Itsellä ongelmahan on siinä, että ajatus oli jättää nuo elukat tavanomaiseen ja ostaa niille rehut. Nyt kun omat viljat ovat riittäneet aika pitkälle ja välttämättä ei olisi tarvetta ostaa rehuviljaa. Jos pellot siirtää luomuun niin tuolla 300e per hehtaari ei vielä ostella tarvittavia rehuja. Eli kyllä sieltä pitäisi muutakin tuottoa tulla. Tietysti eläinten tulisi pystyä maksamaan tämä. Nythän viljat ovat jalostuneet eläinten kautta eikä viljatiliä ole tullut, lihatili vain. Sellaiset luomutilat ovat tietysti onnellisessa asemassa jos lantaa on tarjolla ilmaiseksi. Täällä meidän alueella on eläimiä niin vähän, ettei näin ole.

Teoreettinen laskelma rehuviljan hinta 125e/tn tarve 800tn/vuosi = 100000e/vuosi (sopiva pyöreä luku)
Luomussa peltoa 200ha, joka hehtaarin luomutuki 160e/ha ja säästetyt tuotantopanokset apulanta 100e/ha ja kasvinsuojelu 40e/ha = 300e = 60000e. Syy alhaiseen apulannan hintaan on tuo lanta jota käytetään tavanomaisestikkin viljeltäessä.

Tällöin jouduttaisiin käyttämään vielä 40000e jostakin (lihatilistä) rahaa rehun ostoihin.
Eli eikö tuo nyt tarkoita sitä, että ainakin tuon 40ke verran pitäisi saada luomukasveja myytyä, että oltaisiin samoissa?

Jos oletetaan, että luomukasvista saadaan 300e/tn niin 40ke tarvitaan n. 133 tn myytävää. Joka taas on 2.5tn/ha sadolla reilu 53ha.
200 hehtaarista 60% eli tuotannossa oleva osuus on 120 ha ja tällöin 40% on latauksessa (kierto)
Eli vajaa 70 ha on vielä sellaista peltoa millä sitä tulosta voisi tehdä...
Näyttääkö laskelma yhtään oikean suuntaiselta?

Lataukseen voi laskea nämä herneet ja härkäpavut. Minä en oikein säilörehunurmia laskisi latauskasveiksi, jos osaa satoa ei niitetä peltoon. Tahtoo mennä se typpivaranto siihen nurmen kasvamiseen.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Viljelijä - 15.02.17 - klo:16:26
Enemmän tällä palstalla näyttää tavanomaisen viljelyn viljelijät valittavan, kuin luomu porukka. Syytä en tiedä.  Paras luomuviljan hinta Beltti "vehnällä" 500-600 e, t. Ja kysyntä kauralla ym, hyvä, ainakin toistaiseksi. Mutta mutta, miten käy, kestääkö pokka, mitä ne kyläläisetkin sanoo, jos luomuun.....?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ijasja2 - 15.02.17 - klo:18:37
Enemmän tällä palstalla näyttää tavanomaisen viljelyn viljelijät valittavan, kuin luomu porukka. Syytä en tiedä.  Paras luomuviljan hinta Beltti "vehnällä" 500-600 e, t. Ja kysyntä kauralla ym, hyvä, ainakin toistaiseksi. Mutta mutta, miten käy, kestääkö pokka, mitä ne kyläläisetkin sanoo, jos luomuun.....?

 :)

Kyllä sitä saa kovasti fundeerata, mitä ja miten tekis? Pskaa kun saisi riittävästi ja kovaa rikkaharausta, niin onnistuisi ilman rikkoja tehokkaallakin kierrolla?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 16.02.17 - klo:06:16
Enemmän tällä palstalla näyttää tavanomaisen viljelyn viljelijät valittavan, kuin luomu porukka. Syytä en tiedä.  Paras luomuviljan hinta Beltti "vehnällä" 500-600 e, t. Ja kysyntä kauralla ym, hyvä, ainakin toistaiseksi. Mutta mutta, miten käy, kestääkö pokka, mitä ne kyläläisetkin sanoo, jos luomuun.....?

 :)

Kyllä sitä saa kovasti fundeerata, mitä ja miten tekis? Pskaa kun saisi riittävästi ja kovaa rikkaharausta, niin onnistuisi ilman rikkoja tehokkaallakin kierrolla?

Eikö luomuehdoissa kuitenkin pidä noudattaa jonkinlaista viljelykiertoa, sillä totta kai jos joka vuodelle saisi 50 tonnia hyvin palanutta karjanlantaa, niin ei siinä olisi mikään ongelma ruis-kaura-syysvehnä - kierrolla pyörittää. Niin tehtiin silloin karja-aikanakin. Ei kauraa eikä ruista ainakaan mitään ruiskuttaa tarvinnut. Linna syysvehnä toimi rukiin tavoi, hukkasi juolan jonnekin. 10 kuormaa pashaa hehtaarille patteriin ja keväällä tasaiseksi.

Eviran ohjeissa mainitaan 30% palkokasviosuus kierrossa, mutta siitähän voidaan poiketa Pohjanmaalla, koska : "...kyseessä on poikkeuksellisen ravinteikas eloperäinen maa, joka ei lainkaan vaadi ulkopuolista lisätyppeä, esimerkiksi eräät Lieju (Lj), järvimuta (Jm), multamaa (Mm) ja muta (Mt) -tyypin eloperäiset maat) "

Lannan pitänee myös olla luomulantaa, jos meinataan satokasvi-satokasvi-satokasvi...jne ... kiertoa noudattaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 16.02.17 - klo:07:26
Enemmän tällä palstalla näyttää tavanomaisen viljelyn viljelijät valittavan, kuin luomu porukka. Syytä en tiedä.  Paras luomuviljan hinta Beltti "vehnällä" 500-600 e, t. Ja kysyntä kauralla ym, hyvä, ainakin toistaiseksi. Mutta mutta, miten käy, kestääkö pokka, mitä ne kyläläisetkin sanoo, jos luomuun.....?

 :)

Kyllä sitä saa kovasti fundeerata, mitä ja miten tekis? Pskaa kun saisi riittävästi ja kovaa rikkaharausta, niin onnistuisi ilman rikkoja tehokkaallakin kierrolla?

Eikö luomuehdoissa kuitenkin pidä noudattaa jonkinlaista viljelykiertoa, sillä totta kai jos joka vuodelle saisi 50 tonnia hyvin palanutta karjanlantaa, niin ei siinä olisi mikään ongelma ruis-kaura-syysvehnä - kierrolla pyörittää. Niin tehtiin silloin karja-aikanakin. Ei kauraa eikä ruista ainakaan mitään ruiskuttaa tarvinnut. Linna syysvehnä toimi rukiin tavoi, hukkasi juolan jonnekin. 10 kuormaa pashaa hehtaarille patteriin ja keväällä tasaiseksi.

Eviran ohjeissa mainitaan 30% palkokasviosuus kierrossa, mutta siitähän voidaan poiketa Pohjanmaalla, koska : "...kyseessä on poikkeuksellisen ravinteikas eloperäinen maa, joka ei lainkaan vaadi ulkopuolista lisätyppeä, esimerkiksi eräät Lieju (Lj), järvimuta (Jm), multamaa (Mm) ja muta (Mt) -tyypin eloperäiset maat) "

Lannan pitänee myös olla luomulantaa, jos meinataan satokasvi-satokasvi-satokasvi...jne ... kiertoa noudattaa.

-SS-

Pitää olla viljelykierto suunnitelma, mutta sitä saa muuttaa ja ei ole pakko noudattaa orjallisesti. Esim. Kaura-herne-ohra täyttää tuon 30% vaatimuksen.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 16.02.17 - klo:07:33
Enemmän tällä palstalla näyttää tavanomaisen viljelyn viljelijät valittavan, kuin luomu porukka. Syytä en tiedä.  Paras luomuviljan hinta Beltti "vehnällä" 500-600 e, t. Ja kysyntä kauralla ym, hyvä, ainakin toistaiseksi. Mutta mutta, miten käy, kestääkö pokka, mitä ne kyläläisetkin sanoo, jos luomuun.....?

 :)

Kyllä sitä saa kovasti fundeerata, mitä ja miten tekis? Pskaa kun saisi riittävästi ja kovaa rikkaharausta, niin onnistuisi ilman rikkoja tehokkaallakin kierrolla?

Eikö luomuehdoissa kuitenkin pidä noudattaa jonkinlaista viljelykiertoa, sillä totta kai jos joka vuodelle saisi 50 tonnia hyvin palanutta karjanlantaa, niin ei siinä olisi mikään ongelma ruis-kaura-syysvehnä - kierrolla pyörittää. Niin tehtiin silloin karja-aikanakin. Ei kauraa eikä ruista ainakaan mitään ruiskuttaa tarvinnut. Linna syysvehnä toimi rukiin tavoi, hukkasi juolan jonnekin. 10 kuormaa pashaa hehtaarille patteriin ja keväällä tasaiseksi.

Eviran ohjeissa mainitaan 30% palkokasviosuus kierrossa, mutta siitähän voidaan poiketa Pohjanmaalla, koska : "...kyseessä on poikkeuksellisen ravinteikas eloperäinen maa, joka ei lainkaan vaadi ulkopuolista lisätyppeä, esimerkiksi eräät Lieju (Lj), järvimuta (Jm), multamaa (Mm) ja muta (Mt) -tyypin eloperäiset maat) "

Lannan pitänee myös olla luomulantaa, jos meinataan satokasvi-satokasvi-satokasvi...jne ... kiertoa noudattaa.

-SS-

Ei tarvi olla luomushaissee, kemiallisesti kasvatettujen sonnantuottajien jätökset saa levittää luomupeltoon, ja vielä jopa tuettuna.

Myös korrensääde ja MCPA yms. käsitelty olki on suosittua sattuneesta syystä luomussa, varsinkin märehtijöillä, ja tämäkin, tietysti, on sallittua......

Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 16.02.17 - klo:08:27
Minä en saa rehuviljasta 125 €/tn, rahtia ja kuivausta menee sen verta.
Sitten varmaan ostamalla kaupasta tai isänniltä, joutuisit maksamaan enempi ?

Tuo luomupelto plus tavanomainen karja, näyttää itse asiassa heikommalta vaihtoehdolta
kuin vähentää karjan intensiteettiä ja nostaa 200 ha:lta luomueläinlisät, minimieläintiheydellä.

On peltotyöt mahdollisesti työvoimavaltaisempaa ja iso tavanomainen karja ostorehuilla,
jääkö nyt sitten viivan alle peljonkaan enempi. Luomusatoriski on myös tuplasti suurempi,
koska  hintakin luomuviljalla on tuplasti suurempi !

-SS-

No syksyllä ostin alle 125e/tn kuivattua rehuviljaa toimitettuna. Hinnat siitä hieman nousseet voi olla, että enää ei tähän hintaan saa. Muutenkin yritin laskennassa käyttää tämän hetken hintoja. Lannoitteet olivat halpoja samoin rehuvilja. Joskus tulee tietysti niitäkin vuosia, että molempien tai toisen hinnat ovat pilvissä.

Tähän tavanomainen karja ja luomupellot tämä homma minustakin kaatuu. Halusin vain varmistuksen, että joku muukin laskee tai ajattelee samalla tavalla. Jos sikojen määrää tiputtaa niin sitä kautta tuleva tukipotti pienenee samoin käy erilaisten lisien joita lihatilissä on. Tämä tietysti tulisi laskea tarkemmin mitä se käytännössä tarkoittaa. Tällöin saisi tuota ostorehujen määrää pienemmäksi.
 
Eläinten laittaminen luomuun, edes pienen määrän taas ei oikein ilman investointeja onnistu. Tarjolla ei myöskään ole luomuporsaita. Lisäksi luomusianhinta ei oikein kohtaa kulujen kanssa. Koko eläinlajin vaihtamista taas en oikein pidä mielekkäänä.

Pelloista 30% pitää olla myyntikasvia, jos eläimet ei ole luomussa.

Niin no eikö tämä täyty kierrossa jossa on nurmi-nurmi-vilja-palko-vilja?

Lataukseen voi laskea nämä herneet ja härkäpavut. Minä en oikein säilörehunurmia laskisi latauskasveiksi, jos osaa satoa ei niitetä peltoon. Tahtoo mennä se typpivaranto siihen nurmen kasvamiseen.

No minun tapauksessa nämä nurmet niitettäisiin ilman korjuuta, kun ei ole noita märehtijöitä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Viljelijä - 16.02.17 - klo:09:27
 Luomussa tulosta tehdään.1 pienemmillä ostopanoksilla.2 paremmilla tuki euroilla. 3 paremmalla viljan hinnoilla.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SamuelVäsy - 16.02.17 - klo:10:18
Enemmän tällä palstalla näyttää tavanomaisen viljelyn viljelijät valittavan, kuin luomu porukka. Syytä en tiedä.  Paras luomuviljan hinta Beltti "vehnällä" 500-600 e, t. Ja kysyntä kauralla ym, hyvä, ainakin toistaiseksi. Mutta mutta, miten käy, kestääkö pokka, mitä ne kyläläisetkin sanoo, jos luomuun.....?

 :)

Kyllä sitä saa kovasti fundeerata, mitä ja miten tekis? Pskaa kun saisi riittävästi ja kovaa rikkaharausta, niin onnistuisi ilman rikkoja tehokkaallakin kierrolla?

Eikö luomuehdoissa kuitenkin pidä noudattaa jonkinlaista viljelykiertoa, sillä totta kai jos joka vuodelle saisi 50 tonnia hyvin palanutta karjanlantaa, niin ei siinä olisi mikään ongelma ruis-kaura-syysvehnä - kierrolla pyörittää. Niin tehtiin silloin karja-aikanakin. Ei kauraa eikä ruista ainakaan mitään ruiskuttaa tarvinnut. Linna syysvehnä toimi rukiin tavoi, hukkasi juolan jonnekin. 10 kuormaa pashaa hehtaarille patteriin ja keväällä tasaiseksi.

Eviran ohjeissa mainitaan 30% palkokasviosuus kierrossa, mutta siitähän voidaan poiketa Pohjanmaalla, koska : "...kyseessä on poikkeuksellisen ravinteikas eloperäinen maa, joka ei lainkaan vaadi ulkopuolista lisätyppeä, esimerkiksi eräät Lieju (Lj), järvimuta (Jm), multamaa (Mm) ja muta (Mt) -tyypin eloperäiset maat) "

Lannan pitänee myös olla luomulantaa, jos meinataan satokasvi-satokasvi-satokasvi...jne ... kiertoa noudattaa.

-SS-

Pitää olla viljelykierto suunnitelma, mutta sitä saa muuttaa ja ei ole pakko noudattaa orjallisesti. Esim. Kaura-herne-ohra täyttää tuon 30% vaatimuksen.

Muistaakseni oli niin ettei pelkästään herne yhtenä vuotena ole hyväksyttävä jos kierrossa ei muuta palkokasvia.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: supersammakko - 16.02.17 - klo:10:26
No minun tapauksessa nämä nurmet niitettäisiin ilman korjuuta, kun ei ole noita märehtijöitä.
Ei ole minullakaan märehtijöitä, mutta annan 1. vuoden sadon karjatilalle siltä osin miten hän tahtoo kerätä. 2. vuoden VLN nurmet murskataan tarpeen mukaan 2-3 kertaa peltoon. Näin ihan vain siksi, kun murskaus on kuitenkin kustannus.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 16.02.17 - klo:11:35
No minun tapauksessa nämä nurmet niitettäisiin ilman korjuuta, kun ei ole noita märehtijöitä.
Ei ole minullakaan märehtijöitä, mutta annan 1. vuoden sadon karjatilalle siltä osin miten hän tahtoo kerätä. 2. vuoden VLN nurmet murskataan tarpeen mukaan 2-3 kertaa peltoon. Näin ihan vain siksi, kun murskaus on kuitenkin kustannus.

Mun mielestä se toisen vuoden sato kannattas ottaa ja sää olisit puhdistusniitelly sen ekan vuoden.....
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ijasja2 - 16.02.17 - klo:11:52
Luomutila saa ottaa vastaan lantaa, joka on tuotettu tilalla, jolla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa eläintiheyden ollessa maks. 2ey/ha. Tämän ihan vasta kaivelin esiin, muistankohan oikein? Kuitenkin, isoilla karjatiloilla lannan luovutussopimuksia, tuo 2ey/ha on jo aika kova raja rikottavaksi ts. "teollista tuotantoa" kuten luomuehdoissa sanottiin. 2ey/ha tuottaa jo melkoisesti pskaa, luovutettavaksikin.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 16.02.17 - klo:11:57
Luomutila saa ottaa vastaan lantaa, joka on tuotettu tilalla, jolla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa eläintiheyden ollessa maks. 2ey/ha. Tämän ihan vasta kaivelin esiin, muistankohan oikein? Kuitenkin, isoilla karjatiloilla lannan luovutussopimuksia, tuo 2ey/ha on jo aika kova raja rikottavaksi ts. "teollista tuotantoa" kuten luomuehdoissa sanottiin. 2ey/ha tuottaa jo melkoisesti pskaa, luovutettavaksikin.

Paljon mahdollista, ainakin sen perusteella mitä olen itse omilla vinttasilmilläni seuraillut.

Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Viljelijä - 16.02.17 - klo:12:03
Turkis lantakompostia saa käyttää myöskin.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 16.02.17 - klo:12:11
Enemmän tällä palstalla näyttää tavanomaisen viljelyn viljelijät valittavan, kuin luomu porukka. Syytä en tiedä.  Paras luomuviljan hinta Beltti "vehnällä" 500-600 e, t. Ja kysyntä kauralla ym, hyvä, ainakin toistaiseksi. Mutta mutta, miten käy, kestääkö pokka, mitä ne kyläläisetkin sanoo, jos luomuun.....?

 :)

Kyllä sitä saa kovasti fundeerata, mitä ja miten tekis? Pskaa kun saisi riittävästi ja kovaa rikkaharausta, niin onnistuisi ilman rikkoja tehokkaallakin kierrolla?

Eikö luomuehdoissa kuitenkin pidä noudattaa jonkinlaista viljelykiertoa, sillä totta kai jos joka vuodelle saisi 50 tonnia hyvin palanutta karjanlantaa, niin ei siinä olisi mikään ongelma ruis-kaura-syysvehnä - kierrolla pyörittää. Niin tehtiin silloin karja-aikanakin. Ei kauraa eikä ruista ainakaan mitään ruiskuttaa tarvinnut. Linna syysvehnä toimi rukiin tavoi, hukkasi juolan jonnekin. 10 kuormaa pashaa hehtaarille patteriin ja keväällä tasaiseksi.

Eviran ohjeissa mainitaan 30% palkokasviosuus kierrossa, mutta siitähän voidaan poiketa Pohjanmaalla, koska : "...kyseessä on poikkeuksellisen ravinteikas eloperäinen maa, joka ei lainkaan vaadi ulkopuolista lisätyppeä, esimerkiksi eräät Lieju (Lj), järvimuta (Jm), multamaa (Mm) ja muta (Mt) -tyypin eloperäiset maat) "

Lannan pitänee myös olla luomulantaa, jos meinataan satokasvi-satokasvi-satokasvi...jne ... kiertoa noudattaa.

-SS-

Pitää olla viljelykierto suunnitelma, mutta sitä saa muuttaa ja ei ole pakko noudattaa orjallisesti. Esim. Kaura-herne-ohra täyttää tuon 30% vaatimuksen.

Muistaakseni oli niin ettei pelkästään herne yhtenä vuotena ole hyväksyttävä jos kierrossa ei muuta palkokasvia.

No härkäpapu ohran jälkeen ja sitten vaikka se apilanurmi. siitä kun jatkaa apilanurmi+apilanurmi+vilja+härkäpapu/herne+vilja. 10 vuodesta 3 ei ole myyntikasvia. Tuo kyllä edelyttää minun mielestä apilanurmen niitämistä peltoon.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 16.02.17 - klo:12:30
Nii SKN kannattaa lukea Eviran luomuehdot, niissä vaaditaan tietyssä tapauksessa  lannaksi luomulantaa,
silloin saa tilapäisesti poiketa 30% vähimmäislatauskasvivaatimuksesta, ja palkokasvikaan
ei saanut olla yhtä mittaa pelkkä myyntiherne tai papu.

Lietelantasijoituksella kasvukauden aikana sekä reippaalla syyslantapanostuksella
syysviljat ja kaura todellakin kasvaisivat mahtavasti ilman ruiskutuksia, kunhan lajikevalinnassa
välttää lääkenarkomaaneja. Monet laskevat äkkiväärästi 5 tonnia x 500 euroa, ja koko
alalta ja toistuvasti, alkaahan siinä himottaa. Katsoin VYR luomuviljamarkkinakatsausta, ja siellä
oli noin 16 miljoonan kilon vara lisämarkkinoille vielä. Tuollaista 3000-4000 ha "teholuomu"pakettia
jos alkaa pukata entisten päälle, alkaakin se luomurukiin hinta pudota vinhaan. Pienet ylijäämät
eivät taida olla kovin helppoja ulkomaillekaan markkinoitavaksi, vaan sujahtavat tavanomaisen
sekaan sinne laivaan ?

Luomualan kannattaisi suhtautua nöyremmin premium-asemaansa, kyllä tavanomaisella viljelyllä on
paikkansa, antaa sen vertailukohdan, joka enemmistötuotantomuodoksi tulevalta puuttuisi.
Ei ole nimittäin selvää, etteikö kuluttajaporras alkaisi kyselemään brändin kustannusvastaavuuden
perään, jos kaikki tuotteet kaupassa olisivat kaksinkertaiset hinnoiltaan, ja tieto tuotantokustannusten
alhaisuudesta ja tukitasoista alkaisi valumaan ostajlle.

Ulkomaisissa orgaanisen maatalouden kirjoituksissa  on usein näkynyt nihilistinen asenne siitä, että riippumatta
siitä, onko luomu hyvä vai huono, se on hyvä tuottajansa kukkarolle, koska ruuan määrä maailmassa
silloin vähenee, ja sen vähän tuottamisesta tulisi markkinoita manipuloiva väline. Ruuan hintajousto
on jyrkkä, jolloin  ankara puute tuo jättitulot suoraan luomuviljelijän kukkaroon. Kuitenkin syytteet
ahneudesta ja ihmisvihasta voisi piilottaa maailmaa syleilevän ekologisuuden verhon taakse.

En tiedä, miten satunnainen laaja elintarvikkeiden puute vaikuttaisi muun väestön asenteisiin,
tulisiko vakavassa ruokahäiriössä valtion viranomainen luomutuottajan pellolle apulantasäkin kanssa ?

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 16.02.17 - klo:13:39
Nii SKN kannattaa lukea Eviran luomuehdot, niissä vaaditaan tietyssä tapauksessa  lannaksi luomulantaa,
silloin saa tilapäisesti poiketa 30% vähimmäislatauskasvivaatimuksesta, ja palkokasvikaan
ei saanut olla yhtä mittaa pelkkä myyntiherne tai papu.

Lietelantasijoituksella kasvukauden aikana sekä reippaalla syyslantapanostuksella
syysviljat ja kaura todellakin kasvaisivat mahtavasti ilman ruiskutuksia, kunhan lajikevalinnassa
välttää lääkenarkomaaneja. Monet laskevat äkkiväärästi 5 tonnia x 500 euroa, ja koko
alalta ja toistuvasti, alkaahan siinä himottaa. Katsoin VYR luomuviljamarkkinakatsausta, ja siellä
oli noin 16 miljoonan kilon vara lisämarkkinoille vielä. Tuollaista 3000-4000 ha "teholuomu"pakettia
jos alkaa pukata entisten päälle, alkaakin se luomurukiin hinta pudota vinhaan. Pienet ylijäämät
eivät taida olla kovin helppoja ulkomaillekaan markkinoitavaksi, vaan sujahtavat tavanomaisen
sekaan sinne laivaan ?

Luomualan kannattaisi suhtautua nöyremmin premium-asemaansa, kyllä tavanomaisella viljelyllä on
paikkansa, antaa sen vertailukohdan, joka enemmistötuotantomuodoksi tulevalta puuttuisi.
Ei ole nimittäin selvää, etteikö kuluttajaporras alkaisi kyselemään brändin kustannusvastaavuuden
perään, jos kaikki tuotteet kaupassa olisivat kaksinkertaiset hinnoiltaan, ja tieto tuotantokustannusten
alhaisuudesta ja tukitasoista alkaisi valumaan ostajlle.

Ulkomaisissa orgaanisen maatalouden kirjoituksissa  on usein näkynyt nihilistinen asenne siitä, että riippumatta
siitä, onko luomu hyvä vai huono, se on hyvä tuottajansa kukkarolle, koska ruuan määrä maailmassa
silloin vähenee, ja sen vähän tuottamisesta tulisi markkinoita manipuloiva väline. Ruuan hintajousto
on jyrkkä, jolloin  ankara puute tuo jättitulot suoraan luomuviljelijän kukkaroon. Kuitenkin syytteet
ahneudesta ja ihmisvihasta voisi piilottaa maailmaa syleilevän ekologisuuden verhon taakse.

En tiedä, miten satunnainen laaja elintarvikkeiden puute vaikuttaisi muun väestön asenteisiin,
tulisiko vakavassa ruokahäiriössä valtion viranomainen luomutuottajan pellolle apulantasäkin kanssa ?

-SS-

Löytyykö myös erityisehtoja oljen käyttöön? Heinät pitää olla luomua mutta pahnaa ja putua saa keräillä Axialin ja Moddus EVOn sekä muiden aineiden jälkeen.

Ai niin, nehän tulevatkin kuivikkeeksi ne kemiallisesti käsitellyt oljet, ei niitä eläin suuhunsa laita ei.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: supersammakko - 16.02.17 - klo:13:49
No minun tapauksessa nämä nurmet niitettäisiin ilman korjuuta, kun ei ole noita märehtijöitä.
Ei ole minullakaan märehtijöitä, mutta annan 1. vuoden sadon karjatilalle siltä osin miten hän tahtoo kerätä. 2. vuoden VLN nurmet murskataan tarpeen mukaan 2-3 kertaa peltoon. Näin ihan vain siksi, kun murskaus on kuitenkin kustannus.

Mun mielestä se toisen vuoden sato kannattas ottaa ja sää olisit puhdistusniitelly sen ekan vuoden.....
Näkökulma tämäkin, neuvonta on ohjannut nykyiseen päätökseen. Täytyy tuumia. Suojaviljaan kaikki perustetaan, että ihan täysi setti sieltä ekanakin vuotena tulee.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: supersammakko - 16.02.17 - klo:13:52
Ja -SS-

itke vaan politiikasta, toiset elää realismissa ja nauttii mitä on saatavissa sekä tekee sen mukaan. Luomu voi olla ideologia, osin jäkevä tuotantotapa viljelijälle, kuluttajan mielipide on tällä hetkellä positiivinen. kaikki kaatuu aikanaan, niin luomukin. Mutta Carpe Diem...
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 16.02.17 - klo:13:53
No minun tapauksessa nämä nurmet niitettäisiin ilman korjuuta, kun ei ole noita märehtijöitä.
Ei ole minullakaan märehtijöitä, mutta annan 1. vuoden sadon karjatilalle siltä osin miten hän tahtoo kerätä. 2. vuoden VLN nurmet murskataan tarpeen mukaan 2-3 kertaa peltoon. Näin ihan vain siksi, kun murskaus on kuitenkin kustannus.

Mun mielestä se toisen vuoden sato kannattas ottaa ja sää olisit puhdistusniitelly sen ekan vuoden.....
Näkökulma tämäkin, neuvonta on ohjannut nykyiseen päätökseen. Täytyy tuumia. Suojaviljaan kaikki perustetaan, että ihan täysi setti sieltä ekanakin vuotena tulee.

Just niin, se täysi setti sieltä tuleekin ekana vuonna, sitähän mää koitin hienotunteisesti kirjotella.

Saunakukan paras nitistyskeino on ekan vuoden niitot. Ei paljon näy sen jälkeen. En nyt puutu tähän sitten sen enempää.....
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 16.02.17 - klo:13:54
Ja -SS-

itke vaan politiikasta, toiset elää realismissa ja nauttii mitä on saatavissa sekä tekee sen mukaan. Luomu voi olla ideologia, osin jäkevä tuotantotapa viljelijälle, kuluttajan mielipide on tällä hetkellä positiivinen. kaikki kaatuu aikanaan, niin luomukin. Mutta Carpe Diem...

Haiseeko täällä kerääjäkasvinkäry?...?...?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: supersammakko - 16.02.17 - klo:13:59
No minun tapauksessa nämä nurmet niitettäisiin ilman korjuuta, kun ei ole noita märehtijöitä.
Ei ole minullakaan märehtijöitä, mutta annan 1. vuoden sadon karjatilalle siltä osin miten hän tahtoo kerätä. 2. vuoden VLN nurmet murskataan tarpeen mukaan 2-3 kertaa peltoon. Näin ihan vain siksi, kun murskaus on kuitenkin kustannus.

Mun mielestä se toisen vuoden sato kannattas ottaa ja sää olisit puhdistusniitelly sen ekan vuoden.....
Näkökulma tämäkin, neuvonta on ohjannut nykyiseen päätökseen. Täytyy tuumia. Suojaviljaan kaikki perustetaan, että ihan täysi setti sieltä ekanakin vuotena tulee.

Just niin, se täysi setti sieltä tuleekin ekana vuonna, sitähän mää koitin hienotunteisesti kirjotella.

Saunakukan paras nitistyskeino on ekan vuoden niitot. Ei paljon näy sen jälkeen. En nyt puutu tähän sitten sen enempää.....
Vaadin sua puuttumaan.

Nurmihan niitetään kahdesti ensimmäisenä vuotena, massaa ei vain jätet peltoon. Miten se vaikuttaa saunakukkaan että murskaisin pellon? Tiheä niittoväli on tärkeintä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 16.02.17 - klo:14:24
No minun tapauksessa nämä nurmet niitettäisiin ilman korjuuta, kun ei ole noita märehtijöitä.
Ei ole minullakaan märehtijöitä, mutta annan 1. vuoden sadon karjatilalle siltä osin miten hän tahtoo kerätä. 2. vuoden VLN nurmet murskataan tarpeen mukaan 2-3 kertaa peltoon. Näin ihan vain siksi, kun murskaus on kuitenkin kustannus.

Mun mielestä se toisen vuoden sato kannattas ottaa ja sää olisit puhdistusniitelly sen ekan vuoden.....
Näkökulma tämäkin, neuvonta on ohjannut nykyiseen päätökseen. Täytyy tuumia. Suojaviljaan kaikki perustetaan, että ihan täysi setti sieltä ekanakin vuotena tulee.

Just niin, se täysi setti sieltä tuleekin ekana vuonna, sitähän mää koitin hienotunteisesti kirjotella.

Saunakukan paras nitistyskeino on ekan vuoden niitot. Ei paljon näy sen jälkeen. En nyt puutu tähän sitten sen enempää.....
Vaadin sua puuttumaan.

Nurmihan niitetään kahdesti ensimmäisenä vuotena, massaa ei vain jätet peltoon. Miten se vaikuttaa saunakukkaan että murskaisin pellon? Tiheä niittoväli on tärkeintä.

Ja kuten kirjotin,

Mun mielestä se toisen vuoden sato kannattas ottaa koska se on puhdasta, ajattelen asiaa siis itseni puolesta että saan hyvää nurtsia ilman rikkoja.


Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Petri - 16.02.17 - klo:22:11
En tiedä, millaisia saunakukkalaihoja lounaiskulmalla lainehtii, mutta säiliksessä kohtuullinen määrä ei-kylvettyä kasvilajia ei aiheuta ongelmia paljon missään. Näin käytännön näkökulmasta.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 16.02.17 - klo:22:26
En tiedä, millaisia saunakukkalaihoja lounaiskulmalla lainehtii, mutta säiliksessä kohtuullinen määrä ei-kylvettyä kasvilajia ei aiheuta ongelmia paljon missään. Näin käytännön näkökulmasta.

Eipä tietenkään, lactofastilla mytytty ylivuotinen saunakukalla höystetty pallero vaan paranee lisukkeilla, ei ne "oheiskasvit" homehduta yhtään, ei.

Noh, miten kukin asian näkee, sää liputat oheiskasveja, mää en. Kummankin näkemys on oikein, eiks je?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: JD6630 - 16.02.17 - klo:23:03
En tiedä, millaisia saunakukkalaihoja lounaiskulmalla lainehtii, mutta säiliksessä kohtuullinen määrä ei-kylvettyä kasvilajia ei aiheuta ongelmia paljon missään. Näin käytännön näkökulmasta.
Itseasiassa meillä otettiin kerran korjuunäyte pellosta joka oli edellisenä vuonna kylvetty suojaviljaan, ruiskutettu puhtaaksi ja lannoitettu maksimeilla. Sen vierestä sellaiselta joutoalueelta sitten otettiin myös näyte joka oli lukujen perusteella parempi kuin itse pellon ;D
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 17.02.17 - klo:06:52
No minun tapauksessa nämä nurmet niitettäisiin ilman korjuuta, kun ei ole noita märehtijöitä.
Ei ole minullakaan märehtijöitä, mutta annan 1. vuoden sadon karjatilalle siltä osin miten hän tahtoo kerätä. 2. vuoden VLN nurmet murskataan tarpeen mukaan 2-3 kertaa peltoon. Näin ihan vain siksi, kun murskaus on kuitenkin kustannus.

Mun mielestä se toisen vuoden sato kannattas ottaa ja sää olisit puhdistusniitelly sen ekan vuoden.....

Täällä ei noita luomumärehtijöitä ole, joten ei ole väliksi vaikka ei tarvitsisi pitää yhtään nurmea kierrossa. Paskaa kun piisaa. Voi kuitenkin ollaa, että rikkatilanne pakottaa nurmen käyttöön. Se on sitten eriasia, että riittäisikö nurmi kierrossa vain yhdeksi kaudeksi niin, että viimisen viljan alle nurmi, jonka sitten annetaan kasvaa seuraavaan juhannukseen jolloin se rikotaan ja pidellään heinäkuu avokesantona ja elokuussa kylvetään jokin syyskasvi siihen.

Luomutila saa ottaa vastaan lantaa, joka on tuotettu tilalla, jolla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa eläintiheyden ollessa maks. 2ey/ha. Tämän ihan vasta kaivelin esiin, muistankohan oikein? Kuitenkin, isoilla karjatiloilla lannan luovutussopimuksia, tuo 2ey/ha on jo aika kova raja rikottavaksi ts. "teollista tuotantoa" kuten luomuehdoissa sanottiin. 2ey/ha tuottaa jo melkoisesti pskaa, luovutettavaksikin.


Eikö tämä ole niitä EU:n alkuajan juttuja? Ainakin täällä eräs luomutila ajaa paskaa tilalta jolla kyllä taatusti eläintiheys ylittää omille pelloille verraten tuon 2ey/ha (jos sian ey on 0,3). Eikö ole juuri hieman nurinkurista, että tila jolla sitä paskaa on luovutettavaksi ei voisi sitä luovuttaa tarvitseville? Meilläkin paukkuu tuo 2ey/ha yli kevyesti...

EDIT:
Piti oikee kaivaa tuo kohta eviran oppaasta ja niinhän tuolla näyttää olevan. Tämän varjolla kuitenkin ilmeisesti onnistuu tuolla mainitsemallani tilalla. lanta  levitetään  useamman  tilan  peltoalalle  niin,  että  eläintiheydeksi  keskimääräistä  lannanlevitysalaa kohti laskien tulee korkeintaan 2,0 ey/ha Meidän tapauksessa taas osa lannasta pitäisi luovuttaa tai sitten eläimiä vähentää.

EDIT 2:
Aloin nyt sitten etsiä, että mikä tuo eläinyksikkö kerroin on. No luomueläinpuolen kerroin näyttää olevankin 0,11 per lihasikapaikka eli hehtaaria kohti voi olla 18 lihasikaa (paikkaa). Jos tämä pitää paikkansa niin saa kyllä olla eläimiä aika paljon ennenkuin rajat ylittyy...
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: kylmis - 17.02.17 - klo:07:45
Kaikki lähtee liikkeelle nurmen huolellisesta perustamisesta. Erillinen kylvö laahavannaskoneella viljan kylvön päälle ja jyräys. Sillä saadaan hyvä nurmi. Oikoteitäkin on, mutta ne vaativat aina hyvät sateet kylvöjen päälle.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: supersammakko - 17.02.17 - klo:09:11
Kaikki lähtee liikkeelle nurmen huolellisesta perustamisesta. Erillinen kylvö laahavannaskoneella viljan kylvön päälle ja jyräys. Sillä saadaan hyvä nurmi. Oikoteitäkin on, mutta ne vaativat aina hyvät sateet kylvöjen päälle.
Ei saada. Laahavannaskone kylvää 12,5 cm riviin nurmensiemen ja näin se ei ole täysin tiheä. Hyvä nurmi on tärkeä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 17.02.17 - klo:12:32
Kaikki lähtee liikkeelle nurmen huolellisesta perustamisesta. Erillinen kylvö laahavannaskoneella viljan kylvön päälle ja jyräys. Sillä saadaan hyvä nurmi. Oikoteitäkin on, mutta ne vaativat aina hyvät sateet kylvöjen päälle.
Ei saada. Laahavannaskone kylvää 12,5 cm riviin nurmensiemen ja näin se ei ole täysin tiheä. Hyvä nurmi on tärkeä.

Pintaankylvöön hiukan enemmän siementä, varmaan toimiikin hikevillä mailla.
Ei näytä olevan Lounais-Suomen kuivikoilla aina toimiva menetelmä. Aivan ennen sadetta
rikkaäestyskylvö voisi toimia muruiseen kevätkyntöön. Hiesuun ne pintasiemenet kuorettuvat,
eivätkä lähde.

Heinänsiemenlaatikko oli jonkin verran epäonnistunut ostos. Ihan sama
kuinka kauas kylvölannoittimen eteen tai taakse ne letkut vetää, sama tulos.
Orastuu ehkä syyssateissa sitten.

Sain laahavannas-erilliskylvössä sentään apila- sekä heinäoraat kunnolla näkyviin.
Viherlannoitusnurmessa ei  kesällä enää rivejä erottanut, niin paksua tupsua oli.

Olihan tuossa urakoitsija yksivuotista kesantoheinää kylvämässä kerran.
Meni ristiinrastiin suppilon kanssa, verkkoäesti ja jyräsi taas ristiin rastiin .
Pelto oli vaaleanharmaa pölypyörteitä pöllyttelevä koko kesän, kyntöön asti.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 17.02.17 - klo:13:13
Veli sammakolla on juurikin luomupöheikön rakentamiseen tarvittava rikkaäes asianmukaisine kylvölaitteineen.

Mää oon kyllä sitä mieltä että normaali kylvöväli riittää pohjaksi kunnon nurmelle. Suojaviljaan se kylvetään varsinaisen viljankylvön jälkeen laahavantaalla. Jos taas jotain muita viherpöperöö niin äestettyyn laahavantaalla. Käytettävä siemenmäärä ratkaisee tuuheuden.

Voin löytää tästäkin jokusen mallikuvan.....
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: JD6630 - 17.02.17 - klo:13:17
Ajan ja rahan tuhlausta joku perus kylvökoneella ja vielä erikseen kylväminen.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: antti-x - 17.02.17 - klo:14:07
Ajan ja rahan tuhlausta joku perus kylvökoneella ja vielä erikseen kylväminen.

Riippuu niin pellosta ja kelistä. Sopiva kevät ja sopiva savimaa niin aika turha yrittää saada hyvää nurmea alulle jollain ripottelulla.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Viljelijä - 17.02.17 - klo:14:50
Viljan siementen joukkoon nurmen siemenet, niin hyvä tulee. Syöttöä vain isommalle. Net menee vähän syvempään, etteivät tule pintaan liian aikaisin.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 17.02.17 - klo:15:36
Vaikka Jaakko Köylijärven opetukset Lounais-Suomen koeasemalla tehtyjen koesarjojen perusteella ovat ehkä vanhentuneita,
nnin uskon mielelläni sitä, kun Köylijärvi totesi, että keväisen pintaankylvön onnistuminen Lounais-Suomen
savikolla voi olla 50%, nousee vantaillakylvön ansiosta 90%:in vuosista.

Tietenkin siemennurmista oli kysymys, mutta kuitenkin. Sen verran tuossa kertasin, että
kokeilen kerääjäkasvihommassa 25 cm kylvöriviväliä ja nurmilla kahta ajoa ristiin
kaikilla vantailla. Saisi valkoapila-kerääjäkasvin oikeasti näkymään !

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Maakalle - 17.02.17 - klo:15:42
Kaikki lähtee liikkeelle nurmen huolellisesta perustamisesta. Erillinen kylvö laahavannaskoneella viljan kylvön päälle ja jyräys. Sillä saadaan hyvä nurmi. Oikoteitäkin on, mutta ne vaativat aina hyvät sateet kylvöjen päälle.

Paljon parempia tuloksia olen saanut parina viime vuonna kun nimenomaan ei ole kylvetty laahavannaskoneella. Ensin erillinen hajakylvö viskalla päivää ennen suojaviljan kylvöä, koska piensiemenlaitteisto oli vasta matkalla. Seuraavat pari vuotta samalla ajolla kylvön kanssa piensiemenet peräharan eteen ripoteltuna, jyrätty joskus jos jaksettu ei eroa nurmen tiheyteen. Kyseessä siis juurikin Lounais-Suomen savikkoa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 17.02.17 - klo:15:53
Kaikki lähtee liikkeelle nurmen huolellisesta perustamisesta. Erillinen kylvö laahavannaskoneella viljan kylvön päälle ja jyräys. Sillä saadaan hyvä nurmi. Oikoteitäkin on, mutta ne vaativat aina hyvät sateet kylvöjen päälle.

Paljon parempia tuloksia olen saanut parina viime vuonna kun nimenomaan ei ole kylvetty laahavannaskoneella. Ensin erillinen hajakylvö viskalla päivää ennen suojaviljan kylvöä, koska piensiemenlaitteisto oli vasta matkalla. Seuraavat pari vuotta samalla ajolla kylvön kanssa piensiemenet peräharan eteen ripoteltuna, jyrätty joskus jos jaksettu ei eroa nurmen tiheyteen. Kyseessä siis juurikin Lounais-Suomen savikkoa.

Joo jonkun VM 9-11 tonnin takajyräkylvökoneen jälkeen itääkin pinnassa ! Jäänee sivupyöräkylvökoneella liian kuohkeaksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: JD6630 - 17.02.17 - klo:17:56
Ajan ja rahan tuhlausta joku perus kylvökoneella ja vielä erikseen kylväminen.

Riippuu niin pellosta ja kelistä. Sopiva kevät ja sopiva savimaa niin aika turha yrittää saada hyvää nurmea alulle jollain ripottelulla.
Kylvääkö siellä teilläpäin kukaan jyrällä ja pneumaattisella koneella heinänsiemeniä peltoon?
Jotenkin on vaan sellainen fiilis että se on toimivin systeemi varsinkin kunnollisella crossboard ladalla (siemenet latan eteen niin menee syvempään).

Tundralle ja muille viljelykelpoisten peltojen alueille sit lautasmuokkain oikeanlaisella pakkerilla ja viljat huiskalla pintaan ennen muokkausta. Heinänsiemenet pakkerin eteen.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Make - 17.02.17 - klo:19:09

Kylvääkö siellä teilläpäin kukaan jyrällä ja pneumaattisella koneella heinänsiemeniä peltoon?
Jotenkin on vaan sellainen fiilis että se on toimivin systeemi varsinkin kunnollisella crossboard ladalla (siemenet latan eteen niin menee syvempään).

Tundralle ja muille viljelykelpoisten peltojen alueille sit lautasmuokkain oikeanlaisella pakkerilla ja viljat huiskalla pintaan ennen muokkausta. Heinänsiemenet pakkerin eteen.
Kyllä tuota jotkut ovat käyttäneet menestyksekkäästi. Itse en ole vielä uskaltanut kun vieläkin kummittelee mielessä Tumen Jyräkombilla hs-laitteella kahtena vuotena epäonnistuneet nurmenkylvöt. Laahavantaalla erikseen kylvämällä on onnistunut melkein aina.
Viljansiemenen sekaan ei savimaalla myöskään voi heinää laittaa. Heinä ei jaksa kuudesta sentistä nousta pintaan.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Petri - 17.02.17 - klo:20:36
En tiedä, millaisia saunakukkalaihoja lounaiskulmalla lainehtii, mutta säiliksessä kohtuullinen määrä ei-kylvettyä kasvilajia ei aiheuta ongelmia paljon missään. Näin käytännön näkökulmasta.

Eipä tietenkään, lactofastilla mytytty ylivuotinen saunakukalla höystetty pallero vaan paranee lisukkeilla, ei ne "oheiskasvit" homehduta yhtään, ei.

Noh, miten kukin asian näkee, sää liputat oheiskasveja, mää en. Kummankin näkemys on oikein, eiks je?
Joo, itse puhun kohtuullisesta, Sinä kohtuuttomasta määrästä. Niitä paskaruohoja.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 17.02.17 - klo:20:43
En tiedä, millaisia saunakukkalaihoja lounaiskulmalla lainehtii, mutta säiliksessä kohtuullinen määrä ei-kylvettyä kasvilajia ei aiheuta ongelmia paljon missään. Näin käytännön näkökulmasta.

Eipä tietenkään, lactofastilla mytytty ylivuotinen saunakukalla höystetty pallero vaan paranee lisukkeilla, ei ne "oheiskasvit" homehduta yhtään, ei.

Noh, miten kukin asian näkee, sää liputat oheiskasveja, mää en. Kummankin näkemys on oikein, eiks je?
Joo, itse puhun kohtuullisesta, Sinä kohtuuttomasta määrästä. Niitä paskaruohoja.

Kaikki käy.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Joonasboy - 17.02.17 - klo:21:21
Oletko SKN luomussa??
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 17.02.17 - klo:21:39
Oletko SKN luomussa??

Ei se kerta tee homoakaan niin kerta ei tee luomuakaan.

Luomun oppeja yhdistettynä ankaraan douppaukseen niin maasta tulee kasvuhirviö joka tuottaa vuodesta toiseen järjettömiä ja laadukkaita satoja.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Joonasboy - 17.02.17 - klo:21:49
Näin se on
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: rantajussi - 04.03.17 - klo:08:39
Oletko SKN luomussa??

Ei se kerta tee homoakaan niin kerta ei tee luomuakaan.

Luomun oppeja yhdistettynä ankaraan douppaukseen niin maasta tulee kasvuhirviö joka tuottaa vuodesta toiseen järjettömiä ja laadukkaita satoja.
Jooo.mutta kun hinta ei kelpaa :-[
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Ärrpää - 04.03.17 - klo:09:44
Oletko SKN luomussa??

Ei se kerta tee homoakaan niin kerta ei tee luomuakaan.

Luomun oppeja yhdistettynä ankaraan douppaukseen niin maasta tulee kasvuhirviö joka tuottaa vuodesta toiseen järjettömiä ja laadukkaita satoja.

 Koneviesti 3/2017, sivu 77.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 04.03.17 - klo:13:32
Oletko SKN luomussa??

Ei se kerta tee homoakaan niin kerta ei tee luomuakaan.

Luomun oppeja yhdistettynä ankaraan douppaukseen niin maasta tulee kasvuhirviö joka tuottaa vuodesta toiseen järjettömiä ja laadukkaita satoja.

 Koneviesti 3/2017, sivu 77.

Luulekko että mulle tulee MTK:n lehtiä? Koneviesti, Aarre ja Maaseudun Tulevaisuus, ei ikinä, aina kun maksaa lehden maksun ni tupailtaporukalle kilahtaa provikkaa. Mieluumin poltan säästyneet setelit saunan kiukaassa, siitä on enemän iloa itselle ku etujärjestöstä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 26.03.17 - klo:09:12
Kuinka todennäköistä on, että seuraavalle tukikaudelle luomutuki poistuu? Tai alenee tai nousee? Entä millä prosenttiosuudella luomutavarasta tulee rehua, vaikka elintarvike kelpoista yrittää viljellä? Entä luomun hinta nouseeko vai laskeeko? Vaihtelu haarukka? Entä tavanomaisen hinta?

Entäs sitten luomuun siirtyminen, jos ajattelee ensi vuonna aloittaa siirtymisen (2018 SV1) niin millaisia valmistelevia toimia kannattaisi suorittaa tänä vuonna?

Ja SKN. Pistä vaikka linkkiä missä on ollut juttua tuosta sinun tyylistäsi millä tuo kasvuhirviö saadaan luotua. Niin voisin syöttää laskelmiin tuollaisenkin version ja katsoa miltä se näyttäisi.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Ärrpää - 26.03.17 - klo:09:21
Oletko SKN luomussa??

Ei se kerta tee homoakaan niin kerta ei tee luomuakaan.

Luomun oppeja yhdistettynä ankaraan douppaukseen niin maasta tulee kasvuhirviö joka tuottaa vuodesta toiseen järjettömiä ja laadukkaita satoja.

 Koneviesti 3/2017, sivu 77.

Luulekko että mulle tulee MTK:n lehtiä? Koneviesti, Aarre ja Maaseudun Tulevaisuus, ei ikinä, aina kun maksaa lehden maksun ni tupailtaporukalle kilahtaa provikkaa. Mieluumin poltan säästyneet setelit saunan kiukaassa, siitä on enemän iloa itselle ku etujärjestöstä.

 Käy kirjastossa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: meidän Isä - 26.03.17 - klo:11:38
Kuinka todennäköistä on, että seuraavalle tukikaudelle luomutuki poistuu? Tai alenee tai nousee? Entä millä prosenttiosuudella luomutavarasta tulee rehua, vaikka elintarvike kelpoista yrittää viljellä? Entä luomun hinta nouseeko vai laskeeko? Vaihtelu haarukka? Entä tavanomaisen hinta?

Entäs sitten luomuun siirtyminen, jos ajattelee ensi vuonna aloittaa siirtymisen (2018 SV1) niin millaisia valmistelevia toimia kannattaisi suorittaa tänä vuonna?

Ja SKN. Pistä vaikka linkkiä missä on ollut juttua tuosta sinun tyylistäsi millä tuo kasvuhirviö saadaan luotua. Niin voisin syöttää laskelmiin tuollaisenkin version ja katsoa miltä se näyttäisi.

Oma arvaus on, että luomu ja hömppäheinätuet pysyy, rahaa siirretään taas peruspotista näihin ja kompensaationa sitten lisää naurettavia investointitukia. Tämä on toki huono suunta, mutta pitää virkamiehet työnsyrjässä. Kaikki investointituet ovat valuneet suoraan ulos kaupalle, Selkeyttäisi kovasti peliä, kun tuosta järjestelmästä luovuttaisiin kokonaan.

 Sama hehtaarituki kaikille ja eläintuki per persereikä, siinä olisi aika helppo systeemi. Luomua tulisi jos luomutuotteiden hinta kannustaisi luomutuotantoon. Nyt murskattavia luomukenttiä tuetaan aika kalliiseen hintaan.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Muffins - 26.03.17 - klo:22:07
Kuinka todennäköistä on, että seuraavalle tukikaudelle luomutuki poistuu? Tai alenee tai nousee? Entä millä prosenttiosuudella luomutavarasta tulee rehua, vaikka elintarvike kelpoista yrittää viljellä? Entä luomun hinta nouseeko vai laskeeko? Vaihtelu haarukka? Entä tavanomaisen hinta?

Entäs sitten luomuun siirtyminen, jos ajattelee ensi vuonna aloittaa siirtymisen (2018 SV1) niin millaisia valmistelevia toimia kannattaisi suorittaa tänä vuonna?

Ja SKN. Pistä vaikka linkkiä missä on ollut juttua tuosta sinun tyylistäsi millä tuo kasvuhirviö saadaan luotua. Niin voisin syöttää laskelmiin tuollaisenkin version ja katsoa miltä se näyttäisi.

Oma arvaus on, että luomu ja hömppäheinätuet pysyy, rahaa siirretään taas peruspotista näihin ja kompensaationa sitten lisää naurettavia investointitukia. Tämä on toki huono suunta, mutta pitää virkamiehet työnsyrjässä. Kaikki investointituet ovat valuneet suoraan ulos kaupalle, Selkeyttäisi kovasti peliä, kun tuosta järjestelmästä luovuttaisiin kokonaan.

 Sama hehtaarituki kaikille ja eläintuki per persereikä, siinä olisi aika helppo systeemi. Luomua tulisi jos luomutuotteiden hinta kannustaisi luomutuotantoon. Nyt murskattavia luomukenttiä tuetaan aika kalliiseen hintaan.

Komppaan. Kepulien aluepolitiikka ja holtittoman suuren agrologi- ja agronomilauman väkisintyöllistämisinto on pääsyy, ettei tukipolitiikka koskaan mene parempaan (ja yksinkertaisempaan) suuntaan.

Seuraavassa hallituksessa on erityisen sosialistinen vire, joten arvata saattaa, että normiviljelyn tuet laskevat etelä-Suomessa ja luomutuen tukia nostetaan. Vihreät vaativat sitä ja saavat sen läpi. Kepu suostuu, koska koplaa pakettiin mm. nuo ym. jutut. Muutokset eivät varmaan ole kovin suuria, veikkaan n. - 5...10 % ja +10...15%.

Typerien kuluttajien luomu-usko on vahvaa, joten luomuviljojen hinnat varmaan vähän nousevat, ehkä muutaman % joka vuosi keskimäärin. Ero normiin näin ollen kasvaa, koska tavanomaisen hinta ei keskimäärin nouse (Suomessa). Suomessa tarvittaisiin varmaankin 30-50 % pelloista luomuun, jotta tuottajahinta alkaisi laskea. Siihen mennee vielä pari-kolme tukikautta.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 26.03.17 - klo:23:08
Kuinka todennäköistä on, että seuraavalle tukikaudelle luomutuki poistuu? Tai alenee tai nousee? Entä millä prosenttiosuudella luomutavarasta tulee rehua, vaikka elintarvike kelpoista yrittää viljellä? Entä luomun hinta nouseeko vai laskeeko? Vaihtelu haarukka? Entä tavanomaisen hinta?

Entäs sitten luomuun siirtyminen, jos ajattelee ensi vuonna aloittaa siirtymisen (2018 SV1) niin millaisia valmistelevia toimia kannattaisi suorittaa tänä vuonna?

Ja SKN. Pistä vaikka linkkiä missä on ollut juttua tuosta sinun tyylistäsi millä tuo kasvuhirviö saadaan luotua. Niin voisin syöttää laskelmiin tuollaisenkin version ja katsoa miltä se näyttäisi.

Veikkaushan tämä on, mutta arvelen, että luomutuki pysyy ennallaan. Tuskin nousee. Brexitin vaikutusta EU-n budjettiin voi vain arvailla, mutta on mainittu, että se aiheuttaisi n. 20 % paineen kulujen alentamiseksi. Joten varaudun itse seuraavalla kaudella tapahtuvaan 20 % tukitasojen putoamiseen. Eli luultavasti kaikki tuet tulevat jonkin verran laskemaan.

Luomutuotteiden hinnat tuskin nousevat ainakaan paljon lähivuosina. Kysyntä on kuitenkin koko euroopan laajuisesti nousussa, joten luulen hintojen olevan kohtuullisen vakaita. Tarjonnan todennäköisesti lisääntyessä tämän hetken hintojen nousupaineet ehkä laantuvat.

Elintarvikevilja - rehuvilja- suhdetta on vaikeaa arvioida. Omalla kohdalla syysvehnä yritettiin leipäviljaksi, mutta valkuainen jäi aika alas. No rehuviljan hintaero oli aika pieni. Ohrat ovat menneet maltaaksi, kaurat elintarvikkeeksi ja härkäpapu on jo ollut ajateltunakin rehuksi. Elintarvikepavun kysyntä on luomuna vielä pieni, mutta kasvamassa.

Mitä kannattaisi tehdä, jos siirtyisi 2018 luomuun? No ehkä roundup ruiskutuksia syksyllä jos on juolavehnäongelmia. Syksyllä muokkaukset mahdollisuuksien mukaan. Ehkä mieluummin kyntäen. Rikkapankki on tavanomaisen viljelyn jälkeen pahimmillaan, joten alussa tulee rikkaongelmia siemenrikoista enemmän. Typpeä on maassa vielä aika paljon, joten matara ja jotkut muutkin rikat ovat pahimmillaan ensimmäisinä siirtymävuosina.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 26.03.17 - klo:23:30
Kuinka todennäköistä on, että seuraavalle tukikaudelle luomutuki poistuu? Tai alenee tai nousee? Entä millä prosenttiosuudella luomutavarasta tulee rehua, vaikka elintarvike kelpoista yrittää viljellä? Entä luomun hinta nouseeko vai laskeeko? Vaihtelu haarukka? Entä tavanomaisen hinta?

Entäs sitten luomuun siirtyminen, jos ajattelee ensi vuonna aloittaa siirtymisen (2018 SV1) niin millaisia valmistelevia toimia kannattaisi suorittaa tänä vuonna?

Ja SKN. Pistä vaikka linkkiä missä on ollut juttua tuosta sinun tyylistäsi millä tuo kasvuhirviö saadaan luotua. Niin voisin syöttää laskelmiin tuollaisenkin version ja katsoa miltä se näyttäisi.

Oma arvaus on, että luomu ja hömppäheinätuet pysyy, rahaa siirretään taas peruspotista näihin ja kompensaationa sitten lisää naurettavia investointitukia. Tämä on toki huono suunta, mutta pitää virkamiehet työnsyrjässä. Kaikki investointituet ovat valuneet suoraan ulos kaupalle, Selkeyttäisi kovasti peliä, kun tuosta järjestelmästä luovuttaisiin kokonaan.

 Sama hehtaarituki kaikille ja eläintuki per persereikä, siinä olisi aika helppo systeemi. Luomua tulisi jos luomutuotteiden hinta kannustaisi luomutuotantoon. Nyt murskattavia luomukenttiä tuetaan aika kalliiseen hintaan.

Komppaan. Kepulien aluepolitiikka ja holtittoman suuren agrologi- ja agronomilauman väkisintyöllistämisinto on pääsyy, ettei tukipolitiikka koskaan mene parempaan (ja yksinkertaisempaan) suuntaan.

Seuraavassa hallituksessa on erityisen sosialistinen vire, joten arvata saattaa, että normiviljelyn tuet laskevat etelä-Suomessa ja luomutuen tukia nostetaan. Vihreät vaativat sitä ja saavat sen läpi. Kepu suostuu, koska koplaa pakettiin mm. nuo ym. jutut. Muutokset eivät varmaan ole kovin suuria, veikkaan n. - 5...10 % ja +10...15%.

Typerien kuluttajien luomu-usko on vahvaa, joten luomuviljojen hinnat varmaan vähän nousevat, ehkä muutaman % joka vuosi keskimäärin. Ero normiin näin ollen kasvaa, koska tavanomaisen hinta ei keskimäärin nouse (Suomessa). Suomessa tarvittaisiin varmaankin 30-50 % pelloista luomuun, jotta tuottajahinta alkaisi laskea. Siihen mennee vielä pari-kolme tukikautta.

Hehtaaritukien tosiaankin uskon laskevan, mutta enemmänkin EU-paineiden vuoksi. Mahdollisesti kansallisetkin tuet saattavat jonkin verran laskea esimerkiksi osarahoitteisten tukien mukana.Tuskin luomun tukia on varaa juurikaan nostaa, vaikka olisihan se ihan mukavaa...

Täysin eri mieltä olen kuitenkin tuosta kuluttajien "typeryydestä". Minulle kuluttaja on pitkälti se kuningas, jota on viisasta kumartaa. Pyrin ensisijaisesti tuottamaan sitä, mille kysyntää on. Aion notkeasti vaihtaa viljelykasveja kysyntämuutoksien mukaan. Minä olen ehdottomasti sitä mieltä että viljelijä tai muu alkutuottaja se typerä on, jos tuottaa vain sitä, mihin kuluttajan mielenkiinto on vähenemässä. Lisäksi tuon mozzarella- ja brassilihaskandaalien luulen vaikuttavan kuluttajien asenteisiin. Voi olla, että luomun ylitarkkakin valvonta tulee antamaan luottamusta luomutuotantoon. Jos kuluttajat jossakin vaiheessa jostain ihmeen syystä alkaisivat hyljeksiä luomua, saatan minäkin vielä tuotantotapaa muuttaa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 27.03.17 - klo:06:59
Kuinka todennäköistä on, että seuraavalle tukikaudelle luomutuki poistuu? Tai alenee tai nousee? Entä millä prosenttiosuudella luomutavarasta tulee rehua, vaikka elintarvike kelpoista yrittää viljellä? Entä luomun hinta nouseeko vai laskeeko? Vaihtelu haarukka? Entä tavanomaisen hinta?

Entäs sitten luomuun siirtyminen, jos ajattelee ensi vuonna aloittaa siirtymisen (2018 SV1) niin millaisia valmistelevia toimia kannattaisi suorittaa tänä vuonna?

Ja SKN. Pistä vaikka linkkiä missä on ollut juttua tuosta sinun tyylistäsi millä tuo kasvuhirviö saadaan luotua. Niin voisin syöttää laskelmiin tuollaisenkin version ja katsoa miltä se näyttäisi.

Oma arvaus on, että luomu ja hömppäheinätuet pysyy, rahaa siirretään taas peruspotista näihin ja kompensaationa sitten lisää naurettavia investointitukia. Tämä on toki huono suunta, mutta pitää virkamiehet työnsyrjässä. Kaikki investointituet ovat valuneet suoraan ulos kaupalle, Selkeyttäisi kovasti peliä, kun tuosta järjestelmästä luovuttaisiin kokonaan.

 Sama hehtaarituki kaikille ja eläintuki per persereikä, siinä olisi aika helppo systeemi. Luomua tulisi jos luomutuotteiden hinta kannustaisi luomutuotantoon. Nyt murskattavia luomukenttiä tuetaan aika kalliiseen hintaan.

Komppaan. Kepulien aluepolitiikka ja holtittoman suuren agrologi- ja agronomilauman väkisintyöllistämisinto on pääsyy, ettei tukipolitiikka koskaan mene parempaan (ja yksinkertaisempaan) suuntaan.

Seuraavassa hallituksessa on erityisen sosialistinen vire, joten arvata saattaa, että normiviljelyn tuet laskevat etelä-Suomessa ja luomutuen tukia nostetaan. Vihreät vaativat sitä ja saavat sen läpi. Kepu suostuu, koska koplaa pakettiin mm. nuo ym. jutut. Muutokset eivät varmaan ole kovin suuria, veikkaan n. - 5...10 % ja +10...15%.

Typerien kuluttajien luomu-usko on vahvaa, joten luomuviljojen hinnat varmaan vähän nousevat, ehkä muutaman % joka vuosi keskimäärin. Ero normiin näin ollen kasvaa, koska tavanomaisen hinta ei keskimäärin nouse (Suomessa). Suomessa tarvittaisiin varmaankin 30-50 % pelloista luomuun, jotta tuottajahinta alkaisi laskea. Siihen mennee vielä pari-kolme tukikautta.

Hehtaaritukien tosiaankin uskon laskevan, mutta enemmänkin EU-paineiden vuoksi. Mahdollisesti kansallisetkin tuet saattavat jonkin verran laskea esimerkiksi osarahoitteisten tukien mukana.Tuskin luomun tukia on varaa juurikaan nostaa, vaikka olisihan se ihan mukavaa...

Täysin eri mieltä olen kuitenkin tuosta kuluttajien "typeryydestä". Minulle kuluttaja on pitkälti se kuningas, jota on viisasta kumartaa. Pyrin ensisijaisesti tuottamaan sitä, mille kysyntää on. Aion notkeasti vaihtaa viljelykasveja kysyntämuutoksien mukaan. Minä olen ehdottomasti sitä mieltä että viljelijä tai muu alkutuottaja se typerä on, jos tuottaa vain sitä, mihin kuluttajan mielenkiinto on vähenemässä. Lisäksi tuon mozzarella- ja brassilihaskandaalien luulen vaikuttavan kuluttajien asenteisiin. Voi olla, että luomun ylitarkkakin valvonta tulee antamaan luottamusta luomutuotantoon. Jos kuluttajat jossakin vaiheessa jostain ihmeen syystä alkaisivat hyljeksiä luomua, saatan minäkin vielä tuotantotapaa muuttaa.

Markkinoinnin yksi perus ajatus on se että tuotetaan mitä kuluttajat haluaa, eikä niin että tuotetaan mitä haluttaan kuluttajien haluavan. Kuluttaja jos haluaa luomua tänään tuotetaan sitä ja sitten jos trendi muuttuu tuotetaan jotain muuta. on sama vaikka söisivät lehmän paskaa terveysruokana. Se vain pitää lähteä siitä että kuluttaja haluaa syödä lehmän paskaa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 09.04.17 - klo:08:25
Mitä kannattaisi tehdä, jos siirtyisi 2018 luomuun? No ehkä roundup ruiskutuksia syksyllä jos on juolavehnäongelmia. Syksyllä muokkaukset mahdollisuuksien mukaan. Ehkä mieluummin kyntäen. Rikkapankki on tavanomaisen viljelyn jälkeen pahimmillaan, joten alussa tulee rikkaongelmia siemenrikoista enemmän. Typpeä on maassa vielä aika paljon, joten matara ja jotkut muutkin rikat ovat pahimmillaan ensimmäisinä siirtymävuosina.

Nyt en oikein ymmärtänyt miten tuo menee, että tavanomaisen jälkeen pellossa on rikkapankki, jos rikkoja on torjuttu vuosittain? Typpeä varmaankin on joka tietysti edesauttaa rikkojen kasvua, mutta miten se muuten luomussa pitemmällä ajalla pienenisi se rikkapankki? Eikö se päinvastoin kerry aina viljavuosina ennenkuin taas nurmivuosina sitä saadaa pienennettyä?

Asiaa hieman liippaava kysymys niin mikä on ollut suurin ongelma luomussa ja siirryttäessä luomuun? Onko se juuri tuo rikkojen kanssa eläminen? Vai jokin muu? Itse keitä tiedän lopettaneita niin kaikkilla on syynä ollut rikat. Toiset tietysti sietävät niitä ja elävät niiden kanssa. Toiset eivät kestä rikkoja pellolla ollenkaan ja sitten yksiporukka ei välitä.

Miten sitten kyntäminen? Osa yrittää viljellä luomussa ilman kyntöä. Tuleeko siitä mitään? Mitkä ovat syyt, että joutuu kyntämään? Rikat, pellon muokkaus? Entä syyt, että pärjää ilman kyntöä? Meillä kun peltojen maalajit ovat HtS, HsS, HeS niin kyntö ei ainakaan paranna niitä. Tosin kun luomussa tulee noita nurmia "parantamaan" maata niin voihan se taas jossakin vaiheessa alkaa toimimaan. Olen saanut sellaisia vinkkejä, että mitä syvemmältä muokataan niin sitä kapeammalla terällä (kultivaattori) ja pinnassa sitten leveämmällä terällä. Ideana ettei nosteta sitä jäykkää hapanta jankkoa sieltä syvältä pintaan. Ja jos kynnetäänkin niin mahdollisimman matalaan. Onko ohjeissa mitään perää? Järestään tällä seudulla näkee luomuviljelijöiden kyntävän maansa, en tiedä tapahtuuko tämä vain tavan vuoksi vai tarpeesta. Ei se tietysti varmasti katastrofi ole jos kerran kierrossa joutuu kyntämään esim. päättäessä nurmea, mutta jos kaiken muun kuin nurmet joutuu kyntämään niin tuo alkaa jo käymään kasvipeitteisyys tuenkin päälle. Millaisiin prosentteihin 5 vuoden kierrossa, jossa kaksi nurmea pääsee, 60% (36e?)

Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 09.04.17 - klo:13:42
Luomukurssi vastannee kaikkiin noihin kysymyksiin.
Toinen tärkeä hankinta on Neuvo2020 - konsultti.
Kannattaa kerätä se raha pois kuljeksimasta, tämmäset pientilat
sitä eivät kumminkaan käytä.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 09.04.17 - klo:18:43
Mitä kannattaisi tehdä, jos siirtyisi 2018 luomuun? No ehkä roundup ruiskutuksia syksyllä jos on juolavehnäongelmia. Syksyllä muokkaukset mahdollisuuksien mukaan. Ehkä mieluummin kyntäen. Rikkapankki on tavanomaisen viljelyn jälkeen pahimmillaan, joten alussa tulee rikkaongelmia siemenrikoista enemmän. Typpeä on maassa vielä aika paljon, joten matara ja jotkut muutkin rikat ovat pahimmillaan ensimmäisinä siirtymävuosina.

Nyt en oikein ymmärtänyt miten tuo menee, että tavanomaisen jälkeen pellossa on rikkapankki, jos rikkoja on torjuttu vuosittain? Typpeä varmaankin on joka tietysti edesauttaa rikkojen kasvua, mutta miten se muuten luomussa pitemmällä ajalla pienenisi se rikkapankki? Eikö se päinvastoin kerry aina viljavuosina ennenkuin taas nurmivuosina sitä saadaa pienennettyä?

Asiaa hieman liippaava kysymys niin mikä on ollut suurin ongelma luomussa ja siirryttäessä luomuun? Onko se juuri tuo rikkojen kanssa eläminen? Vai jokin muu? Itse keitä tiedän lopettaneita niin kaikkilla on syynä ollut rikat. Toiset tietysti sietävät niitä ja elävät niiden kanssa. Toiset eivät kestä rikkoja pellolla ollenkaan ja sitten yksiporukka ei välitä.

Miten sitten kyntäminen? Osa yrittää viljellä luomussa ilman kyntöä. Tuleeko siitä mitään? Mitkä ovat syyt, että joutuu kyntämään? Rikat, pellon muokkaus? Entä syyt, että pärjää ilman kyntöä? Meillä kun peltojen maalajit ovat HtS, HsS, HeS niin kyntö ei ainakaan paranna niitä. Tosin kun luomussa tulee noita nurmia "parantamaan" maata niin voihan se taas jossakin vaiheessa alkaa toimimaan. Olen saanut sellaisia vinkkejä, että mitä syvemmältä muokataan niin sitä kapeammalla terällä (kultivaattori) ja pinnassa sitten leveämmällä terällä. Ideana ettei nosteta sitä jäykkää hapanta jankkoa sieltä syvältä pintaan. Ja jos kynnetäänkin niin mahdollisimman matalaan. Onko ohjeissa mitään perää? Järestään tällä seudulla näkee luomuviljelijöiden kyntävän maansa, en tiedä tapahtuuko tämä vain tavan vuoksi vai tarpeesta. Ei se tietysti varmasti katastrofi ole jos kerran kierrossa joutuu kyntämään esim. päättäessä nurmea, mutta jos kaiken muun kuin nurmet joutuu kyntämään niin tuo alkaa jo käymään kasvipeitteisyys tuenkin päälle. Millaisiin prosentteihin 5 vuoden kierrossa, jossa kaksi nurmea pääsee, 60% (36e?)

Joo. tuo rikkapankin suuruus kemiallisen viljelyn jäljiltä on minullekin ollut tosi yllätys. Ruiskutusaikoina mielestäni onnistuin rikkakasvien torjunnoissa erittäinkin hyvin... Kuitenkin luomuun siirryttyäni, oli hämmentävää, kuinka paljon alussa oli ns siemenrikkoja. Omalla kohdallani erityisesti matara ja saunakukka yllättivät. Ei se rikkapankki luomussa pienenekään, mutta niitä pystyy hallitsemaan paremmin muokkauksilla ja varjostuksella, kun on ollut jonkin aikaa luomussa. Lienet juuri oikeilla jäljillä uskoessasi typen olevan syynä. Itsekin uskon, että pellolla on kemiallisten lannoitteiden jäljiltä niin paljon liukoista typpeä, että siemenrikat pääsevät hyvin vauhtiin. Siis jopa paremmin, kuin lannoiteaddiktoidut viljalajikkeet. Se on kai myös osasyy siirtymäkauteen. Toisekseen maahan ei ole vielä saatu aikaan sopivaa viljelykiertoa, joka auttaa rikkojen torjunnassa. Onhan myös niin, että maassa olevat rikkapankin siemenet ovat toki myös osa maan multavuutta. Täysin kuollut maa ei kasva rikkoja, mutta ei myöskään satokasveja.

Omalla kohdallani olen kokenut suurimmaksi ongelmaksi sekä rikkojen sietämisen ja niiden "hallitsemisen". Eli miten saan annettua viljelykasville riittävästi etumatkaa, jotta se voi varjostuksellaan pitää rikat itse kurissa. Toisena ongelmana näen omalla kohdallani maan rakenteen. Luomukasvien on löydettävä ravinteensa huomattavasti laajemmalta alueelta, joten juurien kulku maassa on varmistettava. Suorakylvön jäljiltä maan rakenne oli ensimmäiset 10 cm erinomainen, mutta sen alta yllättävän tiivistynyt! Maalajit ovat lähinnä HeS ja HsS. Rikkakasveja luomussa on ja niitä täytyy oppia sietämään. Kaikilta se ei onnistu, kuten esimerkiksi SKN:n kokemuksista voi nähdä. Hän ymmärtää maan rakenteen ja biologiset sekä kemialliset tarpeet, mutta ei voinut sietää rikkakasveja... Sääli, hänestä olisi tullut helposti erinomainen luomuviljelijä...

Itse yritän viljellä mahdollisimman vähäisellä kynnöllä. Sen kun sanotaan olevan helppo tapa piilottaa ongelmia. Se on kuitenkin keino, jolla voi pelastaa tilannetta, jos rikat pääsevät liikaa irti. Minulla tavoitteena on nurmien lopetus keskikesän kesannolla. Siinä samalla saavat kyytiä valvatit, ohdakkeet ja mahdolliset juolavehnätkin. Viime syksynä kynsin selvästi tavallista enemmän, johtuen muutamasta viljelykierron poikkeamasta. Sen aiheuttaa nurmen siirtymisen vuodella eteenpäin, joten rikat oli syytä torjua tällä kertaa kyntämällä. Jatkossa tavoite voisi olla nurmen jälkeisen viljan sängen kyntäminen. Sillä saisi rikkoja kuriin pidemmäksi ajaksi. Sitten härkäpapu kevytmuokaten ja sitä seuraavaan viljaan kylvetäänkin sitten viherlannoitusnurmi kasvamaan. Eli tavoitteena olisi enintään 1 kyntö 5 vuoden viljelykierron aikana. Tuon 1 kynnönkin pyrin korvaamaan kultivaattorilla jatkossa. Kynnön pyrin tekemään kyllä niin matalaan kuin mahdollista. Hanhenjalka- tai siipiteräkultivaattorilla en muokkaa yleensä 10 cm syvempään. Kapeilla terillä enintään 15 senttiin. Jos on tarvetta mennä syvemmälle, vuokraan jankkurin, jolla ajan ensimmäisenä viherlannoitusvuonna. Multamaalla ja erm KHt- mailla teen näillä näkymin kevätkynnön juuri rikkakasviongelmien vuoksi.

Kasvipeitteisyys% on minulla yleensä 60. Jatkossa suunnittelen osan muokkauksista siirtoa keväälle, jolloin pääsisin 80 % kasvipeitteisyyteen. Sinänsä en niinkään kasvipeitteisyysprosentin vuoksi, vaan siksi, että saisin mahdollisimman paljon ravinteita siirtymään kevääseen.

Se, mikä tässä on parasta, on riskien pieneneminen. Erilaisia viljelymalleja voi kokeilla ja testata, mikä sopii parhaiten juuri näille maille. Maalajitkaan eivät ole osoittautuneet sellaisiksi, joiksi luulin. Täällä sanottiin ennen, että "parempi porsaan tonkima syksyllä kuin hyvä kyntö keväällä". Nyt on tullut olosuhteiden pakosta kynnettyä parilla alueella keväällä, ja sato on kyllä yllättänyt positiivisesti. Olen ollut mukana viljelemässä näitä lohkoja jo 30 - 45 vuotta. Luulin tuntevani peltoni, mutta mitä vielä...

Vielä sananen "happamasta" pohjamaasta. Otin pohjamaasta näytteet selvittääkseni varastoreservit. Tekniikka oli seuraava: Kairasin pintamaasta näytteen rasiaan n 20 cm syvyydeltä. Sitten samasta reiästä pohjamaasta toinen näyte siis 20 - 40 cm syvyydestä. Tuloksien mukaan pintamaan pH oli 6,0 ja pohjamaan 6,6... Syynä on magnesium. Se nostaa pohjamaan pH:ta ylös. Sinänsä tilanne ei juuri muutu. Magnesiumia ei kannata nostaa pintamaahan liikaa, jotta kuorettumisriski ei kasvaisi. Toisaalta jos Mg on pintamaassa alhainen voisi tässä tapauksessa kyntää kerran pari senttiä syvempään. Kuitenkin eräs n. hehtaarin ala kynnettiin 30 senttiin, ja pintamaan Mg-pitoisuus nousi mahdottomaksi. Kasvukyky romahti. Kannattaa selvittää pohjamaan tilanne.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 09.04.17 - klo:18:52
Luomukurssi vastannee kaikkiin noihin kysymyksiin.
Toinen tärkeä hankinta on Neuvo2020 - konsultti.
Kannattaa kerätä se raha pois kuljeksimasta, tämmäset pientilat
sitä eivät kumminkaan käytä.

-SS-

Luomukurssilta saa joitakin vastauksia. Kuitenkin vasta osaavan neuvojan kanssa voi asioita oppia ymmärtämään. Neuvo2020 neuvoja kannattaa kyllä ottaa mukaan suunnittelemaan luomuun siirtymistäkin. ProAgrialla on hyviä neuvojia, mutta niin on myös muitakin hyviä "yksityisiä" neuvojia. Neuvo 2020 rahaa on käytettävissä 7500 € jokaiselle tilalle. Siis n. 110 tuntia /tila. Jokaisella tilalla on varmasti jotakin, johon ulkopuolisella silmällä voi saada uutta näkemystä. Ja Luomusuunnitelman tekoon ja muihinkin paperitöihin kannattaa ehdottomasti pyytää apua. Myös luomutarkastusta odotellessa kannattaa käydä asiat läpi neuvojan kanssa. Byrokraattien kommervenkit voivat joskus olla hankalia.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 09.04.17 - klo:19:37
Luomukurssi pitäs saada ympäristötuen pakolliseksi koulutukseksi.

Monelle selviäisi monta asiaa miksi ei ryhtyisi luomuun ja samalla saisi apua niihin pellon kasvukunnon ongelmiin.

Hyvän mielikuvituksen omaavat aloittavat luomun, mielikuvituksettomat taasen jatkaa perinteistä ja ottavat luomun keinoja kemiallisen tien parantamiseksi.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 11.04.17 - klo:08:05
Luomukurssi vastannee kaikkiin noihin kysymyksiin.
Toinen tärkeä hankinta on Neuvo2020 - konsultti.
Kannattaa kerätä se raha pois kuljeksimasta, tämmäset pientilat
sitä eivät kumminkaan käytä.

-SS-

Luomukurssi vastannee kaikkiin noihin kysymyksiin.
Toinen tärkeä hankinta on Neuvo2020 - konsultti.
Kannattaa kerätä se raha pois kuljeksimasta, tämmäset pientilat
sitä eivät kumminkaan käytä.

-SS-

Luomukurssilta saa joitakin vastauksia. Kuitenkin vasta osaavan neuvojan kanssa voi asioita oppia ymmärtämään. Neuvo2020 neuvoja kannattaa kyllä ottaa mukaan suunnittelemaan luomuun siirtymistäkin. ProAgrialla on hyviä neuvojia, mutta niin on myös muitakin hyviä "yksityisiä" neuvojia. Neuvo 2020 rahaa on käytettävissä 7500 € jokaiselle tilalle. Siis n. 110 tuntia /tila. Jokaisella tilalla on varmasti jotakin, johon ulkopuolisella silmällä voi saada uutta näkemystä. Ja Luomusuunnitelman tekoon ja muihinkin paperitöihin kannattaa ehdottomasti pyytää apua. Myös luomutarkastusta odotellessa kannattaa käydä asiat läpi neuvojan kanssa. Byrokraattien kommervenkit voivat joskus olla hankalia.

Joo no vastaa, jos esitelmöijä ei ole jo niin täynnä luomukiimaa ettei muuta vaihtoehtoa edes ole. Sama konsultin kanssa. Harva omasta asiastaan löytää mitään vika tai jos löytää niin ei kerro ainakaan eteenpäin. Kyllä tässä on jo yhden konsultin juttusilla käyty, mutta aina mukava kuulla useampikin mielipide.

Mitä kannattaisi tehdä, jos siirtyisi 2018 luomuun? No ehkä roundup ruiskutuksia syksyllä jos on juolavehnäongelmia. Syksyllä muokkaukset mahdollisuuksien mukaan. Ehkä mieluummin kyntäen. Rikkapankki on tavanomaisen viljelyn jälkeen pahimmillaan, joten alussa tulee rikkaongelmia siemenrikoista enemmän. Typpeä on maassa vielä aika paljon, joten matara ja jotkut muutkin rikat ovat pahimmillaan ensimmäisinä siirtymävuosina.

Nyt en oikein ymmärtänyt miten tuo menee, että tavanomaisen jälkeen pellossa on rikkapankki, jos rikkoja on torjuttu vuosittain? Typpeä varmaankin on joka tietysti edesauttaa rikkojen kasvua, mutta miten se muuten luomussa pitemmällä ajalla pienenisi se rikkapankki? Eikö se päinvastoin kerry aina viljavuosina ennenkuin taas nurmivuosina sitä saadaa pienennettyä?

Asiaa hieman liippaava kysymys niin mikä on ollut suurin ongelma luomussa ja siirryttäessä luomuun? Onko se juuri tuo rikkojen kanssa eläminen? Vai jokin muu? Itse keitä tiedän lopettaneita niin kaikkilla on syynä ollut rikat. Toiset tietysti sietävät niitä ja elävät niiden kanssa. Toiset eivät kestä rikkoja pellolla ollenkaan ja sitten yksiporukka ei välitä.

Miten sitten kyntäminen? Osa yrittää viljellä luomussa ilman kyntöä. Tuleeko siitä mitään? Mitkä ovat syyt, että joutuu kyntämään? Rikat, pellon muokkaus? Entä syyt, että pärjää ilman kyntöä? Meillä kun peltojen maalajit ovat HtS, HsS, HeS niin kyntö ei ainakaan paranna niitä. Tosin kun luomussa tulee noita nurmia "parantamaan" maata niin voihan se taas jossakin vaiheessa alkaa toimimaan. Olen saanut sellaisia vinkkejä, että mitä syvemmältä muokataan niin sitä kapeammalla terällä (kultivaattori) ja pinnassa sitten leveämmällä terällä. Ideana ettei nosteta sitä jäykkää hapanta jankkoa sieltä syvältä pintaan. Ja jos kynnetäänkin niin mahdollisimman matalaan. Onko ohjeissa mitään perää? Järestään tällä seudulla näkee luomuviljelijöiden kyntävän maansa, en tiedä tapahtuuko tämä vain tavan vuoksi vai tarpeesta. Ei se tietysti varmasti katastrofi ole jos kerran kierrossa joutuu kyntämään esim. päättäessä nurmea, mutta jos kaiken muun kuin nurmet joutuu kyntämään niin tuo alkaa jo käymään kasvipeitteisyys tuenkin päälle. Millaisiin prosentteihin 5 vuoden kierrossa, jossa kaksi nurmea pääsee, 60% (36e?)

Joo. tuo rikkapankin suuruus kemiallisen viljelyn jäljiltä on minullekin ollut tosi yllätys. Ruiskutusaikoina mielestäni onnistuin rikkakasvien torjunnoissa erittäinkin hyvin... Kuitenkin luomuun siirryttyäni, oli hämmentävää, kuinka paljon alussa oli ns siemenrikkoja. Omalla kohdallani erityisesti matara ja saunakukka yllättivät. Ei se rikkapankki luomussa pienenekään, mutta niitä pystyy hallitsemaan paremmin muokkauksilla ja varjostuksella, kun on ollut jonkin aikaa luomussa. Lienet juuri oikeilla jäljillä uskoessasi typen olevan syynä. Itsekin uskon, että pellolla on kemiallisten lannoitteiden jäljiltä niin paljon liukoista typpeä, että siemenrikat pääsevät hyvin vauhtiin. Siis jopa paremmin, kuin lannoiteaddiktoidut viljalajikkeet. Se on kai myös osasyy siirtymäkauteen. Toisekseen maahan ei ole vielä saatu aikaan sopivaa viljelykiertoa, joka auttaa rikkojen torjunnassa. Onhan myös niin, että maassa olevat rikkapankin siemenet ovat toki myös osa maan multavuutta. Täysin kuollut maa ei kasva rikkoja, mutta ei myöskään satokasveja.

Omalla kohdallani olen kokenut suurimmaksi ongelmaksi sekä rikkojen sietämisen ja niiden "hallitsemisen". Eli miten saan annettua viljelykasville riittävästi etumatkaa, jotta se voi varjostuksellaan pitää rikat itse kurissa. Toisena ongelmana näen omalla kohdallani maan rakenteen. Luomukasvien on löydettävä ravinteensa huomattavasti laajemmalta alueelta, joten juurien kulku maassa on varmistettava. Suorakylvön jäljiltä maan rakenne oli ensimmäiset 10 cm erinomainen, mutta sen alta yllättävän tiivistynyt! Maalajit ovat lähinnä HeS ja HsS. Rikkakasveja luomussa on ja niitä täytyy oppia sietämään. Kaikilta se ei onnistu, kuten esimerkiksi SKN:n kokemuksista voi nähdä. Hän ymmärtää maan rakenteen ja biologiset sekä kemialliset tarpeet, mutta ei voinut sietää rikkakasveja... Sääli, hänestä olisi tullut helposti erinomainen luomuviljelijä...

Itse yritän viljellä mahdollisimman vähäisellä kynnöllä. Sen kun sanotaan olevan helppo tapa piilottaa ongelmia. Se on kuitenkin keino, jolla voi pelastaa tilannetta, jos rikat pääsevät liikaa irti. Minulla tavoitteena on nurmien lopetus keskikesän kesannolla. Siinä samalla saavat kyytiä valvatit, ohdakkeet ja mahdolliset juolavehnätkin. Viime syksynä kynsin selvästi tavallista enemmän, johtuen muutamasta viljelykierron poikkeamasta. Sen aiheuttaa nurmen siirtymisen vuodella eteenpäin, joten rikat oli syytä torjua tällä kertaa kyntämällä. Jatkossa tavoite voisi olla nurmen jälkeisen viljan sängen kyntäminen. Sillä saisi rikkoja kuriin pidemmäksi ajaksi. Sitten härkäpapu kevytmuokaten ja sitä seuraavaan viljaan kylvetäänkin sitten viherlannoitusnurmi kasvamaan. Eli tavoitteena olisi enintään 1 kyntö 5 vuoden viljelykierron aikana. Tuon 1 kynnönkin pyrin korvaamaan kultivaattorilla jatkossa. Kynnön pyrin tekemään kyllä niin matalaan kuin mahdollista. Hanhenjalka- tai siipiteräkultivaattorilla en muokkaa yleensä 10 cm syvempään. Kapeilla terillä enintään 15 senttiin. Jos on tarvetta mennä syvemmälle, vuokraan jankkurin, jolla ajan ensimmäisenä viherlannoitusvuonna. Multamaalla ja erm KHt- mailla teen näillä näkymin kevätkynnön juuri rikkakasviongelmien vuoksi.

Kasvipeitteisyys% on minulla yleensä 60. Jatkossa suunnittelen osan muokkauksista siirtoa keväälle, jolloin pääsisin 80 % kasvipeitteisyyteen. Sinänsä en niinkään kasvipeitteisyysprosentin vuoksi, vaan siksi, että saisin mahdollisimman paljon ravinteita siirtymään kevääseen.

Se, mikä tässä on parasta, on riskien pieneneminen. Erilaisia viljelymalleja voi kokeilla ja testata, mikä sopii parhaiten juuri näille maille. Maalajitkaan eivät ole osoittautuneet sellaisiksi, joiksi luulin. Täällä sanottiin ennen, että "parempi porsaan tonkima syksyllä kuin hyvä kyntö keväällä". Nyt on tullut olosuhteiden pakosta kynnettyä parilla alueella keväällä, ja sato on kyllä yllättänyt positiivisesti. Olen ollut mukana viljelemässä näitä lohkoja jo 30 - 45 vuotta. Luulin tuntevani peltoni, mutta mitä vielä...

Vielä sananen "happamasta" pohjamaasta. Otin pohjamaasta näytteet selvittääkseni varastoreservit. Tekniikka oli seuraava: Kairasin pintamaasta näytteen rasiaan n 20 cm syvyydeltä. Sitten samasta reiästä pohjamaasta toinen näyte siis 20 - 40 cm syvyydestä. Tuloksien mukaan pintamaan pH oli 6,0 ja pohjamaan 6,6... Syynä on magnesium. Se nostaa pohjamaan pH:ta ylös. Sinänsä tilanne ei juuri muutu. Magnesiumia ei kannata nostaa pintamaahan liikaa, jotta kuorettumisriski ei kasvaisi. Toisaalta jos Mg on pintamaassa alhainen voisi tässä tapauksessa kyntää kerran pari senttiä syvempään. Kuitenkin eräs n. hehtaarin ala kynnettiin 30 senttiin, ja pintamaan Mg-pitoisuus nousi mahdottomaksi. Kasvukyky romahti. Kannattaa selvittää pohjamaan tilanne.

Tiedä sitten kuinka käy. Itse kun ajatuksena oli perustaa tuo lannoitus aika pitkälti lantaan. Tällöin sitä typpeä tulee kyllä rikkojenkin tarpeisiin, että saadaanko tällä toimivaa viljelytapaa tehtyä. Tällä seudulla on kyllä eräs luomuviljelijä joka käyttää lantaa, mutta hän sitten kyllä kyntääkin järestään kaikki muut paitsi nurmet tai ainakin mitä olen hänen lohkoja seurannut. Toisaalta täytyy sanoa, että parhaimmat luomuviljat olen nähdyt samoilla pelloilla.

Kirjoitin hieman harhaan johtavasti tuosta happamasta pohjamaasta. Tarkoitin juuri tätä magnesiumin määrää siellä syvällä ja sen nostamista pintaan. Luulenkin, että aikoinaan kun isäni luopui kynnöstä niin osa syy oli juuri tämä. Silloin ei asiaa vain kukaan tajunnut, mutta muistan hänen aina valitelleen, että muokkaaminen oli hankalaa. Toinen syy oli tietysti se, että kuivan kevään sattuessa siitä kynnöksestä ei tullut juuri millaistakaan satoa.

Luomukurssi pitäs saada ympäristötuen pakolliseksi koulutukseksi.

Monelle selviäisi monta asiaa miksi ei ryhtyisi luomuun ja samalla saisi apua niihin pellon kasvukunnon ongelmiin.

Hyvän mielikuvituksen omaavat aloittavat luomun, mielikuvituksettomat taasen jatkaa perinteistä ja ottavat luomun keinoja kemiallisen tien parantamiseksi.


No kerro miksi ei ryhtyisi luomuun? Tällä hetkellä laskelmat näyttävät siltä, että tavanomaisesta on saatava 6 tn satoja joka vuosi isolla riskillä (lannoitteet ja kasvinsuojelu), kun luomusta ei tarvitsisi saada oikeastaan mitään, 2 tn riittää. Itsellä on pari syytä toinen on se mistä hommaan tavanomaisille elukoille rehuviljan ja toinen on se, että kuinka rikkatilanne hallitaan.
Tiedän peltojen kasvukunnon olevan mitä on. Luulisin luomun auttavan tähänkin, koska tuo pakollinen nurmi tulee tuonne kiertoon. Mikään ei tietenkään estä nurmen käyttöä tavanomaisella puolella, mutta sitten pitään saadakkin jo yli 8 tn satoja siitä jäljelle jäävästä pellosta, jos pistää saman verran nurmelle kuin luomussa tulisi olla eli 2 vuotta (40%) viiden vuoden kierrossa. 6 tn voisi olla saavutettavissa, mutta 8 ei. Tämä ei sitten sietäisi yhtään nurmia. Kemikaalipuolella on sekin ongelma, että jos viljanhinta nousee niin tuotantopanosten hinnat nousevat samalla. Ainoa keino on tuo sadon nostaminen ja tietysti kulujen minimointi mahdollisuuksien mukaan.  Jos itse saisin tuon 6 tn läpi joka lohkolta joka vuosi niin varmaan jäisinkin tälle kemikaalipuolelle. Ei tarvitsisi miettiä mistä saa rehut sioille.

Mutta kerro toki SKN:n miksi ei tulisi siirtyä luomuun? Mikä se ongelma on? Mulla on huono mielikuvitus :D
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 11.04.17 - klo:08:56
Siirry vaan rohkeasti.

Mut molempia yhdistelemällä on paras tulos.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Herra Heinamaki - 11.04.17 - klo:11:38
Jos tavoitteena on saada tavanomaisille eläimille rehut luomuna, niin onko tuommoinen sekatuotanto mahdollista pitkään?
Itse lopetettiin luomuilu nyt menevän kauden alussa, kun näytti siltä, että sekatuotanto ei olisi enää sallittua.
Toki nytkin pellot ovat pientä nurmien starttilannoitusta lukuunottamatta lähes luomua.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 11.04.17 - klo:12:42
Jos tavoitteena on saada tavanomaisille eläimille rehut luomuna, niin onko tuommoinen sekatuotanto mahdollista pitkään?
Itse lopetettiin luomuilu nyt menevän kauden alussa, kun näytti siltä, että sekatuotanto ei olisi enää sallittua.
Toki nytkin pellot ovat pientä nurmien starttilannoitusta lukuunottamatta lähes luomua.

Ei luomuviljoja tavanomaisille. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Tavanomaisille eläimille ostettaisiin tavanomaista viljaa ja itse tuotettu luomuvilja myytäisiin luomuna..

Siirry vaan rohkeasti.

Mut molempia yhdistelemällä on paras tulos.

Miten yhdistelet?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 11.04.17 - klo:12:54
Jos tavoitteena on saada tavanomaisille eläimille rehut luomuna, niin onko tuommoinen sekatuotanto mahdollista pitkään?
Itse lopetettiin luomuilu nyt menevän kauden alussa, kun näytti siltä, että sekatuotanto ei olisi enää sallittua.
Toki nytkin pellot ovat pientä nurmien starttilannoitusta lukuunottamatta lähes luomua.

Ei luomuviljoja tavanomaisille. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Tavanomaisille eläimille ostettaisiin tavanomaista viljaa ja itse tuotettu luomuvilja myytäisiin luomuna..

Siirry vaan rohkeasti.

Mut molempia yhdistelemällä on paras tulos.

Miten yhdistelet?

Ootko lukenu mun postauksia kasvinviljely-osiosta vuosien varrella?

Noin niinku pääpiirteittäin:

Luomusta typensitojat pariks kolmeks vuodeks, karjanlanta, kerääjäkasvi.

Taviksesta kevytmuokkauksen suosiminen, riittävä pussilannotus, tautiaineet ja lehtilannotteet. Ja se saatanallinen sotkeminen 20-40tonnin yhdistelmillä pannaan.

Kastemadot muuttaa takaisin ja tiiliputkisalaojatkin alkaa taas imemään vettä....

Niin, ja peehoot sinne 7:n pintaan, kalsiumipitosella KUIVALLA kalkilla. Hessille ei oo muuta kalkkia järkeä laittaa. Ylipäätänsä maanäytteet tarvis olla vihreitä.....


Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 11.04.17 - klo:17:07
Jos tavoitteena on saada tavanomaisille eläimille rehut luomuna, niin onko tuommoinen sekatuotanto mahdollista pitkään?
Itse lopetettiin luomuilu nyt menevän kauden alussa, kun näytti siltä, että sekatuotanto ei olisi enää sallittua.
Toki nytkin pellot ovat pientä nurmien starttilannoitusta lukuunottamatta lähes luomua.

Ei luomuviljoja tavanomaisille. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Tavanomaisille eläimille ostettaisiin tavanomaista viljaa ja itse tuotettu luomuvilja myytäisiin luomuna..

Siirry vaan rohkeasti.

Mut molempia yhdistelemällä on paras tulos.

Miten yhdistelet?

Ootko lukenu mun postauksia kasvinviljely-osiosta vuosien varrella?

Noin niinku pääpiirteittäin:

Luomusta typensitojat pariks kolmeks vuodeks, karjanlanta, kerääjäkasvi.

Taviksesta kevytmuokkauksen suosiminen, riittävä pussilannotus, tautiaineet ja lehtilannotteet. Ja se saatanallinen sotkeminen 20-40tonnin yhdistelmillä pannaan.

Kastemadot muuttaa takaisin ja tiiliputkisalaojatkin alkaa taas imemään vettä....

Niin, ja peehoot sinne 7:n pintaan, kalsiumipitosella KUIVALLA kalkilla. Hessille ei oo muuta kalkkia järkeä laittaa. Ylipäätänsä maanäytteet tarvis olla vihreitä.....

No vaihtelevasti on tullut seurailtua. Eli pidät lohkolla 2-3 vuotta typensitoja kasvia eli apilapitoista nurmea vai? Millä tavalla laskemalla saat tuon kannattamaan tavanomaisella puolella?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 11.04.17 - klo:17:55
Totta kai nurmista, jos niitä on esimerkiksi puolet alasta, saa "siirrettyä"
satoa sille viljavuodelle. Mutta myytävien satojen pitää sitten kyllä olla
siinä kymmenen tonnin nurkilla, jos tavanomaisesti viljelemällä ihmeesti
yrittämättä saa viljavalta maalta sopivien sateiden sattuessa noin 4-5 tonnia.

Mikä siis on satolesoilijoiden mukaan jo kato.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 11.04.17 - klo:17:58
No vaihtelevasti on tullut seurailtua. Eli pidät lohkolla 2-3 vuotta typensitoja kasvia eli apilapitoista nurmea vai? Millä tavalla laskemalla saat tuon kannattamaan tavanomaisella puolella?

Ei vaan nehän olivat ns. apusäilörehunurmia, joiden lannoitus on siellä kauramaassa.
Lisäksi joku siellä antaa karjanlantaa ilman, ja sellaisilla analyyseilla, että liukoinen typpi
on käytännössä nolla. Eli 20 tonnia lantaa ja 170 kg N salpeetarissa plus 50 kg N
apusäilislannoituksessa, eiköhän sillä pääsee Guinnesinkirjoihin.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 11.04.17 - klo:20:55
No vaihtelevasti on tullut seurailtua. Eli pidät lohkolla 2-3 vuotta typensitoja kasvia eli apilapitoista nurmea vai? Millä tavalla laskemalla saat tuon kannattamaan tavanomaisella puolella?

Ei vaan nehän olivat ns. apusäilörehunurmia, joiden lannoitus on siellä kauramaassa.
Lisäksi joku siellä antaa karjanlantaa ilman, ja sellaisilla analyyseilla, että liukoinen typpi
on käytännössä nolla. Eli 20 tonnia lantaa ja 170 kg N salpeetarissa plus 50 kg N
apusäilislannoituksessa, eiköhän sillä pääsee Guinnesinkirjoihin.

-SS-

Sää oot kyllä nyt aika kujalla....

Onhan siitä lannastakin mulle kuluja. Kaivuri, kärryt ja jonkun sortin veturi. Ja ajaakin pitää molempia.

Lanta-analyysi tehdään ihan kuten kuuluukin, pro rahastuksen neuvoja pitää siitä huolen että ne on just eikä melkein. Ja kyllä niistä säiliksistä ihan paaleja tehdään, että sen perusteella on apulantaakin käytetty niihin.

Jos tavoitteena on saada tavanomaisille eläimille rehut luomuna, niin onko tuommoinen sekatuotanto mahdollista pitkään?
Itse lopetettiin luomuilu nyt menevän kauden alussa, kun näytti siltä, että sekatuotanto ei olisi enää sallittua.
Toki nytkin pellot ovat pientä nurmien starttilannoitusta lukuunottamatta lähes luomua.

Ei luomuviljoja tavanomaisille. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Tavanomaisille eläimille ostettaisiin tavanomaista viljaa ja itse tuotettu luomuvilja myytäisiin luomuna..

Siirry vaan rohkeasti.

Mut molempia yhdistelemällä on paras tulos.

Miten yhdistelet?

Ootko lukenu mun postauksia kasvinviljely-osiosta vuosien varrella?

Noin niinku pääpiirteittäin:

Luomusta typensitojat pariks kolmeks vuodeks, karjanlanta, kerääjäkasvi.

Taviksesta kevytmuokkauksen suosiminen, riittävä pussilannotus, tautiaineet ja lehtilannotteet. Ja se saatanallinen sotkeminen 20-40tonnin yhdistelmillä pannaan.

Kastemadot muuttaa takaisin ja tiiliputkisalaojatkin alkaa taas imemään vettä....

Niin, ja peehoot sinne 7:n pintaan, kalsiumipitosella KUIVALLA kalkilla. Hessille ei oo muuta kalkkia järkeä laittaa. Ylipäätänsä maanäytteet tarvis olla vihreitä.....

No vaihtelevasti on tullut seurailtua. Eli pidät lohkolla 2-3 vuotta typensitoja kasvia eli apilapitoista nurmea vai? Millä tavalla laskemalla saat tuon kannattamaan tavanomaisella puolella?

Millä tavalla? Se on ku rahaa laittas pankkiin kun maan kasvukunto paranee. Ja yhden kylvön jälkeen siittä nurmesta jää tuet vanttuuseen seuraavina vuosina. Mailaset, ruokonata, apilat ja virnat. Retikka on kans kehverä kasvi, kokeile jos on tinttua savee...

Ja se sianpaska jota sulla ilmeisesti on omasta takaa niin ei kyllä sitä maata paranna jos on pelkästään lietettä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 11.04.17 - klo:21:32
Joo nähtävästi osuin oikeaan, kun alkoi sen sortin selittäminen. Yksistään se, että joku eläintila käyttää rehupeltonaan sitä "viherlannoitusta", muuttaa tilanteen rahavirraltaan erilaiseksi mitä 99%:lla Etelä-Suomen viljapelloilla. Sitten tämä lanta-analyysikin näkyy olevan arka asia. Lantabisneksen lobbaamana typpikilo on vain 0,3 typpikiloa.

(http://www.viistonninen.com/muut/Typpi_jalkivaikutus.jpg)

Näistä luvuista voidaan päätellä, että noin neljännes kokonaistypestä alkaa säännöllisesti käytettynä kumuloitua peltoon, ja se ei millään tavalla vaikuta lannoitusrajoihin.

Fosforillakin havaittiin kokonaisfosforin kumuloituminen, ja se vaikutti uuden ympäristökorvausjärjestelmän muutokseen, jossa fosfori lasketaan kokonaisfosforina. Fosforin lantapoikkeus jäi voimaan, varmaankin hurjistuneiden erikoisviljelijöiden vaatimuksesta.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -Joomies- - 11.04.17 - klo:22:26
Jos tavoitteena on saada tavanomaisille eläimille rehut luomuna, niin onko tuommoinen sekatuotanto mahdollista pitkään?
Itse lopetettiin luomuilu nyt menevän kauden alussa, kun näytti siltä, että sekatuotanto ei olisi enää sallittua.
Toki nytkin pellot ovat pientä nurmien starttilannoitusta lukuunottamatta lähes luomua.

Ei luomuviljoja tavanomaisille. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Tavanomaisille eläimille ostettaisiin tavanomaista viljaa ja itse tuotettu luomuvilja myytäisiin luomuna..

Siirry vaan rohkeasti.

Mut molempia yhdistelemällä on paras tulos.

Miten yhdistelet?

Ootko lukenu mun postauksia kasvinviljely-osiosta vuosien varrella?

Noin niinku pääpiirteittäin:

Luomusta typensitojat pariks kolmeks vuodeks, karjanlanta, kerääjäkasvi.

Taviksesta kevytmuokkauksen suosiminen, riittävä pussilannotus, tautiaineet ja lehtilannotteet. Ja se saatanallinen sotkeminen 20-40tonnin yhdistelmillä pannaan.

Kastemadot muuttaa takaisin ja tiiliputkisalaojatkin alkaa taas imemään vettä....

Niin, ja peehoot sinne 7:n pintaan, kalsiumipitosella KUIVALLA kalkilla. Hessille ei oo muuta kalkkia järkeä laittaa. Ylipäätänsä maanäytteet tarvis olla vihreitä.....

Ihan tyhmä kysymys. Miksi kuivaa kalkkia?

Muuten jutut ok.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 11.04.17 - klo:22:56
Jos tavoitteena on saada tavanomaisille eläimille rehut luomuna, niin onko tuommoinen sekatuotanto mahdollista pitkään?
Itse lopetettiin luomuilu nyt menevän kauden alussa, kun näytti siltä, että sekatuotanto ei olisi enää sallittua.
Toki nytkin pellot ovat pientä nurmien starttilannoitusta lukuunottamatta lähes luomua.

Ei luomuviljoja tavanomaisille. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Tavanomaisille eläimille ostettaisiin tavanomaista viljaa ja itse tuotettu luomuvilja myytäisiin luomuna..

Siirry vaan rohkeasti.

Mut molempia yhdistelemällä on paras tulos.

Miten yhdistelet?

Ootko lukenu mun postauksia kasvinviljely-osiosta vuosien varrella?

Noin niinku pääpiirteittäin:

Luomusta typensitojat pariks kolmeks vuodeks, karjanlanta, kerääjäkasvi.

Taviksesta kevytmuokkauksen suosiminen, riittävä pussilannotus, tautiaineet ja lehtilannotteet. Ja se saatanallinen sotkeminen 20-40tonnin yhdistelmillä pannaan.

Kastemadot muuttaa takaisin ja tiiliputkisalaojatkin alkaa taas imemään vettä....

Niin, ja peehoot sinne 7:n pintaan, kalsiumipitosella KUIVALLA kalkilla. Hessille ei oo muuta kalkkia järkeä laittaa. Ylipäätänsä maanäytteet tarvis olla vihreitä.....

Ihan tyhmä kysymys. Miksi kuivaa kalkkia?

Muuten jutut ok.

Kuiva levitetään "täsmälevityksenä". Lautasvehkeet soveltuu sonnalle....
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Köntys - 11.04.17 - klo:23:15

Sillä Suiza/sähköviskallako täsmäilet?

(http://i2.cdn.cnn.com/cnnnext/dam/assets/120814010353-drought-0814-4-horizontal-large-gallery.jpg)
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 12.04.17 - klo:07:39
No vaihtelevasti on tullut seurailtua. Eli pidät lohkolla 2-3 vuotta typensitoja kasvia eli apilapitoista nurmea vai? Millä tavalla laskemalla saat tuon kannattamaan tavanomaisella puolella?

Ei vaan nehän olivat ns. apusäilörehunurmia, joiden lannoitus on siellä kauramaassa.
Lisäksi joku siellä antaa karjanlantaa ilman, ja sellaisilla analyyseilla, että liukoinen typpi
on käytännössä nolla. Eli 20 tonnia lantaa ja 170 kg N salpeetarissa plus 50 kg N
apusäilislannoituksessa, eiköhän sillä pääsee Guinnesinkirjoihin.

-SS-

Sää oot kyllä nyt aika kujalla....

Onhan siitä lannastakin mulle kuluja. Kaivuri, kärryt ja jonkun sortin veturi. Ja ajaakin pitää molempia.

Lanta-analyysi tehdään ihan kuten kuuluukin, pro rahastuksen neuvoja pitää siitä huolen että ne on just eikä melkein. Ja kyllä niistä säiliksistä ihan paaleja tehdään, että sen perusteella on apulantaakin käytetty niihin.

Jos tavoitteena on saada tavanomaisille eläimille rehut luomuna, niin onko tuommoinen sekatuotanto mahdollista pitkään?
Itse lopetettiin luomuilu nyt menevän kauden alussa, kun näytti siltä, että sekatuotanto ei olisi enää sallittua.
Toki nytkin pellot ovat pientä nurmien starttilannoitusta lukuunottamatta lähes luomua.

Ei luomuviljoja tavanomaisille. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Tavanomaisille eläimille ostettaisiin tavanomaista viljaa ja itse tuotettu luomuvilja myytäisiin luomuna..

Siirry vaan rohkeasti.

Mut molempia yhdistelemällä on paras tulos.

Miten yhdistelet?

Ootko lukenu mun postauksia kasvinviljely-osiosta vuosien varrella?

Noin niinku pääpiirteittäin:

Luomusta typensitojat pariks kolmeks vuodeks, karjanlanta, kerääjäkasvi.

Taviksesta kevytmuokkauksen suosiminen, riittävä pussilannotus, tautiaineet ja lehtilannotteet. Ja se saatanallinen sotkeminen 20-40tonnin yhdistelmillä pannaan.

Kastemadot muuttaa takaisin ja tiiliputkisalaojatkin alkaa taas imemään vettä....

Niin, ja peehoot sinne 7:n pintaan, kalsiumipitosella KUIVALLA kalkilla. Hessille ei oo muuta kalkkia järkeä laittaa. Ylipäätänsä maanäytteet tarvis olla vihreitä.....

No vaihtelevasti on tullut seurailtua. Eli pidät lohkolla 2-3 vuotta typensitoja kasvia eli apilapitoista nurmea vai? Millä tavalla laskemalla saat tuon kannattamaan tavanomaisella puolella?

Millä tavalla? Se on ku rahaa laittas pankkiin kun maan kasvukunto paranee. Ja yhden kylvön jälkeen siittä nurmesta jää tuet vanttuuseen seuraavina vuosina. Mailaset, ruokonata, apilat ja virnat. Retikka on kans kehverä kasvi, kokeile jos on tinttua savee...

Ja se sianpaska jota sulla ilmeisesti on omasta takaa niin ei kyllä sitä maata paranna jos on pelkästään lietettä.

Öö joo totta tietysti sekin, mutta heitä joku laskelma niin verrataan. Itse en oikein vielä ole löytänyt sellaista laskelmaa missä perus 4-5 tonnin sato koko alalta häviäisi 6 tn sadolle 60 prosentilta.

Juu liete ei ole paras vaihtoehto maan parannuksen kannalta, mutta kyllä se tuottaa silti tulosta, kun vain sitkeästi vuodesta toiseen sitä ajaa. Nopeampaan tulokseen pääsee tietysti kuivalannan kanssa. Suurin ongelmahan tuossa lietteessä on juuri se kärryralli jota en kyllä rakasta yhtään. Sille täytyisi jotain keksiä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 12.04.17 - klo:08:11
Olisko vetoletkulevitys jotain ja101?
Kannattanee käydä kurssilla istumassa ennakkoon, niin selviää moni kysymys ja helpompi peilata omaan viljelyyn luomua.
Tullut n.10v käytettyä luomun jotain juttuja tavanomaisessa ja luomukurssikin käytynä, mutta loikka kokonaan luomuun ei houkuttele ainakaan omalla kohdalla ainakaan tällä hetkellä. Viljelykasvivalikoima vaikuttaa mielestäni paljon vaakakupissa, että viljelyn kannattavuus pysyisi edes jotenkin järkevällä tasolla.
Jossitellaan, että olisi lantaa käytössä ja viljelykierto olisi nurmi,vilja,palkokasveissa, niin valinta aika helppo.
Tullut seurattua luomuilua n.20 vuotta muutaman yhteistyökumppanin toimesta, niin heidän kautta on kyl tullut paljon vaihdettua ajatuksia viljelystä ja luomun ja tavanomaisen viljelyn eroavaisuudesta.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 12.04.17 - klo:08:39
Olisko vetoletkulevitys jotain ja101?
Kannattanee käydä kurssilla istumassa ennakkoon, niin selviää moni kysymys ja helpompi peilata omaan viljelyyn luomua.
Tullut n.10v käytettyä luomun jotain juttuja tavanomaisessa ja luomukurssikin käytynä, mutta loikka kokonaan luomuun ei houkuttele ainakaan omalla kohdalla ainakaan tällä hetkellä. Viljelykasvivalikoima vaikuttaa mielestäni paljon vaakakupissa, että viljelyn kannattavuus pysyisi edes jotenkin järkevällä tasolla.
Jossitellaan, että olisi lantaa käytössä ja viljelykierto olisi nurmi,vilja,palkokasveissa, niin valinta aika helppo.
Tullut seurattua luomuilua n.20 vuotta muutaman yhteistyökumppanin toimesta, niin heidän kautta on kyl tullut paljon vaihdettua ajatuksia viljelystä ja luomun ja tavanomaisen viljelyn eroavaisuudesta.

Joo vetoletkulevitys voisi olla ihan ok. Hieman epäilyttää kuitenkin letkujen kestävyys. Pelloilla olevat esteet aiheuttavat myös oman hankaluutensa, vaikka lohkot ovatkin kohtuu isoja. Homma kyllä harkinnassa.
Kurssia ei tullut talvella käytyä oli olevinaan niin kiire, mutta asia alkoi sitten kiinnostamaan enemmän kevään lähestyessä. Mitä neuvojalta sain selville niin oikeastaan hyvä, että vasta ensi vuonna olisin siirtymässä. Tänä vuonna olisi silloin hyvä perustella nurmia valmiiksi.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Viljelijä - 13.04.17 - klo:16:29
Karja ei tarvitse olla luomussa, vaikka pellot on.  Avokesanto viiden vuoden välein hillitsee rikka kasveja, kuten juolavehnä ym. Jos tosissaan viljelee, Finn vikck  tapainen pöyhin lähes välttämätön. Muita erikois kamppeita ei välttämättä tarvi.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 14.04.17 - klo:08:23
Karja ei tarvitse olla luomussa, vaikka pellot on.  Avokesanto viiden vuoden välein hillitsee rikka kasveja, kuten juolavehnä ym. Jos tosissaan viljelee, Finn vikck  tapainen pöyhin lähes välttämätön. Muita erikois kamppeita ei välttämättä tarvi.

Tuosta finn kvik vai mikä se nyt onkaan niin oli neuvojalla vähän ristiriitaista mielipidettä. Jos oikein ymmärsin niin ennemminkin jokin mekaaninen "piikkisika" sinne äkeen tai kultivaattorin perään pyörimään joka heittelesi noita juolanjuuria pinnalle. Toisen nurmivuoden jälkeen tuo olisi kai paras pitää tuo avokesanto heinäkuu. Harmi, että oikein millekkään syyskasville ei taida luomussa olla oikein markkinoita.

Mites on tekeekö keskipakolevittäjällä luomussa mitään vai laitetaanko myyntiin? Entä ruisku? Ruisku nyt on tollanen vanha, et siitä ei montaa euroa taida saada, että jättää vaikka latoon tulevaisuuden tarpeisiin. Rikkaäes olisi kai ainakin hankittava ja ne kyntöaurat. Mitä rikkaäkeessä tulisi ottaa huomioon?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Köntys - 14.04.17 - klo:08:34

Mites on tekeekö keskipakolevittäjällä luomussa mitään vai laitetaanko myyntiin? Entä ruisku? Ruisku nyt on tollanen vanha, et siitä ei montaa euroa taida saada, että jättää vaikka latoon tulevaisuuden tarpeisiin. Rikkaäes olisi kai ainakin hankittava ja ne kyntöaurat. Mitä rikkaäkeessä tulisi ottaa huomioon?

Voihan luomussakin levitellä kaikenmoista peltoon, ruiskulla ja viskalla.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 14.04.17 - klo:09:32
Karja ei tarvitse olla luomussa, vaikka pellot on.  Avokesanto viiden vuoden välein hillitsee rikka kasveja, kuten juolavehnä ym. Jos tosissaan viljelee, Finn vikck  tapainen pöyhin lähes välttämätön. Muita erikois kamppeita ei välttämättä tarvi.

Tuosta finn kvik vai mikä se nyt onkaan niin oli neuvojalla vähän ristiriitaista mielipidettä. Jos oikein ymmärsin niin ennemminkin jokin mekaaninen "piikkisika" sinne äkeen tai kultivaattorin perään pyörimään joka heittelesi noita juolanjuuria pinnalle. Toisen nurmivuoden jälkeen tuo olisi kai paras pitää tuo avokesanto heinäkuu. Harmi, että oikein millekkään syyskasville ei taida luomussa olla oikein markkinoita.

Mites on tekeekö keskipakolevittäjällä luomussa mitään vai laitetaanko myyntiin? Entä ruisku? Ruisku nyt on tollanen vanha, et siitä ei montaa euroa taida saada, että jättää vaikka latoon tulevaisuuden tarpeisiin. Rikkaäes olisi kai ainakin hankittava ja ne kyntöaurat. Mitä rikkaäkeessä tulisi ottaa huomioon?

No lihaluujauhosta tehtyä apulantaa jos ajaa, niin melkein parempi käyttää viskaa siihen hommaan. Käyttömäärä kun on jotain 1000kg/hehtaarille. Voihan sillä kylvää viljoja ja herneitä peltoon jos ei siihen parempia vehkeitä ole. Riskulla voi ajaa luomuhyväksyttyjä hiven lantoja.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Köntys - 14.04.17 - klo:11:08

Mites on tekeekö keskipakolevittäjällä luomussa mitään vai laitetaanko myyntiin? Entä ruisku? Ruisku nyt on tollanen vanha, et siitä ei montaa euroa taida saada, että jättää vaikka latoon tulevaisuuden tarpeisiin. Rikkaäes olisi kai ainakin hankittava ja ne kyntöaurat. Mitä rikkaäkeessä tulisi ottaa huomioon?

Voihan luomussakin levitellä kaikenmoista peltoon, ruiskulla ja viskalla.

Jäi tää linkki näköjään poies

http://mansikka.netsor.fi/mansikka/data/5/5_6_ep.html
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Agronautti - 14.04.17 - klo:14:33
Karja ei tarvitse olla luomussa, vaikka pellot on.  Avokesanto viiden vuoden välein hillitsee rikka kasveja, kuten juolavehnä ym. Jos tosissaan viljelee, Finn vikck  tapainen pöyhin lähes välttämätön. Muita erikois kamppeita ei välttämättä tarvi.

 Rikkaäes olisi kai ainakin hankittava ja ne kyntöaurat. Mitä rikkaäkeessä tulisi ottaa huomioon?

Mä voin tulla tekee noi ;-D
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 14.04.17 - klo:16:13
Karja ei tarvitse olla luomussa, vaikka pellot on.  Avokesanto viiden vuoden välein hillitsee rikka kasveja, kuten juolavehnä ym. Jos tosissaan viljelee, Finn vikck  tapainen pöyhin lähes välttämätön. Muita erikois kamppeita ei välttämättä tarvi.

Tuosta finn kvik vai mikä se nyt onkaan niin oli neuvojalla vähän ristiriitaista mielipidettä. Jos oikein ymmärsin niin ennemminkin jokin mekaaninen "piikkisika" sinne äkeen tai kultivaattorin perään pyörimään joka heittelesi noita juolanjuuria pinnalle. Toisen nurmivuoden jälkeen tuo olisi kai paras pitää tuo avokesanto heinäkuu. Harmi, että oikein millekkään syyskasville ei taida luomussa olla oikein markkinoita.

Mites on tekeekö keskipakolevittäjällä luomussa mitään vai laitetaanko myyntiin? Entä ruisku? Ruisku nyt on tollanen vanha, et siitä ei montaa euroa taida saada, että jättää vaikka latoon tulevaisuuden tarpeisiin. Rikkaäes olisi kai ainakin hankittava ja ne kyntöaurat. Mitä rikkaäkeessä tulisi ottaa huomioon?

Kvick-uppia tai -finniä ei ole. Jos joskus tulee tosi halvalla tarjolle, saatan jotain tarjota. Ei toistaiseksi ole ollut tarpeen. (6vuoteen). Tuota "piikkisikaa" suunnittelen vähän kultivaattorin perään, jotta saisi jälkeä vähän tasoitettua. Nyt siellä ei ole käytännössä mitään. Keskipakolevittimelle saattaa vielä joskus tulla käyttöä, minulla ei kuitenkaan ole. Ruikuttaneenkinbolen joskus jonkun kuullut, itse myin pois. Ei ole ikävä.

Tällä hetkellä luomussa parhaat markkinat osuvat kyllä kauralle ja ohralle, mutta kyllä syysvehnä tai siis vehnät yleensäkin ovat rajussa nousussa. Syysrypsi on laskussa, mutta kohtalainen hinta sillä on silti. Ja sitä voi käyttää pyydyskasvina ja kylvää sitten keväällä vaikka puhdaskauraa, jos rypsi ei talvehdi. Rukiin hinta on tällä hetkellä aika alhaalla, mutta jo ennakkotarjoukset 2018 syksylle näyttävät usean kympin nousua tonnilta.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 15.04.17 - klo:15:40
Karja ei tarvitse olla luomussa, vaikka pellot on.  Avokesanto viiden vuoden välein hillitsee rikka kasveja, kuten juolavehnä ym. Jos tosissaan viljelee, Finn vikck  tapainen pöyhin lähes välttämätön. Muita erikois kamppeita ei välttämättä tarvi.

Tuosta finn kvik vai mikä se nyt onkaan niin oli neuvojalla vähän ristiriitaista mielipidettä. Jos oikein ymmärsin niin ennemminkin jokin mekaaninen "piikkisika" sinne äkeen tai kultivaattorin perään pyörimään joka heittelesi noita juolanjuuria pinnalle. Toisen nurmivuoden jälkeen tuo olisi kai paras pitää tuo avokesanto heinäkuu. Harmi, että oikein millekkään syyskasville ei taida luomussa olla oikein markkinoita.

Mites on tekeekö keskipakolevittäjällä luomussa mitään vai laitetaanko myyntiin? Entä ruisku? Ruisku nyt on tollanen vanha, et siitä ei montaa euroa taida saada, että jättää vaikka latoon tulevaisuuden tarpeisiin. Rikkaäes olisi kai ainakin hankittava ja ne kyntöaurat. Mitä rikkaäkeessä tulisi ottaa huomioon?

Kvick-uppia tai -finniä ei ole. Jos joskus tulee tosi halvalla tarjolle, saatan jotain tarjota. Ei toistaiseksi ole ollut tarpeen. (6vuoteen). Tuota "piikkisikaa" suunnittelen vähän kultivaattorin perään, jotta saisi jälkeä vähän tasoitettua. Nyt siellä ei ole käytännössä mitään. Keskipakolevittimelle saattaa vielä joskus tulla käyttöä, minulla ei kuitenkaan ole. Ruikuttaneenkinbolen joskus jonkun kuullut, itse myin pois. Ei ole ikävä.

Tällä hetkellä luomussa parhaat markkinat osuvat kyllä kauralle ja ohralle, mutta kyllä syysvehnä tai siis vehnät yleensäkin ovat rajussa nousussa. Syysrypsi on laskussa, mutta kohtalainen hinta sillä on silti. Ja sitä voi käyttää pyydyskasvina ja kylvää sitten keväällä vaikka puhdaskauraa, jos rypsi ei talvehdi. Rukiin hinta on tällä hetkellä aika alhaalla, mutta jo ennakkotarjoukset 2018 syksylle näyttävät usean kympin nousua tonnilta.

Ite meinasin laittaa mallasohraa kokeeksi. saa nähdä miten Fairytale onnistuu C2 alueella.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 16.04.17 - klo:20:15
Karja ei tarvitse olla luomussa, vaikka pellot on.  Avokesanto viiden vuoden välein hillitsee rikka kasveja, kuten juolavehnä ym. Jos tosissaan viljelee, Finn vikck  tapainen pöyhin lähes välttämätön. Muita erikois kamppeita ei välttämättä tarvi.

 Rikkaäes olisi kai ainakin hankittava ja ne kyntöaurat. Mitä rikkaäkeessä tulisi ottaa huomioon?

Mä voin tulla tekee noi ;-D

Mihin hintaan? ;D

Mitäs luomun hinnat on alimmillaan ollut? Eihän siitä nyt niin hirveä pitkä aika ole, kun luomurehu vilja maksoi 200 ja elintarvike 250?

Kun viljelykiertoa suunnittelee ja lohkoja jakaa eri kierron vaiheisiin niin mitä tulisi ottaa huomioon? Onko kukaan kokeillut 6 vuoden kiertoa tai onko tuo edes mahdollista?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 16.04.17 - klo:21:30
ihan normikierto 6-7 vuotta tuolla isossa maailmassa. Suomessa lumi kuittaa osanmielestä noi kiertovuodet. Varmaan kannattaa lähteä kiertoa rakentamaan edellisten pohjalta, jos sellaista ylipäätään on ollut, mut eiköhän toi satokasvien päättävä kierto pääty yleensä suojaviljaan, näin ainakin itsellä tavanomaisessa viljelyssä. paljolti kierto riippuu miten paljon lantaa käytössä ja mitä tarkoitus viljellä sekä mahdollisten rikkaongelmien selvittäminen. lohkojen kunto viljelykasvien kanssa laittaa raamit kierrolle. Sitten jos siementuotantoa, niin evira laittaa oman mausteensa vielä viljelykiertovaatimukseen.

Eiköhän luomussakin ihan markkinatalouden ehdoilla mennä hinnoittelussa, joten jos luomun tuotantomäärät kasvavat isosti, niin tulee hinnat alaspäin ainakin tuottajalle.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 17.04.17 - klo:09:02
No eipä tuota kiertoa pahemmin ole ollut tai no jotain satokasveja vähän yritetty kierrättää. Nurmea ei juuri ole.
Lähinnä ajattelin tätä kiertoa siltä pohjalta, että lohkot olisivat 6 sopivassa samankokoisessa ryppäässä. Neuvoja sanoi kyllä, että ei kolme satovuotta enempää. Että pitäisikö siinä sitten olla kolme nurmea ja kolme satokasvia. Tossa nurmen osuus sitten nousisi 5 vuoden kiertoon verraten. Rikkatilannehan tuon varmasti pitkälti määrittää pystyykö edes tuota kolmea satokasvia pitämään peräkkäin. Lantaa on kyllä käytettävissä. Jos hehtaarit jakaa tasan 5 vuoden kiertoon ja jokaiselle satokasville (3) ajaa tavaraa niin joku 25 mottia laskennallisesti. Todellisuudessa ehkä hieman enemmän. Aluksi oli tarkoitus aloittaa ihan kauralla ja vehnällä. Ehkä osalla lohkoista voisi kokeilla ohraa ja härkäpapuakin.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Nolo-Olli - 17.04.17 - klo:09:56
 Luomuun siirtyminen on järkevää, jos on karjanlantaa käytettävissä, ilman karjanlantaa on luomuviljely aika toivotonta puuhaa.  Typpeä toki voi typensitojakasveilla maahan ladata, mutta mista ne muut ravinteet otetaan, jos ei karjanlantaa ole saatavilla? Fosforia ja kaliumia saadaan lannasta, toki on olemassa biotiitit ynnä muut, mutta ne on kalliita eikä niitä kannata joka vuosi maahan laittaa. On edesvastuutonta yllyttää alkamaan luomuviljelyyn, jos ei ole mahdollisuutta saada pelloile joka vuosi karjanlantaa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 17.04.17 - klo:11:54
Siirtymähän tulee joka tapuksessa, jos luomuun siirtyy. Niin suunnittelisin siirtymää sillai et monistaisin viljoja omaan käyttöön, et pystyisi jatkossa käyttämään mahdollisimman paljon omaa siementä ainakin viljapuolella. Mut eikös toi viiden kierto olisi järkevä ainakin lannan kiertoa ajatellen. Kierto esim. Nurmi-nurmi-vilja-palko-suojavilja, niin hyvässä lykyssä saisi nurmistakin apilan talteen, jos kylvää apilapitoisia nurmia. Olisko esmes kasvilajeina syysruis, kaura, ohra, härkäpapu ja apilanurmet. Suojaviljalla aikainen ohra, niin saa kunnon nurmen perustettua ja puintikin sujuu yleensä hyvissä olosuhteissa. Syysvilja nurmen perään, niin tasaa kivasti hommia, kun nurmesta syysviljalle saa reilummin aikaikkunaa kylvöille.
Entäs seittämän kierto esmes nurmi-nurmi-syysvilja-palko-joku virna-kaura-suojavilja?
Varmaan kuitenkin alussa helpoin rakentaa yksinkertainen kiertosuunnitelma, jota on sitten ajan myötä helpompi viilata omaan käyttöön paremmaksi. Mitä vähemmän muuttujia, niin sen helpompihan sen kanssa on elää.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 17.04.17 - klo:12:12
Miks toi kierto aiheuttaa päänvaivaa? Ihan normaalissakin taloudessa kuuluu olla kierrossa jotain muutakin kun kevätviljaa.

Joo joo, savikka, herne ja härkäpapu, mut ei meillä.

Suojavilja-nurmi-nurmi-syysvilja-kevätvilja-kevätvilja ja taas suojavilja. Virnat, retikka, apilat, mailanen ja ruokanata-sörsselit nurmiin.

Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: supersammakko - 17.04.17 - klo:12:38
Kierto on helppo nakki, mulla; vln - vehnä - härkäpapu/kaura (noin 30/70 2. satovuoden alasta) - kaura+nurmensiemen - vln.
Paskojen lohkojen ongelmakierto vln - kaura+nurmensiemen

Karjanlantaa ei ole käytettävissä, silti sätkitään. Eli ei se ole mikään ehto onnistumiselle.

Rikkaäestys ei sekään ole tae onneen, itse käytän sitä lähinnä piensimenten kylvöön, jos ei olisi aluskasveja jättäisin sen tekemättä. Laiskuuttani. Kyntöauraa käytän vain lopetettaviin nurmiin, muuten kultivaattoria tai tukiehtojen puitteissa keväistä lautasmuokkausta.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Viljelijä - 17.04.17 - klo:16:11
Saahan sieltä niitä raatojen polttolaitokselta  fosfori täydennystä,jos ei lantaa ole saatavissa. Hinta tietysti korkea.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 17.04.17 - klo:16:29
Luomuun siirtyminen on järkevää, jos on karjanlantaa käytettävissä, ilman karjanlantaa on luomuviljely aika toivotonta puuhaa.  Typpeä toki voi typensitojakasveilla maahan ladata, mutta mista ne muut ravinteet otetaan, jos ei karjanlantaa ole saatavilla? Fosforia ja kaliumia saadaan lannasta, toki on olemassa biotiitit ynnä muut, mutta ne on kalliita eikä niitä kannata joka vuosi maahan laittaa. On edesvastuutonta yllyttää alkamaan luomuviljelyyn, jos ei ole mahdollisuutta saada pelloile joka vuosi karjanlantaa.

Olen samaa mieltä. Itsellä lantaa käytettävissä, ilman sitä kynnys siirtymisenn olisi huomattavasti korkeampi, sen verran paljon nähty niitä luomupeltoja missä pelto kasvaa nilkan korkuista kauraa tai ohraa.

Siirtymähän tulee joka tapuksessa, jos luomuun siirtyy. Niin suunnittelisin siirtymää sillai et monistaisin viljoja omaan käyttöön, et pystyisi jatkossa käyttämään mahdollisimman paljon omaa siementä ainakin viljapuolella. Mut eikös toi viiden kierto olisi järkevä ainakin lannan kiertoa ajatellen. Kierto esim. Nurmi-nurmi-vilja-palko-suojavilja, niin hyvässä lykyssä saisi nurmistakin apilan talteen, jos kylvää apilapitoisia nurmia. Olisko esmes kasvilajeina syysruis, kaura, ohra, härkäpapu ja apilanurmet. Suojaviljalla aikainen ohra, niin saa kunnon nurmen perustettua ja puintikin sujuu yleensä hyvissä olosuhteissa. Syysvilja nurmen perään, niin tasaa kivasti hommia, kun nurmesta syysviljalle saa reilummin aikaikkunaa kylvöille.
Entäs seittämän kierto esmes nurmi-nurmi-syysvilja-palko-joku virna-kaura-suojavilja?
Varmaan kuitenkin alussa helpoin rakentaa yksinkertainen kiertosuunnitelma, jota on sitten ajan myötä helpompi viilata omaan käyttöön paremmaksi. Mitä vähemmän muuttujia, niin sen helpompihan sen kanssa on elää.

No ainakin viiden vuoden kierrossa tuo fosforin tasauksen saisi hyvin hoidettua, miksei kyllä muissakin. Ja onhan siinä sekin, että jos pinta-alat ovat suht samoja niin 60% kun saa multaustuen niin tämänkin saisi täysimääräisesti käyttöön. Olen samaa mieltä, että yksinkertainen sen olla pitää. Joo sv1 vuonna on kai mahdollista tuottaa sitä kylvösiementä tuleville vuosille.

Miks toi kierto aiheuttaa päänvaivaa? Ihan normaalissakin taloudessa kuuluu olla kierrossa jotain muutakin kun kevätviljaa.

Joo joo, savikka, herne ja härkäpapu, mut ei meillä.

Suojavilja-nurmi-nurmi-syysvilja-kevätvilja-kevätvilja ja taas suojavilja. Virnat, retikka, apilat, mailanen ja ruokanata-sörsselit nurmiin.



Oliko tuo alin rivi SKN sinun kiertosi? Lähinnä tuo toimivuus luomussa arveluttaa, että pelaako 2 nurmivuotta ja 4 viljavuotta. Neuvoja oli kyllä kovasti sitä mieltä, että 3 vuotta enempää ei voi olla viljalla. Sempä vuoksi kysyin.

Kyllähän tuolla noita syysviljoja on aina välillä yritetty kierrättää, samoin kuin rypsiä, rapsia, hernettä ja papua. Marginaalisesti kuitenkin kaikkia. Nurmia ei juuri ole kierrossa ollut.

Kierto on helppo nakki, mulla; vln - vehnä - härkäpapu/kaura (noin 30/70 2. satovuoden alasta) - kaura+nurmensiemen - vln.
Paskojen lohkojen ongelmakierto vln - kaura+nurmensiemen

Karjanlantaa ei ole käytettävissä, silti sätkitään. Eli ei se ole mikään ehto onnistumiselle.

Rikkaäestys ei sekään ole tae onneen, itse käytän sitä lähinnä piensimenten kylvöön, jos ei olisi aluskasveja jättäisin sen tekemättä. Laiskuuttani. Kyntöauraa käytän vain lopetettaviin nurmiin, muuten kultivaattoria tai tukiehtojen puitteissa keväistä lautasmuokkausta.

Joo voi mullakin olla, että omille lohkoille teen tuon 5 vuoden kierron ja vuokramaat saavat tuollaisen "ongelmakierron"
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 17.04.17 - klo:16:55
Mää en olekkaan luomussa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: supersammakko - 17.04.17 - klo:21:00
Mää en olekkaan luomussa.
Et olekkaan, mutta sun satos on samanlaisia... =)
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 17.04.17 - klo:21:04
Jos nyt hetkeksi hypätään tavanomaisen puolelle niin saako jollakin nopealla ja tehokkaalla kasvilla yhden vuoden viherlannoituksesta hyötyä irti maanparannusmielessä? Jos tämän perään kylvetään esim. syysrapsi.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Agronautti - 17.04.17 - klo:21:16
Karja ei tarvitse olla luomussa, vaikka pellot on.  Avokesanto viiden vuoden välein hillitsee rikka kasveja, kuten juolavehnä ym. Jos tosissaan viljelee, Finn vikck  tapainen pöyhin lähes välttämätön. Muita erikois kamppeita ei välttämättä tarvi.

 Rikkaäes olisi kai ainakin hankittava ja ne kyntöaurat. Mitä rikkaäkeessä tulisi ottaa huomioon?

Mä voin tulla tekee noi ;-D

Mihin hintaan? ;D

Mitäs luomun hinnat on alimmillaan ollut? Eihän siitä nyt niin hirveä pitkä aika ole, kun luomurehu vilja maksoi 200 ja elintarvike 250?

Kun viljelykiertoa suunnittelee ja lohkoja jakaa eri kierron vaiheisiin niin mitä tulisi ottaa huomioon? Onko kukaan kokeillut 6 vuoden kiertoa tai onko tuo edes mahdollista?

Semmoseen keskimääräiseen ;-D.

JOS olisi luomua ja JOS talvet sallis syysöljykasvit kierrossa niin kierto : 3v VLN->syysöljykasvi->syysvilja->kevätvilja1->(kevätvilja2+nurmenperust.)->3v. VLN->

Kymen seudulla vähän nihkeetä syysöljykasvien kanssa kun lumi saattaa puuttua, talvi tuhoo...
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 17.04.17 - klo:23:04
Jos nyt hetkeksi hypätään tavanomaisen puolelle niin saako jollakin nopealla ja tehokkaalla kasvilla yhden vuoden viherlannoituksesta hyötyä irti maanparannusmielessä? Jos tämän perään kylvetään esim. syysrapsi.

Ei taida saada hyötyä. Apila kerkesi kesän kuivilla semmoiseksi 8 cm korkeaksi. Syysrapsi kun pitää heinäkuun viimeisellä viikolla jo kylvää. Ja Sluxxia pitää myäs varata runsaasti. Syysvehnän sänkeen kynnetyssä ei ollut etanoita, mutta siinä apilassa, kylläpä piti ruokkia etanoita kahteen kertaan niillä sinisillä sokereilla, eikä meinannut riittääkään. Ei ikinä enää meinaa mitään viherkasvustoa rapsinkylvön alle !

Laita mahd. aikainen ohra niukalla lannoituksella, pui pois heinäkuun lopussa ja suoraan siihen rapsi. Paras tulos näyttäisi tulevan.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 18.04.17 - klo:07:26
Jos nyt hetkeksi hypätään tavanomaisen puolelle niin saako jollakin nopealla ja tehokkaalla kasvilla yhden vuoden viherlannoituksesta hyötyä irti maanparannusmielessä? Jos tämän perään kylvetään esim. syysrapsi.

Ei taida saada hyötyä. Apila kerkesi kesän kuivilla semmoiseksi 8 cm korkeaksi. Syysrapsi kun pitää heinäkuun viimeisellä viikolla jo kylvää. Ja Sluxxia pitää myäs varata runsaasti. Syysvehnän sänkeen kynnetyssä ei ollut etanoita, mutta siinä apilassa, kylläpä piti ruokkia etanoita kahteen kertaan niillä sinisillä sokereilla, eikä meinannut riittääkään. Ei ikinä enää meinaa mitään viherkasvustoa rapsinkylvön alle !

Laita mahd. aikainen ohra niukalla lannoituksella, pui pois heinäkuun lopussa ja suoraan siihen rapsi. Paras tulos näyttäisi tulevan.

-SS-

No joo en mä oikeastaan tota rapsia nyt niin kaipaa, mutta aattelin jos olisi ollut joku nopea "maanparantaja" jonka jälkeen olisi jankkuri kylvönä voinut laittaa vielä rapsin. Mitenhän valkomesikkä? Ainakin luomupuolella kai hyviä kokemuksia ja on yhden talven kestävä eli suojaviljaan perustus ja sitten seuraavana kesänä murskaus.

Tuo syysohra olisi rapsia ennen ok jos vain talvehtisi. Kylvö elokuun lopulla ja pois puinti heinäkuun lopulla.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 18.04.17 - klo:07:37
Jos nyt hetkeksi hypätään tavanomaisen puolelle niin saako jollakin nopealla ja tehokkaalla kasvilla yhden vuoden viherlannoituksesta hyötyä irti maanparannusmielessä? Jos tämän perään kylvetään esim. syysrapsi.

Ei taida saada hyötyä. Apila kerkesi kesän kuivilla semmoiseksi 8 cm korkeaksi. Syysrapsi kun pitää heinäkuun viimeisellä viikolla jo kylvää. Ja Sluxxia pitää myäs varata runsaasti. Syysvehnän sänkeen kynnetyssä ei ollut etanoita, mutta siinä apilassa, kylläpä piti ruokkia etanoita kahteen kertaan niillä sinisillä sokereilla, eikä meinannut riittääkään. Ei ikinä enää meinaa mitään viherkasvustoa rapsinkylvön alle !

Laita mahd. aikainen ohra niukalla lannoituksella, pui pois heinäkuun lopussa ja suoraan siihen rapsi. Paras tulos näyttäisi tulevan.

-SS-

No joo en mä oikeastaan tota rapsia nyt niin kaipaa, mutta aattelin jos olisi ollut joku nopea "maanparantaja" jonka jälkeen olisi jankkuri kylvönä voinut laittaa vielä rapsin. Mitenhän valkomesikkä? Ainakin luomupuolella kai hyviä kokemuksia ja on yhden talven kestävä eli suojaviljaan perustus ja sitten seuraavana kesänä murskaus.

Tuo syysohra olisi rapsia ennen ok jos vain talvehtisi. Kylvö elokuun lopulla ja pois puinti heinäkuun lopulla.

Kuin ni? Tää blogimies saa Matroksen aina onnistumaan.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 18.04.17 - klo:08:30
Jos nyt hetkeksi hypätään tavanomaisen puolelle niin saako jollakin nopealla ja tehokkaalla kasvilla yhden vuoden viherlannoituksesta hyötyä irti maanparannusmielessä? Jos tämän perään kylvetään esim. syysrapsi.

Ei taida saada hyötyä. Apila kerkesi kesän kuivilla semmoiseksi 8 cm korkeaksi. Syysrapsi kun pitää heinäkuun viimeisellä viikolla jo kylvää. Ja Sluxxia pitää myäs varata runsaasti. Syysvehnän sänkeen kynnetyssä ei ollut etanoita, mutta siinä apilassa, kylläpä piti ruokkia etanoita kahteen kertaan niillä sinisillä sokereilla, eikä meinannut riittääkään. Ei ikinä enää meinaa mitään viherkasvustoa rapsinkylvön alle !

Laita mahd. aikainen ohra niukalla lannoituksella, pui pois heinäkuun lopussa ja suoraan siihen rapsi. Paras tulos näyttäisi tulevan.

-SS-

No joo en mä oikeastaan tota rapsia nyt niin kaipaa, mutta aattelin jos olisi ollut joku nopea "maanparantaja" jonka jälkeen olisi jankkuri kylvönä voinut laittaa vielä rapsin. Mitenhän valkomesikkä? Ainakin luomupuolella kai hyviä kokemuksia ja on yhden talven kestävä eli suojaviljaan perustus ja sitten seuraavana kesänä murskaus.

Tuo syysohra olisi rapsia ennen ok jos vain talvehtisi. Kylvö elokuun lopulla ja pois puinti heinäkuun lopulla.

Kuin ni? Tää blogimies saa Matroksen aina onnistumaan.

No ei onnistunu meillä. Syyskuun ekan viikon kylvö taisi olla liian myöhäinen ei ehtinyt kehittyä riittävän vahvaksi. Ja kyllä ne lumettomat pakkaskaudet sekä nyt nämä yöpakkaset taisi hoita loput. Kyllä siellä sellainen pieni vihreä alku oli muutamissa yksilöissä, mutta harvaksi tuo jäi. Jos jatketaan tavanomaisella puolella niin kyllähän tuota tulee varmasti kokeiltua jatkossakin.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 18.04.17 - klo:11:58
Jos nyt hetkeksi hypätään tavanomaisen puolelle niin saako jollakin nopealla ja tehokkaalla kasvilla yhden vuoden viherlannoituksesta hyötyä irti maanparannusmielessä? Jos tämän perään kylvetään esim. syysrapsi.

Yhden kesän tehokasta maanparannuskasvia ole vielä olemassakaan. Mesikkää tekisi mieli kokeilla tai kuituhamppua. Saneerauskasvi oli pettymys muutaman kauden kokeilussa. Meinasin palata takasin nurmiin, joissa apilaa ja ruokonataa enimmäkseen ja kerääjäkasveja kylvää jatkossa mahdollisimman paljon. Lohkot saa kyllä äkkiä pilattua huonoon kuntoon, mut niiden palauttaminen takas hyvään kuntoon ottaakin sitten enemmän aikaa ja rahaa...
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 18.04.17 - klo:12:09
Juuri tuolla tavalla mesikkä voisi olla hyvä yksivuotinen maan rakenteen parantajakasvi. Siis että kylvää edellisenä vuonna suojaviljaan ja toisena vuonna sitten murskaa ja muokkaa. Ensimmäisen vuoden läpikasvuriski kuitenkin lienee aika suuri. Mutta jos ajattelee keväällä kylvettävää maan rakennekasvia, voisi kysellä miten muokkausretikat toimisivat. Nopeakasvuisia ja maan rakenteen kunnostukseen markkinoituja. Kokemusta ei ole, mutta olen kyllä kuullut mesikkää kasvatetun em tavalla.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Luteikko - 18.04.17 - klo:12:12
Valkomesikkää meinasin kokeilla.

http://www.veed.ee/?id=4

Saa murskain tehdä töitä :-)
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ijasja2 - 18.04.17 - klo:12:43

Kymen seudulla vähän nihkeetä syysöljykasvien kanssa kun lumi saattaa puuttua, talvi tuhoo...

Höpön höpön, kateellisena katellut nimenomaan kymenseudun lumimäärää talvisin sekä peltojen kumpuilevaa muotoa. Kuin tehty syyskasveille. Komeita kuvia nytkin toisaalla kymenlaakson syyskasveista. Totuit metrin hankiin Savossa, tuntuu parinkymmenen sentin lumipeite lumen puutteelta :)


Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Agronautti - 19.04.17 - klo:07:07

Kymen seudulla vähän nihkeetä syysöljykasvien kanssa kun lumi saattaa puuttua, talvi tuhoo...

Höpön höpön, kateellisena katellut nimenomaan kymenseudun lumimäärää talvisin sekä peltojen kumpuilevaa muotoa. Kuin tehty syyskasveille. Komeita kuvia nytkin toisaalla kymenlaakson syyskasveista. Totuit metrin hankiin Savossa, tuntuu parinkymmenen sentin lumipeite lumen puutteelta :)

No joo.. Savossa ei srypsi kertaakaan kärsiny talvituhosta, kun paljastui lumen alta huhtikuun lämpöaaltoon...

Täällä ei riitä lumi..tuos kuvas 11.2.2016..
Siihen tuli sitten pian  -25-30c pakkaset joka taputteli rypsit siihen... syysvilja selvisi kohtalaisesti..
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 19.04.17 - klo:08:16

Kymen seudulla vähän nihkeetä syysöljykasvien kanssa kun lumi saattaa puuttua, talvi tuhoo...

Höpön höpön, kateellisena katellut nimenomaan kymenseudun lumimäärää talvisin sekä peltojen kumpuilevaa muotoa. Kuin tehty syyskasveille. Komeita kuvia nytkin toisaalla kymenlaakson syyskasveista. Totuit metrin hankiin Savossa, tuntuu parinkymmenen sentin lumipeite lumen puutteelta :)

No joo.. Savossa ei srypsi kertaakaan kärsiny talvituhosta, kun paljastui lumen alta huhtikuun lämpöaaltoon...

Täällä ei riitä lumi..tuos kuvas 11.2.2016..
Siihen tuli sitten pian  -25-30c pakkaset joka taputteli rypsit siihen... syysvilja selvisi kohtalaisesti..


Painuko tänään? Majorista jäi hokin kuva, ei muuta.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Agronautti - 19.04.17 - klo:08:30

Kymen seudulla vähän nihkeetä syysöljykasvien kanssa kun lumi saattaa puuttua, talvi tuhoo...

Höpön höpön, kateellisena katellut nimenomaan kymenseudun lumimäärää talvisin sekä peltojen kumpuilevaa muotoa. Kuin tehty syyskasveille. Komeita kuvia nytkin toisaalla kymenlaakson syyskasveista. Totuit metrin hankiin Savossa, tuntuu parinkymmenen sentin lumipeite lumen puutteelta :)

No joo.. Savossa ei srypsi kertaakaan kärsiny talvituhosta, kun paljastui lumen alta huhtikuun lämpöaaltoon...

Täällä ei riitä lumi..tuos kuvas 11.2.2016..
Siihen tuli sitten pian  -25-30c pakkaset joka taputteli rypsit siihen... syysvilja selvisi kohtalaisesti..


Painuko tänään? Majorista jäi hokin kuva, ei muuta.

Eipä juurikaan jälkeä jäänyt.. Auringonnousun aikaan jotain -6..
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 27.04.17 - klo:07:16
Miten se juolavehnä luomussa? Muiden rikkojen kanssa varmasti pärjää, mutta juolavehnä kohta on aina tyhjä jos sellainen pellolta löytyy. Perustuuko juolavehnän torjunta hyviin nurmiin, joka vuotiseen kyntöön vai mielikuvaan, että kaikki on kunnossa? Aiemmin tässä ketjussa oli juttua siitä, kun maassa on ravinteita jäljellä tavanomaisen viljelyn jäljiltä niin ravinteiden vähentyessä rikoiltakin loppuu ravinteet, mutta entäs jos ei lopukkaan, kun sitä lantaa on käytössä. Onko palstalla ketään kuka olisi käyttänyt lantaa säännöllisesti luomussa? 
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 27.04.17 - klo:08:13
Ei tuo juolavehnä ole mikään ongelma, ei meillä karjatalouden aikana tiedetty mitään glyfosaatista tahi amitrolista saati näitä kynnöshappoja osattu käyttää.

Avokesantoja ei käytetty, sänkiäestyksiä kylläkin. Syksyt olivat kuivia ja lämpimiä.

Olennainen osa torjuntaa olivat pitkät ja peittävät viljalajikkeet. Syysvehnä Linna, pitkäkortinen kaura, joista Ryhti on myöhäisempi esimerkki, nopeasti kasvava ja peittävä monitahoinen ohra. ja sitten heinä.  Ruis toimii aina, sopii juolavehnän puhdistukseen.

Sikamiehillä tuntui juola ja hunkkis karkaavan hallinnasta,  koska liete vaati 30 cm korkeita lujakortisia ohralajikkeita; ohra-lumi-ohra -kierto lisää juolavehnän määrää kestämättömäksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 27.04.17 - klo:08:18
Miten se juolavehnä luomussa? Muiden rikkojen kanssa varmasti pärjää, mutta juolavehnä kohta on aina tyhjä jos sellainen pellolta löytyy. Perustuuko juolavehnän torjunta hyviin nurmiin, joka vuotiseen kyntöön vai mielikuvaan, että kaikki on kunnossa? Aiemmin tässä ketjussa oli juttua siitä, kun maassa on ravinteita jäljellä tavanomaisen viljelyn jäljiltä niin ravinteiden vähentyessä rikoiltakin loppuu ravinteet, mutta entäs jos ei lopukkaan, kun sitä lantaa on käytössä. Onko palstalla ketään kuka olisi käyttänyt lantaa säännöllisesti luomussa?

Toi lannankäyttö on rikkojen suhteen mielenkiintoinen juttu luomussa. Kun viljan seassa tulee naudalle rikkasiemeniä masulaattoriin, tulee rikkasiemenet kakin mukana kokonaisena ulos. Ja kun kakkaa viskotaan peltoon, palautuu siemenet rikkapankkiin ekstratalletuksena.

Juolavehnä....siinä sitä saa fossiilista kulumaan kun ajaa monella hyrrällä moneen kertaan.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Köntys - 27.04.17 - klo:09:00
Toi lannankäyttö on rikkojen suhteen mielenkiintoinen juttu luomussa. Kun viljan seassa tulee naudalle rikkasiemeniä masulaattoriin, tulee rikkasiemenet kakin mukana kokonaisena ulos. Ja kun kakkaa viskotaan peltoon, palautuu siemenet rikkapankkiin ekstratalletuksena.

Tuo on varmaan nykypeittaamisen esiaste, siemeneen ravinteet mukaan  :D
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 27.04.17 - klo:09:25
Toi lannankäyttö on rikkojen suhteen mielenkiintoinen juttu luomussa. Kun viljan seassa tulee naudalle rikkasiemeniä masulaattoriin, tulee rikkasiemenet kakin mukana kokonaisena ulos. Ja kun kakkaa viskotaan peltoon, palautuu siemenet rikkapankkiin ekstratalletuksena.

Tuo on varmaan nykypeittaamisen esiaste, siemeneen ravinteet mukaan  :D

Sellanen keväällä kasaan ajettu kuivalanta joka levitetään vasta syksyllä, se näyttää levitysaikaan muutaman vuoden ikäseltä havutaimikolta. Ne meikäläisen mittaset savikat (tässä puuhis sulle luu) ja matarat mustanvihreine varsineen ja lehtineen on fantsun näkösiä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: junttieinari - 27.04.17 - klo:09:30
Toi lannankäyttö on rikkojen suhteen mielenkiintoinen juttu luomussa. Kun viljan seassa tulee naudalle rikkasiemeniä masulaattoriin, tulee rikkasiemenet kakin mukana kokonaisena ulos. Ja kun kakkaa viskotaan peltoon, palautuu siemenet rikkapankkiin ekstratalletuksena.

Tuo on varmaan nykypeittaamisen esiaste, siemeneen ravinteet mukaan  :D

Sellanen keväällä kasaan ajettu kuivalanta joka levitetään vasta syksyllä, se näyttää levitysaikaan muutaman vuoden ikäseltä havutaimikolta. Ne meikäläisen mittaset savikat (tässä puuhis sulle luu) ja matarat mustanvihreine varsineen ja lehtineen on fantsun näkösiä.

Täälläpäin yksi sankari onnistui levittämään hierakan aika laajalle alalle lietteen mukana. Omat ja sopimuspellot hauskan näköisiä. Kasvinsuojelu oli liian kallista, tai jotain.  :(
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 27.04.17 - klo:10:27
Ehkä meillä sitten lantatunkio oli niin kuiviketta täynnä että alkoi kuumeta. En muista kuivalannasta kovin paljon likaruohoja levinneen.

Sika tuntuu paskovan siemeniä läpittensä. Ja liete ei niitä tuhoa, ehkä jos liete lämpökäsiteltäisiin niin olisi puhdasta.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 27.04.17 - klo:11:43
Ehkä meillä sitten lantatunkio oli niin kuiviketta täynnä että alkoi kuumeta. En muista kuivalannasta kovin paljon likaruohoja levinneen.

Sika tuntuu paskovan siemeniä läpittensä. Ja liete ei niitä tuhoa, ehkä jos liete lämpökäsiteltäisiin niin olisi puhdasta.

-SS-

Hapolla kun säilöö viljan niin kaikki mahdollinen hukkista myöten menettää itävyytensä, muistaakseni kahdessa kuukaudessa.

Toki pitkäaikainen paskan muhituttaminen tappaa bakteereista lähtien kaikki. Mutta sillon kun tunkio pitää ajaa tyhjäksi kahdesti vuodessa niin tarvittavaa prosessia ei tapahdu.

Valssit pitäs säätää melkosen tiukalle että savikkakin musertus....

SS:llä lienee jo muinaisina aikoina märehtijöiden ruoka olleen rikkavapaata?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Viljelijä - 27.04.17 - klo:17:46
Komposti vie rikkojen itävyyden. Juolan kurissapitäminen vaatii jonkinverran työtä. Kasvukauden ulkopulella ei saa antaa kasvaa vapaasti, sitä pitää kiusata tavalla tai toisella.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Puuha-Pete - 30.04.17 - klo:16:16
Toi lannankäyttö on rikkojen suhteen mielenkiintoinen juttu luomussa. Kun viljan seassa tulee naudalle rikkasiemeniä masulaattoriin, tulee rikkasiemenet kakin mukana kokonaisena ulos. Ja kun kakkaa viskotaan peltoon, palautuu siemenet rikkapankkiin ekstratalletuksena.

Tuo on varmaan nykypeittaamisen esiaste, siemeneen ravinteet mukaan  :D

Sellanen keväällä kasaan ajettu kuivalanta joka levitetään vasta syksyllä, se näyttää levitysaikaan muutaman vuoden ikäseltä havutaimikolta. Ne meikäläisen mittaset savikat (tässä puuhis sulle luu) ja matarat mustanvihreine varsineen ja lehtineen on fantsun näkösiä.

Ei jaksa
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Petri - 30.04.17 - klo:22:29
Ei tuo juolavehnä ole mikään ongelma, ei meillä karjatalouden aikana tiedetty mitään glyfosaatista tahi amitrolista saati näitä kynnöshappoja osattu käyttää.

Avokesantoja ei käytetty, sänkiäestyksiä kylläkin. Syksyt olivat kuivia ja lämpimiä.

Olennainen osa torjuntaa olivat pitkät ja peittävät viljalajikkeet. Syysvehnä Linna, pitkäkortinen kaura, joista Ryhti on myöhäisempi esimerkki, nopeasti kasvava ja peittävä monitahoinen ohra. ja sitten heinä.  Ruis toimii aina, sopii juolavehnän puhdistukseen.

Sikamiehillä tuntui juola ja hunkkis karkaavan hallinnasta,  koska liete vaati 30 cm korkeita lujakortisia ohralajikkeita; ohra-lumi-ohra -kierto lisää juolavehnän määrää kestämättömäksi.

-SS-
+
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: bdr-529 - 01.05.17 - klo:07:24
 Tämä kaveri tuntuu hallitsevan homman  http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/luomuun-siirtyminen-oli-j%C3%A4rkev%C3%A4-valinta-1.186725 ainakin puheittensa mukaan.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 01.05.17 - klo:08:01
Tämä kaveri tuntuu hallitsevan homman  http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/luomuun-siirtyminen-oli-j%C3%A4rkev%C3%A4-valinta-1.186725 ainakin puheittensa mukaan.

➡🚾
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 01.05.17 - klo:08:23
Ei tuo juolavehnä ole mikään ongelma, ei meillä karjatalouden aikana tiedetty mitään glyfosaatista tahi amitrolista saati näitä kynnöshappoja osattu käyttää.

Avokesantoja ei käytetty, sänkiäestyksiä kylläkin. Syksyt olivat kuivia ja lämpimiä.

Olennainen osa torjuntaa olivat pitkät ja peittävät viljalajikkeet. Syysvehnä Linna, pitkäkortinen kaura, joista Ryhti on myöhäisempi esimerkki, nopeasti kasvava ja peittävä monitahoinen ohra. ja sitten heinä.  Ruis toimii aina, sopii juolavehnän puhdistukseen.

Sikamiehillä tuntui juola ja hunkkis karkaavan hallinnasta,  koska liete vaati 30 cm korkeita lujakortisia ohralajikkeita; ohra-lumi-ohra -kierto lisää juolavehnän määrää kestämättömäksi.

-SS-
+
Mitäs Petrin plussa meinaa?
Tämä kaveri tuntuu hallitsevan homman  http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/luomuun-siirtyminen-oli-j%C3%A4rkev%C3%A4-valinta-1.186725 ainakin puheittensa mukaan.
Enpä uskokkaan, että nurmivaltaisessa luomuviljelyssä olisi mitään ongelmaa. Mutta itsellä ei nurmille ole käyttöä, eikä niille lähelläkään ole käyttöä, niin viljaa pitäisi pystyä viljelemään.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Mopomies - 01.05.17 - klo:08:56
Tämä kaveri tuntuu hallitsevan homman  http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/luomuun-siirtyminen-oli-j%C3%A4rkev%C3%A4-valinta-1.186725 ainakin puheittensa mukaan.

Tuo lehmähomma ja luomu ovat kyllä niin tuki / raha-automaatteja. Koitas kasvinviljelijänä samaa, niin puit niitä ohdakkeita ja valvatteja, jos ei voi kierrättää. No, pakkohan se silloin on kierrättää kasveja.


Mitä tämäkin agrologi sanoisi, jos litratuki lopetettaisiin yhtäkkiä?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: jyvä - 02.05.17 - klo:22:12
Kyllä luomun täytyy olla kannattavaa, kun Vihdin tilallinen  Algvistkin siirtyy luomuun. On muuten myytävänä 1500tn luomuun sopimatonta lannoitetta.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Lypsybotti - 02.05.17 - klo:22:46
Kyllä luomun täytyy olla kannattavaa, kun Vihdin tilallinen  Algvistkin siirtyy luomuun. On muuten myytävänä 1500tn luomuun sopimatonta lannoitetta.

Se ei ole tyhmä joka pyytää luomutukia jne. Maksaja sitten...

Täälläpäin tm  luomutarkastajat ovat löytäneet isoimmilta luomutiloilta juolavehnää. Aatella. Sanktiota pukkaa...
Minkälaisella täikammalla luuletten, että tuon kokoluokan tiloja käytäisiin läpi? Iso tila, isot tolerannssit? Ei, vaan ilmeisesti juurikin päinvastoin!
Kannattaa olla muutama alaa tunteva kovemman luokan asianajaja ja tuomari käytettävissä?

Tai jos joku luopio toimittajanplanttu tekee yksinkertaista tilastonikkarointia, että tämän verran yksi tila sai tukia ja tämän verran yhteiskunta sai elintarvikkeita?
Eihän siinä mitään. Painetaan yhteiskuntana koneet punasina euroja ja velkaahan saa maailmalta...

Helpottaa muuten kai tulevissa vuokratarjouskilpailuissa, kun  heittää vähän luomutuesta päälle?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 02.05.17 - klo:23:04
Kyllä luomun täytyy olla kannattavaa, kun Vihdin tilallinen  Algvistkin siirtyy luomuun. On muuten myytävänä 1500tn luomuun sopimatonta lannoitetta.

Kasvinviljely luomussa nimenomaan on kyse suuruuden ekonomiasta. Esimerkiksi Gårdskullalla on viisisataa hehtaaria Siuntiossa ja lähialueilla latauspeltoja, kyllä koneiden ralli lakkaa kun viljelty ala parhaimmillaan pienenee neljäsosaan.

Gårdskullan tukipotti on samaa suuruusluokkaa , vaikka hehtaareja on 500 vähemmän ?

Pienillä tiloilla luomu on työläämpi vaihtoehto kuin tavanomainen IP-viljely. Ikinurmia kun ei enää hyväksytä.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: koivikko - 03.05.17 - klo:10:56
itse olen olen ollut luomussa 7 vuotta ja ainut mikä on mennyt pieleen asiassa on se että olisi pitänyt aloittaa aiemmin. sato tasot on ollut viljoilla / härkäpavulla yli kolmen tonnin ja aina on mennyt kirkkaasti leipäviljaksi ja suurimoksi. rikat ei oo muodostunut ongelmaksi ja viimeestään rikkaseula kuivurissa on puhdistanut kuivauserät. talous on paljon parempi kuin taviksessa itellä ja työ määrä on vähentynyt. pitkälti kaikkiin vaikeuksiin mitä tällä palstalla on puhuttu luomun ongelmista löytyy helppoja ja halpoja ratkaisuja. väittäisin että jos tutkimukseen olis satsattu ees vähän sen verran mitä taviksen viljelyyn luomunsato tasot olis täysin eriluokkaa kuin mitä nyt tilastoissa.ymmärrän kyllä että jos potentiaalia löytyy siihen että taviksessa saa keskisadon yli kuuden tonnin niin taloudellisestikin se rupee olee kannatattavaa mutta pitää muistaa että siihen pitää satsata paljon kemiallisesti ja raudallisesti"kuivurit, puimurit, siilot, viljely laitteet, rahdit yms".itsellä on viiden vuoden kierto joka tarkoittaa että 60% on puitavaa ja jos sadot on n.puolet tosta niin puimurin, kuivurin, siilojen ei tarvitse olla niin järeitä. mutta jos näillä tiloilla tulee kato vaikkapa 4t ha niin panostukset valuu itämereen ja sen kurominen kiinni taasen on kovan työn alla. mutta toinen näkökulma olis että näillä tiloilla päästäisiin helposti lähelle 4t satoja luomussa ja jos hinta on vaikkapa kauralla 390e t niin jokainen voi itse laskea kumpi on kannattavampaa."viherlannoitus nurmista"sen verran vielä että siitä näppiin jäävä tulo on helposti parempi kuin taviksella joka viljelee 4t satoja ett se siitä lataus vuosien kannattavuudesta. suosittelen, jos tykkää, jos ei niin samapa tuo:)
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 03.05.17 - klo:12:46
Härkäpavulle jos on markkinat lähellä, löytynee myös lantaa sopivasti. Viljot ja vastaavat yksistään käytettäessä ovat hankalia ja kalliita, ja sadon hinnan ollessa korkea, myös katoriski on suurempi. 30% ns. myyntikasvia / muu kasvusto karjatilan rehulähteenä, luomu todellakin on täysin ylivoimainen. Ei poikkea monen tilan 60-luvun viljelystä mitenkään. Ei paljon salpeetaria tarvinnut ostella, ja kasvinsuojelutarvetta ei ollut. ei niitä heinämaita taideta vieläkään joka vuosi ruiskuttaa. Voikukkaa tietenkin oli keltaisenaan laitumissa näin keväällä, ja puintiaikana kellui valvatin ja ohdakkeiden haituvia ympäriinsä kyliä.

Mutta tosiaan, ei karjatilalla niin paljon rikkaruohot haitanneet. Joskus se kirvainvaasio sitten iskee kauraan, kyllä luomussa kääpiökasviviroosia kerran parissakymmenessä vuodessa todennäköisesti esiintyy, jos kauraa viljelee.

Ja niin kuin sanottu, kone- ja ruiskutusralli kun loppuu, niin hehtaariralli jää sadonmuodostajaksi. Vuokratasot saattavat nousta, varsinkin jos alueella on useita näitä valttikortilaisia liikkeellä.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Nolo-Olli - 03.05.17 - klo:16:16
Uusimman Tiede-lehden jutussa todettiin, että luonuviljely kun on vähemmistössä, se hyötyy tehoviljelyn tuholaistorjunnasta, ja tietenkin myös rikkatorjunnasta, tuholaiset kun torjutaan kemiallisesti tehoviljelyssä, niin naapurin luomuviljelijäkin siitä hyötyy, mutta kun luomuviljely lisääntyy ja kemiallinen vähenee, niin tuholaispaine luomussa lisääntyy, sama koskee tietysti myös rikkoja, valvati, voikukan ja ohdakkeen siemenet ei leijaile luomuviljelijän peltoon, kun naapuri ne on kemikaaleilla torjunut, mut kuvitelkaas mikä olisi tilanne, jos kylän 500:ha:n viljelyaukealla olis kaikki pellot luomussa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: kantola - 04.05.17 - klo:07:01
Valttikorttilainen liikkeellä, all in.

"Suomen peltoalaltaan suurinta tilaa viljelevä vihtiläinen Niko Ahlqvist jätti tiistaina luomusitoumuksen."

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/on-tyhm%C3%A4%C3%A4-tuottaa-sellaista-mit%C3%A4-joutuu-v%C3%A4kisin-myym%C3%A4%C3%A4n-1.187051
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 04.05.17 - klo:07:16
Valttikorttilainen liikkeellä, all in.

"Suomen peltoalaltaan suurinta tilaa viljelevä vihtiläinen Niko Ahlqvist jätti tiistaina luomusitoumuksen."

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/on-tyhm%C3%A4%C3%A4-tuottaa-sellaista-mit%C3%A4-joutuu-v%C3%A4kisin-myym%C3%A4%C3%A4n-1.187051
(http://static.fjcdn.com/gifs/Tfw+no+money+to+buy+anything+for+christmas+at+least_a86527_5371184.gif)
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 04.05.17 - klo:07:43
Kyllä rikkakasvien kanssa pärjää, valvatti- ja ohdakekampalaitteita on Suomessa, useamman sadan hehtaarin luomutiloilla. Sveitsiläiset, joilla on varaa maksaa vaikka kullan hinta brändituotteesta, käyttävät laserpoimijoita ja hahmontunnistusta, viljapelloissakin.

Jos vaikka 300 ha:n vilja-alalle hankkii sellaisen nyppijän, olisiko se vaikkapa 100000 ha, niin jonkun luomuvehnän hinnalla sen makselee pois muutamassa vuodessa. Toisaalta, taisin mainitakin, että 3-5000 ha lisää mahtuu tällaista teholuomua paikallisesti, silloin voi olla tunkua markkinoilla luomuviljoistakin, ainakin rukiista.

Ja Vihdistä kohta rupeaa tulemaan luomuviljaa enemmän kuin SKN kerkiää tavisviljaa koskaan tilallaan tuottamaan elämänsä aikana

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 04.05.17 - klo:07:51
Kyllä rikkakasvien kanssa pärjää, valvatti- ja ohdakekampalaitteita on Suomessa, useamman sadan hehtaarin luomutiloilla. Sveitsiläiset, joilla on varaa maksaa vaikka kullan hinta brändituotteesta, käyttävät laserpoimijoita ja hahmontunnistusta, viljapelloissakin.

Jos vaikka 300 ha:n vilja-alalle hankkii sellaisen nyppijän, olisiko se vaikkapa 100000 ha, niin jonkun luomuvehnän hinnalla sen makselee pois muutamassa vuodessa. Toisaalta, taisin mainitakin, että 3-5000 ha lisää mahtuu tällaista teholuomua paikallisesti, silloin voi olla tunkua markkinoilla luomuviljoistakin, ainakin rukiista.

Ja Vihdistä kohta rupeaa tulemaan luomuviljaa enemmän kuin SKN kerkiää tavisviljaa koskaan tilallaan tuottamaan elämänsä aikana

-SS-

Eikös se ole hyvä asia että luomuun on tunkua? Kaikki on pois bulkkitavaran tuotannosta. Noita luomuun siirtyviä isoja tiloja on siksi että rahat loppuu tavanomaisen suhteen koska tukipudotukset ovat käyneet liian raskaaksi kukkarolle.

Tuota viimeistä lausetta vähän ihmettelen siltä osin että mikä moiseen piikkiin on sulla syynä?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Köntys - 04.05.17 - klo:07:57
Kyllä rikkakasvien kanssa pärjää, valvatti- ja ohdakekampalaitteita on Suomessa, useamman sadan hehtaarin luomutiloilla. Sveitsiläiset, joilla on varaa maksaa vaikka kullan hinta brändituotteesta, käyttävät laserpoimijoita ja hahmontunnistusta, viljapelloissakin.

Jos vaikka 300 ha:n vilja-alalle hankkii sellaisen nyppijän, olisiko se vaikkapa 100000 ha, niin jonkun luomuvehnän hinnalla sen makselee pois muutamassa vuodessa. Toisaalta, taisin mainitakin, että 3-5000 ha lisää mahtuu tällaista teholuomua paikallisesti, silloin voi olla tunkua markkinoilla luomuviljoistakin, ainakin rukiista.

Ja Vihdistä kohta rupeaa tulemaan luomuviljaa enemmän kuin SKN kerkiää tavisviljaa koskaan tilallaan tuottamaan elämänsä aikana

-SS-

Eikös se ole hyvä asia että luomuun on tunkua? Kaikki on pois bulkkitavaran tuotannosta. Noita luomuun siirtyviä isoja tiloja on siksi että rahat loppuu tavanomaisen suhteen koska tukipudotukset ovat käyneet liian raskaaksi kukkarolle.

Tuota viimeistä lausetta vähän ihmettelen siltä osin että mikä moiseen piikkiin on sulla syynä?

Joo se on miljoona kiloa bulkkia pois, kun 10-tonnia tulee luomua tilalle  ;D
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: bdr-529 - 04.05.17 - klo:08:04
Jos ei muuta merkittävää tapahdu niin ainakin polkaisee viljelijä tuensaajien tukipotin reilusti miljoonaluokkaan. Ja jälleen konekauppa kiittää ja kuittaa.

Viime kesänä Ahlqvist ajoi kasvinsuojeluruiskun kanssa monta kuukautta, kesäkuun alusta elokuun loppuun. "Se jää pois, samoin siihen liittyvät yövalvomiset."

  Mitähän tulee tilalle?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: kantola - 04.05.17 - klo:08:14
Perässä hiihtäville ruiskun ym. vaihtajille tulee laadukasta, kunnon kokoluokan härpäkettä myyntiin. Minkähän koneagentuurin aviisissa jatkuvasti pari kokoa liian pieniin vaatteisiin pukeutuva mannekiini tulee esittelemään uusia hankintojaan?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 04.05.17 - klo:08:21
Perässä hiihtäville ruiskun ym. vaihtajille tulee laadukasta, kunnon kokoluokan härpäkettä myyntiin. Minkähän koneagentuurin aviisissa jatkuvasti pari kokoa liian pieniin vaatteisiin pukeutuva mannekiini tulee esittelemään uusia hankintojaan?

Ai sinäkin olet huomannut....:)
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 04.05.17 - klo:08:27
On se kumma kun alhaisimmat tuotantopanosten hinnat ja parhaat
spekulanttihinnat viljalla, mitä suomalainen viljelijä voi saada, eivät
näy kannattavuudessa. kanakoppeja puuttuu ?
"Viime vuonna tein viljalla 150 000 euroa tappiota. Ei se ainakaan siitä huonommaksi mene."

Siirtymäkausi lienee hankala tilanne, kun pitäisi hinkata ja äestää ja hinkata ja
kesannoida ja ladata typpeä, mutta ei pääse myymään platinan hintaista
viljaa heti ensimmäisenä vuonna:
"Kynnän ylös kaikki luonnonhoitopellot. Olen hakenut niille luomun siirtymäkauden lyhennystä."

Tämä taitaa tässä olla olennaista; kun ei ole puolen miljoonan eläimen protkokoppia
tai jotain imuttamassa viljaa samalle pihalle, niin se vilja pitää rahdata jonnekin,
ja kuivatakin johonkin 13:een.
"Myös puoli-ilmaisen tavaran rahtaaminen kuivureihin ja sieltä pois vähenee."

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: junttieinari - 04.05.17 - klo:08:34
On se kumma kun alhaisimmat tuotantopanosten hinnat ja parhaat
spekulanttihinnat viljalla, mitä suomalainen viljelijä voi saada, eivät
näy kannattavuudessa. kanakoppeja puuttuu ?
"Viime vuonna tein viljalla 150 000 euroa tappiota. Ei se ainakaan siitä huonommaksi mene."

Siirtymäkausi lienee hankala tilanne, kun pitäisi hinkata ja äestää ja hinkata ja
kesannoida ja ladata typpeä, mutta ei pääse myymään platinan hintaista
viljaa heti ensimmäisenä vuonna:
"Kynnän ylös kaikki luonnonhoitopellot. Olen hakenut niille luomun siirtymäkauden lyhennystä."

Tämä taitaa tässä olla olennaista; kun ei ole puolen miljoonan eläimen protkokoppia
tai jotain imuttamassa viljaa samalle pihalle, niin se vilja pitää rahdata jonnekin,
ja kuivatakin johonkin 13:een.
"Myös puoli-ilmaisen tavaran rahtaaminen kuivureihin ja sieltä pois vähenee."

-SS-


Ehkä se puolen millin lannoitevaraston realisointi auttaa pahimman kuopan yli.  :)
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: kantola - 04.05.17 - klo:08:41
Tuollakin tulevan vuoden "varma voittaja" yhden siemenpirskottimen saa ostettua:

https://wwf.fi/wwf-suomi/palkinnot-ja-tunnustukset/itameren-viljelijoiden-ymparistopalkinto/
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 04.05.17 - klo:09:24
Kenen tukipotti pienenee, kun luomu lisääntyy? Tukirahaa tuskin jaossa enempää seuraavalla kaudella, mut tukirahaa pitäisi löytyä x määrä lisää. Eihän siinä mitään miten viljelee ja mitä, mutta jos homma pelkästään tukien varassa, niin saattaa jäädä lopussaan luu käteen.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Nolo-Olli - 04.05.17 - klo:09:33
http://yle.fi/uutiset/3-9590902

Niin, eihän meillä nykyisin käytännössä enää olekkaan muuta neuvontaa kuin kaupallista viljelyneuvontaa, joka tähtää tuotantopanosten entistä suurrmpaan käyttöön. ProAgrialla ja Lukella on niin vähäiset voimavarat puolueettomaan neuvontaan ja tutkimukseen kaupallisiin toimijoihin verrattuna.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 04.05.17 - klo:09:42
Kenen tukipotti pienenee, kun luomu lisääntyy? Tukirahaa tuskin jaossa enempää seuraavalla kaudella, mut tukirahaa pitäisi löytyä x määrä lisää. Eihän siinä mitään miten viljelee ja mitä, mutta jos homma pelkästään tukien varassa, niin saattaa jäädä lopussaan luu käteen.

Luomu on eri rahoituksella, lienee kansallista osaksi. En usko muiden tukipotin pienenevän,
nämä karjakriisirahat nähtävästi on osittain kerätty siivuttamalla senttejä jokaisen tuista, samalla
tavalla kuin aikanaan raivattuja peltoja moduloitiin mukaan toisten tukia pienentämällä.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Pelto-Jussi - 04.05.17 - klo:19:41
On se kumma kun alhaisimmat tuotantopanosten hinnat ja parhaat
spekulanttihinnat viljalla, mitä suomalainen viljelijä voi saada, eivät
näy kannattavuudessa. kanakoppeja puuttuu ?
"Viime vuonna tein viljalla 150 000 euroa tappiota. Ei se ainakaan siitä huonommaksi mene."

Siirtymäkausi lienee hankala tilanne, kun pitäisi hinkata ja äestää ja hinkata ja
kesannoida ja ladata typpeä, mutta ei pääse myymään platinan hintaista
viljaa heti ensimmäisenä vuonna:
"Kynnän ylös kaikki luonnonhoitopellot. Olen hakenut niille luomun siirtymäkauden lyhennystä."

Tämä taitaa tässä olla olennaista; kun ei ole puolen miljoonan eläimen protkokoppia
tai jotain imuttamassa viljaa samalle pihalle, niin se vilja pitää rahdata jonnekin,
ja kuivatakin johonkin 13:een.
"Myös puoli-ilmaisen tavaran rahtaaminen kuivureihin ja sieltä pois vähenee."

-SS-

Tuossa yhtälössä ratkaisevaa ei taida olla tuotantopanosten tai tuotteen hinta vaan se, miten paljon pellosta maksetaan pankille tai maanomistajille. Eli kiinteät kustannukset ovat karanneet käsistä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ijasja2 - 04.05.17 - klo:20:31
On se kumma kun alhaisimmat tuotantopanosten hinnat ja parhaat
spekulanttihinnat viljalla, mitä suomalainen viljelijä voi saada, eivät
näy kannattavuudessa. kanakoppeja puuttuu ?
"Viime vuonna tein viljalla 150 000 euroa tappiota. Ei se ainakaan siitä huonommaksi mene."

Siirtymäkausi lienee hankala tilanne, kun pitäisi hinkata ja äestää ja hinkata ja
kesannoida ja ladata typpeä, mutta ei pääse myymään platinan hintaista
viljaa heti ensimmäisenä vuonna:
"Kynnän ylös kaikki luonnonhoitopellot. Olen hakenut niille luomun siirtymäkauden lyhennystä."

Tämä taitaa tässä olla olennaista; kun ei ole puolen miljoonan eläimen protkokoppia
tai jotain imuttamassa viljaa samalle pihalle, niin se vilja pitää rahdata jonnekin,
ja kuivatakin johonkin 13:een.
"Myös puoli-ilmaisen tavaran rahtaaminen kuivureihin ja sieltä pois vähenee."

-SS-


Ehkä se puolen millin lannoitevaraston realisointi auttaa pahimman kuopan yli.  :)

Se on muuten melkoinen läjä, kuvassa näkyi vain vähän nurkkaa. Nimittäin puolitoista miljoonaa kiloa jaettuna vaikka jaaralaisen 650kg:n säkkeihin tekee yli 2300 säkkiä. On muuten muutama rekkakuorma lantaa! On kyllä ihan hehtaaria kohtikin, tonni per ha... Kertoo ettei asiaa oo tosiaankaan suunniteltu pidempään, mutta nyt katkes kamelin selkä ja jonkun pitää näyttää mallia ettei tää voi jatkua näin. Mulla myös apulantaa reilusti varastossa, muttei läheskään tuota määrää per ha ja se nimenomaan jarrutti edes haaveilemasta luomua tälle vuotta. Katellaan ens vuonna... Vaikka viljan hinnoissa just nyt kova noste, saa nähdä mihin asti riittää.

Laskin oman tilan kierrolla että 3 tonnin sadolla luomukauraa 60% pinta-alasta 380€/tn, pitäisi tavanoimasesta saada 138 euron hinnalla yli 5.5tn/ koko pinta-alalla että myyntituotot sama. Pistää kovasti ajattelemaan, tuo luomusato ei pitäisi olla kovakaan temppu. Mutta tuo 5.5tn/ha koko pinta-alalta on, siinä jo ne heikoimmat pellotkin mukana...
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 04.05.17 - klo:21:48
Kuulostaa kyl äkkiseltään isolta erolta ijasja2n laskelma. Kyl luomussa ns.latausnurmille tulee hintaa per kausi kohtalaisen paljon, jos meinaa oikeasti saada hyödyn irti niistä lannoitusta ajatellen. Vähintään kolme niittoa kesässä tundrallakin tehtävä ja siemenseosta ruuvattava lohkon kunnon ja ominaisuuksien mukaan. Ilman shaissee pitemmässä juoksussa pitää osata hommansa oikeasti, jotta satotasot pysyy hyvinä. Mitä porissu pian kolmekymmentä vuotta luomussa olleiden viljelijöiden kanssa, niin pitkän ajan keskisadot on kovia jos oikeasti läpeensä 3tn ha ottaa viljoilla.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Luteikko - 04.05.17 - klo:21:50
Epäilen, että luomukauran hinnat tippuu. Ja kyllä siinä 3 tonnissa tekemistä on 😁
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ijasja2 - 04.05.17 - klo:22:43
Epäilen, että luomukauran hinnat tippuu. Ja kyllä siinä 3 tonnissa tekemistä on 😁

Varmasti tippuu, mutta milloin, sitä ei tiedä kukaan. Noste on kova ja lisää tarvitaan vaikka kuinka, vientiin menee ja Suomessa jos missä, luomu on oikeasti puhdasta. Markkinointi toimii ja asiakkaita riittää, kunhan on tarjottavaa.

Pskaa kierrossa, pellot kunnossa, kolme tonnia pitäisi kyllä olla oikeastikin aika helppo juttu kunhan saa juolavehnän pysymään kurissa rehevillä mailla. Kuinka monta prosenttia keskisato putoaa tilatasolla luomussa vrt. tehotuotanto? Entä voiko luomussa pyörittää jotain hömpän tapaisia pskoilla metsäpelloilla tms., kuten tehotuotannossa? Vai onko pakko olla satokasviakin välillä?
 
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Nolo-Olli - 04.05.17 - klo:23:01
Entäs jos tavanomaisessa viljelyssä keskisadot pyörii parhaillakib lohkoilla 4 tonnissa, 4,5 -5 tonnia ollen jo huippusato, niib pellot ei silloin ole kuin keskinkertaisessa kunnossa, ja siten luomussa samoilla pelloilla satotaso on 1,5-2t.
Vielä jos on poudanarkoja hiesuja, niin ohdake-valvatti kasvusto syväjuurisina ovat tälläisillä pelloilla kuivina kesinä vahvoilla.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: alpo10 - 04.05.17 - klo:23:07
Perässä hiihtäville ruiskun ym. vaihtajille tulee laadukasta, kunnon kokoluokan härpäkettä myyntiin. Minkähän koneagentuurin aviisissa jatkuvasti pari kokoa liian pieniin vaatteisiin pukeutuva mannekiini tulee esittelemään uusia hankintojaan?

Ai sinäkin olet huomannut....:)
maataloustukien virtaamista konekauppiaille ei pysäytä mikään, mahtaakohan nämäkään http://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2016/claas-traktorimyynti-vauhdissa/ soveltua luomuviljelyyn... yllättävästi sattui hankinta samaan vuoteen, kun viljelystä tuli tappiota 150 k€.

Valtrat kun ostaa saa haalarit, jos ostaa kolme niin saa varmaan valita ottaako kolmet pienet tai yhdet isot?

Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Nolo-Olli - 04.05.17 - klo:23:16
Kaiken kaikkiaan vavahduttava uutinen tämä suomen suurimman viljelijän siirtyminen luomuun. Lannoite- ja torjunta-ainefirmojen konsulenteille vaikea tilanne, kun pitäisi pellonpiennartilaisuuksissa yrittää vakuuttaa isännät siitä, että mitä enemmän panostat, sitä paremmin tienaat, ja sitten tämmönen kemikaaliviljelyn mannekiini vaihtaakin leiriä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: alpo10 - 04.05.17 - klo:23:23
Entäs jos tavanomaisessa viljelyssä keskisadot pyörii parhaillakib lohkoilla 4 tonnissa, 4,5 -5 tonnia ollen jo huippusato, niib pellot ei silloin ole kuin keskinkertaisessa kunnossa, ja siten luomussa samoilla pelloilla satotaso on 1,5-2t.
Vielä jos on poudanarkoja hiesuja, niin ohdake-valvatti kasvusto syväjuurisina ovat tälläisillä pelloilla kuivina kesinä vahvoilla.
jos viljaa viljeltäisiin edelleen tarpeeseen, niin kukaan ei kyseenalaistaisi noin 100€/ha lannoituskulua tai 30€/ha rikkaruiskutusta. Nyt kun luomusta on alituotantoa eli markkinahinta ylhäällä ja samaan aikaan muuten viljaa riittää eli hinta alhaalla, niin summat tuntuu hurjilta. Samalla 160€/ha lisätuki luomulle vielä lisää eroa.

Kaikki muuttuu aikoinaan, ensimmäiseksi luulisi luomutuen kimppuun käytävän, jos tukimiljardeista riippumatta jatkuu vaan pula tuotteista kaupoissa. Hinnassa ylituotanto taas näkyisi hinnan lähestymisenä muuhun tuotantoon. Nyt joku analyytikko voisi olettaa oltavan luomun korkeasuhdanteessa. 
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Luteikko - 05.05.17 - klo:00:18
Epäilen, että luomukauran hinnat tippuu. Ja kyllä siinä 3 tonnissa tekemistä on 😁

Varmasti tippuu, mutta milloin, sitä ei tiedä kukaan. Noste on kova ja lisää tarvitaan vaikka kuinka, vientiin menee ja Suomessa jos missä, luomu on oikeasti puhdasta. Markkinointi toimii ja asiakkaita riittää, kunhan on tarjottavaa.

Pskaa kierrossa, pellot kunnossa, kolme tonnia pitäisi kyllä olla oikeastikin aika helppo juttu kunhan saa juolavehnän pysymään kurissa rehevillä mailla. Kuinka monta prosenttia keskisato putoaa tilatasolla luomussa vrt. tehotuotanto? Entä voiko luomussa pyörittää jotain hömpän tapaisia pskoilla metsäpelloilla tms., kuten tehotuotannossa? Vai onko pakko olla satokasviakin välillä?

Juu jos on paskaa, niin helpottaa paljon. Kyllä huonoillakin lohkoilla täytyy olla viljelykierto. Ja pitää muistaa se myyntikasvi. Nurmi tietysti muuttuu myyntikasviksi jos on sopimus vastaanottavan tilan kanssa. Jos Nurmen myy ilman sopimusta se ei ole myyntikasvi vaikka sen myy. En tiedä miten viljelykiertovaatimukset sitten menee jos on joku niin sanottu nurmitila.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Mopomies - 05.05.17 - klo:04:07
Nuo herneet ja mansikat ovat pitäneet pystyssä tuota touhua. Nyt luomuun siirryttäessä vika ei edellenkään ole peilissä vaan hinnoissa.

Nyt kun tuon viljelykierron saa onnistumaan, niin kohta tavanomainen vlljely pitää lopettaa Suomesta, kun se on niin tyhmää.


Nyt vaan lataamaan typpeä maahan ja viljoja näkymään.



On se muuten luomukarjan kanssa aika paljon helpompaa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 05.05.17 - klo:08:29
Epäilen, että luomukauran hinnat tippuu. Ja kyllä siinä 3 tonnissa tekemistä on 😁

Varmasti tippuu, mutta milloin, sitä ei tiedä kukaan. Noste on kova ja lisää tarvitaan vaikka kuinka, vientiin menee ja Suomessa jos missä, luomu on oikeasti puhdasta. Markkinointi toimii ja asiakkaita riittää, kunhan on tarjottavaa.

Pskaa kierrossa, pellot kunnossa, kolme tonnia pitäisi kyllä olla oikeastikin aika helppo juttu kunhan saa juolavehnän pysymään kurissa rehevillä mailla. Kuinka monta prosenttia keskisato putoaa tilatasolla luomussa vrt. tehotuotanto? Entä voiko luomussa pyörittää jotain hömpän tapaisia pskoilla metsäpelloilla tms., kuten tehotuotannossa? Vai onko pakko olla satokasviakin välillä?

Juu jos on paskaa, niin helpottaa paljon. Kyllä huonoillakin lohkoilla täytyy olla viljelykierto. Ja pitää muistaa se myyntikasvi. Nurmi tietysti muuttuu myyntikasviksi jos on sopimus vastaanottavan tilan kanssa. Jos Nurmen myy ilman sopimusta se ei ole myyntikasvi vaikka sen myy. En tiedä miten viljelykiertovaatimukset sitten menee jos on joku niin sanottu nurmitila.
No huonoimmille lohkoille sellainen helpotettu kierto missä vain yksi suojavilja ja nurmi uudestaan alle. Eikös se myyntikasvi raja ole koko tilaa koskeva? Vaikkei olisi kuin 3 vuodenkierto nurmi-nurmi-suojavilja+ns se täyttää myyntikasvivelvoitteen.

Enemmän tässä minusta tulee nyt jännitettävää luomuilijoiden ja siihen siirtyvien tai siirtymistä suunnittelevien osalta, kuinka luomutuelle käy, kun jakajat lisääntyy. Samoin, että kestääkö luomutuotteiden hinnat, kun tavaraa tulee tarjolle enemmän. Kannattaa ehkä laskea sellainenkin versio missä luomutukea ei ole ja hintakin on vaikka puolet nykyisestä ja arvioida sitten vaadittavaa satoa, että mitä kannattavuudelle käy.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Luteikko - 05.05.17 - klo:09:25
Epäilen, että luomukauran hinnat tippuu. Ja kyllä siinä 3 tonnissa tekemistä on 😁

Varmasti tippuu, mutta milloin, sitä ei tiedä kukaan. Noste on kova ja lisää tarvitaan vaikka kuinka, vientiin menee ja Suomessa jos missä, luomu on oikeasti puhdasta. Markkinointi toimii ja asiakkaita riittää, kunhan on tarjottavaa.

Pskaa kierrossa, pellot kunnossa, kolme tonnia pitäisi kyllä olla oikeastikin aika helppo juttu kunhan saa juolavehnän pysymään kurissa rehevillä mailla. Kuinka monta prosenttia keskisato putoaa tilatasolla luomussa vrt. tehotuotanto? Entä voiko luomussa pyörittää jotain hömpän tapaisia pskoilla metsäpelloilla tms., kuten tehotuotannossa? Vai onko pakko olla satokasviakin välillä?

Juu jos on paskaa, niin helpottaa paljon. Kyllä huonoillakin lohkoilla täytyy olla viljelykierto. Ja pitää muistaa se myyntikasvi. Nurmi tietysti muuttuu myyntikasviksi jos on sopimus vastaanottavan tilan kanssa. Jos Nurmen myy ilman sopimusta se ei ole myyntikasvi vaikka sen myy. En tiedä miten viljelykiertovaatimukset sitten menee jos on joku niin sanottu nurmitila.
No huonoimmille lohkoille sellainen helpotettu kierto missä vain yksi suojavilja ja nurmi uudestaan alle. Eikös se myyntikasvi raja ole koko tilaa koskeva? Vaikkei olisi kuin 3 vuodenkierto nurmi-nurmi-suojavilja+ns se täyttää myyntikasvivelvoitteen.

Enemmän tässä minusta tulee nyt jännitettävää luomuilijoiden ja siihen siirtyvien tai siirtymistä suunnittelevien osalta, kuinka luomutuelle käy, kun jakajat lisääntyy. Samoin, että kestääkö luomutuotteiden hinnat, kun tavaraa tulee tarjolle enemmän. Kannattaa ehkä laskea sellainenkin versio missä luomutukea ei ole ja hintakin on vaikka puolet nykyisestä ja arvioida sitten vaadittavaa satoa, että mitä kannattavuudelle käy.

Mielestäni myyntikasvi on x % (olisiko 30%) per loh per viljelykierto. Voin olla väärässäkin :-)
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 05.05.17 - klo:10:52
On se hyvä että on luomulaisia ja lisää pukkaa.

Lisää lisää, hyvä hyvä.

Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: alpo10 - 05.05.17 - klo:11:45
Enemmän tässä minusta tulee nyt jännitettävää luomuilijoiden ja siihen siirtyvien tai siirtymistä suunnittelevien osalta, kuinka luomutuelle käy, kun jakajat lisääntyy. Samoin, että kestääkö luomutuotteiden hinnat, kun tavaraa tulee tarjolle enemmän. Kannattaa ehkä laskea sellainenkin versio missä luomutukea ei ole ja hintakin on vaikka puolet nykyisestä ja arvioida sitten vaadittavaa satoa, että mitä kannattavuudelle käy.
Ylitarjontaa luomusta ei äkkiä ole tulossa, samoin vaikea kuvitella vientipaineita esim viljalle. Päätökset siirtyä luomuun vaikuttaa varmasti seuraaviin tukineuvotteluihin kun nykyinen kausi 2020 loppuu. Neuvottelijoista ja tahdosta on kiinni paljon miten yleensäkin maatalouteen suhtautuu seuraavien vaalien voittajat. Vaikka oltaisiin hyvinkin myönteisiä luomulle, niin tuskin nykyinen 1600€/ha luomutuki säilyy...

Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Luteikko - 05.05.17 - klo:13:48
Enemmän tässä minusta tulee nyt jännitettävää luomuilijoiden ja siihen siirtyvien tai siirtymistä suunnittelevien osalta, kuinka luomutuelle käy, kun jakajat lisääntyy. Samoin, että kestääkö luomutuotteiden hinnat, kun tavaraa tulee tarjolle enemmän. Kannattaa ehkä laskea sellainenkin versio missä luomutukea ei ole ja hintakin on vaikka puolet nykyisestä ja arvioida sitten vaadittavaa satoa, että mitä kannattavuudelle käy.
Ylitarjontaa luomusta ei äkkiä ole tulossa, samoin vaikea kuvitella vientipaineita esim viljalle. Päätökset siirtyä luomuun vaikuttaa varmasti seuraaviin tukineuvotteluihin kun nykyinen kausi 2020 loppuu. Neuvottelijoista ja tahdosta on kiinni paljon miten yleensäkin maatalouteen suhtautuu seuraavien vaalien voittajat. Vaikka oltaisiin hyvinkin myönteisiä luomulle, niin tuskin nykyinen 1600€/ha luomutuki säilyy...

Herranen aika. Millä alueella tommosen luomutuen saa :-)
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 05.05.17 - klo:17:25
Epäilen, että luomukauran hinnat tippuu. Ja kyllä siinä 3 tonnissa tekemistä on 😁

Varmasti tippuu, mutta milloin, sitä ei tiedä kukaan. Noste on kova ja lisää tarvitaan vaikka kuinka, vientiin menee ja Suomessa jos missä, luomu on oikeasti puhdasta. Markkinointi toimii ja asiakkaita riittää, kunhan on tarjottavaa.

Pskaa kierrossa, pellot kunnossa, kolme tonnia pitäisi kyllä olla oikeastikin aika helppo juttu kunhan saa juolavehnän pysymään kurissa rehevillä mailla. Kuinka monta prosenttia keskisato putoaa tilatasolla luomussa vrt. tehotuotanto? Entä voiko luomussa pyörittää jotain hömpän tapaisia pskoilla metsäpelloilla tms., kuten tehotuotannossa? Vai onko pakko olla satokasviakin välillä?

Juu jos on paskaa, niin helpottaa paljon. Kyllä huonoillakin lohkoilla täytyy olla viljelykierto. Ja pitää muistaa se myyntikasvi. Nurmi tietysti muuttuu myyntikasviksi jos on sopimus vastaanottavan tilan kanssa. Jos Nurmen myy ilman sopimusta se ei ole myyntikasvi vaikka sen myy. En tiedä miten viljelykiertovaatimukset sitten menee jos on joku niin sanottu nurmitila.

Luomuun tuli pari vuotta sitten uusi nurmimuoto. "Kierron ulkopuolinen nurmi". Tietyin perustein tuo vapauttaa viljelykiertovaatimuksesta. Muuten, viranomaisen mukaan silloin on nurmella viljelykiertoa, kun sieltä korjataan satoa... Outoja vaatimuksia.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: alpo10 - 05.05.17 - klo:19:48
Enemmän tässä minusta tulee nyt jännitettävää luomuilijoiden ja siihen siirtyvien tai siirtymistä suunnittelevien osalta, kuinka luomutuelle käy, kun jakajat lisääntyy. Samoin, että kestääkö luomutuotteiden hinnat, kun tavaraa tulee tarjolle enemmän. Kannattaa ehkä laskea sellainenkin versio missä luomutukea ei ole ja hintakin on vaikka puolet nykyisestä ja arvioida sitten vaadittavaa satoa, että mitä kannattavuudelle käy.
Ylitarjontaa luomusta ei äkkiä ole tulossa, samoin vaikea kuvitella vientipaineita esim viljalle. Päätökset siirtyä luomuun vaikuttaa varmasti seuraaviin tukineuvotteluihin kun nykyinen kausi 2020 loppuu. Neuvottelijoista ja tahdosta on kiinni paljon miten yleensäkin maatalouteen suhtautuu seuraavien vaalien voittajat. Vaikka oltaisiin hyvinkin myönteisiä luomulle, niin tuskin nykyinen 1600€/ha luomutuki säilyy...

Herranen aika. Millä alueella tommosen luomutuen saa :-)
ei sitä missään saa, mutta joutuu maksamaan. Luomun osuus pelloista taisi ylittää juuri 10%, mutta vähän aikaa sitten noin 1% kaupan elintarvikkeista oli luomua. Pelkkä satotaso ei selitä tätä eroa, vaan on varmaan muitakin syitä. Jos haluttaisiin tuplata kaupan luomutarjonta, tarkoittaisiko se taas 10% lisää luomutuettua peltoalaa?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 05.05.17 - klo:20:37
Luomun osuus pelloista taisi ylittää juuri 10%, mutta vähän aikaa sitten noin 1% kaupan elintarvikkeista oli luomua. Pelkkä satotaso ei selitä tätä eroa, vaan on varmaan muitakin syitä. Jos haluttaisiin tuplata kaupan luomutarjonta, tarkoittaisiko se taas 10% lisää luomutuettua peltoalaa?

Muutamiakymmeniä vuosia sitten luomua harrastivat semmoiset hippityypit, pienillä perheviljelmillä. Apilaa ja kukkia, pieni ryytimaa, jonka kitkee käsinkin, ja mahdollisesti muutama lammas. Tanskalainen Maajussi - sarjan viljelijä on tällainen esimerkki edelleenkin. Nyt luomu on tulossa tehoviljelijöiden rikastumiskeinoksi. Luomutuethan on mitoitettu - niin kuin eräät karjataloudenkin tuet, sellaisen hevospelipikkutilan tukimuodoksi. Sitten kun sellainen vanhan mallin tilakoko 100 -kertaistetaan, on sama tai entistä parempi tukitaso edelleenkin, tällöin tuesta alkaa jäädä yhä enemmän liikevoittoa.

Lisäksi täällä on useammassa kirjoituksessa annettu ymmärtää, että sellaisen puhtaan kasvinviljelyluomutilan on mahdollista ottaa kunnon myyntikasvisato lähes joka vuonna, lataa typpeä myyntiherneillä ja myyntipavuilla, ja imee ravinteet pois rukiilla, vehnällä ja kauralla, joille sitten aluskasvit antavat runsaasti lisätyppeä.

Luomuehtoja rukataan ehkä helpommiksi, ja poikkeuksiin annetaan mahdollisuus, jotta teollinen luomu pääsee kannattavuus-uralle.

Tällöin satotaso nousisikin esimerkiksi 60-80:iin koko tilan osalta, 10%: sijasta, tuotteen hinta on tuplat ja pinta-alatuki parempi, eikä esim pakko-EFA - alaa vaadita. Eihän tuossa ole muuta mahdollisuutta kuin onnistua.

Uudellamaalla ja Hyvinkään seudulla ennestään on jo toistatuhatta hehtaaria parilla luomuviljelijällä, ja menestyvät erinomaisesti.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 05.05.17 - klo:21:11
Luomun osuus pelloista taisi ylittää juuri 10%, mutta vähän aikaa sitten noin 1% kaupan elintarvikkeista oli luomua. Pelkkä satotaso ei selitä tätä eroa, vaan on varmaan muitakin syitä. Jos haluttaisiin tuplata kaupan luomutarjonta, tarkoittaisiko se taas 10% lisää luomutuettua peltoalaa?

Muutamiakymmeniä vuosia sitten luomua harrastivat semmoiset hippityypit, pienillä perheviljelmillä. Apilaa ja kukkia, pieni ryytimaa, jonka kitkee käsinkin, ja mahdollisesti muutama lammas. Tanskalainen Maajussi - sarjan viljelijä on tällainen esimerkki edelleenkin. Nyt luomu on tulossa tehoviljelijöiden rikastumiskeinoksi. Luomutuethan on mitoitettu - niin kuin eräät karjataloudenkin tuet, sellaisen hevospelipikkutilan tukimuodoksi. Sitten kun sellainen vanhan mallin tilakoko 100 -kertaistetaan, on sama tai entistä parempi tukitaso edelleenkin, tällöin tuesta alkaa jäädä yhä enemmän liikevoittoa.

Lisäksi täällä on useammassa kirjoituksessa annettu ymmärtää, että sellaisen puhtaan kasvinviljelyluomutilan on mahdollista ottaa kunnon myyntikasvisato lähes joka vuonna, lataa typpeä myyntiherneillä ja myyntipavuilla, ja imee ravinteet pois rukiilla, vehnällä ja kauralla, joille sitten aluskasvit antavat runsaasti lisätyppeä.

Luomuehtoja rukataan ehkä helpommiksi, ja poikkeuksiin annetaan mahdollisuus, jotta teollinen luomu pääsee kannattavuus-uralle.

Tällöin satotaso nousisikin esimerkiksi 60-80:iin koko tilan osalta, 10%: sijasta, tuotteen hinta on tuplat ja pinta-alatuki parempi, eikä esim pakko-EFA - alaa vaadita. Eihän tuossa ole muuta mahdollisuutta kuin onnistua.

Uudellamaalla ja Hyvinkään seudulla ennestään on jo toistatuhatta hehtaaria parilla luomuviljelijällä, ja menestyvät erinomaisesti.

-SS-

Tuollaiseen hippityyppiseen luomutilaan tutustuimme maatalouskoulussa 80-luvun alussa. Totesinkin tuolloin, ettei luomu tule ikinä olemaan minun juttuni... No niin sitä mieli muuttuu.

Luomutuet on mitoitettu siten, että luomu alkaisi kiinnostamaan. Pari vuotta sitten mainittiin, että rahaa on varattuna riittävästi. Saa nähdä... Nyt kun kemiallisen viljelyn puolella tuli kriisi, niin vaikuttaisi siltä, ettei luomutukia tullakaan nostamaan, niinkuin jokin aika sitten kuulin puhuttavan. Tavoitteenahan on tuo tulevaisuustyöryhmän vähintään 20 % oliko se nyt 2020 vai 2025 mennessä.

Teollista luomua ei toivottavasti tule. Tai jos tulee, sille annetaan jokin muu nimi. Luomusäännökset ovat maailmanlaajuiset, joten niihin ei täällä tapahtuva liikehdintä heijastu. Evira tosin tulkitsee luomusääntöjä joskus oudosti, mutta yleensä kireämpään suuntaan.

Satotasoista olen kirjoittanut aiemmin jonkin verran. Niitä saa kukin hakea itse historiasta. Ihan kokonaan en ainakaan itseäni tunnista tuosta kirjoittamastasi. No kirjoituksia voi helposti tulkita monella tavalla...
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: JD6630 - 05.05.17 - klo:23:10
Muutamiakymmeniä vuosia sitten luomua harrastivat semmoiset hippityypit, pienillä perheviljelmillä. Apilaa ja kukkia, pieni ryytimaa, jonka kitkee käsinkin, ja mahdollisesti muutama lammas. Tanskalainen Maajussi - sarjan viljelijä on tällainen esimerkki edelleenkin. Nyt luomu on tulossa tehoviljelijöiden rikastumiskeinoksi. Luomutuethan on mitoitettu - niin kuin eräät karjataloudenkin tuet, sellaisen hevospelipikkutilan tukimuodoksi. Sitten kun sellainen vanhan mallin tilakoko 100 -kertaistetaan, on sama tai entistä parempi tukitaso edelleenkin, tällöin tuesta alkaa jäädä yhä enemmän liikevoittoa.

Lisäksi täällä on useammassa kirjoituksessa annettu ymmärtää, että sellaisen puhtaan kasvinviljelyluomutilan on mahdollista ottaa kunnon myyntikasvisato lähes joka vuonna, lataa typpeä myyntiherneillä ja myyntipavuilla, ja imee ravinteet pois rukiilla, vehnällä ja kauralla, joille sitten aluskasvit antavat runsaasti lisätyppeä.

Luomuehtoja rukataan ehkä helpommiksi, ja poikkeuksiin annetaan mahdollisuus, jotta teollinen luomu pääsee kannattavuus-uralle.

Tällöin satotaso nousisikin esimerkiksi 60-80:iin koko tilan osalta, 10%: sijasta, tuotteen hinta on tuplat ja pinta-alatuki parempi, eikä esim pakko-EFA - alaa vaadita. Eihän tuossa ole muuta mahdollisuutta kuin onnistua.

Uudellamaalla ja Hyvinkään seudulla ennestään on jo toistatuhatta hehtaaria parilla luomuviljelijällä, ja menestyvät erinomaisesti.

-SS-
Mistä tuo vihasi Ahlqvistia kohtaan kumpuaa?

Vasta kerroit kuinka pienellä tilalla ei luomu onnistu, nyt niitä on ollut jo parikymmentä vuotta sitten, miten ne onnistui?
Vituttaako se kelkasta putoaminen oikeasti noin paljon?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Nolo-Olli - 05.05.17 - klo:23:13
Vastahan tässä oli maaseudun tulevasiuudessa asiantuntija- artikkeli :  "Maksimisatojen tavoittelu ei ole aina perusteltua", se juttu kannattaa jokaisen lukea.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: V.viljelijä - 05.05.17 - klo:23:27
Nikolla rypsiä 500 ha ja olettaen että max hömpät (200 ha) + erikoiskasvit, niin vilja-alaa jää n. 500 ha jotka tuotti siis 150 000 € tappiota. 300€/ha. Mitenköhän laskettu? Täytyy kyllä ainakin maksaa huippuvuokria kun tuollaisen alan saanut haalittua. Suuri on kaunista. Myös tappioissa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: alpo10 - 05.05.17 - klo:23:45
Nikolla rypsiä 500 ha ja olettaen että max hömpät (200 ha) + erikoiskasvit, niin vilja-alaa jää n. 500 ha jotka tuotti siis 150 000 € tappiota. 300€/ha. Mitenköhän laskettu? Täytyy kyllä ainakin maksaa huippuvuokria kun tuollaisen alan saanut haalittua. Suuri on kaunista. Myös tappioissa.
samaa ihmettelin kanssa, noin periaatteessa nyt kun lähtee kylvöille voi laskea muutaman kilon tarkkuudella viljelyn nollakohdan eli paljonko satoa on saatava, jotta homma kannattaa. Jos viljan hinnan kiinnittää ennakkoon, niin tulopuolikin on saletti. Jäljelle jää vain sää-/sato-riski, joka kokeneella viljelijällä on aika tarkkaan hallussa. Jos viime vuosi oli huono, niin parempaa on joskus tullut tai tulossa.

Mistä tuo vihasi Ahlqvistia kohtaan kumpuaa?

Vasta kerroit kuinka pienellä tilalla ei luomu onnistu, nyt niitä on ollut jo parikymmentä vuotta sitten, miten ne onnistui?
Vituttaako se kelkasta putoaminen oikeasti noin paljon?
yllä olevan perusteella kelkassa oleminen vituttais vielä enemmän :)
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Luteikko - 06.05.17 - klo:07:41
Äkkiä ne tilanteet muuttuu. Mahdollisesti ylitarjontaa 😁

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kiihke%C3%A4-luomukeskustelu-ei-n%C3%A4y-luomuun-hakeutuvien-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ss%C3%A4-1.187242

Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Mopomies - 06.05.17 - klo:08:12
Luomumarkkinat ovat hauskat. Ihmiset ostavat luomuruokaa, kun olettavat sen olevan parempaa kaiken kannalta. Viljelijät siirtyvät luomuun vain ja ainoastaan paremman hinnan vuoksi.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: junttieinari - 06.05.17 - klo:08:25
Nikolla rypsiä 500 ha ja olettaen että max hömpät (200 ha) + erikoiskasvit, niin vilja-alaa jää n. 500 ha jotka tuotti siis 150 000 € tappiota. 300€/ha. Mitenköhän laskettu? Täytyy kyllä ainakin maksaa huippuvuokria kun tuollaisen alan saanut haalittua. Suuri on kaunista. Myös tappioissa.
samaa ihmettelin kanssa, noin periaatteessa nyt kun lähtee kylvöille voi laskea muutaman kilon tarkkuudella viljelyn nollakohdan eli paljonko satoa on saatava, jotta homma kannattaa. Jos viljan hinnan kiinnittää ennakkoon, niin tulopuolikin on saletti. Jäljelle jää vain sää-/sato-riski, joka kokeneella viljelijällä on aika tarkkaan hallussa. Jos viime vuosi oli huono, niin parempaa on joskus tullut tai tulossa.



Toisaalla pohdittiin, oliko tuohon tappioon laskettu parin vuoden panoshankinnat ja ruhtinaalliset konepoistot?

Tietysti jos pellot on kuin haulikolla ammuttuna, niin kaikille lohkoille ei millään päästä optimiaikaan. Keskimäärinen lohkokoko 4ha, ei mikään erikoinen maan parhaille viljelyalueille.

https://www.proagria.fi/sisalto/ostopalveluna-huolenpitoa-7891 (https://www.proagria.fi/sisalto/ostopalveluna-huolenpitoa-7891)
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 06.05.17 - klo:10:43
(http://www.kesko.fi/globalassets/04-media/uutiskuvat/2016/04-06-huhti-kesa/kesko_claas.jpg?width=970)

Vielä vuosi sitten tähän aikaan konemyyjä, myyntijohtaja, aluepäälllikkö sekä myyntipäällikkö olivat kumartamassa miestä joka mahdollisti heidän tarpeellisuuden ja palkanmaksun taas eteenpäin. Tanskalaiset tuskin pitävät vastaavaa määrää kauluspaitoja palkkalistoillaan sillä haluavat varmaan investoimansa eurot takaisin jollain aikavälillä.

Luomuun siirtyessä voikin laittaa kasvinsuojeluruiskun ja osan peräkärryistä myyntiin. Lisäksi vuokrakuivureita voi vähentää. Tosin rahaa menee taas uusiin muokkaimiin.

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä että jos muutamat isot tilat alkavat vuolemaan kultaa niin edessä on tukien leikkaus joka todennäköisesti koskee taas kaikkia.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: iskra - 06.05.17 - klo:19:42
  Yli oman tarpeen ei kannata tuottaa mitään..
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: V.viljelijä - 06.05.17 - klo:20:27
Jaaha. Tuossa ProAgrian jutussa eri pinta-alat. Eli rypsiä oli ilmeisesti vuonna-15 ja viime vuonna sitten syysviljoja 1000 ha. Epäonnistuiko talvehtiminen? Tappio enää 150/ha. Eli ei paljon mitään.

Pian varmaan saamme lukea kuinka Niko teetti 10m leveän Kvick-upin.                   
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Köntys - 06.05.17 - klo:22:42

Miten muuten luomussa ylläpidetään tai ladataan fosforitasoja?
Typpeähän sinne saa vaikka puhumalla pskaa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 06.05.17 - klo:23:35
Mils toi takkutukka käyttää liian pieniä vaatteita?

Kyllä rikoo on riskillä ruma jne...
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 07.05.17 - klo:20:17
(http://www.kesko.fi/globalassets/04-media/uutiskuvat/2016/04-06-huhti-kesa/kesko_claas.jpg?width=970)

Vielä vuosi sitten tähän aikaan konemyyjä, myyntijohtaja, aluepäälllikkö sekä myyntipäällikkö olivat kumartamassa miestä joka mahdollisti heidän tarpeellisuuden ja palkanmaksun taas eteenpäin. Tanskalaiset tuskin pitävät vastaavaa määrää kauluspaitoja palkkalistoillaan sillä haluavat varmaan investoimansa eurot takaisin jollain aikavälillä.

Luomuun siirtyessä voikin laittaa kasvinsuojeluruiskun ja osan peräkärryistä myyntiin. Lisäksi vuokrakuivureita voi vähentää. Tosin rahaa menee taas uusiin muokkaimiin.

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä että jos muutamat isot tilat alkavat vuolemaan kultaa niin edessä on tukien leikkaus joka todennäköisesti koskee taas kaikkia.

Tuleekohan Luomusta seuraava ympäristötuen pommi! Luomutuki per hehtaari on taattu, eli leikauksia on odotettavissa näihin esim. maanparannuskasveihin.

Tuo nimittäin paikkaa sen 150k€ tapionsa pelkillä luomutuilla.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 07.05.17 - klo:21:17
Sen enempää spekuloimatta kuka viljelee mitenkin, mut eurostoliitto/soomi tasolla rahat loppu, niin seuraavalla kaudella tulevat uudistamaan koko tukipaletin. Koittivat kysellä tuki-infoissa mitä tulossa, niin eivät osanneet viisaat sanua muuta kuin et jos tämä suuntaus jatkuu, niin tod.näköisesti leikkuria sopivasti. Helppohan tukia on siirrellä isosti kun ohjelmakausi vaihtuu, kuten esmes tilatuet tuli 06. Se et kuka kärsii eniten riippuu lobbareista. Jos entinen suuntaus jatkuu tukiloisissa, niin ympäristön ympärille rakentuu entistä isompi tukipotti, joka ei välttämättä valu maataistelijan taskuun vaan erilaisten konsulttien ja ympäristöosaajien.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 07.05.17 - klo:21:27

Miten muuten luomussa ylläpidetään tai ladataan fosforitasoja?
Typpeähän sinne saa vaikka puhumalla pskaa.

Siis Aino- Arvo- ja Viljolannoitteilla fosforia ja kalia biotiitilla.
Lihaluujauhossa on runsaasti fosfaattia. Kalajauho voisi
olla yksi fosforilannoituksen lähde. Myös apatiittimalmipöly
on suosittua ja luomukelpoista, sitähän saa mukavasti kun
tavan viljelijöille louhitaan omat fosfaattilannoitteet.

Samat kalustot toimivat, eiköhän ne mene rapidista läpi,
jossei sitten broilerinhöyhen tuki letkuja.

Mutta maassa muutenkin on satoja kiloja fosfaattia, ja tonnikaupalla
kalia, se voitaneen hiertää sieltä ulos kalkitsemalla ja
vaikapa kesannoimalla.

Jos ja kun näitä rintamaiden peltoja on lannoitettu vuosisadan
ajan superfosfaatilla ja chilensapeetarilla, kyllä siitä aina 25 vuotta
riittää ruissatoa ottaa silloin tällöin ilmankin lisälannoitusta,
kun väliajat taas apilalla ja niin edespäin !

Seuraava sukupolvi sitten taas kapinoi, uudet maailman ajat ja
uudet tukimuodot päällänsä, voipi ympyrä sulkeutua taas, ja jotakin
lannoitustuotetta aletaan etsiä ja rikkoja torjua jälleen.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 07.05.17 - klo:21:35
Luomumarkkinat ovat hauskat. Ihmiset ostavat luomuruokaa, kun olettavat sen olevan parempaa kaiken kannalta. Viljelijät siirtyvät luomuun vain ja ainoastaan paremman hinnan vuoksi.

Luomu.fi:

"Luomutilan tavoitteena on ravinneomavaraisuus, jossa tuotantopanoksia ei osteta ulkopuolelta vaan tuotetaan osana viljelykiertoa."

Ensisijainen tavoite tuon lauseen mukaan on saada alkemia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkemia) käyntiin tai jos ei onnistu synnyttämään maassa uusia perusravinteita, viljellä vain maan humusta ja mykoritsaa, ravinneomavaraisuus saattaisi tarkoittaa, että typen ulkopuolisia ravinteita ei myöskään myydä ulos, josko niitä ei hankitakaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 07.05.17 - klo:22:05
Miksei luomussa olisi kannattavaa ostaa shaissee, kun lannoite- ja rikkaharatukea saa sen 160e ha enemmän kuin normissa?  Äkkiseltään luulisi, jos jonkun 30-40tn ha tempasoo pötköä tahi kettua, niin luulisi viljastakin lähtevän sen kasitonnari ja myyntihinnat alkaen 3 satasella tn, jos tämän saitin lätinöihin uskominen. Välivuosille jää vielä apilanurmet lataamaan uutta kasitonnari kautta.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 07.05.17 - klo:22:36
Miksei luomussa olisi kannattavaa ostaa shaissee, kun lannoite- ja rikkaharatukea saa sen 160e ha enemmän kuin normissa?  Äkkiseltään luulisi, jos jonkun 30-40tn ha tempasoo pötköä tahi kettua, niin luulisi viljastakin lähtevän sen kasitonnari ja myyntihinnat alkaen 3 satasella tn, jos tämän saitin lätinöihin uskominen. Välivuosille jää vielä apilanurmet lataamaan uutta kasitonnari kautta.

Totta kai. Jos brotkohalleja ja suurnavetoita on sopivasti lähellä. Lienevät kuitenkin keskittyneet jonnekin Oripäästä Pohjanmaalle - välille. 300-400 km päästä rahdista tulee liian kallista, jollei ole kyseessä juurikin tämmäinen novarbo tyyppinen tiivisterae. Niissä kuitenkin taitaa olla melkoinen valmistajankate.

Kyllä meikäläinenkin aloittaa neuvottelut heti kun tuon broilerihallin peruskivi on muurattu. Fosforit kun on 3-5 välillä, mahtuu satakiloa fosfaattia tuosta vaan. Tuohon arveluttavan korkean fosforin peltoon sitten jotakin muuta.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: alpo10 - 08.05.17 - klo:00:22

Miten muuten luomussa ylläpidetään tai ladataan fosforitasoja?
Typpeähän sinne saa vaikka puhumalla pskaa.

Siis Aino- Arvo- ja Viljolannoitteilla fosforia ja kalia biotiitilla.
Lihaluujauhossa on runsaasti fosfaattia. Kalajauho voisi
olla yksi fosforilannoituksen lähde. Myös apatiittimalmipöly
on suosittua ja luomukelpoista, sitähän saa mukavasti kun
tavan viljelijöille louhitaan omat fosfaattilannoitteet.

Samat kalustot toimivat, eiköhän ne mene rapidista läpi,
jossei sitten broilerinhöyhen tuki letkuja.

Mutta maassa muutenkin on satoja kiloja fosfaattia, ja tonnikaupalla
kalia, se voitaneen hiertää sieltä ulos kalkitsemalla ja
vaikapa kesannoimalla.

Jos ja kun näitä rintamaiden peltoja on lannoitettu vuosisadan
ajan superfosfaatilla ja chilensapeetarilla, kyllä siitä aina 25 vuotta
riittää ruissatoa ottaa silloin tällöin ilmankin lisälannoitusta,
kun väliajat taas apilalla ja niin edespäin !

Seuraava sukupolvi sitten taas kapinoi, uudet maailman ajat ja
uudet tukimuodot päällänsä, voipi ympyrä sulkeutua taas, ja jotakin
lannoitustuotetta aletaan etsiä ja rikkoja torjua jälleen.

-SS-
tieteellinen lähestymistapa ei luomun kohdalla toimi, kyse on pitkälti mielikuvista ja uskomuksista. Epäily ravinteiden riittävyydestä, maaperän köyhtymisestä tai jopa ryöstöviljelystä ei sovi perusteluiksi, vaikka juuri tähän kaivattaisiin ratkaisuja. Kierrätysravinteet tekevät tuloaan, koska saadaan puhdistamoilta "puhdasta" lannoitetta? Mukavasti kompostoitua, vähän paskalle haisevaa, vihreään säkkiin pakattua ja sisältää vain vähän mielialalääkejäämiä ja raskasmetalleja.... Joku levä tai kala, joka korjaa vesistöihin jo varastoituneet ravinteet talteen olisi tervetullut innovaatio.

Mikä vika on ilmasta pyydystetyssä typessä? Tekeekö valkoinen pyöreä rae siitä vaarallista vai siihen käytetty energia? Typen valmistus on pahasta, mutta luomutilan tarpeisiin voidaan raivata lisää peltoa, vaikka sademetsistä, jos sillä sitten tuotetaan luomua. Tällä lisäalalla voidaan sitten viljellä typensitojakasveja... Kumpi on vaarallisempaa, homeiset jyvät vai hometorjunta-aineiden jäämät homeista puhtaissa jyvissä? Myrkylliset rikansiemenet vai jäämät torjunta-aineista? Voiko luomukasvi olla geenimuunneltu, jos geenit ovat peräisin luomukasveista? Mielikuvien maalailussa johtava teema on todistella kemikaalien haittoja ja niitä käyttävä tuotanto vaaralliseksi.

Taloudellinen panostus luomuun pitäisi tulla kuluttajilta, ikuisesti ei voida toimia niin että tukijärjestelmillä lisätään vaan pinta-aloja, mutta kaupassa tavarasta on pulaa. Päätökset luomun säännöistä, nekin tehdään mielikuvien perusteella, eivätkä ne noudata aina tieteellisiä määritelmiä, markkinatalous ei toimi vaikka hinnat ovat houkuttelevia. Mielenkiintoista olisi tehdä kokeilu ilman luomun korotettuja tukia, kantaako ideologia ja markkinat hoitavat talouspuolenkin kuntoon.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Super-electric - 08.05.17 - klo:07:17
Tuhka olis parasta lannoitetta ja sitä on loputtomiin.. Niinhän sitä aikoinaan kaskipelloilla saatiin hyviä satoja. Absurdia ettei sitä saisi käyttää pelloilla mutta metsässä ja puutarhassa ei sitten ole ongelmaa.

http://wikikko.info/wiki/Tuhka

Kadmium tasot on lainsäädännössä laitettu niin alas, ettei muka voisi käyttää. Todellisuudessa lailla suojellaan lannoiteteollisuutta..
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: kihveli - 08.05.17 - klo:07:22
Tuhka on hyvää lannoitetta, kunhan ei ole jätteenpolttotuhkaa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: - 08.05.17 - klo:07:50
Tämän luettelon mukaan ei luomutilan kannata "myrkky"ruiskua hävittää. Myös lannoitteenlevittimet kannattaa säilyttää, niin vilskat kuin rivikylvimet.  Mikä oikeesti muuttuu viljelytavoissa, aineet on vain erit ja mielikuvat, niin jo alkaa rahaa tulla ovista ja ikkunoista. Tuet tuplaantuu ja markkinahinnat, satotasot voisi pysyä samoina!!! No rikkaongelmat lisääntyy kuitenkin, vai onko siihenkin joku "luomumyrkky" keksitty?  :-\

https://www.evira.fi/globalassets/yhteiset/luomu/lannoite-ja-torjunta-aine/luomulannoiteluettelo.pdf (https://www.evira.fi/globalassets/yhteiset/luomu/lannoite-ja-torjunta-aine/luomulannoiteluettelo.pdf)

Käyköhan nää kasvinsuojelu.fiin typen- ja fosforinsitojat luomuiluun (Azofix ja Fosfix)? Ton eviran tekstin mukaan voisi käydäkin. Nuollahan jo pukkaa normaali satoja, jos etiketteihin on uskominen.

Mistä löytyy toi  "lannoitevalmisteiden ja maanparannusaineiden toimeenpanoasetus liite l"
https://www.evira.fi/yhteiset/luomu/kasvit/lannoitus/ (https://www.evira.fi/yhteiset/luomu/kasvit/lannoitus/)
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Viljelijä - 08.05.17 - klo:12:10
20 vuoden kokemuksella, en näe luomua lainkaan, niin ongelmallisena, kuin tällä palstalla jotku arvailee. Hetkeäkään en ole katunut valintaa. Fosvori hoituu naapureilta saatvalla karjan lannalla. Lisäksi turkislanta sisältää fosvoria ym ravinteita. Suuri kynnys onkin mitä kyläläiset sanoo.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Luteikko - 08.05.17 - klo:18:19
Onko tuo 160 € niin valtava tuki , että se vääristää täysin kaiken mahdollisen ja pilaa tavanomaisen viljelyn kannattavuuden?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Viljelijä - 08.05.17 - klo:18:35
Minkä suunnan viljelijöiltä luomu tuki on pois, en heti hoksaa?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: alpo10 - 08.05.17 - klo:20:17
Minkä suunnan viljelijöiltä luomu tuki on pois, en heti hoksaa?
meinaat että jossain on säkki piilossa, jossa lukee päällä "luomuviljelijöille"....sinne ilmaantuu jostain rahaa juuri sen verran kun tarvitaan?

Onko tuo 160 € niin valtava tuki , että se vääristää täysin kaiken mahdollisen ja pilaa tavanomaisen viljelyn kannattavuuden?
On, se on noin 30% muuten viljoille maksettavasta tuesta. Joku viisas laski viljanviljelystä jäävän tuloksi 250€/ha, siihenkin verrattuna se on paljon. Eläintilan luomutuki on melkein 300€/ha.

Vastavuoroisesti haluaisin kuulla, miksi luomun tuki on korkeampi?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Viljelijä - 08.05.17 - klo:20:49
Herrat on päättäneet luomutuen määrän. Kannattaa ottaa vastaan kaikki lailliset tuet, niin kauvan kuin niitä maksetaan.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 08.05.17 - klo:21:04
Herrat on päättäneet luomutuen määrän. Kannattaa ottaa vastaan kaikki lailliset tuet, niin kauvan kuin niitä maksetaan.

Oikea asenne, tulee aina mieleen se 100%:n kerääjäkasviautomaatti lukuunottamatta pakollista efaa. Rasti ruutuun ja rahat kilahtaa tilille pyytämättä. 250euroo huiskaan ja neljä euroo hehtaari siemeneen. Voiko olla helpompaa?

Mutta miksi tuo tukiero? Onko sulla joku näkemys? Mää en ite keksi mitään syytä miksi mielikuvatuotantoa pitää tukea isommalla summalla. Saadaanko mielikuvitus laukkaamaan nopeampaa kun on vanha tonni markkoina per hehtaari apuna?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Viljelijä - 08.05.17 - klo:21:16
 Jos oikeen olen ymmärtänyt, EU, haluaa  suunata tukieuroja  luomutuotantoon  joka päättäjien mielestä on hyväksi luonnon/ympäristön kannalta? Ja ehkä ruokakin on puhtaampaa, mitä tulee torjuntaaine jäämiin ympäsitössä ja vesitöissä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 08.05.17 - klo:21:21
Jos oikeen olen ymmärtänyt, EU, haluaa  suunata tukieuroja  luomutuotantoon  joka päättäjien mielestä on hyväksi luonnon/ympäristön kannalta? Ja ehkä ruokakin on puhtaampaa, mitä tulee torjuntaaine jäämiin ympäsitössä ja vesitöissä.

Eli se on se perinteinen, kaunis ja vihreä, puhdas ja terveelllinen elämä kaikille olennoille.

Okei. Tämä riittää vastaukseksi ilman mitään vänkäämistä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 08.05.17 - klo:23:15
Miksi eläintilan tukiero ? Mielestäni ei EU:ssa ole erityisesti ollut vallalla eläintilojen suosimispolitiikkaa ?

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Joozeppi - 09.05.17 - klo:13:22
niko kun vuokraa jostain vähän eläinyksiköitä oman tiltunsa alle niin kuuluu aikamoinen PLING! se on 200 000 € pelkästä siitä riemusta että tiltun alla on elukoita ja tila on kotieläintila luomussa. no vähän joutuu extrapaperia täyttämään mut tolla rahalla ne voinee ulkoistaa ammattilaisille. tukiero perusviljatilalta luomukotieläintilaan olisi ahlqvistilla n. 400 k€. kannattaa varmasti, luomu sopii hyvin isoille pinta-aloille. hukkakaurasta ei puhuta missään, sen luulisi olevan suurin ongelma.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 09.05.17 - klo:13:39
Eihän hukkakaura ongelmaa ole, kun nurmea paljon kierrossa. Kahdesti kymmenessä vuodessa vilja kierrossa ja loppu nurmea. Luulisi hukkiksen tympäätyvän vähintään kolmesta niitosta kesässä. Näin siis, jos oikiasti eläintila eikä vain paperilla, poislukien pötköä tuottavat tilat. olisihan se komiata shaisserallia, jos n.1500ha tila laittaisi vaikka ykkösen eläintiheydellä nautoja.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Viljelijä - 09.05.17 - klo:16:35
 Luomu eläin säännöissä on poikkeuksia, jotka katsotaan parantavan eläinten hyvivointia, ja aiheuttavan lisäkustannuksia.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Köntys - 09.05.17 - klo:17:18
Luomu eläin säännöissä on poikkeuksia, jotka katsotaan parantavan eläinten hyvivointia, ja aiheuttavan lisäkustannuksia.

Eläintiloilla on aina poikkeuksia, että tukia pitää saada enempi!
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 09.05.17 - klo:18:29
Luomu eläin säännöissä on poikkeuksia, jotka katsotaan parantavan eläinten hyvivointia, ja aiheuttavan lisäkustannuksia.

Eläintiloilla on aina poikkeuksia, että tukia pitää saada enempi!

Nuissa eläintuissa on LUOMUSSA oma laskenta kaavansa eläinmäärästä suhteessa peltoon.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Luteikko - 09.05.17 - klo:18:30
niko kun vuokraa jostain vähän eläinyksiköitä oman tiltunsa alle niin kuuluu aikamoinen PLING! se on 200 000 € pelkästä siitä riemusta että tiltun alla on elukoita ja tila on kotieläintila luomussa. no vähän joutuu extrapaperia täyttämään mut tolla rahalla ne voinee ulkoistaa ammattilaisille. tukiero perusviljatilalta luomukotieläintilaan olisi ahlqvistilla n. 400 k€. kannattaa varmasti, luomu sopii hyvin isoille pinta-aloille. hukkakaurasta ei puhuta missään, sen luulisi olevan suurin ongelma.

Asiasta en mitään tiedä mutta eikös 1400 ha tarvita vähän enemmän kuin vähän eläinyksiköitä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: JD6630 - 09.05.17 - klo:19:12
niko kun vuokraa jostain vähän eläinyksiköitä oman tiltunsa alle niin kuuluu aikamoinen PLING! se on 200 000 € pelkästä siitä riemusta että tiltun alla on elukoita ja tila on kotieläintila luomussa. no vähän joutuu extrapaperia täyttämään mut tolla rahalla ne voinee ulkoistaa ammattilaisille. tukiero perusviljatilalta luomukotieläintilaan olisi ahlqvistilla n. 400 k€. kannattaa varmasti, luomu sopii hyvin isoille pinta-aloille. hukkakaurasta ei puhuta missään, sen luulisi olevan suurin ongelma.

Asiasta en mitään tiedä mutta eikös 1400 ha tarvita vähän enemmän kuin vähän eläinyksiköitä.
Jos ostais vaikka puoli bull stoppia?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Joonasboy - 09.05.17 - klo:21:24
niko kun vuokraa jostain vähän eläinyksiköitä oman tiltunsa alle niin kuuluu aikamoinen PLING! se on 200 000 € pelkästä siitä riemusta että tiltun alla on elukoita ja tila on kotieläintila luomussa. no vähän joutuu extrapaperia täyttämään mut tolla rahalla ne voinee ulkoistaa ammattilaisille. tukiero perusviljatilalta luomukotieläintilaan olisi ahlqvistilla n. 400 k€. kannattaa varmasti, luomu sopii hyvin isoille pinta-aloille. hukkakaurasta ei puhuta missään, sen luulisi olevan suurin ongelma.
kotieläintilaksi kun rekistöröityy ja eläimet omalla tontilla,ni mikäs siinä.
Muuten ei onnistu.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 10.05.17 - klo:07:26
Jos nyt aletaan perustamaan nurmia niin mikä vilja suojaviljaksi olisi sopivin? Ajattelin kokeilla kaikkia (vehnä, ohra, kaura). Onko suojaviljan kylvötiheyttä syytä laskea esim. 10-20% vähemmän siementä? Kauralla tuolla siemenmäärän laskulla on kai kaikkein vähiten merkitystä satoon? Entä muilla? Entäs suojaviljan lannoitus, uskaltaako pussitavaraa antaa normaalisti? Entäs kasvinsuojelu? Vai olisiko parempi torjua rikat ja kylvää apilapitoinen nurmi vasta viljan oraille? Ja savi alueella ollaan, kun silläkin on kaiketi merkitystä. Itsellä kun ei nurmenkylvöistä ole muuta kokemusta kuin mitä nyt pihanurmikoita on tullut kylvettyä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 10.05.17 - klo:07:32
Jos nyt aletaan perustamaan nurmia niin mikä vilja suojaviljaksi olisi sopivin? Ajattelin kokeilla kaikkia (vehnä, ohra, kaura). Onko suojaviljan kylvötiheyttä syytä laskea esim. 10-20% vähemmän siementä? Kauralla tuolla siemenmäärän laskulla on kai kaikkein vähiten merkitystä satoon? Entä muilla? Entäs suojaviljan lannoitus, uskaltaako pussitavaraa antaa normaalisti? Entäs kasvinsuojelu? Vai olisiko parempi torjua rikat ja kylvää apilapitoinen nurmi vasta viljan oraille? Ja savi alueella ollaan, kun silläkin on kaiketi merkitystä. Itsellä kun ei nurmenkylvöistä ole muuta kokemusta kuin mitä nyt pihanurmikoita on tullut kylvettyä.

Riippuu mikä on nurmen tarkoitus. Pelkästään jos viherlannoitus, niin kevät viljalla ei väliä. Tai voi se olla syysviljakin. Olet vain puinin jälkeen kylvänyt sen syksyllä sitten. Sitten jos taas pitäisi hyvä sato kerätä, niin kokoviljasäilörehu on paras.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 10.05.17 - klo:07:39
Jos nyt aletaan perustamaan nurmia niin mikä vilja suojaviljaksi olisi sopivin? Ajattelin kokeilla kaikkia (vehnä, ohra, kaura). Onko suojaviljan kylvötiheyttä syytä laskea esim. 10-20% vähemmän siementä? Kauralla tuolla siemenmäärän laskulla on kai kaikkein vähiten merkitystä satoon? Entä muilla? Entäs suojaviljan lannoitus, uskaltaako pussitavaraa antaa normaalisti? Entäs kasvinsuojelu? Vai olisiko parempi torjua rikat ja kylvää apilapitoinen nurmi vasta viljan oraille? Ja savi alueella ollaan, kun silläkin on kaiketi merkitystä. Itsellä kun ei nurmenkylvöistä ole muuta kokemusta kuin mitä nyt pihanurmikoita on tullut kylvettyä.

Riippuu mikä on nurmen tarkoitus. Pelkästään jos viherlannoitus, niin kevät viljalla ei väliä. Tai voi se olla syysviljakin. Olet vain puinin jälkeen kylvänyt sen syksyllä sitten. Sitten jos taas pitäisi hyvä sato kerätä, niin kokoviljasäilörehu on paras.

Niin siis nurmen tarkoitus on jäädä lohkolle 2-3 vuodeksi parantamaan maata ja keräämään typpeä. Luomuun siirtymistä tässä siis valmistellaan.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 10.05.17 - klo:07:45
Jos nyt aletaan perustamaan nurmia niin mikä vilja suojaviljaksi olisi sopivin? Ajattelin kokeilla kaikkia (vehnä, ohra, kaura). Onko suojaviljan kylvötiheyttä syytä laskea esim. 10-20% vähemmän siementä? Kauralla tuolla siemenmäärän laskulla on kai kaikkein vähiten merkitystä satoon? Entä muilla? Entäs suojaviljan lannoitus, uskaltaako pussitavaraa antaa normaalisti? Entäs kasvinsuojelu? Vai olisiko parempi torjua rikat ja kylvää apilapitoinen nurmi vasta viljan oraille? Ja savi alueella ollaan, kun silläkin on kaiketi merkitystä. Itsellä kun ei nurmenkylvöistä ole muuta kokemusta kuin mitä nyt pihanurmikoita on tullut kylvettyä.

Riippuu mikä on nurmen tarkoitus. Pelkästään jos viherlannoitus, niin kevät viljalla ei väliä. Tai voi se olla syysviljakin. Olet vain puinin jälkeen kylvänyt sen syksyllä sitten. Sitten jos taas pitäisi hyvä sato kerätä, niin kokoviljasäilörehu on paras.

Niin siis nurmen tarkoitus on jäädä lohkolle 2-3 vuodeksi parantamaan maata ja keräämään typpeä. Luomuun siirtymistä tässä siis valmistellaan.

Aikainen ohra aikaisin kylvettynä ehkä paras. Ehtii nurmi vahvistua ennen talvea. Toinen voisi olla syysvehnä. Siihen nurmi joko kylvön yhteydessä tai kesällä rikkaharauksen yhteydessä. Apila on arvoitus miten myöhään kylvettynä onnistuu. Myöhäset lajikeet on sitten huonoimpia, nurmi ei tahdo ehtiä valmistautua talveen. Kylvötiheydellä ei niin väliä oman kokemuksen mukaan.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Agronautti - 10.05.17 - klo:07:57

Viime vuonna, epäonnistuneen syysrypsin talvehtimisen jälkeen kylvin toukokuun alussa rypsilohkoon pelkän VLN (timokki-apila) seoksen ja jyräys päälle kun  ei tosiaankaan huvittanut alkaa uudelleen muokkaamaan ja viljalle kylvään.
Pitkään kesti itäminen kun kärvisteli viime kevään kuivuudessa mutta elokuussa oli jo tosi vahva apila..Tämä siis kymen savilla..
   
Nyt olis tarkoitus perustaa pieni nurmilohko suojaviljaan (sv= vanhat siemensäkinpohjat yms.) ja heinänkuun alkupuolella suojavilja murskalla alas...

 
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 10.05.17 - klo:08:09
Savimaista ei kokemusta, mutta kauralle ja ohralle (molemmat olleet melkein aikaisemmasta päästä) kylvänyt samaan aikaan normitiheydellä viljan, lannoitus normaalisti, kasvinsuojeluun joutunut valitsemaan sellaisia aineita, että apilikko ei ota itteensa ja korrensääteet sellaiset, että kestää ruiskuttaa mahdollisesti rikka-aineiden kanssa, kun rikan torjunta yleensä myöhästyy apilikon vuoksi. KHt ja HHt maissa, kun tarkoituksena ollut vain maanparannusnurmi, niin piensiemen määrä menee aika vähällä, mut savilla tod.näköisesti joutuu käyttämään isompaa määrää. Kannattaa panostaa, että kasvusto pysyy pystyssä, kun syksystä ei tiedä millainen on puintisää ja aikaisemmilla lajeilla tod.näköisesti pääsee parempiin olosuhteisiin puimaan ja puinnin jälkeen nurmelle jää aikaa paremmin valmistautua talveen.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 10.05.17 - klo:08:29
Mitäs näitä rikka-aineita on jotka eivät tapa apilaa? Itselle ei tule mieleen kuin basagran, joka on sika kallista.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 10.05.17 - klo:10:26
Mitäs näitä rikka-aineita on jotka eivät tapa apilaa? Itselle ei tule mieleen kuin basagran, joka on sika kallista.

Takuuta en anna, mutta T-50/express ei ainakaan meillä päin tappanut apilaa. Sitten oli joku aine mikä tappaa voikukan, muttei muuta. En vain muista nimeä tähän hätään. Sen jäljiltä ei muistaakseni saanut pehkuja kerätä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 10.05.17 - klo:11:39
Riippuu millainen pöheikkö siellä kasvaa muuta kuin nurmea/viljaa. Mut kuten T II mainitsi, niin express sx ja lisänä seokseen esim mcpa käy apilikoille. Pohjavesialueet laittaa omat haasteensa linimenttien käyttöön.
Viljelykierto ollut sellainen et viljat menee halvimmilla rikka-aineilla, niin ei paljoa kokemusta noista pro täppärin linimenteistä. Vähän kun kattelee mitä rikkoja lohkoilla ollut ja sitte ehtii suojaviljoille, joissa apila mukana aineet ja vielä kattelee löytyykö seoskumppaneita. Vaatii vähän perselihasta istua kontuurissa suunnitella kokonaisuus kasaan, kun tod.näköisesti käytät eri aineita osittain ja rytmitystä ruiskutuksille puhtailla viljoilla.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 10.05.17 - klo:11:45
Riippuu millainen pöheikkö siellä kasvaa muuta kuin nurmea/viljaa. Mut kuten T II mainitsi, niin express sx ja lisänä seokseen esim mcpa käy apilikoille. Pohjavesialueet laittaa omat haasteensa linimenttien käyttöön.
Viljelykierto ollut sellainen et viljat menee halvimmilla rikka-aineilla, niin ei paljoa kokemusta noista pro täppärin linimenteistä. Vähän kun kattelee mitä rikkoja lohkoilla ollut ja sitte ehtii suojaviljoille, joissa apila mukana aineet ja vielä kattelee löytyykö seoskumppaneita. Vaatii vähän perselihasta istua kontuurissa suunnitella kokonaisuus kasaan, kun tod.näköisesti käytät eri aineita osittain ja rytmitystä ruiskutuksille puhtailla viljoilla.

Joo. Se oli tuo mcpa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 10.05.17 - klo:12:25
Valkoapila saattaa olla herkempi SX tai MCPA:lle. Seoksessa oli valkoapilaa
ja persianapilaa. Valkoapilat kuolivat pelkällä puolikkaalla annoksella SX:ää.

Nämä olivat niitä kerääjäkasvitestejä.

Samoin jos olin käyttänyt edellisenä kesänä tai samana kevätkesänä Attribut
Superia, ei paljon timotti tahi apila puinnin jälkeen orastunut.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Pasi - 10.05.17 - klo:13:03
Kelvollisen heinä-apilapellon saa riippumatta siitä, mikä on ollut suojaviljana. Eikä lannoitusta tai siemenmäärääkään ole tarvis vähentää ellei normiviljakasvusto ole perinteisesti ollut laossa viimeistään puintiaikaan. Lakoutuva vilja kyllä tukahduttaa heinää muttei pystyssä pysyvä. Pitkään sänkeen puiminen voisi ehkä auttaa ettei maan pinnalle tulisi tiivistä olkisilppumattoa eikä syksyllä turhaan latvo pois apilan lehtiä.

Tärkeintä on valita semmoiset rikka-aineet etteivät ne tapa apiloita ja muita typensitojia.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Maakalle - 10.05.17 - klo:15:53
Mitäs näitä rikka-aineita on jotka eivät tapa apilaa? Itselle ei tule mieleen kuin basagran, joka on sika kallista.

Express SX + MCPA ei hävitä apilaa, kunhan ei ruiskuta jos apilat liian pieniä. Mutta mataraiseen peltoon aivan turha yhdistelmä. Gratil + MCPA omiin mataraviljelmiin parempi ja apilatkin pysyneet hengissä, mutta ei sitten pohjavesialueille. Ei varmaan toimi puhtaisiin kasvustoihin kun kuitenkin apilaa haittaa, mutta nurmiseoksiin sopiva.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Maakalle - 10.05.17 - klo:15:56
Jos nyt aletaan perustamaan nurmia niin mikä vilja suojaviljaksi olisi sopivin? Ajattelin kokeilla kaikkia (vehnä, ohra, kaura). Onko suojaviljan kylvötiheyttä syytä laskea esim. 10-20% vähemmän siementä? Kauralla tuolla siemenmäärän laskulla on kai kaikkein vähiten merkitystä satoon? Entä muilla? Entäs suojaviljan lannoitus, uskaltaako pussitavaraa antaa normaalisti? Entäs kasvinsuojelu? Vai olisiko parempi torjua rikat ja kylvää apilapitoinen nurmi vasta viljan oraille? Ja savi alueella ollaan, kun silläkin on kaiketi merkitystä. Itsellä kun ei nurmenkylvöistä ole muuta kokemusta kuin mitä nyt pihanurmikoita on tullut kylvettyä.

Yhdistelmä matala ja myöhäinen suojavilja voi olla ongelma, jos nurmi alkaa kasvamaan yli. Kylvötiheyttä turha pienentää jos sen nurmen sato ei päätavoite ja vilja toisarvoinen sivutuote. Sama juttu lannoituksen kanssa. Naapureissa kylvö savimaiden oraille on rikkaäkeellä onnistunut, mutta viskalla heikommin. Itsellä kylvön yhteydessä piensiemenlaatikosta toimii.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 10.05.17 - klo:20:52
En ole kyl kertaakaan onnistunut tappamaan apilikoita suojaviljoista ruiskuttamalla sx+mcpa seoksella, mutta käsittelystä tulee myöhäinen, joka myös saattaa vaikuttaa pönkän käyttöön (aine valinta) eli apilan ehdoilla joutuu ruiskuttamaan, jos meinaa että ei häviä poies. Esmes sx purkin etiketissä on selvät kuva ohjeet, joita noudattamalla ei voi ryssiä ajankohtaa, jos vihtii siellä pellolla käydä muulloinkin kuin kylvössä ja puinnissa. Cerone pönkkänä esmes ei onnistu rikka-aineiden kanssa ja kahta viikkoa vailla ruiskutusten välille, jos ajaa rikka ja tauti/pönkän erikseen. tästä tulee haaste, että ehtii ennen kuin lippulehtivaihe on ohitte ruiskuttamaan, jos valintaan sattunut aikaista ohraa.
Puinti pitkään sänkeen auttaa nurmea sekä tappurin käyttäjän hermostoa. Yleensä saanut puitua suojaviljan samoilla kosteuslukemilla kuin puhtaatkin.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 11.05.17 - klo:07:48
Kiitos vinkeistä. Empä tullut tuota ajateltua, että express + mcpa yhdistelmä kelpaisi tuohon tarkoitukseen. No hyvä tietää. Mcpa:ta on muutenkin varattu, mutta jos katselisi sitten tuota expressiä lisäksi, jos tarvetta. Todennäköisesti teen niin, että koska lohkoista osa on nyt sänkellä niin vetäsen glyfot ennen kylvöjä ja heinän kylvö kun menee rikkaäes hommiksi niin tuo jo itsessään kiusaa niitä rikkoja. Niin vuodesta riippuen voi olla jopa tarpeeton ajaa erilliset rikka-aineet, mutta jos tarvetta ilmenee niin sitten kokeillaam esim tuota express + mcpa yhdistelmää.

Valkoapila saattaa olla herkempi SX tai MCPA:lle. Seoksessa oli valkoapilaa
ja persianapilaa. Valkoapilat kuolivat pelkällä puolikkaalla annoksella SX:ää.

Nämä olivat niitä kerääjäkasvitestejä.

Samoin jos olin käyttänyt edellisenä kesänä tai samana kevätkesänä Attribut
Superia, ei paljon timotti tahi apila puinnin jälkeen orastunut.

-SS-

Tuota attributtia on tullut kyllä käytettyä, mutta ei muistaakseni kyseisillä lohkoilla ja viime vuonna. Täytyy tarkistaa lohkokirjanpidosta. Harmillista, kun olin vähän varaillut attributtia noille syysvehnille täksi vuodeksi ja ensi vuonna oli tarkoitus laittaa heiniä näihin, jos tässä nyt luomuun siirrytään. Mahtaakohan broadwayillä olla samanlaisia taipumuksia? Saattaapi kohta olla kasvinsuojeluaineita myynnissä, kun ei sovikkaan omiin tarkoituksiin.

EDIT: Perhana olihan tuota parilla lohkolla tullut käytettyä. Kuinkahan tuo nyt sitten on? Meneekö kylvös hukkaan? Vai laittaako sinne pelkän ruokonadan ja kylvää apilat vasta ensi vuonna perään?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 11.05.17 - klo:14:42
Tuota attributtia on tullut kyllä käytettyä, mutta ei muistaakseni kyseisillä lohkoilla ja viime vuonna. Täytyy tarkistaa lohkokirjanpidosta. Harmillista, kun olin vähän varaillut attributtia noille syysvehnille täksi vuodeksi ja ensi vuonna oli tarkoitus laittaa heiniä näihin, jos tässä nyt luomuun siirrytään. Mahtaakohan broadwayillä olla samanlaisia taipumuksia? Saattaapi kohta olla kasvinsuojeluaineita myynnissä, kun ei sovikkaan omiin tarkoituksiin.

EDIT: Perhana olihan tuota parilla lohkolla tullut käytettyä. Kuinkahan tuo nyt sitten on? Meneekö kylvös hukkaan? Vai laittaako sinne pelkän ruokonadan ja kylvää apilat vasta ensi vuonna perään?

Syväkynnön jälkeen ja multamailla ei pitäisi olla ongelmaa. Huomasin vaan , että syksyllä pelkkään pintaäestettyyn ei heinänoras "tarttunut" oletetulla tavalla. Viherlannoitusnurmeen se siemen toimi aivan erinomaisesti, eli kyllä sillä Attribuutilla maavaikutusta on. Sitten esimerkiksi jos syysrypsiä ym. entistä tarkempi pitää olla ja välttää tuommoisia superaineita.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: bdr-529 - 12.05.17 - klo:00:56
 Viimeinen oljenkorsi:  http://www.ess.fi/uutiset/talous/art2368791 on luettavissa rivien välistä vai olisko toimittaja pannu omiaan?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 12.05.17 - klo:07:02
Tuota attributtia on tullut kyllä käytettyä, mutta ei muistaakseni kyseisillä lohkoilla ja viime vuonna. Täytyy tarkistaa lohkokirjanpidosta. Harmillista, kun olin vähän varaillut attributtia noille syysvehnille täksi vuodeksi ja ensi vuonna oli tarkoitus laittaa heiniä näihin, jos tässä nyt luomuun siirrytään. Mahtaakohan broadwayillä olla samanlaisia taipumuksia? Saattaapi kohta olla kasvinsuojeluaineita myynnissä, kun ei sovikkaan omiin tarkoituksiin.

EDIT: Perhana olihan tuota parilla lohkolla tullut käytettyä. Kuinkahan tuo nyt sitten on? Meneekö kylvös hukkaan? Vai laittaako sinne pelkän ruokonadan ja kylvää apilat vasta ensi vuonna perään?

Syväkynnön jälkeen ja multamailla ei pitäisi olla ongelmaa. Huomasin vaan , että syksyllä pelkkään pintaäestettyyn ei heinänoras "tarttunut" oletetulla tavalla. Viherlannoitusnurmeen se siemen toimi aivan erinomaisesti, eli kyllä sillä Attribuutilla maavaikutusta on. Sitten esimerkiksi jos syysrypsiä ym. entistä tarkempi pitää olla ja välttää tuommoisia superaineita.

-SS-

Juu tuo syysrypsi ongelma oli tiedossa, mutta en älynnyt, että voisi vaikuttaa apilaankin vielä seuraavana vuonna. Rypsiä ja rapsia kuitenkin voi seuraavana vuonna kylvää normaalisti. Mitenhän tuo ruokonata kestää tuota? Taidan kuitenkin tehdä kokeen, että kylvän ja paikon sitten ensi vuonna, jos tarvetta.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 12.05.17 - klo:09:31
galeran käyttö rypsi/rapsilohkoilla ainakin perunaa seuraavana vuonna vikuuttanut,mitä perunaparoneilta kuullut. Voisi olettaa että vaikuttaa vielä maankautta isosti, kun yleensä perunalle maata kuitenkin muokataan rajusti. Se et ottaako esim.apila itteensä ei tietoa, mut voisi olettaa että on herkkä rikka-aineiden vaikutuksesta, niin sitä kautta ottaisi myös itteensä.

Mut luomusta, niin kauanhan se on hyvää pisnestä, kun kasvitilallinen näinnäisviljelyä harrastaa, tosissaan isosti tekevällä riskikertoimet kasvaa ihan samalla tavalla kuin tavanomaisessakin. Kyl ainakin ketkä sen 20-30vuotta luomussa olleet ovat sitä mieltä, että shaissee oltava jossain muodossa käytössä kasvipuolelle, jos meinaa oikiasti saada pitkässä juoksussa jotain satoakin. Eläintilallisellehän tämäkin systeemi on luotu kuin nyrkki silmään, jolla vielä sattuu olemaan isosti pinta-alaa ja panostaa vielä oikiasti peltoviljelyynkin.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 30.05.17 - klo:07:22
Jatketaas jauhantaa. Miten olette noita nurmia luomussa hoitaneet. Tästä on ollut vanhoissa aiheissa juttua, mutta otetaas päivitetty tilanne. Jos oikein olen ymmärtänyt niin mikäli rikkat haluaa pitää aisoissa niin pari kolme niittoa kesässä vähintään? Ja ilmeisestikkin juuri niittoa ei murskausta? Minkälaisella kalustolla näitä hoidetaan? Itseltä ei löydy kuin tuo kimppakoneena jo ehtoo puolella oleva caben piennarmurskain ja sillä jos kuvittelisi alkavan ajamaan tuota noin parin sadan hehtaarin niittoja niin johan siinä menisi aikaa viikkoja. Eli jotain tehokasta laitetta tähän tulisi löytää.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Pasi - 30.05.17 - klo:09:33
Lähellä olevista luomuilijoista yksi pienehkö niittää Kipan kesantomurskaimella ja suurempi luomuilija vaakatasoleikkuirilla, tuontapaiselta kuin esim. Boris myy  http://www.ekotjanst.fi/fin/index.html
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: mlauril2 - 30.05.17 - klo:11:34
Jatketaas jauhantaa. Miten olette noita nurmia luomussa hoitaneet. Tästä on ollut vanhoissa aiheissa juttua, mutta otetaas päivitetty tilanne. Jos oikein olen ymmärtänyt niin mikäli rikkat haluaa pitää aisoissa niin pari kolme niittoa kesässä vähintään? Ja ilmeisestikkin juuri niittoa ei murskausta? Minkälaisella kalustolla näitä hoidetaan? Itseltä ei löydy kuin tuo kimppakoneena jo ehtoo puolella oleva caben piennarmurskain ja sillä jos kuvittelisi alkavan ajamaan tuota noin parin sadan hehtaarin niittoja niin johan siinä menisi aikaa viikkoja. Eli jotain tehokasta laitetta tähän tulisi löytää.

Itse olen niittänyt sekä murskannut. Koneen edessä murska (vaakataso) ja takana niittokone. En ole huomannut juurikaan eroa murskatun tai niitetyn vaikutuksesta rikkojen määrään. Tietenkin nurmen lopetuksen yhteydessä murskaus on hieman mukavampi jotta seuraava vaihe menee helpommin. Jatkossa voi olla että panostan parempaan niittokoneeseen jotta saa tuottavuutta lisätty. Kolme/neljä niitto varmaan tarvii, tosin hyvillä lohkoilla joissa rikkapaine ei ole kovin suuri kahdellakin voi pärjätä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 30.05.17 - klo:12:12
Jatketaas jauhantaa. Miten olette noita nurmia luomussa hoitaneet. Tästä on ollut vanhoissa aiheissa juttua, mutta otetaas päivitetty tilanne. Jos oikein olen ymmärtänyt niin mikäli rikkat haluaa pitää aisoissa niin pari kolme niittoa kesässä vähintään? Ja ilmeisestikkin juuri niittoa ei murskausta? Minkälaisella kalustolla näitä hoidetaan? Itseltä ei löydy kuin tuo kimppakoneena jo ehtoo puolella oleva caben piennarmurskain ja sillä jos kuvittelisi alkavan ajamaan tuota noin parin sadan hehtaarin niittoja niin johan siinä menisi aikaa viikkoja. Eli jotain tehokasta laitetta tähän tulisi löytää.

Ne kaksi niittokertaa latvoen, ei maata myöten. Niittokone hyvä jos ei perinteinen kestopaskisongelma päällänsä kuten suunnan tapana valitettavasti on, tällöin murskaus latvoen.

Kolmas kerta murskaten maata myöten jos lopettaa kasvuston, muussa tapauksessa 5-10senttiä korkealta.

Tai jotain.....
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Mopomies - 30.05.17 - klo:14:39
Vähän niitä rikkojen kompensaatiopisteitä kun seurailee, niin siitä kattoo niittoja.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Luteikko - 30.05.17 - klo:17:06
Olen miettinyt tuota niitto/murskaus asiaa myös. Osan mielestä murskaus on ainoa oikea tapa. Miksi? Itse ajattelisin, että niitto olisi nopeampi ja onnistuisi paljon pienemmällä veturilla. Voiko nurmi tikahtua niiton alle kun korret pidempiä?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: iskra - 30.05.17 - klo:21:28
Olen miettinyt tuota niitto/murskaus asiaa myös. Osan mielestä murskaus on ainoa oikea tapa. Miksi? Itse ajattelisin, että niitto olisi nopeampi ja onnistuisi paljon pienemmällä veturilla. Voiko nurmi tikahtua niiton alle kun korret pidempiä?

  Uskoisin että kyllä se nurmi kasvaa niitetynkin läpi mutta se seuraava niitto on sitten hankalampaa sen irtonaisen murskaamattoman heinän takia..
  Samoin kynnössä ei murskattu tuki auroja samalla tavalla kun pitkäksi jätetty..
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 30.05.17 - klo:23:12
Nurmen niittotapa on pitkälti mieltymyskysymys. Itse olen kokeillut molempia.  Murskaus tekee siistin työjäljen ja muokkaukset onnistuvat yleensä helposti lähes millä tahansa laitteella.  Kuitenkin se kuluttaa enemmän polttoainetta ja vaatii enemmän tehoa tai on hitaampaa, kuin niitto.  Niittokone kulkee kevyemmin ja pienemmällä polttoaineilla, kuin murskaus.  Tai on nopeampi samantehoisella koneella.

Minusta kolme niittoa ensimmäisenä kesänä on aika lailla minimi, jotta saadaan kestorikkoja kuriin. Tähän vaikuttaa myös niittokorkeus. Korkealta niitettäessä ei teho liene yhtä hyvä, kuin lyhyeen niitettäessä. Toisaalta lyhyt niitto vahingoittaa kasvia enemmän, ja typen sidonta ja muidenkin ravinteiden kerääntyminen pintakerroksiin heikkenee samalla kuin teho rikkoihin paranee.

Itse pyrin toimimaan siten, että niitän  3 tai 4 kertaa latvomalla n. 20-25 cm sänkeen ensimmäisenä kesänä. Toisena kesänä niitän kahdesti.  Ensin pitkähköön 20 cm sänkeen ja toisella kerralla lyhyempään n.15 cm sänkeen. Sitten  vähän juhannuksen jälkeen aloitetaan keskikesän kesanto muokkaamalla kultivaattorilla 10-15 pv välein hanhenjalkaterillä. Sitten pyrin kylvämään syysviljan tai syysrypsin. Jos haluan kylvää kevätviljaa, käyttäisin jotain nopeakasvuista kasvia syksyksi pyydyskasvina. Silloin saa kestorikat varsin hyvällä menestyksellä kuriin muutaman seuraavan vuoden ajaksi.

Minulla on uudehko niittokone itse tehdyillä kannatuspyörillä ja vanha Cabe. Cabe en ole käyttänyt pariin vuoteen.  3 m niittokoneella niitän lohkokoosta riippuen 2-5 ha tunnissa.

Kun ja jos niitto tehdään riittävän usein, ei tukkeutumisongelmaa auroilla tai kultivaattorilla ole. Ja kun vielä antaa viimeisen niiton jälkeen uuden kasvuston vähän kasvaa läpi ennen muokkausta, niin heinä ei helposti lähde mukaan. Jos kasvusto on liian pitkää kaadettaessa,  on murskain parempi.

Vielä sekin tuli mieleen, että murskattu kasvusto alkaa hajota nopeammin ja ravinteita alkaa helpommin huuhtoutua. Uskon,että nimitetty kasvusto hitaammin halutessaan säilyttää ravinteita paremmin. Heinä kyllä kasvaa niitetyn heinäkarheen läpi riittävän hyvin.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 31.05.17 - klo:07:38
Joo sen vuoksi itseäkin tuo niitto vaihtoehto kiinnostaisi, kun työstä tulisi joutusampaa ja taloudellisempaa, vaikka niittokoneen joutuisikin hankkimaan. Entäs nämä tälläiset vaakatasoleikkurit/viher/kesantoleikkurit? Näissä ilmeisesti muodostuu ongelmaksi se, että perässä kulkiessaan traktorinrenkaiden kohdat jäävät huonosti niitetyksi tallauksen vuoksi?

Jos nyt mennään vähän enemmän niittokoneen tekniikkaan niin millaisia koneita voisi katsella ja mitä tulisi ottaa huomioon.? Leveyttä saisi kyllä olla. Joku pari metrinen kone on kyllä auttamatta liian kapea ja sitä myöden hidas.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Luteikko - 31.05.17 - klo:09:12

Jos nyt mennään vähän enemmän niittokoneen tekniikkaan niin millaisia koneita voisi katsella ja mitä tulisi ottaa huomioon.? Leveyttä saisi kyllä olla. Joku pari metrinen kone on kyllä auttamatta liian kapea ja sitä myöden hidas.

Asiasta en mitään taaskaan tiedä mutta joku viisaampi voi kertoa onko suuriakin eroja kuinka paljon niittokone karhottaa? Tuollaisessa käytössä olisi hyvä jos ei karhota lainkaan.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 31.05.17 - klo:10:55
Kyllä ymmärtääkseni laadukkaat vaakatasoleikkurit nostavat pyöränjäljen yleensä hyvin. Tehontarpeesta mainittiin, että "kaikki mitä löytyy". Tarkoitti sitä, että sopivassa kasvustossa 250 hv traktori ajoi yli 20 km/h suht kevyesti ja toisaalta kovassa apilassa sama kone eteni alle 10 km/h kun jo puutui. 6 m vaakatasoleikkuri. Olisi varmaan hyvä peli, mutta miellän omille niitoille turhan kalliiksi. Niittomäärä vuodessa n. 150-200 ha yhteenlaskettuna kaikki ajokerrat.

Minun niittokoneeni on 3 m. Suht riittävä. Joskus pohtinut etukonetta lisäksi. Jos ensin ne etunostolaitteet... Koin 4 m koneen turhan hankalaksi käsitellä.

Lieriökoneella niitin kerran, ja se on kyllä liian karhottava. Siitä odelman läpitulo kesti liian kauan ja karho näkyi kasvustossa seuraavanakin vuonna. Lautaskoneetkin karhottavat hieman, koska lautasten pyörimissuunta on tehty sellaiseksi. Lisäksi päädyissä on karhottavat lautaset, jotta saumakohtien ajo olisi helpompaa. Sormikone ei karhottaisi... no tavan lautaskone toimii minusta ihan hyvin.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 31.05.17 - klo:10:57
Olen miettinyt tuota niitto/murskaus asiaa myös. Osan mielestä murskaus on ainoa oikea tapa. Miksi? Itse ajattelisin, että niitto olisi nopeampi ja onnistuisi paljon pienemmällä veturilla. Voiko nurmi tikahtua niiton alle kun korret pidempiä?

  Uskoisin että kyllä se nurmi kasvaa niitetynkin läpi mutta se seuraava niitto on sitten hankalampaa sen irtonaisen murskaamattoman heinän takia..
  Samoin kynnössä ei murskattu tuki auroja samalla tavalla kun pitkäksi jätetty..

Kai ne veitsileikkurit poistavat sen tukkeutumisongelman.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: klapikasa - 31.05.17 - klo:11:44
Hirvee ero voimantarpeessa noilla eri koneissa. Töissä alppitraktorissa carroy etumurska n. 2metrinen ja koneessa n.60hv. Voimaa riittää eikä hihnat savua, silti murskaa nätisti. Iso kammio ja pyörii myötäpäivään. Terät kasois y laput u hengselissä tekee nättiä jälkee ei niin herkkä kiviosuimille ja terä halvat.

Maschio giraffa? n142 perässä, matala ja vasarat tuhoo roottoriputken kun osuu kiviin. Ja vie kaikki voimat mitä valtussa on hihnat vinkuen.  Tutulla on joku 4m mashio isorootorinen, joka on 8350 valtran perässä. Siinä piitkät varsta terät.

Yks luomutilaa ajaa sorminiittokonella rikat apilan päältä
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 31.05.17 - klo:12:54
Olen miettinyt tuota niitto/murskaus asiaa myös. Osan mielestä murskaus on ainoa oikea tapa. Miksi? Itse ajattelisin, että niitto olisi nopeampi ja onnistuisi paljon pienemmällä veturilla. Voiko nurmi tikahtua niiton alle kun korret pidempiä?

  Uskoisin että kyllä se nurmi kasvaa niitetynkin läpi mutta se seuraava niitto on sitten hankalampaa sen irtonaisen murskaamattoman heinän takia..
  Samoin kynnössä ei murskattu tuki auroja samalla tavalla kun pitkäksi jätetty..

Kai ne veitsileikkurit poistavat sen tukkeutumisongelman.

-SS-

Tiettyyn pisteeseen saakka kyllä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 01.06.17 - klo:07:28
Kyllä ymmärtääkseni laadukkaat vaakatasoleikkurit nostavat pyöränjäljen yleensä hyvin. Tehontarpeesta mainittiin, että "kaikki mitä löytyy". Tarkoitti sitä, että sopivassa kasvustossa 250 hv traktori ajoi yli 20 km/h suht kevyesti ja toisaalta kovassa apilassa sama kone eteni alle 10 km/h kun jo puutui. 6 m vaakatasoleikkuri. Olisi varmaan hyvä peli, mutta miellän omille niitoille turhan kalliiksi. Niittomäärä vuodessa n. 150-200 ha yhteenlaskettuna kaikki ajokerrat.

Minun niittokoneeni on 3 m. Suht riittävä. Joskus pohtinut etukonetta lisäksi. Jos ensin ne etunostolaitteet... Koin 4 m koneen turhan hankalaksi käsitellä.

Lieriökoneella niitin kerran, ja se on kyllä liian karhottava. Siitä odelman läpitulo kesti liian kauan ja karho näkyi kasvustossa seuraavanakin vuonna. Lautaskoneetkin karhottavat hieman, koska lautasten pyörimissuunta on tehty sellaiseksi. Lisäksi päädyissä on karhottavat lautaset, jotta saumakohtien ajo olisi helpompaa. Sormikone ei karhottaisi... no tavan lautaskone toimii minusta ihan hyvin.

Miten mielsit 4m koneen hankalaksi käsitellä?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 02.06.17 - klo:07:12
Kyllä ymmärtääkseni laadukkaat vaakatasoleikkurit nostavat pyöränjäljen yleensä hyvin. Tehontarpeesta mainittiin, että "kaikki mitä löytyy". Tarkoitti sitä, että sopivassa kasvustossa 250 hv traktori ajoi yli 20 km/h suht kevyesti ja toisaalta kovassa apilassa sama kone eteni alle 10 km/h kun jo puutui. 6 m vaakatasoleikkuri. Olisi varmaan hyvä peli, mutta miellän omille niitoille turhan kalliiksi. Niittomäärä vuodessa n. 150-200 ha yhteenlaskettuna kaikki ajokerrat.

Minun niittokoneeni on 3 m. Suht riittävä. Joskus pohtinut etukonetta lisäksi. Jos ensin ne etunostolaitteet... Koin 4 m koneen turhan hankalaksi käsitellä.

Lieriökoneella niitin kerran, ja se on kyllä liian karhottava. Siitä odelman läpitulo kesti liian kauan ja karho näkyi kasvustossa seuraavanakin vuonna. Lautaskoneetkin karhottavat hieman, koska lautasten pyörimissuunta on tehty sellaiseksi. Lisäksi päädyissä on karhottavat lautaset, jotta saumakohtien ajo olisi helpompaa. Sormikone ei karhottaisi... no tavan lautaskone toimii minusta ihan hyvin.

Miten mielsit 4m koneen hankalaksi käsitellä?

Niittelen pienellä traktorilla. Valmet 6300. 4m kone on turhan raskas kannatella sivulla. Siksi valitsin 3 m koneen. Lisäksi on aika paljon pieniä lohkoja, joissa joutuu vekslaamaan paljon. Isoilla lohkoilla 4 m olisi varmasti paljon tehokkaampi. En kuitenkaan 4 m kokisi varsinaisesti huonommaksi, vaan omilla aloilla 3 m toimii ketterämmin. Ja tuntuu ajoittain jopa turhan suurelta. Tälläkin niitän sen 30 + ha päivässä jos tarpeen. No ihan pikkulohkoja vähemmän.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 02.06.17 - klo:08:13
Kyllä ymmärtääkseni laadukkaat vaakatasoleikkurit nostavat pyöränjäljen yleensä hyvin. Tehontarpeesta mainittiin, että "kaikki mitä löytyy". Tarkoitti sitä, että sopivassa kasvustossa 250 hv traktori ajoi yli 20 km/h suht kevyesti ja toisaalta kovassa apilassa sama kone eteni alle 10 km/h kun jo puutui. 6 m vaakatasoleikkuri. Olisi varmaan hyvä peli, mutta miellän omille niitoille turhan kalliiksi. Niittomäärä vuodessa n. 150-200 ha yhteenlaskettuna kaikki ajokerrat.

Minun niittokoneeni on 3 m. Suht riittävä. Joskus pohtinut etukonetta lisäksi. Jos ensin ne etunostolaitteet... Koin 4 m koneen turhan hankalaksi käsitellä.

Lieriökoneella niitin kerran, ja se on kyllä liian karhottava. Siitä odelman läpitulo kesti liian kauan ja karho näkyi kasvustossa seuraavanakin vuonna. Lautaskoneetkin karhottavat hieman, koska lautasten pyörimissuunta on tehty sellaiseksi. Lisäksi päädyissä on karhottavat lautaset, jotta saumakohtien ajo olisi helpompaa. Sormikone ei karhottaisi... no tavan lautaskone toimii minusta ihan hyvin.

Miten mielsit 4m koneen hankalaksi käsitellä?

Niittelen pienellä traktorilla. Valmet 6300. 4m kone on turhan raskas kannatella sivulla. Siksi valitsin 3 m koneen. Lisäksi on aika paljon pieniä lohkoja, joissa joutuu vekslaamaan paljon. Isoilla lohkoilla 4 m olisi varmasti paljon tehokkaampi. En kuitenkaan 4 m kokisi varsinaisesti huonommaksi, vaan omilla aloilla 3 m toimii ketterämmin. Ja tuntuu ajoittain jopa turhan suurelta. Tälläkin niitän sen 30 + ha päivässä jos tarpeen. No ihan pikkulohkoja vähemmän.

Muistanko jostain lukeneeni, että olit rakennellut jotkin omat kannatin pyörät tuohon? Olisiko kuvaa mahdollisuutta saada? Oliko se näin, että et käyttänyt murskainta enää edes nurmen lopetuksesssa? Millaista ajovauhtia pystyy pitämään, että kolmen metrin koneella saa yli 30 ha päivässä nurin? Tietysti riippuu päivän pituudesta, lohkojen koosta jne. Tehokkaan ja toimivan systeemin minä tohon tarviin ei mulla ole päivätolkulla aikaa niitellä kesällä. 30ha päiväsaavutuksella jos nurmet tulisi niittää 3 kertaa kesässä keskimäärin niin mulla menisi viikko ajeluun. Jotain nopeempaa täytyisi keksiä. Taitaa vain koneiden hinta alkaa nousta reilummin mikäli leveämpää konetta hankkii.

Heittäkääs nyt vinkkejä jos noita teräpalkkeja lähtee potkimaan, että mitä koneesta kannattaa katsoa? Entä kannattaako edes katsella käytettyjä vai suosiolla vain uusia?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: klapikasa - 02.06.17 - klo:11:22
Onko sulla ja101 etunostolaite ja voa? Jos on niin etu ja sivukone olis varmaan kilpailukykyinen yhdistelmä.
Ite toin saksasta vicon niittokoneen, käytetty, joka on ihan hyvä kesantokone. Ehjä se oli kun ostin, kauppias lähetti runsaasti kuvia koneesta. Kyllä silläkin ajaa melkoisa ha määriä 2,8m leveellä konella.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 02.06.17 - klo:17:20
Onko sulla ja101 etunostolaite ja voa? Jos on niin etu ja sivukone olis varmaan kilpailukykyinen yhdistelmä.
Ite toin saksasta vicon niittokoneen, käytetty, joka on ihan hyvä kesantokone. Ehjä se oli kun ostin, kauppias lähetti runsaasti kuvia koneesta. Kyllä silläkin ajaa melkoisa ha määriä 2,8m leveellä konella.

Ei ole etunostolaitetta ja voa. Samaa mietin, että jos olisi niin voisi saada toimivan systeemin, mutta nyt menisi joko traktori vaihtoon tai sitten johonkin noista nykyisistä täytyisi hommata.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: klapikasa - 02.06.17 - klo:17:32
Onko sulla ja101 etunostolaite ja voa? Jos on niin etu ja sivukone olis varmaan kilpailukykyinen yhdistelmä.
Ite toin saksasta vicon niittokoneen, käytetty, joka on ihan hyvä kesantokone. Ehjä se oli kun ostin, kauppias lähetti runsaasti kuvia koneesta. Kyllä silläkin ajaa melkoisa ha määriä 2,8m leveellä konella.

Ei ole etunostolaitetta ja voa. Samaa mietin, että jos olisi niin voisi saada toimivan systeemin, mutta nyt menisi joko traktori vaihtoon tai sitten johonkin noista nykyisistä täytyisi hommata.

Neljämetrinen sitten. Isoillaa aloilla toi saavutus/voimantarve/polttoainekulutus korostuu. Se sulkee pois varmaan 6m spearhead ja kopiot
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Köntys - 02.06.17 - klo:18:01
Onko sulla ja101 etunostolaite ja voa? Jos on niin etu ja sivukone olis varmaan kilpailukykyinen yhdistelmä.
Ite toin saksasta vicon niittokoneen, käytetty, joka on ihan hyvä kesantokone. Ehjä se oli kun ostin, kauppias lähetti runsaasti kuvia koneesta. Kyllä silläkin ajaa melkoisa ha määriä 2,8m leveellä konella.

Ei ole etunostolaitetta ja voa. Samaa mietin, että jos olisi niin voisi saada toimivan systeemin, mutta nyt menisi joko traktori vaihtoon tai sitten johonkin noista nykyisistä täytyisi hommata.

Neljämetrinen sitten. Isoillaa aloilla toi saavutus/voimantarve/polttoainekulutus korostuu. Se sulkee pois varmaan 6m spearhead ja kopiot

Kannattaa sijoittaa sekatyömiehen parin vuoden palkan verran koneeseen, jolla tehdään viikko töitä vuodessa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 03.06.17 - klo:08:03
Laittaa ne kentät kuntoon, että ei ole kiviä ja epätasaisuuksia, niin ehtii niittää köykäisemmälläkin koneella paljon päivässä, kun pystyy ajamaan reilua marssivauhtia. En tiedä millaisia mielikuvat tehokkaasta, mut 185ylöllä niittää helposti sen 10-20ha päivään kuha em.asiat pellolla kunnossa. Saati sitte kolme- tahi nelimetrisellä. Kun murskaa useammin kesässä, niin onnistuu kyl murskallakin kohtuu nopiaan. Orsin 2,5m murskalla tulee murskattua kasvustot, niin sen 10-15km/h pystyy ajamaan, kun ei päästä sitä apilikkoa liian pitkäksi. En tiedä miksi pidetään polttoainesyöppönä murskaa, kun 110hv koneella 1000perällä pyörittänyt murskaa, niin pystyy ajamaan sillä 1300-1400 rpm moottorinopeudella em.ajonopeuksilla eli samat kun ylön185 niittäessä. Btw molemmat ei pysy kasassa, kun aletaan töihin eli pajapäiviä joutuu varaamaan sesonkiin.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 03.06.17 - klo:11:11
Laittaa ne kentät kuntoon, että ei ole kiviä ja epätasaisuuksia, niin ehtii niittää köykäisemmälläkin koneella paljon päivässä, kun pystyy ajamaan reilua marssivauhtia. En tiedä millaisia mielikuvat tehokkaasta, mut 185ylöllä niittää helposti sen 10-20ha päivään kuha em.asiat pellolla kunnossa. Saati sitte kolme- tahi nelimetrisellä. Kun murskaa useammin kesässä, niin onnistuu kyl murskallakin kohtuu nopiaan. Orsin 2,5m murskalla tulee murskattua kasvustot, niin sen 10-15km/h pystyy ajamaan, kun ei päästä sitä apilikkoa liian pitkäksi. En tiedä miksi pidetään polttoainesyöppönä murskaa, kun 110hv koneella 1000perällä pyörittänyt murskaa, niin pystyy ajamaan sillä 1300-1400 rpm moottorinopeudella em.ajonopeuksilla eli samat kun ylön185 niittäessä. Btw molemmat ei pysy kasassa, kun aletaan töihin eli pajapäiviä joutuu varaamaan sesonkiin.

Kiitos kommentista. Ei meillä pellolla pahemmin kiviä ole ja kohtuu tasaisiakin nuo on. Ja lohkot on isohkoja ettei jatkuvasti tarvii olla kääntymässä. Toki 15 km/h vauhdilla kyllä se pääty aika nopeasti tulee vastaan. Näytti vain siltä, että uusissa noita n. 3 metrisiä niittokoneita saa alta 10ke, siitä leveämmät niin hinta pomppaa sitten reilusti. Murskain olisi tietysti monikäyttöisempi. Jos jostakin syystä olisi tarvetta kasvusto "hajoittaa" tehokkaammin.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Luteikko - 03.06.17 - klo:12:01
Laittaa ne kentät kuntoon, että ei ole kiviä ja epätasaisuuksia, niin ehtii niittää köykäisemmälläkin koneella paljon päivässä, kun pystyy ajamaan reilua marssivauhtia. En tiedä millaisia mielikuvat tehokkaasta, mut 185ylöllä niittää helposti sen 10-20ha päivään kuha em.asiat pellolla kunnossa. Saati sitte kolme- tahi nelimetrisellä. Kun murskaa useammin kesässä, niin onnistuu kyl murskallakin kohtuu nopiaan. Orsin 2,5m murskalla tulee murskattua kasvustot, niin sen 10-15km/h pystyy ajamaan, kun ei päästä sitä apilikkoa liian pitkäksi. En tiedä miksi pidetään polttoainesyöppönä murskaa, kun 110hv koneella 1000perällä pyörittänyt murskaa, niin pystyy ajamaan sillä 1300-1400 rpm moottorinopeudella em.ajonopeuksilla eli samat kun ylön185 niittäessä. Btw molemmat ei pysy kasassa, kun aletaan töihin eli pajapäiviä joutuu varaamaan sesonkiin.

Kiitos kommentista. Ei meillä pellolla pahemmin kiviä ole ja kohtuu tasaisiakin nuo on. Ja lohkot on isohkoja ettei jatkuvasti tarvii olla kääntymässä. Toki 15 km/h vauhdilla kyllä se pääty aika nopeasti tulee vastaan. Näytti vain siltä, että uusissa noita n. 3 metrisiä niittokoneita saa alta 10ke, siitä leveämmät niin hinta pomppaa sitten reilusti. Murskain olisi tietysti monikäyttöisempi. Jos jostakin syystä olisi tarvetta kasvusto "hajoittaa" tehokkaammin.

Ne rumpumurskat on mielestäni tuomiopäivän täristäjiä. Ja ne ruohonleikkuri tyyppiset kalliita ja vie myös tehoa. Tai ei kai sitten jos alvariinsa käy murskaamassa, niin kuin tuossa edellä luki mutta onko siinä järkeä? No asiastahan en mitään vieläkään tiedä, niin nämä mielipiteet ihan mutu tuntumalta 😁
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 03.06.17 - klo:14:09
Laittaa ne kentät kuntoon, että ei ole kiviä ja epätasaisuuksia, niin ehtii niittää köykäisemmälläkin koneella paljon päivässä, kun pystyy ajamaan reilua marssivauhtia. En tiedä millaisia mielikuvat tehokkaasta, mut 185ylöllä niittää helposti sen 10-20ha päivään kuha em.asiat pellolla kunnossa. Saati sitte kolme- tahi nelimetrisellä. Kun murskaa useammin kesässä, niin onnistuu kyl murskallakin kohtuu nopiaan. Orsin 2,5m murskalla tulee murskattua kasvustot, niin sen 10-15km/h pystyy ajamaan, kun ei päästä sitä apilikkoa liian pitkäksi. En tiedä miksi pidetään polttoainesyöppönä murskaa, kun 110hv koneella 1000perällä pyörittänyt murskaa, niin pystyy ajamaan sillä 1300-1400 rpm moottorinopeudella em.ajonopeuksilla eli samat kun ylön185 niittäessä. Btw molemmat ei pysy kasassa, kun aletaan töihin eli pajapäiviä joutuu varaamaan sesonkiin.

Kiitos kommentista. Ei meillä pellolla pahemmin kiviä ole ja kohtuu tasaisiakin nuo on. Ja lohkot on isohkoja ettei jatkuvasti tarvii olla kääntymässä. Toki 15 km/h vauhdilla kyllä se pääty aika nopeasti tulee vastaan. Näytti vain siltä, että uusissa noita n. 3 metrisiä niittokoneita saa alta 10ke, siitä leveämmät niin hinta pomppaa sitten reilusti. Murskain olisi tietysti monikäyttöisempi. Jos jostakin syystä olisi tarvetta kasvusto "hajoittaa" tehokkaammin.

Ne rumpumurskat on mielestäni tuomiopäivän täristäjiä. Ja ne ruohonleikkuri tyyppiset kalliita ja vie myös tehoa. Tai ei kai sitten jos alvariinsa käy murskaamassa, niin kuin tuossa edellä luki mutta onko siinä järkeä? No asiastahan en mitään vieläkään tiedä, niin nämä mielipiteet ihan mutu tuntumalta 😁

Niittomurskain ja siitä kaikki karhotin pellit pois. Kyllä se sinne maatuu jos aikanaan niittää eli 3 kesässä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Luteikko - 03.06.17 - klo:14:49
Laittaa ne kentät kuntoon, että ei ole kiviä ja epätasaisuuksia, niin ehtii niittää köykäisemmälläkin koneella paljon päivässä, kun pystyy ajamaan reilua marssivauhtia. En tiedä millaisia mielikuvat tehokkaasta, mut 185ylöllä niittää helposti sen 10-20ha päivään kuha em.asiat pellolla kunnossa. Saati sitte kolme- tahi nelimetrisellä. Kun murskaa useammin kesässä, niin onnistuu kyl murskallakin kohtuu nopiaan. Orsin 2,5m murskalla tulee murskattua kasvustot, niin sen 10-15km/h pystyy ajamaan, kun ei päästä sitä apilikkoa liian pitkäksi. En tiedä miksi pidetään polttoainesyöppönä murskaa, kun 110hv koneella 1000perällä pyörittänyt murskaa, niin pystyy ajamaan sillä 1300-1400 rpm moottorinopeudella em.ajonopeuksilla eli samat kun ylön185 niittäessä. Btw molemmat ei pysy kasassa, kun aletaan töihin eli pajapäiviä joutuu varaamaan sesonkiin.

Kiitos kommentista. Ei meillä pellolla pahemmin kiviä ole ja kohtuu tasaisiakin nuo on. Ja lohkot on isohkoja ettei jatkuvasti tarvii olla kääntymässä. Toki 15 km/h vauhdilla kyllä se pääty aika nopeasti tulee vastaan. Näytti vain siltä, että uusissa noita n. 3 metrisiä niittokoneita saa alta 10ke, siitä leveämmät niin hinta pomppaa sitten reilusti. Murskain olisi tietysti monikäyttöisempi. Jos jostakin syystä olisi tarvetta kasvusto "hajoittaa" tehokkaammin.

Ne rumpumurskat on mielestäni tuomiopäivän täristäjiä. Ja ne ruohonleikkuri tyyppiset kalliita ja vie myös tehoa. Tai ei kai sitten jos alvariinsa käy murskaamassa, niin kuin tuossa edellä luki mutta onko siinä järkeä? No asiastahan en mitään vieläkään tiedä, niin nämä mielipiteet ihan mutu tuntumalta 😁

Niittomurskain ja siitä kaikki karhotin pellit pois. Kyllä se sinne maatuu jos aikanaan niittää eli 3 kesässä.

Mites sen tehon tarve? Sehän tarvii niittokoneen ja murskan tehot yhteensä 😁 Minä ajattelin että tarkoitus mennä pinta kaasulla niin kovaa kuin hanuri kestää. Ja tähän perään taas etten tiedä jne...
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 03.06.17 - klo:17:01
Laittaa ne kentät kuntoon, että ei ole kiviä ja epätasaisuuksia, niin ehtii niittää köykäisemmälläkin koneella paljon päivässä, kun pystyy ajamaan reilua marssivauhtia. En tiedä millaisia mielikuvat tehokkaasta, mut 185ylöllä niittää helposti sen 10-20ha päivään kuha em.asiat pellolla kunnossa. Saati sitte kolme- tahi nelimetrisellä. Kun murskaa useammin kesässä, niin onnistuu kyl murskallakin kohtuu nopiaan. Orsin 2,5m murskalla tulee murskattua kasvustot, niin sen 10-15km/h pystyy ajamaan, kun ei päästä sitä apilikkoa liian pitkäksi. En tiedä miksi pidetään polttoainesyöppönä murskaa, kun 110hv koneella 1000perällä pyörittänyt murskaa, niin pystyy ajamaan sillä 1300-1400 rpm moottorinopeudella em.ajonopeuksilla eli samat kun ylön185 niittäessä. Btw molemmat ei pysy kasassa, kun aletaan töihin eli pajapäiviä joutuu varaamaan sesonkiin.

Kiitos kommentista. Ei meillä pellolla pahemmin kiviä ole ja kohtuu tasaisiakin nuo on. Ja lohkot on isohkoja ettei jatkuvasti tarvii olla kääntymässä. Toki 15 km/h vauhdilla kyllä se pääty aika nopeasti tulee vastaan. Näytti vain siltä, että uusissa noita n. 3 metrisiä niittokoneita saa alta 10ke, siitä leveämmät niin hinta pomppaa sitten reilusti. Murskain olisi tietysti monikäyttöisempi. Jos jostakin syystä olisi tarvetta kasvusto "hajoittaa" tehokkaammin.

Ne rumpumurskat on mielestäni tuomiopäivän täristäjiä. Ja ne ruohonleikkuri tyyppiset kalliita ja vie myös tehoa. Tai ei kai sitten jos alvariinsa käy murskaamassa, niin kuin tuossa edellä luki mutta onko siinä järkeä? No asiastahan en mitään vieläkään tiedä, niin nämä mielipiteet ihan mutu tuntumalta 😁

Niittomurskain ja siitä kaikki karhotin pellit pois. Kyllä se sinne maatuu jos aikanaan niittää eli 3 kesässä.

Mites sen tehon tarve? Sehän tarvii niittokoneen ja murskan tehot yhteensä 😁 Minä ajattelin että tarkoitus mennä pinta kaasulla niin kovaa kuin hanuri kestää. Ja tähän perään taas etten tiedä jne...

Kyllä tuo 3 metrin hinattava kuhni liikkuu jollain 70-90 kaakilla hyvin. Ei tietysti mitään 20km/h hinata.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 04.06.17 - klo:07:17
Laittaa ne kentät kuntoon, että ei ole kiviä ja epätasaisuuksia, niin ehtii niittää köykäisemmälläkin koneella paljon päivässä, kun pystyy ajamaan reilua marssivauhtia. En tiedä millaisia mielikuvat tehokkaasta, mut 185ylöllä niittää helposti sen 10-20ha päivään kuha em.asiat pellolla kunnossa. Saati sitte kolme- tahi nelimetrisellä. Kun murskaa useammin kesässä, niin onnistuu kyl murskallakin kohtuu nopiaan. Orsin 2,5m murskalla tulee murskattua kasvustot, niin sen 10-15km/h pystyy ajamaan, kun ei päästä sitä apilikkoa liian pitkäksi. En tiedä miksi pidetään polttoainesyöppönä murskaa, kun 110hv koneella 1000perällä pyörittänyt murskaa, niin pystyy ajamaan sillä 1300-1400 rpm moottorinopeudella em.ajonopeuksilla eli samat kun ylön185 niittäessä. Btw molemmat ei pysy kasassa, kun aletaan töihin eli pajapäiviä joutuu varaamaan sesonkiin.

Kiitos kommentista. Ei meillä pellolla pahemmin kiviä ole ja kohtuu tasaisiakin nuo on. Ja lohkot on isohkoja ettei jatkuvasti tarvii olla kääntymässä. Toki 15 km/h vauhdilla kyllä se pääty aika nopeasti tulee vastaan. Näytti vain siltä, että uusissa noita n. 3 metrisiä niittokoneita saa alta 10ke, siitä leveämmät niin hinta pomppaa sitten reilusti. Murskain olisi tietysti monikäyttöisempi. Jos jostakin syystä olisi tarvetta kasvusto "hajoittaa" tehokkaammin.

Ne rumpumurskat on mielestäni tuomiopäivän täristäjiä. Ja ne ruohonleikkuri tyyppiset kalliita ja vie myös tehoa. Tai ei kai sitten jos alvariinsa käy murskaamassa, niin kuin tuossa edellä luki mutta onko siinä järkeä? No asiastahan en mitään vieläkään tiedä, niin nämä mielipiteet ihan mutu tuntumalta 😁

Niittomurskain ja siitä kaikki karhotin pellit pois. Kyllä se sinne maatuu jos aikanaan niittää eli 3 kesässä.

Näilläkin alkaa vain hintaa olemaan. Käytettyjä on kohtuu hintaisia, mutta jos niistä on ajettu rekkakuormallinen kiviä läpi niin tiiä sitten uskaltaako sellaisiin kajota.. Ei näihin töihin taida oikein hyvää konetta ollakkaan... Kaikissa on omat puutteensa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 04.06.17 - klo:07:32
Jatketaas jauhantaa. Miten olette noita nurmia luomussa hoitaneet. Tästä on ollut vanhoissa aiheissa juttua, mutta otetaas päivitetty tilanne. Jos oikein olen ymmärtänyt niin mikäli rikkat haluaa pitää aisoissa niin pari kolme niittoa kesässä vähintään? Ja ilmeisestikkin juuri niittoa ei murskausta? Minkälaisella kalustolla näitä hoidetaan? Itseltä ei löydy kuin tuo kimppakoneena jo ehtoo puolella oleva caben piennarmurskain ja sillä jos kuvittelisi alkavan ajamaan tuota noin parin sadan hehtaarin niittoja niin johan siinä menisi aikaa viikkoja. Eli jotain tehokasta laitetta tähän tulisi löytää.

Ne kaksi niittokertaa latvoen, ei maata myöten. Niittokone hyvä jos ei perinteinen kestopaskisongelma päällänsä kuten suunnan tapana valitettavasti on, tällöin murskaus latvoen.

Kolmas kerta murskaten maata myöten jos lopettaa kasvuston, muussa tapauksessa 5-10senttiä korkealta.

Tai jotain.....
Tulkkaas viel mitä tarkoitat...  ;D
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 04.06.17 - klo:08:19
Mites nämä eviran tulkinnat nyt menee? 5 vuoden peruskierrossa, kun on 40% nurmella ja jos tätä % luku haluttaisiin pienentään niin kiertoa on ilmeisesti lyhennettävä ja siirryttävä 4 tai 3 vuoden kiertoon? Tällöin "latauskasvi" on oltava vain yhden vuoden pellossa tai suojaviljaan kylvö ja varsinainen latausvuosi? Netistä löytyy jonkinverran juttuja joissa muutama luomuilija käyttää 3 vuoden kiertoa ja valkomesikkää lataukseen tällöin päästään prosenteissa 33% tai ylikin jos käytetään suojaviljaan kylvö ja kerääjäkasveja viljavuosina. Entä 4 vuoden kierto, yksi latauskasvivuosi ja kolme viljaa johon viimeisen alle latauskasvi? Prosenteissa ollaan taas 33%? Menikö tulkinnat oikein? Mitä ongelmia tuollaisesta lyhyemmästä kierrosta on? Luulisi ainakin, että rikka tilanne olisi helpompi kun keskikesän kesanto tulisi useammin? Lannoituksen näkökulmastakaan ei tule ongelmia, kun sitä ihteään on käytössä riittävästi.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 04.06.17 - klo:08:36
Mites nämä eviran tulkinnat nyt menee? 5 vuoden peruskierrossa, kun on 40% nurmella ja jos tätä % luku haluttaisiin pienentään niin kiertoa on ilmeisesti lyhennettävä ja siirryttävä 4 tai 3 vuoden kiertoon? Tällöin "latauskasvi" on oltava vain yhden vuoden pellossa tai suojaviljaan kylvö ja varsinainen latausvuosi? Netistä löytyy jonkinverran juttuja joissa muutama luomuilija käyttää 3 vuoden kiertoa ja valkomesikkää lataukseen tällöin päästään prosenteissa 33% tai ylikin jos käytetään suojaviljaan kylvö ja kerääjäkasveja viljavuosina. Entä 4 vuoden kierto, yksi latauskasvivuosi ja kolme viljaa johon viimeisen alle latauskasvi? Prosenteissa ollaan taas 33%? Menikö tulkinnat oikein? Mitä ongelmia tuollaisesta lyhyemmästä kierrosta on? Luulisi ainakin, että rikka tilanne olisi helpompi kun keskikesän kesanto tulisi useammin? Lannoituksen näkökulmastakaan ei tule ongelmia, kun sitä ihteään on käytössä riittävästi.

tuo 33% on 5 vuoden keskiarvo. Eli voi olla jonain vuonna vähemmän jos toisena on enemmän. Lataukseen käy myös herne/härkäpapu.
Ite kokeilin yhdellä savikolla herneohra seosta italian raeheinällä ja persian apilalla. Joka sitten murskattiin peltoon. Kotieläintilan kannalta tuo on siinä mielessä hyvä seos että jos tulee huonosti säilörehua, niin tuolla voi paikata tarvetta ja jos tarvetta ei ilmene, niin voi käyttää viherlannoituksena. Kunhan ei tuuppaa karjanlantaa juureen.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: klapikasa - 04.06.17 - klo:10:34
Jatketaas jauhantaa. Miten olette noita nurmia luomussa hoitaneet. Tästä on ollut vanhoissa aiheissa juttua, mutta otetaas päivitetty tilanne. Jos oikein olen ymmärtänyt niin mikäli rikkat haluaa pitää aisoissa niin pari kolme niittoa kesässä vähintään? Ja ilmeisestikkin juuri niittoa ei murskausta? Minkälaisella kalustolla näitä hoidetaan? Itseltä ei löydy kuin tuo kimppakoneena jo ehtoo puolella oleva caben piennarmurskain ja sillä jos kuvittelisi alkavan ajamaan tuota noin parin sadan hehtaarin niittoja niin johan siinä menisi aikaa viikkoja. Eli jotain tehokasta laitetta tähän tulisi löytää.

Ne kaksi niittokertaa latvoen, ei maata myöten. Niittokone hyvä jos ei perinteinen kestopaskisongelma päällänsä kuten suunnan tapana valitettavasti on, tällöin murskaus latvoen.

Kolmas kerta murskaten maata myöten jos lopettaa kasvuston, muussa tapauksessa 5-10senttiä korkealta.

Tai jotain.....
Tulkkaas viel mitä tarkoitat...  ;D

Tärkeetä on latvoa usein et ei saunakukka,valvatti, ohdake, timotei mm. pääse tekee siemeniä ja turvata että apila tai muu otta vallan. Sitten kun lopettaa, sitten vasta murskaa koko kasvusto maahan. Tai jyräät maahan ja suorkylväät.
https://www.youtube.com/watch?v=891LbBnjdLo
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 05.06.17 - klo:08:42
Mites nämä eviran tulkinnat nyt menee? 5 vuoden peruskierrossa, kun on 40% nurmella ja jos tätä % luku haluttaisiin pienentään niin kiertoa on ilmeisesti lyhennettävä ja siirryttävä 4 tai 3 vuoden kiertoon? Tällöin "latauskasvi" on oltava vain yhden vuoden pellossa tai suojaviljaan kylvö ja varsinainen latausvuosi? Netistä löytyy jonkinverran juttuja joissa muutama luomuilija käyttää 3 vuoden kiertoa ja valkomesikkää lataukseen tällöin päästään prosenteissa 33% tai ylikin jos käytetään suojaviljaan kylvö ja kerääjäkasveja viljavuosina. Entä 4 vuoden kierto, yksi latauskasvivuosi ja kolme viljaa johon viimeisen alle latauskasvi? Prosenteissa ollaan taas 33%? Menikö tulkinnat oikein? Mitä ongelmia tuollaisesta lyhyemmästä kierrosta on? Luulisi ainakin, että rikka tilanne olisi helpompi kun keskikesän kesanto tulisi useammin? Lannoituksen näkökulmastakaan ei tule ongelmia, kun sitä ihteään on käytössä riittävästi.

tuo 33% on 5 vuoden keskiarvo. Eli voi olla jonain vuonna vähemmän jos toisena on enemmän. Lataukseen käy myös herne/härkäpapu.
Ite kokeilin yhdellä savikolla herneohra seosta italian raeheinällä ja persian apilalla. Joka sitten murskattiin peltoon. Kotieläintilan kannalta tuo on siinä mielessä hyvä seos että jos tulee huonosti säilörehua, niin tuolla voi paikata tarvetta ja jos tarvetta ei ilmene, niin voi käyttää viherlannoituksena. Kunhan ei tuuppaa karjanlantaa juureen.

Niin eikö se pidä täyttyä kasvulohko kohtaisesti 5 vuoden jaksolla? Voi tietysti olla, että joku vuosi ei ole nurmea ollenkaan, mutta toisena sitten enemmän. Mitä herneen ja härkäpavun latauksessa käyttöön tulee niin ei kuitenkaan ilmeisesti kelpaa ainoaksi kierron latauskasviksi? Joitain poikkeuksia oli, mutta noin niinkuin pääsääntöisesti oltava muutakin vähintään yksi vuosi? Oikeastaan tuo kuinka saa kestorikkoja hallittua, jos pitää vain yhden kauden tuota latauskasvia pellolla on aika ratkaisevaa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 05.06.17 - klo:09:09
Mites nämä eviran tulkinnat nyt menee? 5 vuoden peruskierrossa, kun on 40% nurmella ja jos tätä % luku haluttaisiin pienentään niin kiertoa on ilmeisesti lyhennettävä ja siirryttävä 4 tai 3 vuoden kiertoon? Tällöin "latauskasvi" on oltava vain yhden vuoden pellossa tai suojaviljaan kylvö ja varsinainen latausvuosi? Netistä löytyy jonkinverran juttuja joissa muutama luomuilija käyttää 3 vuoden kiertoa ja valkomesikkää lataukseen tällöin päästään prosenteissa 33% tai ylikin jos käytetään suojaviljaan kylvö ja kerääjäkasveja viljavuosina. Entä 4 vuoden kierto, yksi latauskasvivuosi ja kolme viljaa johon viimeisen alle latauskasvi? Prosenteissa ollaan taas 33%? Menikö tulkinnat oikein? Mitä ongelmia tuollaisesta lyhyemmästä kierrosta on? Luulisi ainakin, että rikka tilanne olisi helpompi kun keskikesän kesanto tulisi useammin? Lannoituksen näkökulmastakaan ei tule ongelmia, kun sitä ihteään on käytössä riittävästi.

tuo 33% on 5 vuoden keskiarvo. Eli voi olla jonain vuonna vähemmän jos toisena on enemmän. Lataukseen käy myös herne/härkäpapu.
Ite kokeilin yhdellä savikolla herneohra seosta italian raeheinällä ja persian apilalla. Joka sitten murskattiin peltoon. Kotieläintilan kannalta tuo on siinä mielessä hyvä seos että jos tulee huonosti säilörehua, niin tuolla voi paikata tarvetta ja jos tarvetta ei ilmene, niin voi käyttää viherlannoituksena. Kunhan ei tuuppaa karjanlantaa juureen.

Niin eikö se pidä täyttyä kasvulohko kohtaisesti 5 vuoden jaksolla? Voi tietysti olla, että joku vuosi ei ole nurmea ollenkaan, mutta toisena sitten enemmän. Mitä herneen ja härkäpavun latauksessa käyttöön tulee niin ei kuitenkaan ilmeisesti kelpaa ainoaksi kierron latauskasviksi? Joitain poikkeuksia oli, mutta noin niinkuin pääsääntöisesti oltava muutakin vähintään yksi vuosi? Oikeastaan tuo kuinka saa kestorikkoja hallittua, jos pitää vain yhden kauden tuota latauskasvia pellolla on aika ratkaisevaa.

Pääsääntö on että 2 vuotta voi olla samaa myyntikasvia ja sen jälkeen pitää olla latauskasvi. Puolet pitää olla 5 vuoden jaksolla lohkolla lataavia kasveja. Tuo 33% sääntö koskee muistaakseni sitä myyntikasvin osuutta.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 07.06.17 - klo:07:43
Mites nämä eviran tulkinnat nyt menee? 5 vuoden peruskierrossa, kun on 40% nurmella ja jos tätä % luku haluttaisiin pienentään niin kiertoa on ilmeisesti lyhennettävä ja siirryttävä 4 tai 3 vuoden kiertoon? Tällöin "latauskasvi" on oltava vain yhden vuoden pellossa tai suojaviljaan kylvö ja varsinainen latausvuosi? Netistä löytyy jonkinverran juttuja joissa muutama luomuilija käyttää 3 vuoden kiertoa ja valkomesikkää lataukseen tällöin päästään prosenteissa 33% tai ylikin jos käytetään suojaviljaan kylvö ja kerääjäkasveja viljavuosina. Entä 4 vuoden kierto, yksi latauskasvivuosi ja kolme viljaa johon viimeisen alle latauskasvi? Prosenteissa ollaan taas 33%? Menikö tulkinnat oikein? Mitä ongelmia tuollaisesta lyhyemmästä kierrosta on? Luulisi ainakin, että rikka tilanne olisi helpompi kun keskikesän kesanto tulisi useammin? Lannoituksen näkökulmastakaan ei tule ongelmia, kun sitä ihteään on käytössä riittävästi.

tuo 33% on 5 vuoden keskiarvo. Eli voi olla jonain vuonna vähemmän jos toisena on enemmän. Lataukseen käy myös herne/härkäpapu.
Ite kokeilin yhdellä savikolla herneohra seosta italian raeheinällä ja persian apilalla. Joka sitten murskattiin peltoon. Kotieläintilan kannalta tuo on siinä mielessä hyvä seos että jos tulee huonosti säilörehua, niin tuolla voi paikata tarvetta ja jos tarvetta ei ilmene, niin voi käyttää viherlannoituksena. Kunhan ei tuuppaa karjanlantaa juureen.

Niin eikö se pidä täyttyä kasvulohko kohtaisesti 5 vuoden jaksolla? Voi tietysti olla, että joku vuosi ei ole nurmea ollenkaan, mutta toisena sitten enemmän. Mitä herneen ja härkäpavun latauksessa käyttöön tulee niin ei kuitenkaan ilmeisesti kelpaa ainoaksi kierron latauskasviksi? Joitain poikkeuksia oli, mutta noin niinkuin pääsääntöisesti oltava muutakin vähintään yksi vuosi? Oikeastaan tuo kuinka saa kestorikkoja hallittua, jos pitää vain yhden kauden tuota latauskasvia pellolla on aika ratkaisevaa.

Pääsääntö on että 2 vuotta voi olla samaa myyntikasvia ja sen jälkeen pitää olla latauskasvi. Puolet pitää olla 5 vuoden jaksolla lohkolla lataavia kasveja. Tuo 33% sääntö koskee muistaakseni sitä myyntikasvin osuutta.

En kyllä tuollaisia sääntöjä löydä mistään. 30% pitää olla myyntikasvia. Ja 30% pitää olla lataavia kasveja kierrossa ei puolet. Ja viljaa voi olla 3 vuotta peräkkäin ilmeisesti kuitenkin vähintään kahta eri lajia. Ja latausnurmea maksimissaan 3 vuotta peräkkäin. Tälläiset pykälät löytyy.

Eikö kellään ole kokemusta noista yhden vuoden kestävistä "nurmista"? Maan rakenteen kannalta kai olisi parempi jos nurmi olisi monivuotinen, mutta kovasti houkuttaisi lisätä myyntikasvien määrää, jos vain rikat saa pysymään kurissa yhden vuoden latauksella.

Entäs sitten sellainen asia, kun yleisesti kai käytetään tyyliä, jossa nurmi lopetetaan keskikesällä ja heinäkuu kesannoidaan peltoa muokkaamalla useasti ja sitten kylvetään elokuussa joko syyskasvi, kerääjäkasvi tai kynnetään myöhemmin syksyllä. Entä sellainen tapa jossa viimeisen viljavuoden sadonkorjuun jälkeen aloitetaan muokkaus ja sitä jatketaan seuraavana keväänä aina kesäkuun lopulle asti jolloin kylvetään latauskasvi ilman suojaviljaa? Kummassa mallissa päästään parempaan kestorikkojen kurittamiseen? Eikös juolavehnällä ainakin loppukesä ole eräänlaista lepokautta? Näin ollen voisi ajatella, että alkukesän muokkaus toimisi paremmin?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 07.06.17 - klo:10:07
Mites nämä eviran tulkinnat nyt menee? 5 vuoden peruskierrossa, kun on 40% nurmella ja jos tätä % luku haluttaisiin pienentään niin kiertoa on ilmeisesti lyhennettävä ja siirryttävä 4 tai 3 vuoden kiertoon? Tällöin "latauskasvi" on oltava vain yhden vuoden pellossa tai suojaviljaan kylvö ja varsinainen latausvuosi? Netistä löytyy jonkinverran juttuja joissa muutama luomuilija käyttää 3 vuoden kiertoa ja valkomesikkää lataukseen tällöin päästään prosenteissa 33% tai ylikin jos käytetään suojaviljaan kylvö ja kerääjäkasveja viljavuosina. Entä 4 vuoden kierto, yksi latauskasvivuosi ja kolme viljaa johon viimeisen alle latauskasvi? Prosenteissa ollaan taas 33%? Menikö tulkinnat oikein? Mitä ongelmia tuollaisesta lyhyemmästä kierrosta on? Luulisi ainakin, että rikka tilanne olisi helpompi kun keskikesän kesanto tulisi useammin? Lannoituksen näkökulmastakaan ei tule ongelmia, kun sitä ihteään on käytössä riittävästi.

tuo 33% on 5 vuoden keskiarvo. Eli voi olla jonain vuonna vähemmän jos toisena on enemmän. Lataukseen käy myös herne/härkäpapu.
Ite kokeilin yhdellä savikolla herneohra seosta italian raeheinällä ja persian apilalla. Joka sitten murskattiin peltoon. Kotieläintilan kannalta tuo on siinä mielessä hyvä seos että jos tulee huonosti säilörehua, niin tuolla voi paikata tarvetta ja jos tarvetta ei ilmene, niin voi käyttää viherlannoituksena. Kunhan ei tuuppaa karjanlantaa juureen.

Niin eikö se pidä täyttyä kasvulohko kohtaisesti 5 vuoden jaksolla? Voi tietysti olla, että joku vuosi ei ole nurmea ollenkaan, mutta toisena sitten enemmän. Mitä herneen ja härkäpavun latauksessa käyttöön tulee niin ei kuitenkaan ilmeisesti kelpaa ainoaksi kierron latauskasviksi? Joitain poikkeuksia oli, mutta noin niinkuin pääsääntöisesti oltava muutakin vähintään yksi vuosi? Oikeastaan tuo kuinka saa kestorikkoja hallittua, jos pitää vain yhden kauden tuota latauskasvia pellolla on aika ratkaisevaa.

Pääsääntö on että 2 vuotta voi olla samaa myyntikasvia ja sen jälkeen pitää olla latauskasvi. Puolet pitää olla 5 vuoden jaksolla lohkolla lataavia kasveja. Tuo 33% sääntö koskee muistaakseni sitä myyntikasvin osuutta.

En kyllä tuollaisia sääntöjä löydä mistään. 30% pitää olla myyntikasvia. Ja 30% pitää olla lataavia kasveja kierrossa ei puolet. Ja viljaa voi olla 3 vuotta peräkkäin ilmeisesti kuitenkin vähintään kahta eri lajia. Ja latausnurmea maksimissaan 3 vuotta peräkkäin. Tälläiset pykälät löytyy.

Eikö kellään ole kokemusta noista yhden vuoden kestävistä "nurmista"? Maan rakenteen kannalta kai olisi parempi jos nurmi olisi monivuotinen, mutta kovasti houkuttaisi lisätä myyntikasvien määrää, jos vain rikat saa pysymään kurissa yhden vuoden latauksella.

Entäs sitten sellainen asia, kun yleisesti kai käytetään tyyliä, jossa nurmi lopetetaan keskikesällä ja heinäkuu kesannoidaan peltoa muokkaamalla useasti ja sitten kylvetään elokuussa joko syyskasvi, kerääjäkasvi tai kynnetään myöhemmin syksyllä. Entä sellainen tapa jossa viimeisen viljavuoden sadonkorjuun jälkeen aloitetaan muokkaus ja sitä jatketaan seuraavana keväänä aina kesäkuun lopulle asti jolloin kylvetään latauskasvi ilman suojaviljaa? Kummassa mallissa päästään parempaan kestorikkojen kurittamiseen? Eikös juolavehnällä ainakin loppukesä ole eräänlaista lepokautta? Näin ollen voisi ajatella, että alkukesän muokkaus toimisi paremmin?

Ainahan muokkaaminen vähentää rikkakasveja. Kuten myös kasvi joka kykenee kilpailemaan rikkakasvien kanssa tilasta ja ravinteista.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 10.06.17 - klo:07:58
Miten on onko jokin syy ettei luomusyysvehnä kelpaa leiväksi vai johtuuko vain siitä, että valkuainen ei ole tarpeeksi korkealla ja sako liian alhaalla? Entä lajike, urho ainakin korren puolesta voisi olla pituutta siirrää kilpailemaan rikkojen kanssa miten muut? Ceylon ainakin todella lyhyttä joten voi rikkojen kanssa tulla ongelmia ja valkuainenkin matala. Entä Skagen ainakin joissakin tiedoissa olisi pitempi kortisempi ja iso jyväinen ja korkeampi valkuainen? Magnifikissä on kortta, mutta sako matala ja valkuainenkaan ei kovin korkea. Entä muut?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: T.Rollaattori - 10.06.17 - klo:08:37
Miten on onko jokin syys ettei luomusyysvehnä kelpaa leiväksi vai johtuuko vain siitä, että valkuainen ei ole tarpeeksi korkealla ja sako liian alhaalla? Entä lajike, urho ainakin korren puolesta voisi olla pituutta siirrää kilpailemaan rikkojen kanssa miten muut? Ceylon ainakin todella lyhyttä joten voi rikkojen kanssa tulla ongelmia ja valkuainenkin matala. Entä Skagen ainakin joissakin tiedoissa olisi pitempi kortisempi ja iso jyväinen ja korkeampi valkuainen? Magnifikissä on kortta, mutta sako matala ja valkuainenkaan ei kovin korkea. Entä muut?

Valkuaisestahan se jää kiinni. Skagenia varmaan kannatta koittaa, jos syysvehnää aikoo.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 10.06.17 - klo:10:39
Miten on onko jokin syys ettei luomusyysvehnä kelpaa leiväksi vai johtuuko vain siitä, että valkuainen ei ole tarpeeksi korkealla ja sako liian alhaalla? Entä lajike, urho ainakin korren puolesta voisi olla pituutta siirrää kilpailemaan rikkojen kanssa miten muut? Ceylon ainakin todella lyhyttä joten voi rikkojen kanssa tulla ongelmia ja valkuainenkin matala. Entä Skagen ainakin joissakin tiedoissa olisi pitempi kortisempi ja iso jyväinen ja korkeampi valkuainen? Magnifikissä on kortta, mutta sako matala ja valkuainenkaan ei kovin korkea. Entä muut?

Valkuaisestahan se jää kiinni. Skagenia varmaan kannatta koittaa, jos syysvehnää aikoo.

Tukipolitiikka ottaa tässä vastaan ja estää käytännössä järkevän lannoituksen ja kasvin vuorotuksen. Eli jos haet lannoituskasville mahdolisimman suurta tukipottia, niin se on oltava lokakuulle asti pellossa. Syys viljalle taas aluskasvin kylvö pitäisi tehdä erilisenä toimen piteenä keväällä.

Ainoa konsti olisi varmaan 3 vuotinen VLN(viralisesti sr-nurmi) lopettaa 3 vuoden kesällä ja siihen kylvää syysvehnä. Tuossakin tuosta sr-nurmesta yhtenä vuotena on ainakin kirjanpidon mukaan korjattava sato.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Luteikko - 10.06.17 - klo:13:25
Miten on onko jokin syys ettei luomusyysvehnä kelpaa leiväksi vai johtuuko vain siitä, että valkuainen ei ole tarpeeksi korkealla ja sako liian alhaalla? Entä lajike, urho ainakin korren puolesta voisi olla pituutta siirrää kilpailemaan rikkojen kanssa miten muut? Ceylon ainakin todella lyhyttä joten voi rikkojen kanssa tulla ongelmia ja valkuainenkin matala. Entä Skagen ainakin joissakin tiedoissa olisi pitempi kortisempi ja iso jyväinen ja korkeampi valkuainen? Magnifikissä on kortta, mutta sako matala ja valkuainenkaan ei kovin korkea. Entä muut?

Valkuaisestahan se jää kiinni. Skagenia varmaan kannatta koittaa, jos syysvehnää aikoo.

Tukipolitiikka ottaa tässä vastaan ja estää käytännössä järkevän lannoituksen ja kasvin vuorotuksen. Eli jos haet lannoituskasville mahdolisimman suurta tukipottia, niin se on oltava lokakuulle asti pellossa. Syys viljalle taas aluskasvin kylvö pitäisi tehdä erilisenä toimen piteenä keväällä.

Ainoa konsti olisi varmaan 3 vuotinen VLN(viralisesti sr-nurmi) lopettaa 3 vuoden kesällä ja siihen kylvää syysvehnä. Tuossakin tuosta sr-nurmesta yhtenä vuotena on ainakin kirjanpidon mukaan korjattava sato.

Miksi sr nurmesta pitää korjata sato? Sr nurmi ei ole myyntikasvi jos sitä meinasit. Paistsi jos on sopimus vastaanottavan tilan kanssa mutta ei kai sitä silti pakko korjata ole. Pitää vaan tuottaa myynti kasvia
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 10.06.17 - klo:14:34
Kyllä ymmärtääkseni laadukkaat vaakatasoleikkurit nostavat pyöränjäljen yleensä hyvin. Tehontarpeesta mainittiin, että "kaikki mitä löytyy". Tarkoitti sitä, että sopivassa kasvustossa 250 hv traktori ajoi yli 20 km/h suht kevyesti ja toisaalta kovassa apilassa sama kone eteni alle 10 km/h kun jo puutui. 6 m vaakatasoleikkuri. Olisi varmaan hyvä peli, mutta miellän omille niitoille turhan kalliiksi. Niittomäärä vuodessa n. 150-200 ha yhteenlaskettuna kaikki ajokerrat.

Minun niittokoneeni on 3 m. Suht riittävä. Joskus pohtinut etukonetta lisäksi. Jos ensin ne etunostolaitteet... Koin 4 m koneen turhan hankalaksi käsitellä.

Lieriökoneella niitin kerran, ja se on kyllä liian karhottava. Siitä odelman läpitulo kesti liian kauan ja karho näkyi kasvustossa seuraavanakin vuonna. Lautaskoneetkin karhottavat hieman, koska lautasten pyörimissuunta on tehty sellaiseksi. Lisäksi päädyissä on karhottavat lautaset, jotta saumakohtien ajo olisi helpompaa. Sormikone ei karhottaisi... no tavan lautaskone toimii minusta ihan hyvin.

Miten mielsit 4m koneen hankalaksi käsitellä?

Niittelen pienellä traktorilla. Valmet 6300. 4m kone on turhan raskas kannatella sivulla. Siksi valitsin 3 m koneen. Lisäksi on aika paljon pieniä lohkoja, joissa joutuu vekslaamaan paljon. Isoilla lohkoilla 4 m olisi varmasti paljon tehokkaampi. En kuitenkaan 4 m kokisi varsinaisesti huonommaksi, vaan omilla aloilla 3 m toimii ketterämmin. Ja tuntuu ajoittain jopa turhan suurelta. Tälläkin niitän sen 30 + ha päivässä jos tarpeen. No ihan pikkulohkoja vähemmän.

Muistanko jostain lukeneeni, että olit rakennellut jotkin omat kannatin pyörät tuohon? Olisiko kuvaa mahdollisuutta saada? Oliko se näin, että et käyttänyt murskainta enää edes nurmen lopetuksesssa? Millaista ajovauhtia pystyy pitämään, että kolmen metrin koneella saa yli 30 ha päivässä nurin? Tietysti riippuu päivän pituudesta, lohkojen koosta jne. Tehokkaan ja toimivan systeemin minä tohon tarviin ei mulla ole päivätolkulla aikaa niitellä kesällä. 30ha päiväsaavutuksella jos nurmet tulisi niittää 3 kertaa kesässä keskimäärin niin mulla menisi viikko ajeluun. Jotain nopeempaa täytyisi keksiä. Taitaa vain koneiden hinta alkaa nousta reilummin mikäli leveämpää konetta hankkii.

Heittäkääs nyt vinkkejä jos noita teräpalkkeja lähtee potkimaan, että mitä koneesta kannattaa katsoa? Entä kannattaako edes katsella käytettyjä vai suosiolla vain uusia?

Joo. Rakensin omaan Pronar- koneeseeni kannatinpyörät taakse. En ole käyttänyt murskainta enää mihinkään sen jälkeen, kun hommasin 3 m niittokoneen. Pronar tuli osettua uutena, ja pääperusteena merkkiin oli edullinen hinta. Elhoa kyllä haikailin, olisin kotimaisen mieluusti ostanut, mutta hinta... Olisin ollut valmis maksamaan jopa 1500 € enemmän kotimaisesta, mutta eroksi jäi ainakin tuolloin yli 3000 €. Ehkä seuraavaksi sitten. Sama Comerin teräpalkki on molemmissa.

Minun edellinen koneeni oli Ziegler. Myöskin 3 m. Siitä hajosi hitsatun teräpalkin sisältä laakeri, enkä sitä lähtenyt korjaamaan. Ihan hyvä kone se oli, mutta uusi teräpalkki olisi maksanut yli puolet uuden Pronarin hinnasta, niin päädyin siihen.

Pari päivää sitten niitin 23 ha lohkon kokonaan. Aikaa meni yhteensä 7 h, mutta siihen sisältyy 1/2 h kahvitauko, muutaman maan rakenteen analysointikuopan kaivaminen ja n 7 ha tosi kuoppaista jankkuroitua aluetta. Jankkuroin viime vuonna omatekemällä jankkurilla osan alasta, mutta jankkuri toimi huonosti ja teki aika paljon kokkareita maan pinnalle. Siispä niittovauhtikin piti pudottaa tuonne 10 km/h tienoille. Eilen niitin 18 ha jotka olivat 4 lohkossa ja aika monen muotoisia. Aikaa meni 7 h. Eikä siinä tarvinnut kovin kiirehtiä.

Kyllä luomuleipävehnällä on kysyntää. Lisäksi, jos menee rehuksi, niin on silläkin kysyntää. Ja aika hyvä hintakin. En ole ihan viimeisimpiä kuullut, mutta lienee 300 paikkeilla kuitenkin. Leipävehnän tuottaminen vaatii toki typpeä. Oliko sinulla lietelantaa käytettävissä. Jos, niin onnistuu kyllä. Tietysti kannattaa katsoa, mistä tuotteista saa milloinkin parhaan hinnan, ja viljelee sitä.

Laitoin yv myös.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 13.06.17 - klo:07:17
Kyllä ymmärtääkseni laadukkaat vaakatasoleikkurit nostavat pyöränjäljen yleensä hyvin. Tehontarpeesta mainittiin, että "kaikki mitä löytyy". Tarkoitti sitä, että sopivassa kasvustossa 250 hv traktori ajoi yli 20 km/h suht kevyesti ja toisaalta kovassa apilassa sama kone eteni alle 10 km/h kun jo puutui. 6 m vaakatasoleikkuri. Olisi varmaan hyvä peli, mutta miellän omille niitoille turhan kalliiksi. Niittomäärä vuodessa n. 150-200 ha yhteenlaskettuna kaikki ajokerrat.

Minun niittokoneeni on 3 m. Suht riittävä. Joskus pohtinut etukonetta lisäksi. Jos ensin ne etunostolaitteet... Koin 4 m koneen turhan hankalaksi käsitellä.

Lieriökoneella niitin kerran, ja se on kyllä liian karhottava. Siitä odelman läpitulo kesti liian kauan ja karho näkyi kasvustossa seuraavanakin vuonna. Lautaskoneetkin karhottavat hieman, koska lautasten pyörimissuunta on tehty sellaiseksi. Lisäksi päädyissä on karhottavat lautaset, jotta saumakohtien ajo olisi helpompaa. Sormikone ei karhottaisi... no tavan lautaskone toimii minusta ihan hyvin.

Miten mielsit 4m koneen hankalaksi käsitellä?

Niittelen pienellä traktorilla. Valmet 6300. 4m kone on turhan raskas kannatella sivulla. Siksi valitsin 3 m koneen. Lisäksi on aika paljon pieniä lohkoja, joissa joutuu vekslaamaan paljon. Isoilla lohkoilla 4 m olisi varmasti paljon tehokkaampi. En kuitenkaan 4 m kokisi varsinaisesti huonommaksi, vaan omilla aloilla 3 m toimii ketterämmin. Ja tuntuu ajoittain jopa turhan suurelta. Tälläkin niitän sen 30 + ha päivässä jos tarpeen. No ihan pikkulohkoja vähemmän.

Muistanko jostain lukeneeni, että olit rakennellut jotkin omat kannatin pyörät tuohon? Olisiko kuvaa mahdollisuutta saada? Oliko se näin, että et käyttänyt murskainta enää edes nurmen lopetuksesssa? Millaista ajovauhtia pystyy pitämään, että kolmen metrin koneella saa yli 30 ha päivässä nurin? Tietysti riippuu päivän pituudesta, lohkojen koosta jne. Tehokkaan ja toimivan systeemin minä tohon tarviin ei mulla ole päivätolkulla aikaa niitellä kesällä. 30ha päiväsaavutuksella jos nurmet tulisi niittää 3 kertaa kesässä keskimäärin niin mulla menisi viikko ajeluun. Jotain nopeempaa täytyisi keksiä. Taitaa vain koneiden hinta alkaa nousta reilummin mikäli leveämpää konetta hankkii.

Heittäkääs nyt vinkkejä jos noita teräpalkkeja lähtee potkimaan, että mitä koneesta kannattaa katsoa? Entä kannattaako edes katsella käytettyjä vai suosiolla vain uusia?

Joo. Rakensin omaan Pronar- koneeseeni kannatinpyörät taakse. En ole käyttänyt murskainta enää mihinkään sen jälkeen, kun hommasin 3 m niittokoneen. Pronar tuli osettua uutena, ja pääperusteena merkkiin oli edullinen hinta. Elhoa kyllä haikailin, olisin kotimaisen mieluusti ostanut, mutta hinta... Olisin ollut valmis maksamaan jopa 1500 € enemmän kotimaisesta, mutta eroksi jäi ainakin tuolloin yli 3000 €. Ehkä seuraavaksi sitten. Sama Comerin teräpalkki on molemmissa.

Minun edellinen koneeni oli Ziegler. Myöskin 3 m. Siitä hajosi hitsatun teräpalkin sisältä laakeri, enkä sitä lähtenyt korjaamaan. Ihan hyvä kone se oli, mutta uusi teräpalkki olisi maksanut yli puolet uuden Pronarin hinnasta, niin päädyin siihen.

Pari päivää sitten niitin 23 ha lohkon kokonaan. Aikaa meni yhteensä 7 h, mutta siihen sisältyy 1/2 h kahvitauko, muutaman maan rakenteen analysointikuopan kaivaminen ja n 7 ha tosi kuoppaista jankkuroitua aluetta. Jankkuroin viime vuonna omatekemällä jankkurilla osan alasta, mutta jankkuri toimi huonosti ja teki aika paljon kokkareita maan pinnalle. Siispä niittovauhtikin piti pudottaa tuonne 10 km/h tienoille. Eilen niitin 18 ha jotka olivat 4 lohkossa ja aika monen muotoisia. Aikaa meni 7 h. Eikä siinä tarvinnut kovin kiirehtiä.

Kyllä luomuleipävehnällä on kysyntää. Lisäksi, jos menee rehuksi, niin on silläkin kysyntää. Ja aika hyvä hintakin. En ole ihan viimeisimpiä kuullut, mutta lienee 300 paikkeilla kuitenkin. Leipävehnän tuottaminen vaatii toki typpeä. Oliko sinulla lietelantaa käytettävissä. Jos, niin onnistuu kyllä. Tietysti kannattaa katsoa, mistä tuotteista saa milloinkin parhaan hinnan, ja viljelee sitä.

Laitoin yv myös.

Jep yv tarkistettu kiitos siitä.

Juu lähinnä meinasin sitä kun nurmen jälkeen olisi hyvä saada jotain peltoon niin syysvehnä olisi oiva vaihtoehto rukiin lisäksi näistä voisi sitten valita tilanteen mukaan. Syysvehnän valkuainen vain arveluttaa tietysti myös se, että kuinka paljon rikkaa pellossa on aina tähän aikaan vuodesta (alkukesästä). Tietysti jos lietettä levittäisi keväällä niin voisi onnistua.

Mitä tuohon niittokoneeseen tulee niin kyllä se niin on, että tuohon n.3m pääsee kohtuu kustannuksilla, mutta siitä sitten leveämmät hinta nousee reippaasti. Käytettyjä leveämpi on muutamia ollut, mutta uskaltaako noita sitten edes harkita. Jotenkin tuntuu vähän siltä että nuo on juuri sellaisia laitteita joita ei käytettynä kannata ostaa. Mitä merkistystä tuolla teräpalkin merkilllä on? Onko näissä montakin valmistajaa? Mistä tunnistaa eri valmistajien teräpalkit?

Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 13.06.17 - klo:08:05
Syysvehnä näkyy olevan ruista vaikeampi hallita rikkaruohojen osalta, jos lajike ei ole valittu oikein. Vanhemmat syysvehnälajikkeet, Aura, osin Urho, myös Arktika (jossa on tätä vanhaa verta), ne ovat pitkiä ja peittäviä. Lyhyet keskieurooppalaiset kääpiölajikkeet eivät pidä saunakukkaa tai heiniä alhaalla, ongelmia on tavanomaisessakin viljelyssä. Miettisin todellakin kaksi kertaa ennen kuin laittaisin jotakin Tarsoa heinäkesannon perään.

Ruis on syysviljana kertaluokkaa parempi pellon puhdistaja. Varmaan markkinoitavaksi hankalampi, hyvänä ruisvuonna.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 14.06.17 - klo:07:11
Syysvehnä näkyy olevan ruista vaikeampi hallita rikkaruohojen osalta, jos lajike ei ole valittu oikein. Vanhemmat syysvehnälajikkeet, Aura, osin Urho, myös Arktika (jossa on tätä vanhaa verta), ne ovat pitkiä ja peittäviä. Lyhyet keskieurooppalaiset kääpiölajikkeet eivät pidä saunakukkaa tai heiniä alhaalla, ongelmia on tavanomaisessakin viljelyssä. Miettisin todellakin kaksi kertaa ennen kuin laittaisin jotakin Tarsoa heinäkesannon perään.

Ruis on syysviljana kertaluokkaa parempi pellon puhdistaja. Varmaan markkinoitavaksi hankalampi, hyvänä ruisvuonna.

-SS-

Juuri tätä meinasin. Urho kyllä kasvoi reilusti yli metrin mittaiseksi, jos korrensääde unohtui ja voimaa oli. Sato vain jumahti aina siihen 5 tonniin ehkä hieman päälle. Mutta onko noista nyky lajikkeista ainuttakaan potenttiaalista vaihtoehtoa?  Jos tuon syysvehnän saa vain taiottua leipäkelpoiseksi niin lannalla tuolta pitäisi sitä satoakin tulla.

Ruista karsastan hieman tuon nykyisen hinnan vuoksi tavaraa kun ilmeisesti on enemmän tarjolla. Samoin kun rukiin viljelystä ei itsellä ole kokemusta. Lisäksi olen ymmärtänyt, että ruis ei siedä yhtään seisovaa vettä jollakin ne tyhjät kohdat tulisi keväällä täyttää muuten ne on täynnä rikkaa. Syysvehnä on helppo paikkoa senku tempasee aikasta kevätvehnää tyhjiin kohtiin. Mahtaako rukiille voida edes ajaa lantaa keväällä vai tarvitseeko se sitä? Entäs lajike, Reetasta olen kuullut puhuttavan?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 15.06.17 - klo:09:01
Arktikaa ollut parina kautena kylvössä ja nurmen jälkeen kylvettynä. Ongelmana oli eka vuonna, et timotein kanssa kilpaili kovasti ja pisimmät timoteit 1.5m. Olisi pitänyt ajaa rikat esmes Broadwayllä tahi glyfottaa nurmen lopetus, mutta meni opiskelun piikkiin kokeilut. Viime talvesta selvisi vain peitattu siemen, tosin meni kylvö myöhäiseen ja lähdöt oli aika hentoisia, kuitenkin ajoin lumihomeaineet kaikille kylvöille. Meinaan vaihtaa Reetta rukiiseen tälle kaudelle nurmiin kylvettäville syysviljoille, jospa se pitäisi paremmin nurmen jälkikasvun kurissa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 15.06.17 - klo:09:13
Reetta on aivan päällikkö ruis, mutta vaatii korrenvahvistusosaamista, eikä sakoluvunkesto ole ihan parhaimmasta päästä. Reetta on ollut ruislajike, joka viimeistään sekoittaa luomuruismarkkinat. Tämä kertoo lajikkeen talvenkestävyydestä.

Tavanomaisessa viljelyssä kunnon kasvinsuojelumahdollisuudella hybridi on syksyllä huolettomampi.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 26.06.17 - klo:22:05
Reetta on aivan päällikkö ruis, mutta vaatii korrenvahvistusosaamista, eikä sakoluvunkesto ole ihan parhaimmasta päästä. Reetta on ollut ruislajike, joka viimeistään sekoittaa luomuruismarkkinat. Tämä kertoo lajikkeen talvenkestävyydestä.

Tavanomaisessa viljelyssä kunnon kasvinsuojelumahdollisuudella hybridi on syksyllä huolettomampi.

-SS-

Kuin huolettomampi hybridi vs. tavanomainen? Talvehtimisella iso painoarvo lajikevalinnassa, kun lunta tulee yleensä riittävästi ja sulaan maahan sekä talvea on oikeasti eikä mitn muutaman päivän lumiloskaa.

Mitens viljojen rikkaharaus vaikuttaa kasvustoon,pensomiseen, kasvun kiihtymiseen ym.?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 26.06.17 - klo:22:09
Miten on onko jokin syys ettei luomusyysvehnä kelpaa leiväksi vai johtuuko vain siitä, että valkuainen ei ole tarpeeksi korkealla ja sako liian alhaalla? Entä lajike, urho ainakin korren puolesta voisi olla pituutta siirrää kilpailemaan rikkojen kanssa miten muut? Ceylon ainakin todella lyhyttä joten voi rikkojen kanssa tulla ongelmia ja valkuainenkin matala. Entä Skagen ainakin joissakin tiedoissa olisi pitempi kortisempi ja iso jyväinen ja korkeampi valkuainen? Magnifikissä on kortta, mutta sako matala ja valkuainenkaan ei kovin korkea. Entä muut?

Valkuaisestahan se jää kiinni. Skagenia varmaan kannatta koittaa, jos syysvehnää aikoo.

Tukipolitiikka ottaa tässä vastaan ja estää käytännössä järkevän lannoituksen ja kasvin vuorotuksen. Eli jos haet lannoituskasville mahdolisimman suurta tukipottia, niin se on oltava lokakuulle asti pellossa. Syys viljalle taas aluskasvin kylvö pitäisi tehdä erilisenä toimen piteenä keväällä.

Ainoa konsti olisi varmaan 3 vuotinen VLN(viralisesti sr-nurmi) lopettaa 3 vuoden kesällä ja siihen kylvää syysvehnä. Tuossakin tuosta sr-nurmesta yhtenä vuotena on ainakin kirjanpidon mukaan korjattava sato.

Miksi sr nurmesta pitää korjata sato? Sr nurmi ei ole myyntikasvi jos sitä meinasit. Paistsi jos on sopimus vastaanottavan tilan kanssa mutta ei kai sitä silti pakko korjata ole. Pitää vaan tuottaa myynti kasvia

Luomun säänöissä on korjuuvelvoite muistaakseni kerran 3 vuoteen.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 26.06.17 - klo:23:38
Miten on onko jokin syys ettei luomusyysvehnä kelpaa leiväksi vai johtuuko vain siitä, että valkuainen ei ole tarpeeksi korkealla ja sako liian alhaalla? Entä lajike, urho ainakin korren puolesta voisi olla pituutta siirrää kilpailemaan rikkojen kanssa miten muut? Ceylon ainakin todella lyhyttä joten voi rikkojen kanssa tulla ongelmia ja valkuainenkin matala. Entä Skagen ainakin joissakin tiedoissa olisi pitempi kortisempi ja iso jyväinen ja korkeampi valkuainen? Magnifikissä on kortta, mutta sako matala ja valkuainenkaan ei kovin korkea. Entä muut?

Valkuaisestahan se jää kiinni. Skagenia varmaan kannatta koittaa, jos syysvehnää aikoo.

Tukipolitiikka ottaa tässä vastaan ja estää käytännössä järkevän lannoituksen ja kasvin vuorotuksen. Eli jos haet lannoituskasville mahdolisimman suurta tukipottia, niin se on oltava lokakuulle asti pellossa. Syys viljalle taas aluskasvin kylvö pitäisi tehdä erilisenä toimen piteenä keväällä.

Ainoa konsti olisi varmaan 3 vuotinen VLN(viralisesti sr-nurmi) lopettaa 3 vuoden kesällä ja siihen kylvää syysvehnä. Tuossakin tuosta sr-nurmesta yhtenä vuotena on ainakin kirjanpidon mukaan korjattava sato.

Miksi sr nurmesta pitää korjata sato? Sr nurmi ei ole myyntikasvi jos sitä meinasit. Paistsi jos on sopimus vastaanottavan tilan kanssa mutta ei kai sitä silti pakko korjata ole. Pitää vaan tuottaa myynti kasvia

Luomun säänöissä on korjuuvelvoite muistaakseni kerran 3 vuoteen.

Korjuuvelvoitetta ei mielestäni enää ole. Sen sijaan viherlannoitukseen käyttäminen on rajoitettu. Tuotanto-ohjeen mukaan (sivu 36)näin:

"Viljelykiertoon sisältyvän viherlannoituksen sadon
käyttäminen lohkon lannoitukseen hyväksytään
enintään kolmena vuonna peräkkäisenä vuotena."

Aikaisemmin luonnonhoitopelloilla oli erityinen korjuuvelvoite, koska se tulkittiin Evirassa: Sadonkorjuu = viljelykierto. Viime kauden vaihteessa luotiin uusi muoto : "Kierron ulkopuoliset nurmet" (sivu 37):

"Kierron ulkopuolinen nurmi
Luomuyksikköön voi kuulua nurmikasveja kasvavia
peltolohkoja, joihin ei sovelleta 30 %:n
palkokasvivaatimusta. Tällaisia nurmia kutsutaan
kierron ulkopuolisiksi nurmiksi. Ne voivat olla esimerkiksi
luonnonhoitopeltoja tai suojavyöhykkeitä.
Kierron ulkopuolisten nurmet on määriteltävä ja
kuvattava luomusuunnitelmassa. Erityisesti on kuvattava,
miten peltolohkon kasvukuntoa
parannetaan tai ylläpidetään suunnitelmallisin hoitotoimenpitein.
Hoitotoimenpiteet voivat liittyä
esimerkiksi nurmen käyttötarkoitukseen erilaisten
tukisitoumusten (esimerkiksi suojavyöhyke) perusteella.
Tyypillisiä kuvattavia asioita ja
hoitotoimenpiteitä ovat sadon käyttö, puhdistusniitot
ja kasvuston uusiminen sekä toimenpiteiden
ajankohdat. Luomuyksikössä voi myös olla samanaikaisesti
sekä kiertoon kuuluvia että kierron
ulkopuolisia nurmia (esimerkiksi luonnonhoitopelto)."

Siis nurmista ei tarvitse korjata satoa, mutta neljäntenä vuonna on viherlannoitusvaikutusta hyödynnettävä jotenkin. Sen voi tehdä viljelemällä jotain korjattavaa satokasvia ja se voi siis olla myös nurmea.

Kemiallisesti viljelevien ei tarvitse korjata satoa ilmeisesti mistään. Meilläkin päin on viljelijöitä, jotka ovat kylväneet säilörehunurmen ja vain niittävät sen vuosittain. Ja ei siinä mitään. Paremman tuoton siitä saa, kun vuokraamalla vaikka minulle. Kun en ole valmis kovin kummoisia vuokria maksamaan.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: supersammakko - 27.06.17 - klo:10:54
Luomun säänöissä on korjuuvelvoite muistaakseni kerran 3 vuoteen.
Onneksi tukivihkosesta löytyy kasa kikkakolmosia millä sen voi kiertää.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 27.06.17 - klo:11:17
Reetta on aivan päällikkö ruis, mutta vaatii korrenvahvistusosaamista, eikä sakoluvunkesto ole ihan parhaimmasta päästä. Reetta on ollut ruislajike, joka viimeistään sekoittaa luomuruismarkkinat. Tämä kertoo lajikkeen talvenkestävyydestä.

Tavanomaisessa viljelyssä kunnon kasvinsuojelumahdollisuudella hybridi on syksyllä huolettomampi.

-SS-

Kuin huolettomampi hybridi vs. tavanomainen? Talvehtimisella iso painoarvo lajikevalinnassa, kun lunta tulee yleensä riittävästi ja sulaan maahan sekä talvea on oikeasti eikä mitn muutaman päivän lumiloskaa.

Mitens viljojen rikkaharaus vaikuttaa kasvustoon,pensomiseen, kasvun kiihtymiseen ym.?

Minusta uskomattoman ja yllättävän huoleton, kun viljellään samalla tavalla kuin tavanomaista. Eli ei liioitella kylvön aikaistamisessa ja laitetaan ohjeen mukaan siementä. Eipä se home pääse kiinni, kun niitä tupsuja on vain siellä täällä. Talvenkestävyys  - ja pakkaspaljaiden talvenkestävyys - on vähintään Reetan tasoa näillä SU - alkuisilla, SU Allawi, SU Performer jne.  Evololla oli jokin talvenkestävyysprobleema, mielestäni, siksipä lopetin ja siirryin Reettaan. Reetan sakoluvun herkkyys (vaikka ei itselläni vielä ollut ongelma, 4 vuotena) ja se pahnan sijoittelun hankaluus (kun ei saa enää polttaa) toi kyntäessä lerssin otsaan, niin päätin koittaa SU Allawia. Se oli ihan "luomuversiona" viljelty , kun meni syyskuulle pitkälle kylvökin, ja tuotti saman sadon kuin ihan hyvin pidetty ja ruiskuteltu Reetta ! Nyt SU Performer on ihan hyvässä kasvussa, kyllä siitä se normisato tulee, eikä ole saanut mitään troppeja.

Korrenpituus vanhanajan ohran luokkaa, että pahnaa tulee vähemmän.  Jos pahnaa tarvitsee jokapaikan täyteen niin Reetta kyllä on aika pomminvarma lajike.

Miksipä Ruotsissa ja Norjassa ennen kuin Suomeen edes hybridit tulivat, 90% rukiista oli hybridiä, ja keskisadot tuplaantunet ?

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Mopomies - 27.06.17 - klo:17:24
Jännä tuo luomu. Kun kaikki konstit tavanomaisessa viljelyssä on koitettu satotason ja laadun nostamiseksi huonoin tuloksin, ratkaisu on luomuun siirtyminen.

Aika lyhytnäköistä perseilyä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: meidän Isä - 27.06.17 - klo:17:49
Jännä tuo luomu. Kun kaikki konstit tavanomaisessa viljelyssä on koitettu satotason ja laadun nostamiseksi huonoin tuloksin, ratkaisu on luomuun siirtyminen.

Aika lyhytnäköistä perseilyä.

No tavallaan se kasvinsuojeluainejäämättömyys on hieno asia. Pahennusta toki herättää se että mitään uutta ei luomuun ole tullut sitten sen jälkeen kun siitä pakosta siirryttiin pois. Nyt on poliittisesti korrektia luomuilla...

Jäämät sinällään yksi tyhjän kanssa, jos sattuu pesemään hiukset shampoolla niin enemmän siinä kemikaalia elimistöön tulee. Kunnon hippi ei tietenkään moista käytä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: supersammakko - 27.06.17 - klo:19:18
Jännä tuo luomu. Kun kaikki konstit tavanomaisessa viljelyssä on koitettu satotason ja laadun nostamiseksi huonoin tuloksin, ratkaisu on luomuun siirtyminen.

Aika lyhytnäköistä perseilyä.

No tavallaan se kasvinsuojeluainejäämättömyys on hieno asia. Pahennusta toki herättää se että mitään uutta ei luomuun ole tullut sitten sen jälkeen kun siitä pakosta siirryttiin pois. Nyt on poliittisesti korrektia luomuilla...

Jäämät sinällään yksi tyhjän kanssa, jos sattuu pesemään hiukset shampoolla niin enemmän siinä kemikaalia elimistöön tulee. Kunnon hippi ei tietenkään moista käytä.
Olet markkinoista pihalla kuin lumiukko, porukka ostaa aluminiinitonta deodoranttiakin. Kurkkaa oma axe purkin sisältö.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 27.06.17 - klo:19:57
Jännä tuo luomu. Kun kaikki konstit tavanomaisessa viljelyssä on koitettu satotason ja laadun nostamiseksi huonoin tuloksin, ratkaisu on luomuun siirtyminen.

Aika lyhytnäköistä perseilyä.

No tavallaan se kasvinsuojeluainejäämättömyys on hieno asia. Pahennusta toki herättää se että mitään uutta ei luomuun ole tullut sitten sen jälkeen kun siitä pakosta siirryttiin pois. Nyt on poliittisesti korrektia luomuilla...

Jäämät sinällään yksi tyhjän kanssa, jos sattuu pesemään hiukset shampoolla niin enemmän siinä kemikaalia elimistöön tulee. Kunnon hippi ei tietenkään moista käytä.
Olet markkinoista pihalla kuin lumiukko, porukka ostaa aluminiinitonta deodoranttiakin. Kurkkaa oma axe purkin sisältö.

En tiä sun alumiineista mut Axea parempaa ei ole.

En kyl ikinä kato mitä niissä purkeissa ja purnukoissa lukee kun en niitä edes itse osta.

Sellanen sivujuttu että viski, shampoo ja nivean perusvoide-->huono yhdistelmä. Ei siitä sen enempää...
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Mopomies - 27.06.17 - klo:20:16
Luomu on ongelmallinen kiertotalouden kannalta. Yhdyskuntajätettä ei voi käyttää uudestaan lannoitteena, kun se sisältää kaikkea muuta kuin luomua.

Sitten on kauheat kasat paskaa, jota ei voi käyttää mihinkään.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 28.06.17 - klo:07:28
Jännä tuo luomu. Kun kaikki konstit tavanomaisessa viljelyssä on koitettu satotason ja laadun nostamiseksi huonoin tuloksin, ratkaisu on luomuun siirtyminen.

Aika lyhytnäköistä perseilyä.

Viittaatko tässä johonkin tiettyyn henkilöön? Tulee vaan eräs pikkutilallinen mieleen...

Itse en ole kaikkia konsteja edes kokeillut. Olen aina yrittänyt mennä vain sellaisella perus toiminnalla. Eli rikat on tapettu ja apulantaa on laitettu paskan lisäksi. Tällä saadaan jokin 4-5 tn keskisato syntymään. Senkun sitten laittaa reilun 100e tonnihintaan maailmalle ja vähentää siitä kulut niin eipä paljon mitään jää. Jos taas alkaa panostamaan ja lyö kemikaalia lisää jne. Niin täytyy satoakin alkaa saamaan. Itse en ainakaan usko, että tilan keskisato pystyttäisiin nostamaan 6 tonniin tai yli. Aina jokin menee perseelleen jos ei muu niin sitten tulee trooppinen mysrky ja taputtelee homman. Sitten niitä kustannuksia ei kata mikään.

Luomussa kun tuo sadosta saatava hinta on korkeampi ja tiedän, että pelkäll paskallakin se vilja kasvaa ja kustannuksia ei tule kemikaaleista ja apupaskoista niin jos joku menee perseelleen niin pienempikin sato riittää kattamaan kustannukset.

Oikeasti homma ei tietysti ole näin yksinkertainen. Ja hommahan muuttuu heti kun tavanomaisesta viljasta aletaan maksamaan 200e tonni tai luomun hinta tippuu 200e tonni. Tällöin tietysti luomussa voi laitella peltoja nurmelle lepäilemään, mutta minun on edelleen ostettava elukoille rehut siis tavanomaiset. Eli kyllä minun olisi sieltä luomun puolelta muutakin tuloa saatava kuin pelkkä tuki muuten ei homma kannata. Paras tilannehan luomuilijalle olisi jos saisi jostakin paskaa rajattomasti ilmaiseksi.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 28.06.17 - klo:12:36
Jännä tuo luomu. Kun kaikki konstit tavanomaisessa viljelyssä on koitettu satotason ja laadun nostamiseksi huonoin tuloksin, ratkaisu on luomuun siirtyminen.

Aika lyhytnäköistä perseilyä.

Viittaatko tässä johonkin tiettyyn henkilöön? Tulee vaan eräs pikkutilallinen mieleen...

Itse en ole kaikkia konsteja edes kokeillut. Olen aina yrittänyt mennä vain sellaisella perus toiminnalla. Eli rikat on tapettu ja apulantaa on laitettu paskan lisäksi. Tällä saadaan jokin 4-5 tn keskisato syntymään. Senkun sitten laittaa reilun 100e tonnihintaan maailmalle ja vähentää siitä kulut niin eipä paljon mitään jää. Jos taas alkaa panostamaan ja lyö kemikaalia lisää jne. Niin täytyy satoakin alkaa saamaan. Itse en ainakaan usko, että tilan keskisato pystyttäisiin nostamaan 6 tonniin tai yli. Aina jokin menee perseelleen jos ei muu niin sitten tulee trooppinen mysrky ja taputtelee homman. Sitten niitä kustannuksia ei kata mikään.

Luomussa kun tuo sadosta saatava hinta on korkeampi ja tiedän, että pelkäll paskallakin se vilja kasvaa ja kustannuksia ei tule kemikaaleista ja apupaskoista niin jos joku menee perseelleen niin pienempikin sato riittää kattamaan kustannukset.

Oikeasti homma ei tietysti ole näin yksinkertainen. Ja hommahan muuttuu heti kun tavanomaisesta viljasta aletaan maksamaan 200e tonni tai luomun hinta tippuu 200e tonni. Tällöin tietysti luomussa voi laitella peltoja nurmelle lepäilemään, mutta minun on edelleen ostettava elukoille rehut siis tavanomaiset. Eli kyllä minun olisi sieltä luomun puolelta muutakin tuloa saatava kuin pelkkä tuki muuten ei homma kannata. Paras tilannehan luomuilijalle olisi jos saisi jostakin paskaa rajattomasti ilmaiseksi.

Mitäpä tuosta hyötyä olisi kun ei kuitenkaan sitä sinne peltoon voi mielinmäärin laittaa??
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 28.06.17 - klo:19:18


Mitäpä tuosta hyötyä olisi kun ei kuitenkaan sitä sinne peltoon voi mielinmäärin laittaa??

Koska lannan tuotosmäärän valvonta ei ole aukoton, eikä levitysmääriä tietääkseni testata ristiintarkistuksella hallinnon tietokantoihin, on tuo kommentti hiukan verrattavissa krokotiilin kyyneleisiin....

Eläinkeskittymien toiminnan edellytys on pystyä upottamaan päästöt lähipelloille. Hallinto ei tule tappamaan karjataloutta, se on viimeinen joka Suomessa säilyy.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Villevallaton - 28.06.17 - klo:19:56
Jännä tuo luomu. Kun kaikki konstit tavanomaisessa viljelyssä on koitettu satotason ja laadun nostamiseksi huonoin tuloksin, ratkaisu on luomuun siirtyminen.

Aika lyhytnäköistä perseilyä.

Viittaatko tässä johonkin tiettyyn henkilöön? Tulee vaan eräs pikkutilallinen mieleen...

Itse en ole kaikkia konsteja edes kokeillut. Olen aina yrittänyt mennä vain sellaisella perus toiminnalla. Eli rikat on tapettu ja apulantaa on laitettu paskan lisäksi. Tällä saadaan jokin 4-5 tn keskisato syntymään. Senkun sitten laittaa reilun 100e tonnihintaan maailmalle ja vähentää siitä kulut niin eipä paljon mitään jää. Jos taas alkaa panostamaan ja lyö kemikaalia lisää jne. Niin täytyy satoakin alkaa saamaan. Itse en ainakaan usko, että tilan keskisato pystyttäisiin nostamaan 6 tonniin tai yli. Aina jokin menee perseelleen jos ei muu niin sitten tulee trooppinen mysrky ja taputtelee homman. Sitten niitä kustannuksia ei kata mikään.

Luomussa kun tuo sadosta saatava hinta on korkeampi ja tiedän, että pelkäll paskallakin se vilja kasvaa ja kustannuksia ei tule kemikaaleista ja apupaskoista niin jos joku menee perseelleen niin pienempikin sato riittää kattamaan kustannukset.

Oikeasti homma ei tietysti ole näin yksinkertainen. Ja hommahan muuttuu heti kun tavanomaisesta viljasta aletaan maksamaan 200e tonni tai luomun hinta tippuu 200e tonni. Tällöin tietysti luomussa voi laitella peltoja nurmelle lepäilemään, mutta minun on edelleen ostettava elukoille rehut siis tavanomaiset. Eli kyllä minun olisi sieltä luomun puolelta muutakin tuloa saatava kuin pelkkä tuki muuten ei homma kannata. Paras tilannehan luomuilijalle olisi jos saisi jostakin paskaa rajattomasti ilmaiseksi.

Mitäpä tuosta hyötyä olisi kun ei kuitenkaan sitä sinne peltoon voi mielinmäärin laittaa??
Sää olet kyllä oikeasti ***** tyhmä.Pikku-kalle paskainen takki päällä:)
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 28.06.17 - klo:21:39
Jännä tuo luomu. Kun kaikki konstit tavanomaisessa viljelyssä on koitettu satotason ja laadun nostamiseksi huonoin tuloksin, ratkaisu on luomuun siirtyminen.

Aika lyhytnäköistä perseilyä.

Viittaatko tässä johonkin tiettyyn henkilöön? Tulee vaan eräs pikkutilallinen mieleen...

Itse en ole kaikkia konsteja edes kokeillut. Olen aina yrittänyt mennä vain sellaisella perus toiminnalla. Eli rikat on tapettu ja apulantaa on laitettu paskan lisäksi. Tällä saadaan jokin 4-5 tn keskisato syntymään. Senkun sitten laittaa reilun 100e tonnihintaan maailmalle ja vähentää siitä kulut niin eipä paljon mitään jää. Jos taas alkaa panostamaan ja lyö kemikaalia lisää jne. Niin täytyy satoakin alkaa saamaan. Itse en ainakaan usko, että tilan keskisato pystyttäisiin nostamaan 6 tonniin tai yli. Aina jokin menee perseelleen jos ei muu niin sitten tulee trooppinen mysrky ja taputtelee homman. Sitten niitä kustannuksia ei kata mikään.

Luomussa kun tuo sadosta saatava hinta on korkeampi ja tiedän, että pelkäll paskallakin se vilja kasvaa ja kustannuksia ei tule kemikaaleista ja apupaskoista niin jos joku menee perseelleen niin pienempikin sato riittää kattamaan kustannukset.

Oikeasti homma ei tietysti ole näin yksinkertainen. Ja hommahan muuttuu heti kun tavanomaisesta viljasta aletaan maksamaan 200e tonni tai luomun hinta tippuu 200e tonni. Tällöin tietysti luomussa voi laitella peltoja nurmelle lepäilemään, mutta minun on edelleen ostettava elukoille rehut siis tavanomaiset. Eli kyllä minun olisi sieltä luomun puolelta muutakin tuloa saatava kuin pelkkä tuki muuten ei homma kannata. Paras tilannehan luomuilijalle olisi jos saisi jostakin paskaa rajattomasti ilmaiseksi.

Mitäpä tuosta hyötyä olisi kun ei kuitenkaan sitä sinne peltoon voi mielinmäärin laittaa??
Sää olet kyllä oikeasti ***** tyhmä.Pikku-kalle paskainen takki päällä:)

Seinävehnäkuvia kiitos.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 28.06.17 - klo:22:12


Mitäpä tuosta hyötyä olisi kun ei kuitenkaan sitä sinne peltoon voi mielinmäärin laittaa??

Koska lannan tuotosmäärän valvonta ei ole aukoton, eikä levitysmääriä tietääkseni testata ristiintarkistuksella hallinnon tietokantoihin, on tuo kommentti hiukan verrattavissa krokotiilin kyyneleisiin....

Eläinkeskittymien toiminnan edellytys on pystyä upottamaan päästöt lähipelloille. Hallinto ei tule tappamaan karjataloutta, se on viimeinen joka Suomessa säilyy.

-SS-
No ei tietysti voi tolkuttomasti laittaa silloin siinä ei kasva mikään ainakaan jos lietettä menee yhteen paikkaan "liikaa". Mutta jos sinne se taulukoidenkin mukaan ilman mitään kikkailuja laittaa niin kasvaa kyllä ihan hyvin...
Tarkoitan kommentillani sitä, että jos sitä paskaa saa ilmaiseksi eikä tarvitse nähdä vaivaa sen paskan tuottamiseen eli paskaa ei tarvitse haistella joka päivä eikä tarvitse vääntäytyä sinne navettaa, sikalaan jne oli arki tai juhla. Ennen homma toimi kun eläinbisnes oli hyvää hommaa nyt hyvät bisnes on ainakin sikapuolelta kadonnut ja jäljelle ei tahdo jäädä kuin se paska ja työt.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 28.06.17 - klo:23:13


Mitäpä tuosta hyötyä olisi kun ei kuitenkaan sitä sinne peltoon voi mielinmäärin laittaa??

Koska lannan tuotosmäärän valvonta ei ole aukoton, eikä levitysmääriä tietääkseni testata ristiintarkistuksella hallinnon tietokantoihin, on tuo kommentti hiukan verrattavissa krokotiilin kyyneleisiin....

Eläinkeskittymien toiminnan edellytys on pystyä upottamaan päästöt lähipelloille. Hallinto ei tule tappamaan karjataloutta, se on viimeinen joka Suomessa säilyy.

-SS-

Aistin lievää potutusta?

Toisaalta, vihreä voima pystyy puuttumaan lähes kaikkeen. Tarkastaja Luttinen ottaa maanäytekairalla kokkareet labraan ja oho, ompas fosforit korkealla. Ja tarkastajalla voi olla ammonium-liuskalaitteisto nahkasalkussa, siinä on turha selitellä miksi lentokoneet laskeutuvat vahingossa tunkion vieruspelloille....
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Viljelijä - 29.06.17 - klo:11:23
Lannotus mikään ongelma luomussa. Typpi tulee taivaalta ja tarvittaesa fosvori  Honkajoelta.  Eikä  karjan lantaa tai lietettä ole mitään syytä tolkuttomasti levittää.  15-20 tonnia lietettä riittää vallan hyvin.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: 4630 - 29.06.17 - klo:11:48
15-20 tonnia lietettä riittää vallan hyvin.
Tolla saa kuin tuoksun aikaiseksi.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: SKN - 29.06.17 - klo:12:01
Lannotus mikään ongelma luomussa. Typpi tulee taivaalta ja tarvittaesa fosvori  Honkajoelta.  Eikä  karjan lantaa tai lietettä ole mitään syytä tolkuttomasti levittää.  15-20 tonnia lietettä riittää vallan hyvin.

Vai typpeä taivaalta? Kuulostaa samalta tuubalta kuin se että Jeesus tulee taivaalta....

Noi lietemäärät varmaan NÄYTTÄÄ siltä että riittää, se värisävy lietteettömässä luomussa on varmaan huomattavasti vaaleempi kuin lannalla lannotetussa. Siltikin se lannalla ra***** luomukasvusto on vaaleanvihreä..
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Viljelijä - 29.06.17 - klo:12:04
15-20 tonnia ha, 4,5 tonnia kauroja. 200-300 e tonni.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Viljelijä - 29.06.17 - klo:12:06
En kanna huolta muitten  kauran väristä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: meidän Isä - 29.06.17 - klo:19:56
Jännä tuo luomu. Kun kaikki konstit tavanomaisessa viljelyssä on koitettu satotason ja laadun nostamiseksi huonoin tuloksin, ratkaisu on luomuun siirtyminen.

Aika lyhytnäköistä perseilyä.

No tavallaan se kasvinsuojeluainejäämättömyys on hieno asia. Pahennusta toki herättää se että mitään uutta ei luomuun ole tullut sitten sen jälkeen kun siitä pakosta siirryttiin pois. Nyt on poliittisesti korrektia luomuilla...

Jäämät sinällään yksi tyhjän kanssa, jos sattuu pesemään hiukset shampoolla niin enemmän siinä kemikaalia elimistöön tulee. Kunnon hippi ei tietenkään moista käytä.
Olet markkinoista pihalla kuin lumiukko, porukka ostaa aluminiinitonta deodoranttiakin. Kurkkaa oma axe purkin sisältö.

Totta tuokin, kirjoittamaani toki tuo huomio ei liity millään tavalla..
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 01.07.17 - klo:09:05


Tuosta luomusta nyt vielä niin tiedä. Joka asiassa kun tuntuu olevan se ongelma ettei kukaan myönnä virheitä omassa tekemisessään eli luomuilijat hehkuttavat luomua näkemättä vikaa systeemissä ja kemikaaliviljelijät hehkuttavat omaansa näkemättä myöskään vikaa tekemisissään. Ainut varma on se mitä on itse tehnyt ja siitä tulevat vaikutukset yhdistettynä rahaan niin voi jotakin päätellä. Vielä ei esim. ole tullut oikein selvyyttä mitä luomupellolla tapahtuu jos sinne oikeasti lyödään lantaa. Vilja kasvaa ainakin, mutta niin taitavat kasvaa rikatkin. Samoin kuin ihan tarkkaa kuvaa ei ole jäänyt traktorityön lisääntymisestä.


No joo. Olen itsekin tainnut jossain määrin hehkuttaa tuota omaa valintaani. Olen kyllä yrittänyt ilmaista joitain huonojakin puolia. Itse näen ongelmaksi ravinteiden säilyttämisen talven yli. Luulen, että luomussa liukoisten ravinteiden pitäminen tallessa ei ole yhtään helpompaa, kuin kemiallisessakaan viljelyssä. Toisaalta varastoon jääneiden ravinteiden määrä on pienempi, joten voisi olettaa karkuun päässeiden ravinteiden määränkin olevan pienempi. Ainakin hehtaaria kohden. Tonnia kohden onkin jo vaikeampaa laskea.

Reilun lantamäärän suhteen minulla ei ole kokemusta. Voisin kuvitella, että jos typpirikasta lietettä annetaan toistasataa typpikiloa hehtaarille, voi siitä ongelmia seurata. Toisaalta viljelykierto kyllä vähentää varsinkin kestorikkoja. Siemenrikat ovat monesti typpiaddikteja joten niiden hallitsemiseen pitää kyllä siinä tapauksessa jonkin verran paneutua. Samoin, jos maat ovat kovin multaisia. Voisin kyllä olettaa, että runsaan typpimäärän kanssa rikkaäestä kannattaa harkita. Kuitenkin rikkoja pellossa kyllä aina jonkin verran on, joten niiden erottamiseen puitaessa ja kuivattaessa kannattaa varautua. Itselläni on kuivureissa pari rikkaseulaa ja ovat kyllä osoittautuneet tarpeellisiksi. Kuitenkin laadukasta tavaraa on saatu kauppaan.

Työmäärää suhteutettuna nykyiseen en osaa sanoa, kun en tiedä nykyisiä toimintatapojasi. Jos lähtökohdaksi otetaan kemiallinen viljely, jossa kynnetään, äestetään, kylvetään, ruiskutetaan ja puidaan, työmäärän pitäisi jonkin verran vähentyä. Syynä se, että nurmea, joka vain niitetään peltoon, on kierrossa 2 viidesosaa. Ainakin minun kierrossani. Jos lähtökohdaksi otetaan suorakylvö, kyllä työmäärä lisääntyy aika paljon. Kevytmuokkausversioon verrattuna työmäärä pysynee ennallaan, mutta töiden ajoitukset kyllä jonkin verran muuttuvat.

Itseäni luomussa kiehtoo eniten se, miten olen alkanut ymmärtää maan toimintaa. Tai ainakin luulen alkaneeni ymmärtää. Toisaalta myös kannattavuus on ainakin tällä hetkellä sen verran parempaa, että tällä tulee kaksi ihmistä hyvin toimeen, kun elää sopivan säästeliäästi.

Nyt ei pidä kenenkään ottaa henkilökohtaisesti. Varsinkin sinulta on tullut hyviä vinkkejä asioista joita tulee ottaa huomioon. Monilla valitsemansa tie tuntuu olevan kuin uskonta. Niin luomuilijoilla kuin vannoutuneina kemikaaliviljelijöillä.
Tietysti tämä tilannekkin on hieman poikkeuksellinen harvalla varmaan on sitä lantaa käytössä reippaasti. Eli suoriakaan vastauksia ei varmasti löydy. Tällöin minulla ei nyt ole niin suuri ongelma säilyykö ravinteet talven yli vai ei. Näin ei tietysti kai saisi sanoa. Ainoastaan sen nurmen tai mikä nyt latauskasvina onkaan niin sen ravinteiden kotiuttaminen voi olla hankalaa. Itse olen ajatellut, että yrittäisin ottaa syysviljan tai syysöljykasvin kiertoon tähän kohtaan.

Tämä on taas hyvä vinkki, että voisi olla tarpeellista hankkia rikkaäes heti alkuunsa. Nyt ainakin tuntuu, että siemenrikkoja on ihan tarpeeksi, varsinkin peippiä ja pillikettä. Saunakukat lisääntyy ainoastaan jos jättää pellon sängeksi talven yli ja samoin juolavehnä. Juola ei ainakaan ole viihtynyt lohkoilla joita kevytmuokataan syksyisin ja keväisin (lietteen levitys). Ohdake ja valvatti onkin sitten arvoitus. Aina on rikka-aineet tullut valittua sen mukaan, että näitä on. Ja ruiskutusta muutenkin tullut tehtyä myöhästetysti. Aikaisilla ajajilla on molemmat kasvaneet loppukesästä aina viljan päälle. Jotkuun ei vaan opi. Mietin tuon lietteen levityksenkin ajankohtaa. Ennen kylvöjä levitys on varmaa, mutta jos jättäisi levityksen kylvön jälkeen niin samalla tulisi sokkoäestys tehtyä. Tässä piilee vain sääriski.

Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 19.07.17 - klo:08:31
Miten on antakaa kommentteja. 2 vuotinen apila(puna) ruokonataseos suojaviljaan kylvettynä vai 1vuotinen valkomesikkä italianraiheinä seos myöskin suojaviljaan kylvettynä. Molempien lopetus kesällä ja kesannointi päälle? 2 vuotiseen varmaan pari kolme niittoa per vuosi ja yksivuotiseen yksi puhdistusniitto keväällä ja sitten lopetuksen yhteydessä murskaus? Molempiin jankkurointi sopivaan ajankohtaan.

Ensimmäinen vaihtoehto varmaan maan rakenteen kannalta parempi, mutta entäs rikkatorjunnan kannalta? Valkomesikässä kiinnostaisi se, että pitäisi pellon vain yhden vuoden pois tuotannosta. Samoin kuin, että jos selviäisi vähemmillä niitoilla. Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Pasi - 19.07.17 - klo:10:06
Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.

Jos ajattelit itsellesi moisia hankkia, niin olisiko kumpaakin tarjolla urakoituna tarpeeksi läheltä? Jos on ja oma pokkasi riittää niin tilaat kummankin niittämään noin puolet nähdäksesi millaista jälkeä tulee ja kuinka nykyisellä muokkauskalustollasi pärjäät sitten kun kasvinjätteet pitää saada piiloon. Tiedän kyllä että jälkeen vaikuttaa paljon myös ratin ja penkin välys yms. .
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 19.07.17 - klo:15:57
Miten on antakaa kommentteja. 2 vuotinen apila(puna) ruokonataseos suojaviljaan kylvettynä vai 1vuotinen valkomesikkä italianraiheinä seos myöskin suojaviljaan kylvettynä. Molempien lopetus kesällä ja kesannointi päälle? 2 vuotiseen varmaan pari kolme niittoa per vuosi ja yksivuotiseen yksi puhdistusniitto keväällä ja sitten lopetuksen yhteydessä murskaus? Molempiin jankkurointi sopivaan ajankohtaan.

Ensimmäinen vaihtoehto varmaan maan rakenteen kannalta parempi, mutta entäs rikkatorjunnan kannalta? Valkomesikässä kiinnostaisi se, että pitäisi pellon vain yhden vuoden pois tuotannosta. Samoin kuin, että jos selviäisi vähemmillä niitoilla. Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.
Jos meinaa jankkuroinnista oikeasti apua ongelmiin,niin vähintään 2 vuotinen nurmi, kun jankkuroinnin jälkeen olisi hyvä jättää nurmi kasvamaan ilman koneilla ajua seuraavaan kauteen ja toisena vuonna voi sitten tilanteen mukaan joko syyskylvölle tahi jatkaa nurmella loppuun kauden. Monellakohan menee tiivistymät syvempään,kun jankkuroidaan ja het perään tintataan ilman syvempi juurisia kasveja kylvö ym.toimenpiteitä.
1 vuotisista nurmista tahi mesikästä ei kokemusta,kun helpompi kylvää suoraan monivuotisilla nurmilla ,jos sattuu esmes olosuhteiden vuoksi kylvösuunnitelmat muuttumaan,niin voi suoraan jatkaa toisenkin vuoden nurmella.
Aluskasveja kylvän jatkossa viljoille enemmän, kun ainakin italialaisella aluskasvustolla oli iso vaikutus esmes syyskynnössä kauramaalla. Maa muokkautuu helpommin ja mururakenne vaikutti paremmalta kuin puhtaassa verrokissa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: bdr-529 - 19.07.17 - klo:17:23
Miten on antakaa kommentteja. 2 vuotinen apila(puna) ruokonataseos suojaviljaan kylvettynä vai 1vuotinen valkomesikkä italianraiheinä seos myöskin suojaviljaan kylvettynä. Molempien lopetus kesällä ja kesannointi päälle? 2 vuotiseen varmaan pari kolme niittoa per vuosi ja yksivuotiseen yksi puhdistusniitto keväällä ja sitten lopetuksen yhteydessä murskaus? Molempiin jankkurointi sopivaan ajankohtaan.

Ensimmäinen vaihtoehto varmaan maan rakenteen kannalta parempi, mutta entäs rikkatorjunnan kannalta? Valkomesikässä kiinnostaisi se, että pitäisi pellon vain yhden vuoden pois tuotannosta. Samoin kuin, että jos selviäisi vähemmillä niitoilla. Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.
Jos meinaa jankkuroinnista oikeasti apua ongelmiin,niin vähintään 2 vuotinen nurmi, kun jankkuroinnin jälkeen olisi hyvä jättää nurmi kasvamaan ilman koneilla ajua seuraavaan kauteen ja toisena vuonna voi sitten tilanteen mukaan joko syyskylvölle tahi jatkaa nurmella loppuun kauden. Monellakohan menee tiivistymät syvempään,kun jankkuroidaan ja het perään tintataan ilman syvempi juurisia kasveja kylvö ym.toimenpiteitä.
1 vuotisista nurmista tahi mesikästä ei kokemusta,kun helpompi kylvää suoraan monivuotisilla nurmilla ,jos sattuu esmes olosuhteiden vuoksi kylvösuunnitelmat muuttumaan,niin voi suoraan jatkaa toisenkin vuoden nurmella.
Aluskasveja kylvän jatkossa viljoille enemmän, kun ainakin italialaisella aluskasvustolla oli iso vaikutus esmes syyskynnössä kauramaalla. Maa muokkautuu helpommin ja mururakenne vaikutti paremmalta kuin puhtaassa verrokissa.

 Kuinka meinaat pärjätä rikkojen ja hukkiksen kaa?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Wessel - 19.07.17 - klo:19:44
Miten on antakaa kommentteja. 2 vuotinen apila(puna) ruokonataseos suojaviljaan kylvettynä vai 1vuotinen valkomesikkä italianraiheinä seos myöskin suojaviljaan kylvettynä. Molempien lopetus kesällä ja kesannointi päälle? 2 vuotiseen varmaan pari kolme niittoa per vuosi ja yksivuotiseen yksi puhdistusniitto keväällä ja sitten lopetuksen yhteydessä murskaus? Molempiin jankkurointi sopivaan ajankohtaan.

Ensimmäinen vaihtoehto varmaan maan rakenteen kannalta parempi, mutta entäs rikkatorjunnan kannalta? Valkomesikässä kiinnostaisi se, että pitäisi pellon vain yhden vuoden pois tuotannosta. Samoin kuin, että jos selviäisi vähemmillä niitoilla. Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.
Jos meinaa jankkuroinnista oikeasti apua ongelmiin,niin vähintään 2 vuotinen nurmi, kun jankkuroinnin jälkeen olisi hyvä jättää nurmi kasvamaan ilman koneilla ajua seuraavaan kauteen ja toisena vuonna voi sitten tilanteen mukaan joko syyskylvölle tahi jatkaa nurmella loppuun kauden. Monellakohan menee tiivistymät syvempään,kun jankkuroidaan ja het perään tintataan ilman syvempi juurisia kasveja kylvö ym.toimenpiteitä.
1 vuotisista nurmista tahi mesikästä ei kokemusta,kun helpompi kylvää suoraan monivuotisilla nurmilla ,jos sattuu esmes olosuhteiden vuoksi kylvösuunnitelmat muuttumaan,niin voi suoraan jatkaa toisenkin vuoden nurmella.
Aluskasveja kylvän jatkossa viljoille enemmän, kun ainakin italialaisella aluskasvustolla oli iso vaikutus esmes syyskynnössä kauramaalla. Maa muokkautuu helpommin ja mururakenne vaikutti paremmalta kuin puhtaassa verrokissa.

 Kuinka meinaat pärjätä rikkojen ja hukkiksen kaa?
Niin kemiallinen viljely kyseessä. Nurmi jaksot pärjää helposti luomuna, kun niittää/murskaa kasvustoja. Viljelyssä muitakin kuin nurmi- ja viljakasveja, niin rikkojen kanssa ei ihmeemmin ongelmia, kun pystyy käyttämään laajaa ainevalikoimaa. Hukkista ei ole ainakaan vielä. Italianrai tulee varmaan vaihtumaan nurmiseokseen, kun helpompi kylvää yhtälaatua alle vaikka viljalaatu vaihtuisikin.

Miten tukiehdot käsittää lannoituksen vilja+nurmi, jos syksyllä menee kääntöön, kun ohjelmat antaa korkeamman fosforitason, jos vailtsee vilja+nurmi kuin pelkkä vilja?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 20.07.17 - klo:08:44
Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.

Jos ajattelit itsellesi moisia hankkia, niin olisiko kumpaakin tarjolla urakoituna tarpeeksi läheltä? Jos on ja oma pokkasi riittää niin tilaat kummankin niittämään noin puolet nähdäksesi millaista jälkeä tulee ja kuinka nykyisellä muokkauskalustollasi pärjäät sitten kun kasvinjätteet pitää saada piiloon. Tiedän kyllä että jälkeen vaikuttaa paljon myös ratin ja penkin välys yms. .

En ole tarkemmin kysellyt. Tämä tietysti ihan varteenotettava vaihtoehto, jos urakoitsijoita löytyy. Pidemmänpäälle urakoinnista ei ole apua velotus on kuitenkin sitä luokkaa, että kesän 3 niitolla hommaa jo oman laitteen. Muokkauskalusto vaatii varmaan myöskin päivitystä. Aurat on varmaan pakkohankinta varmuuden vuoksi.

Jos meinaa jankkuroinnista oikeasti apua ongelmiin,niin vähintään 2 vuotinen nurmi, kun jankkuroinnin jälkeen olisi hyvä jättää nurmi kasvamaan ilman koneilla ajua seuraavaan kauteen ja toisena vuonna voi sitten tilanteen mukaan joko syyskylvölle tahi jatkaa nurmella loppuun kauden. Monellakohan menee tiivistymät syvempään,kun jankkuroidaan ja het perään tintataan ilman syvempi juurisia kasveja kylvö ym.toimenpiteitä.
1 vuotisista nurmista tahi mesikästä ei kokemusta,kun helpompi kylvää suoraan monivuotisilla nurmilla ,jos sattuu esmes olosuhteiden vuoksi kylvösuunnitelmat muuttumaan,niin voi suoraan jatkaa toisenkin vuoden nurmella.
Aluskasveja kylvän jatkossa viljoille enemmän, kun ainakin italialaisella aluskasvustolla oli iso vaikutus esmes syyskynnössä kauramaalla. Maa muokkautuu helpommin ja mururakenne vaikutti paremmalta kuin puhtaassa verrokissa.

Niin siis olen ymmärtänyt, että yksivuotisen mesikän jälkeen joka siis on kylvetty suojaviljaan jankkurointi tehtäisiin viljan puinnin jälkeen. Mesikkä kasvattaa kuulemma paalujuurta ekana syksynä. 2 vuotisissa nurmissa sitten suojaviljavuoden jälkeen se jankkurointi.
Olosuhteet voi tietysti muuttua keväisin, mutta aina nuo on saatu kylvettyä ja nyt kuitenkin neljännes olisi 1 vuotisissakin "nurmessa" aina huolissa niin eiköhän tuo kylvö aina onnistu. Tilillä homma vaan näkyy hieman eritavalla onko nurmea 40%(5v kierto) vai 25%(4v kierto) peltoalasta. Samalla murskaus/niitto kertoja tulee vähemmän jolloin koneen ei tarvitse olla niin tehokas=kallis. 4 vuotisessa kierrossa olisi minimi määrä nurmea täyttäen vielä kuitenkin ehdot. Rikkatorjunta ja muutkin ongelmat mesikän käytössä arveluttavat. Mitäs muita hyviä yksivuotisia voisi harkita?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Mopomies - 20.07.17 - klo:09:26
Miten on antakaa kommentteja. 2 vuotinen apila(puna) ruokonataseos suojaviljaan kylvettynä vai 1vuotinen valkomesikkä italianraiheinä seos myöskin suojaviljaan kylvettynä. Molempien lopetus kesällä ja kesannointi päälle? 2 vuotiseen varmaan pari kolme niittoa per vuosi ja yksivuotiseen yksi puhdistusniitto keväällä ja sitten lopetuksen yhteydessä murskaus? Molempiin jankkurointi sopivaan ajankohtaan.

Ensimmäinen vaihtoehto varmaan maan rakenteen kannalta parempi, mutta entäs rikkatorjunnan kannalta? Valkomesikässä kiinnostaisi se, että pitäisi pellon vain yhden vuoden pois tuotannosta. Samoin kuin, että jos selviäisi vähemmillä niitoilla. Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.
Jos meinaa jankkuroinnista oikeasti apua ongelmiin,niin vähintään 2 vuotinen nurmi, kun jankkuroinnin jälkeen olisi hyvä jättää nurmi kasvamaan ilman koneilla ajua seuraavaan kauteen ja toisena vuonna voi sitten tilanteen mukaan joko syyskylvölle tahi jatkaa nurmella loppuun kauden. Monellakohan menee tiivistymät syvempään,kun jankkuroidaan ja het perään tintataan ilman syvempi juurisia kasveja kylvö ym.toimenpiteitä.
1 vuotisista nurmista tahi mesikästä ei kokemusta,kun helpompi kylvää suoraan monivuotisilla nurmilla ,jos sattuu esmes olosuhteiden vuoksi kylvösuunnitelmat muuttumaan,niin voi suoraan jatkaa toisenkin vuoden nurmella.
Aluskasveja kylvän jatkossa viljoille enemmän, kun ainakin italialaisella aluskasvustolla oli iso vaikutus esmes syyskynnössä kauramaalla. Maa muokkautuu helpommin ja mururakenne vaikutti paremmalta kuin puhtaassa verrokissa.

Komeita keltakasvustoja dilleillä, jotka meni keväällä jankkuroimaan ennen kylvöjä. Jos konekauppiaat ovat neuvoneet noin hullun toimenpiteen, niin voi voi. Mutta jos oma-aloitteisesti tuon kevätjankkuroinnin on tehnyt, niin kova koulu tulee käytyä.

Maan rakenne on voinut pilaantua koko jankkurointisyvyydestä ja korjaaminen joudutaan tekemään pitemmän kaavan kautta. Syksyllä jankkurointi auttaa kyllä jankon rikkoutumiseen, eikä maa kärsi.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 18.02.18 - klo:10:08
Pohditaan taas.

Toisaalla ehdotettiin rikkojen torjuntaan seuraavanlaista konstia. Keväällä aloitetaan kesannointi ja kesäkuun lopussa kylvetään virnaa, raiheinää ja yksivuotista apilaa jonka annetaan kasvaa syksyyn asti ja myöhään syksyllä sitten muokkaus. Saadaanko kyseisellä toimenpiteellä riittävä teho ongelma rikkoihin eli juolaan, valvattiin ja ohdakkeeseen?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 18.02.18 - klo:11:05
Eikö luomukurssilla käydä rikkakasvintorjunnan vaihtoehdot läpi. Onko todennäköistä, ettei monen vuosikymmenen luomuneuvonta olisi löytänyt edullisinta ja tehokkainta menetelmävalikoimaa ?

Kuivan alkukesän aikana ei hinkkahinkasta huolimatta idä mikään. Sitten heinäkuulla se mataramatto sitten lähtee....heinäkuulla kylvetty virna on semmoista sirkkalehteä elokuussa vielä. Itse kylvin toukokuun alussa ja virna oli kunnon takkua vasta elo-syyskuussa.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Mopomies - 18.02.18 - klo:11:32
Avokesanto on tehokas kun vaan jaksaa oikeilla hetkillä kiusata rikkoja.

Mutta kuitenkin huono vaihtoehto. Ruiskuttaa kesällä vähän jotain luomutyppeä ja laittaa sekaan vähän (vitusti) glyfoa. Ei sitä kukaan huomaa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 18.02.18 - klo:13:44
Pohditaan taas.

Toisaalla ehdotettiin rikkojen torjuntaan seuraavanlaista konstia. Keväällä aloitetaan kesannointi ja kesäkuun lopussa kylvetään virnaa, raiheinää ja yksivuotista apilaa jonka annetaan kasvaa syksyyn asti ja myöhään syksyllä sitten muokkaus. Saadaanko kyseisellä toimenpiteellä riittävä teho ongelma rikkoihin eli juolaan, valvattiin ja ohdakkeeseen?

Ei juurikaan saada. Tai näin minulle on opetettu. Kevään pikakesanto tehoaa hyvin juolavehnään ja vaikkapa hukkakauraan. Toki valvattiin ja ohdakkeeseenkin jotain tehoa on. Kuitenkin juuri valvatin ja ohdakkeen kasvurytmi on ilmeisesti sellainen, että parhaiten tehoaa heinä-elokuun torjunnat. Niillä on ns kompensaatiopiste, jolloin ne ovat heikoimmillaan.

Valvatilla 5-6 lehteä ja ohdakkeella 6-7 lehteä. Juuret ovat edellisiltä vuosilta vahvat joten pienenä taittaminen heikentää vain vähän. Toisaalta ne lopettavat kuulemma tehokkaan kasvamisen jo elokuun lopulla, jonka jälkeen niiden torjunnalla ei juurikaan ole enää tehoa.

Juolavehnän kasvu on alkukesästä tehokkainta, joten se taantuu ja alkukesän kesanto tehoaa siihen kohtalaisen hyvin.

Kaikki nämä rikat ovat sellaisia, ettei niistä eroon pääse. Ei luomussa, eikä kemiallisessakaan. Kemiallisessa viljelyssä ne kyllä pysyvät jatkuvasti kurissa, koska niitä jatkuvasti torjutaan. Jos niihin tehoamattomia aineita käytetään, ne kasvavat muutaman vuoden kuluttua aivan kuten luomussakin. Tai jopa paremmin. Luomussa niitä torjutaan parhaiten kaksivuotisella nurmella, joka lopetetaan keskikesän kesannolla. Jos kesannointi onnistuu, kestää 3-4 vuotta, ennenkuin ne taas villiintyvät.

Itsekin olen kyllä pohtinut, että toimisiko tuollainen mainitsemasi systeemi. Omassa, pääosin 5 v kierrossa se ei toimisi, mutta ajattelin aloittaa typekkäillä multamailla kokeilun asiasta. Siis alkukesän kesanto, juhannuksen jälkeen persianapila-raiheinäseos, niitto tai pari ja seuraavana keväänä joko kyntö tai kultivointi + kyntö. Kevään kultivointi kynnön edellä, jos juolavehnä ei edellisen kesän kurituksella tokene. Sitten 2 viljavuotta. Ei enempää, koska silloin valvatti ja ohdake alkavat kasvaa liikaa. Kahden vuoden lisääntymisen jälkeen voisi olla mahdollista saada valvatti ja ohdake kuriin yksivuotisellakin latausnurmella. Eli kolmevuotisella viljelykierrolla. Jos se toimii, se voisi olla sinulle hyvä ratkaisu. Sinullahan oli sian lietettä käytettäväksi lannoitteena.

Sen olen todennut, että hukkakaura ei siedä lainkaan alkukesän kesannointia. Kahtena peräkkäisenä vuonna suoritettuna se katosi vaikeasta olemattomiin. Yhtenä vuonna kerättiin 11 säkkiä 10 hehtaarilta, kahden vuoden pikakesannon jälkeen on seuraavina vuosina löytynyt vain 1 kpl! Hukkakaura näyttäisi olevan helppo hävittää luomussa. Kemiallisessa en sitä onnistunut hävittämään huolellisista ruiskutuksista huolimatta.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ijasja2 - 18.02.18 - klo:14:11
Sen olen todennut, että hukkakaura ei siedä lainkaan alkukesän kesannointia. Kahtena peräkkäisenä vuonna suoritettuna se katosi vaikeasta olemattomiin. Yhtenä vuonna kerättiin 11 säkkiä 10 hehtaarilta, kahden vuoden pikakesannon jälkeen on seuraavina vuosina löytynyt vain 1 kpl! Hukkakaura näyttäisi olevan helppo hävittää luomussa. Kemiallisessa en sitä onnistunut hävittämään huolellisista ruiskutuksista huolimatta.

Miksi pikakesannointia ei saisi käyttää normituotannossa? Jos kerran kemikaalit ei toimi mutta luomuopit toimii. Ihan on kemikaaleilla ja huolellisuudella hukkakaura hävinnyt, mutta harvinaista se on multamailla, säilynee itävänä ties kuinka monta vuotta/vuosikymmentä. Jos hukkakauraa alueella, eroon siitä ei pääse mitenkään, se on jatkuva uhka ja kaveri vaikka millä tavoin itse toimii. Muuttolinnut ja hirvet ym. levittää näppärästi ja mitenkään ei voi estää.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 18.02.18 - klo:14:26
Pohditaan taas.

Toisaalla ehdotettiin rikkojen torjuntaan seuraavanlaista konstia. Keväällä aloitetaan kesannointi ja kesäkuun lopussa kylvetään virnaa, raiheinää ja yksivuotista apilaa jonka annetaan kasvaa syksyyn asti ja myöhään syksyllä sitten muokkaus. Saadaanko kyseisellä toimenpiteellä riittävä teho ongelma rikkoihin eli juolaan, valvattiin ja ohdakkeeseen?

Ei juurikaan saada. Tai näin minulle on opetettu. Kevään pikakesanto tehoaa hyvin juolavehnään ja vaikkapa hukkakauraan. Toki valvattiin ja ohdakkeeseenkin jotain tehoa on. Kuitenkin juuri valvatin ja ohdakkeen kasvurytmi on ilmeisesti sellainen, että parhaiten tehoaa heinä-elokuun torjunnat. Niillä on ns kompensaatiopiste, jolloin ne ovat heikoimmillaan.

Valvatilla 5-6 lehteä ja ohdakkeella 6-7 lehteä. Juuret ovat edellisiltä vuosilta vahvat joten pienenä taittaminen heikentää vain vähän. Toisaalta ne lopettavat kuulemma tehokkaan kasvamisen jo elokuun lopulla, jonka jälkeen niiden torjunnalla ei juurikaan ole enää tehoa.

Juolavehnän kasvu on alkukesästä tehokkainta, joten se taantuu ja alkukesän kesanto tehoaa siihen kohtalaisen hyvin.

Kaikki nämä rikat ovat sellaisia, ettei niistä eroon pääse. Ei luomussa, eikä kemiallisessakaan. Kemiallisessa viljelyssä ne kyllä pysyvät jatkuvasti kurissa, koska niitä jatkuvasti torjutaan. Jos niihin tehoamattomia aineita käytetään, ne kasvavat muutaman vuoden kuluttua aivan kuten luomussakin. Tai jopa paremmin. Luomussa niitä torjutaan parhaiten kaksivuotisella nurmella, joka lopetetaan keskikesän kesannolla. Jos kesannointi onnistuu, kestää 3-4 vuotta, ennenkuin ne taas villiintyvät.

Itsekin olen kyllä pohtinut, että toimisiko tuollainen mainitsemasi systeemi. Omassa, pääosin 5 v kierrossa se ei toimisi, mutta ajattelin aloittaa typekkäillä multamailla kokeilun asiasta. Siis alkukesän kesanto, juhannuksen jälkeen persianapila-raiheinäseos, niitto tai pari ja seuraavana keväänä joko kyntö tai kultivointi + kyntö. Kevään kultivointi kynnön edellä, jos juolavehnä ei edellisen kesän kurituksella tokene. Sitten 2 viljavuotta. Ei enempää, koska silloin valvatti ja ohdake alkavat kasvaa liikaa. Kahden vuoden lisääntymisen jälkeen voisi olla mahdollista saada valvatti ja ohdake kuriin yksivuotisellakin latausnurmella. Eli kolmevuotisella viljelykierrolla. Jos se toimii, se voisi olla sinulle hyvä ratkaisu. Sinullahan oli sian lietettä käytettäväksi lannoitteena.

Sen olen todennut, että hukkakaura ei siedä lainkaan alkukesän kesannointia. Kahtena peräkkäisenä vuonna suoritettuna se katosi vaikeasta olemattomiin. Yhtenä vuonna kerättiin 11 säkkiä 10 hehtaarilta, kahden vuoden pikakesannon jälkeen on seuraavina vuosina löytynyt vain 1 kpl! Hukkakaura näyttäisi olevan helppo hävittää luomussa. Kemiallisessa en sitä onnistunut hävittämään huolellisista ruiskutuksista huolimatta.

parhaiten tehoaa italianraeheinä+persianapila seos kun kylvää aikaisin keväällä. niiden kasvurytmi on niin nopea ettei rikkaruohot saa ravinteita maasta talvea varten irti enää. Niitto vähintään 2-3 kertaa. Italialainen vain villiintyy niitämisestä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 18.02.18 - klo:19:10
parhaiten tehoaa italianraeheinä+persianapila seos kun kylvää aikaisin keväällä. niiden kasvurytmi on niin nopea ettei rikkaruohot saa ravinteita maasta talvea varten irti enää. Niitto vähintään 2-3 kertaa. Italialainen vain villiintyy niitämisestä.

Joo puna-apilakin nutistui italoheinän alle, juurikin toukokuun alussa kylvettynä. Kolme kertaa niitin.  Kynnettäessä multa oli raiheinän vaaleaksi pölyksi kuivattama. Seuraavan vuoden satotasosta ei voi sanoa mitään, eipä se kovin huonosti rapsia kasvanut.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 18.02.18 - klo:21:13
parhaiten tehoaa italianraeheinä+persianapila seos kun kylvää aikaisin keväällä. niiden kasvurytmi on niin nopea ettei rikkaruohot saa ravinteita maasta talvea varten irti enää. Niitto vähintään 2-3 kertaa. Italialainen vain villiintyy niitämisestä.

Joo puna-apilakin nutistui italoheinän alle, juurikin toukokuun alussa kylvettynä. Kolme kertaa niitin.  Kynnettäessä multa oli raiheinän vaaleaksi pölyksi kuivattama. Seuraavan vuoden satotasosta ei voi sanoa mitään, eipä se kovin huonosti rapsia kasvanut.

-SS-

Mä väitän että voikukkakin saa tuolla kyytiä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: JD6630 - 18.02.18 - klo:21:20
Raiheinä hävittää kaiken tieltään ekan niiton jälkeen.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 18.02.18 - klo:21:43
Sen olen todennut, että hukkakaura ei siedä lainkaan alkukesän kesannointia. Kahtena peräkkäisenä vuonna suoritettuna se katosi vaikeasta olemattomiin. Yhtenä vuonna kerättiin 11 säkkiä 10 hehtaarilta, kahden vuoden pikakesannon jälkeen on seuraavina vuosina löytynyt vain 1 kpl! Hukkakaura näyttäisi olevan helppo hävittää luomussa. Kemiallisessa en sitä onnistunut hävittämään huolellisista ruiskutuksista huolimatta.

Miksi pikakesannointia ei saisi käyttää normituotannossa? Jos kerran kemikaalit ei toimi mutta luomuopit toimii. Ihan on kemikaaleilla ja huolellisuudella hukkakaura hävinnyt, mutta harvinaista se on multamailla, säilynee itävänä ties kuinka monta vuotta/vuosikymmentä. Jos hukkakauraa alueella, eroon siitä ei pääse mitenkään, se on jatkuva uhka ja kaveri vaikka millä tavoin itse toimii. Muuttolinnut ja hirvet ym. levittää näppärästi ja mitenkään ei voi estää.

Tottakai pikakesantoa saa käyttää kemiallisessakin viljelyssä. Samoin viherlannoitusta ja muitakin luomukeinoja. Ja jotkut käyttävätkin. Ei vain tullut itse käytettyä kemiallisina aikoina, enkä ole kenenkään kemiallisesti viljelevän nähnyt tai kuullut käyttävän näitä keinoja. Itse en onnistunut hävittämään hukkakauraa kuin joiltakin lohkon osilta. Koneurakointityöt tilan ulkopuolella saattoivat kyllä häiritä vähän liikaa...

Minulle ohjeen hukkakauran torjuntaan antoi eräs lounaissuomen neuvoja. Hän sanoi, että hukkis kaipaa itääkseen annoksen valoa. Kun maa muokataan kerran, se vastaa yhden vuoden hukkisten itämistä. Jos peltoa voi muokata keväällä vaikka 3 kertaa n. 10 päivän välein, se vastaisi kolmen vuoden hukkisten itämistä. Toistettuna kahtena vuonna jo paljon on idätetty ja tuhottu. Se ohje kyllä tuntui tehoavan.

Tuollaista aikaisin kylvettävää pikaheinää en ole kokeillut. Hukkiksen torjuntaan en usko, mutta muihin kestorikkoihin teho on varmaan aika hyvä. Mutta yksivuotinen ei välttämättä riitä kuluttamaan valvatin ja ohdakkeen juurivarastoja.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 19.02.18 - klo:07:24
Eikö luomukurssilla käydä rikkakasvintorjunnan vaihtoehdot läpi. Onko todennäköistä, ettei monen vuosikymmenen luomuneuvonta olisi löytänyt edullisinta ja tehokkainta menetelmävalikoimaa ?

Kuivan alkukesän aikana ei hinkkahinkasta huolimatta idä mikään. Sitten heinäkuulla se mataramatto sitten lähtee....heinäkuulla kylvetty virna on semmoista sirkkalehteä elokuussa vielä. Itse kylvin toukokuun alussa ja virna oli kunnon takkua vasta elo-syyskuussa.

-SS-
Kyllä kai siellä käydään. En tiedä kun en kurssia ole käynyt. Yleisesti ainakin täällä kaakon kulmalla tarjotaan juuri tuota 2 vuoden nurmea rikkojen nitistäjänä. Osittain varmaan myös siksi suositaan 2 vuoden nurmia jotta saadaa ravinteita (typpeä) tarpeeksi tuleville vuosille. Itsellä on täydennyslannoitusta saatavilla joten en tarvitse nurmista niin suurta lannoitus hyötyä. Mutta rikkojen kanssa olisi pärjättävä. Olet oikeassa siinä, että mikäli kuiva alku kesä sattuu kohdalle niin tapahtuuko riittävää rikkojen itämistä torjuntaa ajatellen. Kaakon keväätkin ovat yleensä kuivia siihen juhannukseen asti.

Ei juurikaan saada. Tai näin minulle on opetettu. Kevään pikakesanto tehoaa hyvin juolavehnään ja vaikkapa hukkakauraan. Toki valvattiin ja ohdakkeeseenkin jotain tehoa on. Kuitenkin juuri valvatin ja ohdakkeen kasvurytmi on ilmeisesti sellainen, että parhaiten tehoaa heinä-elokuun torjunnat. Niillä on ns kompensaatiopiste, jolloin ne ovat heikoimmillaan.

Valvatilla 5-6 lehteä ja ohdakkeella 6-7 lehteä. Juuret ovat edellisiltä vuosilta vahvat joten pienenä taittaminen heikentää vain vähän. Toisaalta ne lopettavat kuulemma tehokkaan kasvamisen jo elokuun lopulla, jonka jälkeen niiden torjunnalla ei juurikaan ole enää tehoa.

Juolavehnän kasvu on alkukesästä tehokkainta, joten se taantuu ja alkukesän kesanto tehoaa siihen kohtalaisen hyvin.

Kaikki nämä rikat ovat sellaisia, ettei niistä eroon pääse. Ei luomussa, eikä kemiallisessakaan. Kemiallisessa viljelyssä ne kyllä pysyvät jatkuvasti kurissa, koska niitä jatkuvasti torjutaan. Jos niihin tehoamattomia aineita käytetään, ne kasvavat muutaman vuoden kuluttua aivan kuten luomussakin. Tai jopa paremmin. Luomussa niitä torjutaan parhaiten kaksivuotisella nurmella, joka lopetetaan keskikesän kesannolla. Jos kesannointi onnistuu, kestää 3-4 vuotta, ennenkuin ne taas villiintyvät.

Itsekin olen kyllä pohtinut, että toimisiko tuollainen mainitsemasi systeemi. Omassa, pääosin 5 v kierrossa se ei toimisi, mutta ajattelin aloittaa typekkäillä multamailla kokeilun asiasta. Siis alkukesän kesanto, juhannuksen jälkeen persianapila-raiheinäseos, niitto tai pari ja seuraavana keväänä joko kyntö tai kultivointi + kyntö. Kevään kultivointi kynnön edellä, jos juolavehnä ei edellisen kesän kurituksella tokene. Sitten 2 viljavuotta. Ei enempää, koska silloin valvatti ja ohdake alkavat kasvaa liikaa. Kahden vuoden lisääntymisen jälkeen voisi olla mahdollista saada valvatti ja ohdake kuriin yksivuotisellakin latausnurmella. Eli kolmevuotisella viljelykierrolla. Jos se toimii, se voisi olla sinulle hyvä ratkaisu. Sinullahan oli sian lietettä käytettäväksi lannoitteena.

Sen olen todennut, että hukkakaura ei siedä lainkaan alkukesän kesannointia. Kahtena peräkkäisenä vuonna suoritettuna se katosi vaikeasta olemattomiin. Yhtenä vuonna kerättiin 11 säkkiä 10 hehtaarilta, kahden vuoden pikakesannon jälkeen on seuraavina vuosina löytynyt vain 1 kpl! Hukkakaura näyttäisi olevan helppo hävittää luomussa. Kemiallisessa en sitä onnistunut hävittämään huolellisista ruiskutuksista huolimatta.


No olet varmaan saanut osan opistasi samalta taholta kuin minäkin. Olen ymmärtänyt asian aivan samoin. En vain tiedä onko suurempi syy kahden vuoden nurmeen sen lannoitus ja maanparannus vaikutuksessa vai rikkojen nitistämisessä. En pidä juolavehnää niinkään suurena ongelmana. Meilläkin on nyt monia peltoja joita kevytmuokataan vuosittain eikä juola ole sinne päässyt pesimään. Mutta tuo valvatti ja ohdake, monesti osa viljelijöistä tälläkin seudulla ruiskuttaa rikat kovin aikaisessa vaiheessa, josta sitten seurauksena se, että ohdaketta ja valvatti on myöhemmin syyskesällä. Eli nämä ilmeisesti alottavat kasvunsa vasta hieman myöhemmin. Tämä yhdistettynä tuohon alkukesän mahdolliseen kuivuuteen niin voi olla ettei systeemi toimi. Kokeilemallahan tuo tietysti selviää eikä yhteen tapaan pidä jumittua. Taloudellisesti sillä on vain merkitystä paljonko on nurmella kerrallaan.

Kolmen vuoden kierto on tietysti parempi kuin 5 vuoden kierto, jos lasketaan rahakasveilla olevaa alaa. Tehokkain olisi 4 vuoden kierto yhdellä nurmella ja tähän olisi tietysti kiva päästä. Lisälannoitetta on kyllä tarjolla joten ravinteista tuon ei pitäisi jäädä kiinni. Ymmärtääkseni jotkin ovat käyttäneet juuri kolmen vuoden kiertoa myös valkomesikän kanssa.

parhaiten tehoaa italianraeheinä+persianapila seos kun kylvää aikaisin keväällä. niiden kasvurytmi on niin nopea ettei rikkaruohot saa ravinteita maasta talvea varten irti enää. Niitto vähintään 2-3 kertaa. Italialainen vain villiintyy niitämisestä.
Tämäkin tietysti yksi vaihtoehto. Ainakin varteen otettava kokeiltava. Olen kuullut, että ainakaan juolavehnä ei tykkää italianraiheinän kanssa kisaamisesta. Mutta riittääkö tehot valvatin ja ohdakkeen kanssa? Yksi variaatiohan tuohon kiertoon voisi olla myös se, että pitäisi joka toisen nurmen 2 vuotisena ja joka toisen yksi vuotisena. Mutta saadaanko silti tarpeeksi montaa vuotta viljaa, että siitä olisi mitään iloa?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: kylmis - 19.02.18 - klo:07:28
Riippuu vähän siitäkin, että kuinka kauan hukkispeltoa on kynnetty. Suurin virhe on yleensä saastuneen lohkon kynteleminen ja luotto keräyspoimintaan. Se kun ei auta ja myrkkyyn siirrytään vasta sitten, kun siemeniä on haudattu useampi vuosi. Sitten meneekin helposti kymmenen vuotta ennenkuin voidaan olla täysin varmoja, ettei mitään nouse pintaan. Myrkkyyn ja kevennettyyn muokkaukseen pitäisi siirtyä heti, kun ongelma havaitaan. Myrkyissä kannattaisi siirtyä Axiaaliin, Puma ei ilmeisesti täysin luotettava. Tämmöistä on minulle väitetty. Itekin tulee joskus tulevia Tos-lohkoja vedettyä Axiaalilla ja teho on yleensä 100%.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 19.02.18 - klo:07:36
Riippuu vähän siitäkin, että kuinka kauan hukkispeltoa on kynnetty. Suurin virhe on yleensä saastuneen lohkon kynteleminen ja luotto keräyspoimintaan. Se kun ei auta ja myrkkyyn siirrytään vasta sitten, kun siemeniä on haudattu useampi vuosi. Sitten meneekin helposti kymmenen vuotta ennenkuin voidaan olla täysin varmoja, ettei mitään nouse pintaan. Myrkkyyn ja kevennettyyn muokkaukseen pitäisi siirtyä heti, kun ongelma havaitaan. Myrkyissä kannattaisi siirtyä Axiaaliin, Puma ei ilmeisesti täysin luotettava. Tämmöistä on minulle väitetty. Itekin tulee joskus tulevia Tos-lohkoja vedettyä Axiaalilla ja teho on yleensä 100%.

Samaa mieltä, mutta kyllä pumakin tehoaa. Ainakin itsellä on tehonnut.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 19.02.18 - klo:09:02
Eikö luomukurssilla käydä rikkakasvintorjunnan vaihtoehdot läpi. Onko todennäköistä, ettei monen vuosikymmenen luomuneuvonta olisi löytänyt edullisinta ja tehokkainta menetelmävalikoimaa ?

Kuivan alkukesän aikana ei hinkkahinkasta huolimatta idä mikään. Sitten heinäkuulla se mataramatto sitten lähtee....heinäkuulla kylvetty virna on semmoista sirkkalehteä elokuussa vielä. Itse kylvin toukokuun alussa ja virna oli kunnon takkua vasta elo-syyskuussa.

-SS-
Kyllä kai siellä käydään. En tiedä kun en kurssia ole käynyt. Yleisesti ainakin täällä kaakon kulmalla tarjotaan juuri tuota 2 vuoden nurmea rikkojen nitistäjänä. Osittain varmaan myös siksi suositaan 2 vuoden nurmia jotta saadaa ravinteita (typpeä) tarpeeksi tuleville vuosille. Itsellä on täydennyslannoitusta saatavilla joten en tarvitse nurmista niin suurta lannoitus hyötyä. Mutta rikkojen kanssa olisi pärjättävä. Olet oikeassa siinä, että mikäli kuiva alku kesä sattuu kohdalle niin tapahtuuko riittävää rikkojen itämistä torjuntaa ajatellen. Kaakon keväätkin ovat yleensä kuivia siihen juhannukseen asti.

Ei juurikaan saada. Tai näin minulle on opetettu. Kevään pikakesanto tehoaa hyvin juolavehnään ja vaikkapa hukkakauraan. Toki valvattiin ja ohdakkeeseenkin jotain tehoa on. Kuitenkin juuri valvatin ja ohdakkeen kasvurytmi on ilmeisesti sellainen, että parhaiten tehoaa heinä-elokuun torjunnat. Niillä on ns kompensaatiopiste, jolloin ne ovat heikoimmillaan.

Valvatilla 5-6 lehteä ja ohdakkeella 6-7 lehteä. Juuret ovat edellisiltä vuosilta vahvat joten pienenä taittaminen heikentää vain vähän. Toisaalta ne lopettavat kuulemma tehokkaan kasvamisen jo elokuun lopulla, jonka jälkeen niiden torjunnalla ei juurikaan ole enää tehoa.

Juolavehnän kasvu on alkukesästä tehokkainta, joten se taantuu ja alkukesän kesanto tehoaa siihen kohtalaisen hyvin.

Kaikki nämä rikat ovat sellaisia, ettei niistä eroon pääse. Ei luomussa, eikä kemiallisessakaan. Kemiallisessa viljelyssä ne kyllä pysyvät jatkuvasti kurissa, koska niitä jatkuvasti torjutaan. Jos niihin tehoamattomia aineita käytetään, ne kasvavat muutaman vuoden kuluttua aivan kuten luomussakin. Tai jopa paremmin. Luomussa niitä torjutaan parhaiten kaksivuotisella nurmella, joka lopetetaan keskikesän kesannolla. Jos kesannointi onnistuu, kestää 3-4 vuotta, ennenkuin ne taas villiintyvät.

Itsekin olen kyllä pohtinut, että toimisiko tuollainen mainitsemasi systeemi. Omassa, pääosin 5 v kierrossa se ei toimisi, mutta ajattelin aloittaa typekkäillä multamailla kokeilun asiasta. Siis alkukesän kesanto, juhannuksen jälkeen persianapila-raiheinäseos, niitto tai pari ja seuraavana keväänä joko kyntö tai kultivointi + kyntö. Kevään kultivointi kynnön edellä, jos juolavehnä ei edellisen kesän kurituksella tokene. Sitten 2 viljavuotta. Ei enempää, koska silloin valvatti ja ohdake alkavat kasvaa liikaa. Kahden vuoden lisääntymisen jälkeen voisi olla mahdollista saada valvatti ja ohdake kuriin yksivuotisellakin latausnurmella. Eli kolmevuotisella viljelykierrolla. Jos se toimii, se voisi olla sinulle hyvä ratkaisu. Sinullahan oli sian lietettä käytettäväksi lannoitteena.

Sen olen todennut, että hukkakaura ei siedä lainkaan alkukesän kesannointia. Kahtena peräkkäisenä vuonna suoritettuna se katosi vaikeasta olemattomiin. Yhtenä vuonna kerättiin 11 säkkiä 10 hehtaarilta, kahden vuoden pikakesannon jälkeen on seuraavina vuosina löytynyt vain 1 kpl! Hukkakaura näyttäisi olevan helppo hävittää luomussa. Kemiallisessa en sitä onnistunut hävittämään huolellisista ruiskutuksista huolimatta.


No olet varmaan saanut osan opistasi samalta taholta kuin minäkin. Olen ymmärtänyt asian aivan samoin. En vain tiedä onko suurempi syy kahden vuoden nurmeen sen lannoitus ja maanparannus vaikutuksessa vai rikkojen nitistämisessä. En pidä juolavehnää niinkään suurena ongelmana. Meilläkin on nyt monia peltoja joita kevytmuokataan vuosittain eikä juola ole sinne päässyt pesimään. Mutta tuo valvatti ja ohdake, monesti osa viljelijöistä tälläkin seudulla ruiskuttaa rikat kovin aikaisessa vaiheessa, josta sitten seurauksena se, että ohdaketta ja valvatti on myöhemmin syyskesällä. Eli nämä ilmeisesti alottavat kasvunsa vasta hieman myöhemmin. Tämä yhdistettynä tuohon alkukesän mahdolliseen kuivuuteen niin voi olla ettei systeemi toimi. Kokeilemallahan tuo tietysti selviää eikä yhteen tapaan pidä jumittua. Taloudellisesti sillä on vain merkitystä paljonko on nurmella kerrallaan.

Kolmen vuoden kierto on tietysti parempi kuin 5 vuoden kierto, jos lasketaan rahakasveilla olevaa alaa. Tehokkain olisi 4 vuoden kierto yhdellä nurmella ja tähän olisi tietysti kiva päästä. Lisälannoitetta on kyllä tarjolla joten ravinteista tuon ei pitäisi jäädä kiinni. Ymmärtääkseni jotkin ovat käyttäneet juuri kolmen vuoden kiertoa myös valkomesikän kanssa.

parhaiten tehoaa italianraeheinä+persianapila seos kun kylvää aikaisin keväällä. niiden kasvurytmi on niin nopea ettei rikkaruohot saa ravinteita maasta talvea varten irti enää. Niitto vähintään 2-3 kertaa. Italialainen vain villiintyy niitämisestä.
Tämäkin tietysti yksi vaihtoehto. Ainakin varteen otettava kokeiltava. Olen kuullut, että ainakaan juolavehnä ei tykkää italianraiheinän kanssa kisaamisesta. Mutta riittääkö tehot valvatin ja ohdakkeen kanssa? Yksi variaatiohan tuohon kiertoon voisi olla myös se, että pitäisi joka toisen nurmen 2 vuotisena ja joka toisen yksi vuotisena. Mutta saadaanko silti tarpeeksi montaa vuotta viljaa, että siitä olisi mitään iloa?

Herne vilja kokoviljasäilörehu. Siihen aluskasviksi 20kg/ha italialaista. Kylvö mahdollisimman aikaisin kahdesti saa ainakin niittää. Tarvittaessa voi savikolle koko sotkun murskata.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 19.02.18 - klo:14:33
parhaiten tehoaa italianraeheinä+persianapila seos kun kylvää aikaisin keväällä. niiden kasvurytmi on niin nopea ettei rikkaruohot saa ravinteita maasta talvea varten irti enää. Niitto vähintään 2-3 kertaa. Italialainen vain villiintyy niitämisestä.

Joo puna-apilakin nutistui italoheinän alle, juurikin toukokuun alussa kylvettynä. Kolme kertaa niitin.  Kynnettäessä multa oli raiheinän vaaleaksi pölyksi kuivattama. Seuraavan vuoden satotasosta ei voi sanoa mitään, eipä se kovin huonosti rapsia kasvanut.

-SS-

Mä väitän että voikukkakin saa tuolla kyytiä.

Ohdake ei nutistunut italoheinällä, ehkä jäi lepotilaan viherniittojen välillä, seuraavan vuoden pieni annos Matrigonia antoi pesäkkeille kyydit.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: JD6630 - 19.02.18 - klo:14:49
Herne vilja kokoviljasäilörehu. Siihen aluskasviksi 20kg/ha italialaista. Kylvö mahdollisimman aikaisin kahdesti saa ainakin niittää. Tarvittaessa voi savikolle koko sotkun murskata.
Jos tarkoitus on päästä vaan rikoista eroon, ei kannata hernettä sotkea mukaan. Herne lähtee ainakin täällä pohjoisessa aika hitaasti juromalla kasvuun ja rikat kerkeää mukaan, vaikka herneseoksella lopulta puhtaampi nurmi saadaankin aikaiseksi kuin suojaviljalla.

Pelkkää italialaista 10kg riittää ainakin täällä ihan helposti. Viime kesänä kylvö heti kun mahdollista, eli 1.6. Puhdistusniitto heinäkuun alussa ja kerkesi vielä pari säilörehusatoakin ottamaan. Tuolla tavalla puhdistellaan laitumia ja hyvähän tuossa on pikkulohkoilla laiduntaakkin.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Jami2004 - 19.02.18 - klo:19:44
Minä, Sami, tuota luomua joskus kokeilin.

En osannut, vaatii tietoa, taitoa ja keskittymistä.

Minulla ei ollut niistä mitään.


Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 19.02.18 - klo:19:52
Minä, Sami, tuota luomua joskus kokeilin.

En osannut, vaatii tietoa, taitoa ja keskittymistä.

Minulla ei ollut niistä mitään.

Ei noita kolmea varmaankaan välttämättä tarvita. On melko kylmiltään joitakin lähtenyt luomualalle,
kunhan peltoala on sinä 200 ha ylöspäin. Konsulentit voi soittaa paikalle, Neuvo2020:aan, telemään tarkat
toimenpideohjelmat .

Tuosta neljännestuhannesta ha lähtien alkavat ne myyntikasvin alat, mitä latauksista jää yli, olla
kunnon kokoisia, ja luomutukilisillä voi kärvistellä, kunnes pääsee sitä luomutaikaa myymään luomuna.

Muutamankymmenen hehtaarin pikkutilalla ensimmäinen luomusato voi mahtua muutamaan suursäkkiin, jos
sopivasti käy.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 20.02.18 - klo:07:08

Ei noita kolmea varmaankaan välttämättä tarvita. On melko kylmiltään joitakin lähtenyt luomualalle,
kunhan peltoala on sinä 200 ha ylöspäin. Konsulentit voi soittaa paikalle, Neuvo2020:aan, telemään tarkat
toimenpideohjelmat .

Tuosta neljännestuhannesta ha lähtien alkavat ne myyntikasvin alat, mitä latauksista jää yli, olla
kunnon kokoisia, ja luomutukilisillä voi kärvistellä, kunnes pääsee sitä luomutaikaa myymään luomuna.

Muutamankymmenen hehtaarin pikkutilalla ensimmäinen luomusato voi mahtua muutamaan suursäkkiin, jos
sopivasti käy.

-SS-

Tässähän se vika on. Sitten kun pitää vielä ostaa tavanomaiset rehut elukoille joille on nyt menneet kaikki pellon sadot ja vielä vähän lisääkin on pitänyt ostaa. Jos siirtyisin luomuun niin, että saan luomutuen ja sadon arvon sekä vähentyneet kulut riittämään rehuviljan ostoon niin alkaa kohtuu tarkalle menemään. Lisäkuluja kun tulee luomuun sopivan kaluston hankinnasta, lisääntyneistä muokkaustoimenpiteistä ja lisätilan hankinnasta viljalle. Kovin tarkkoja laskelmia kun en ole löytänyt konetyön lisääntymisestä. Uskoisin sen kuitenkin lisääntyvän. Nyt jos reilu puolet suorakylvetään ja syksyisiä muokkauksia tehdään niin, että 80% kasvipeitteisyys säilytetään.

Sen vuoksi tässä kovasti etsitään konstia jolla luomun rahakasveilla olevaa alaa voisi kasvattaa. Toinen vaihtoehto on tietysti kasvattaa sadon määrää, mutta siihenkään ei tunnu oikein selvää linjaa olevan miten satotasoille käy. Lisäksi kun on olemassa vielä lietettä lisäksi niin kyllä sillä ainakin jokin vaikutus pitäisi satoihin olla.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 25.02.18 - klo:09:01
Jos tekee luomu sitoumuksen niin ja tulee katuma päälle niin kuinka siitä pääsee eroon? Luomutuen joutuu tietysti paluttamaan, mutta onko muita maksuja tiedossa? Ajatuksena, jos olisi osalle alasta (nurmet) tehnyt sitoumuksen.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 26.02.18 - klo:06:08
Jos tekee luomu sitoumuksen niin ja tulee katuma päälle niin kuinka siitä pääsee eroon? Luomutuen joutuu tietysti paluttamaan, mutta onko muita maksuja tiedossa? Ajatuksena, jos olisi osalle alasta (nurmet) tehnyt sitoumuksen.

Luomusitoumus on viisi vuotta. Lyhyt aika minusta. Sen jälkeen sitoumus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei hallintaan tule yli 5 ha pinta-aloja, jolloin tulee tehdä uusi 5 v sitoumus.

Jos tulee katumapäälle nopeasti, ymmärtääkseni luomutuen palauttaminen riittää. Kuitenkin osan alasta siirtäminen luomuun kyllä onnistuu, mutta loputkin peltoalasta on siirrettävä luomuun muistaakseni seuraavana vuonna. Myös luomukurssi on oltava käytynä ennen sitoumuksen tekoa. Ohjeet tuossa. En malta etsiä kaikkia yksityiskohtia tuolta.

https://www.evira.fi/yhteiset/luomu/luomun-lomakkeet-ja-ohjeet/
Edelleenkin suosittelen neuvojan käyttöä asian pohtimiseen. Neuvo 2020 korvaa pohdinnan kulutkin. Silloin tulee oikeampaa tietoa asioista. Olet muistaakseni Kymenlaaksosta. Meillä on tällä kulmalla erittäin hyviä neuvojia. Sekä Proagrialla, että yksityisiä neuvojia. Soita ja sovi tapaamisesta. Oikeaa tietoa löytyy.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 26.02.18 - klo:06:12
Jos tekee luomu sitoumuksen niin ja tulee katuma päälle niin kuinka siitä pääsee eroon? Luomutuen joutuu tietysti paluttamaan, mutta onko muita maksuja tiedossa? Ajatuksena, jos olisi osalle alasta (nurmet) tehnyt sitoumuksen.

Luomusitoumus on viisi vuotta. Lyhyt aika minusta. Sen jälkeen sitoumus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei hallintaan tule yli 5 ha pinta-aloja, jolloin tulee tehdä uusi 5 v sitoumus.

Jos tulee katumapäälle nopeasti, ymmärtääkseni luomutuen palauttaminen riittää. Kuitenkin osan alasta siirtäminen luomuun kyllä onnistuu, mutta loputkin peltoalasta on siirrettävä luomuun muistaakseni seuraavana vuonna. Myös luomukurssi on oltava käytynä ennen sitoumuksen tekoa. Ohjeet tuossa. En malta etsiä kaikkia yksityiskohtia tuolta.

https://www.evira.fi/yhteiset/luomu/luomun-lomakkeet-ja-ohjeet/
Edelleenkin suosittelen neuvojan käyttöä asian pohtimiseen. Neuvo 2020 korvaa pohdinnan kulutkin. Silloin tulee oikeampaa tietoa asioista. Olet muistaakseni Kymenlaaksosta. Meillä on tällä kulmalla erittäin hyviä neuvojia. Sekä Proagrialla, että yksityisiä neuvojia. Soita ja sovi tapaamisesta. Oikeaa tietoa löytyy.

Siirtymä voi tapahtua kolmena vuotena.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 26.02.18 - klo:08:09
Jos tekee luomu sitoumuksen niin ja tulee katuma päälle niin kuinka siitä pääsee eroon? Luomutuen joutuu tietysti paluttamaan, mutta onko muita maksuja tiedossa? Ajatuksena, jos olisi osalle alasta (nurmet) tehnyt sitoumuksen.

Luomusitoumus on viisi vuotta. Lyhyt aika minusta. Sen jälkeen sitoumus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei hallintaan tule yli 5 ha pinta-aloja, jolloin tulee tehdä uusi 5 v sitoumus.

Jos tulee katumapäälle nopeasti, ymmärtääkseni luomutuen palauttaminen riittää. Kuitenkin osan alasta siirtäminen luomuun kyllä onnistuu, mutta loputkin peltoalasta on siirrettävä luomuun muistaakseni seuraavana vuonna. Myös luomukurssi on oltava käytynä ennen sitoumuksen tekoa. Ohjeet tuossa. En malta etsiä kaikkia yksityiskohtia tuolta.

https://www.evira.fi/yhteiset/luomu/luomun-lomakkeet-ja-ohjeet/
Edelleenkin suosittelen neuvojan käyttöä asian pohtimiseen. Neuvo 2020 korvaa pohdinnan kulutkin. Silloin tulee oikeampaa tietoa asioista. Olet muistaakseni Kymenlaaksosta. Meillä on tällä kulmalla erittäin hyviä neuvojia. Sekä Proagrialla, että yksityisiä neuvojia. Soita ja sovi tapaamisesta. Oikeaa tietoa löytyy.

Siirtymä voi tapahtua kolmena vuotena.

Ok. Omat siirtyivät erinäisistä syistä kahdessa vuodessa. Jos siirtää pidemmällä ajalla on mahdollisesti katumapäälle tultaessa vähemmän takaisinmaksettavaa. Toisaalta siirtymävaihe pitenee ja eri vaiheiden kirjanpito vaikeutuu. Ja erityisesti varastokirjanpidon on oltava kunnossa! Siirtymävaihetuotteiden kanssa tulee olla tarkkana. Valvonta tarkkailee niitä erityisen tarkasti.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 26.02.18 - klo:08:12
Jos tekee luomu sitoumuksen niin ja tulee katuma päälle niin kuinka siitä pääsee eroon? Luomutuen joutuu tietysti paluttamaan, mutta onko muita maksuja tiedossa? Ajatuksena, jos olisi osalle alasta (nurmet) tehnyt sitoumuksen.

Luomusitoumus on viisi vuotta. Lyhyt aika minusta. Sen jälkeen sitoumus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei hallintaan tule yli 5 ha pinta-aloja, jolloin tulee tehdä uusi 5 v sitoumus.

Jos tulee katumapäälle nopeasti, ymmärtääkseni luomutuen palauttaminen riittää. Kuitenkin osan alasta siirtäminen luomuun kyllä onnistuu, mutta loputkin peltoalasta on siirrettävä luomuun muistaakseni seuraavana vuonna. Myös luomukurssi on oltava käytynä ennen sitoumuksen tekoa. Ohjeet tuossa. En malta etsiä kaikkia yksityiskohtia tuolta.

https://www.evira.fi/yhteiset/luomu/luomun-lomakkeet-ja-ohjeet/
Edelleenkin suosittelen neuvojan käyttöä asian pohtimiseen. Neuvo 2020 korvaa pohdinnan kulutkin. Silloin tulee oikeampaa tietoa asioista. Olet muistaakseni Kymenlaaksosta. Meillä on tällä kulmalla erittäin hyviä neuvojia. Sekä Proagrialla, että yksityisiä neuvojia. Soita ja sovi tapaamisesta. Oikeaa tietoa löytyy.

Neuvo palveluita on jo käytetty, mutta nyt ei ole tullut vähään aikaan oltua yhteydessä. Lähinnä tässä ajattelen tilannetta, että jos nyt siirtää osan ja ensivuona sitten loput. Kurssi täytyisi tietysti saada suoritettua jossakin. Harmi kun tuo meni ohi tarkoitus oli käydä. Aiemmin en ajatellut osittaista siirtoa, mutta tajusin tuossa, että hölmöähän noita nurmia jotka viime vuonna on kylvetty pitää tavanomaisessa..

Siirtymä voi tapahtua kolmena vuotena.

Tämä oli uutta. Ei sillä eipä tuolle itselläni välttämättä oikein ole tarvetta, mutta täytyy pitää mielessä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 26.02.18 - klo:09:53
"Kaikkien lohkojen on oltava luomutuotannossa viimeistään toisena sitoumusvuonna."

https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://kasvuahameessa.fi/wp-content/uploads/2017/01/MerjaKohvakka_Luomusitoumus-ja-korvaus.pdf&ved=2ahUKEwjD-q2eicPZAhUE1SwKHTk4BLYQFjAAegQIBxAB&usg=AOvVaw0IAJniOBE2nmhECyHj59Hx

Asiallisin perustein voi saada poikkeamia.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 27.02.18 - klo:07:21
"Kaikkien lohkojen on oltava luomutuotannossa viimeistään toisena sitoumusvuonna."

https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://kasvuahameessa.fi/wp-content/uploads/2017/01/MerjaKohvakka_Luomusitoumus-ja-korvaus.pdf&ved=2ahUKEwjD-q2eicPZAhUE1SwKHTk4BLYQFjAAegQIBxAB&usg=AOvVaw0IAJniOBE2nmhECyHj59Hx

Asiallisin perustein voi saada poikkeamia.

Juu enpä oikein näe edes järkevää syytä miksei voisi jo toisena vuonna kaikki lohkot olla luomussa. Alun alkaen ajatus oli, että kerralla, mutta viime syksy sotki suunnitelmat.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: iskra - 27.02.18 - klo:07:39
  Jos on karjaa niin luomuun ehdottomasti, ainakin niin kauan kun elukoita ei tartte laittaa luomuun, voi ostaa tavanomasta rehua niille
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 27.02.18 - klo:07:49
  Jos on karjaa niin luomuun ehdottomasti, ainakin niin kauan kun elukoita ei tartte laittaa luomuun, voi ostaa tavanomasta rehua niille

Ja lanta kelpaa pellolle, jolloin ostoviljan mukana tulee liukoisia luomuvalkaistuja vitamiineja tuottamaan satoa.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 27.02.18 - klo:08:04
  Jos on karjaa niin luomuun ehdottomasti, ainakin niin kauan kun elukoita ei tartte laittaa luomuun, voi ostaa tavanomasta rehua niille
Homma ei ihan niin yksinkertainen. Jos olisi märehtijöitä niin varmaan kannattavaa. Sikojen kohdalla ostoviljaa tarvitaan paljon ja se, että luomu saadaan kannattamaan verrattuna tavanomaiseeen riippuu toteutuneista satatasoista ja tavaroiden hinnoista. Silloin kun luomun satotaso ja hinta on korkealla verrattuna tavanomaiseen niin homma pelaa, jos taas tavanomaisen hinta nousee ja satotaso on korkea niin ei välttämättä saada kannattavaksi.

Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 27.02.18 - klo:08:52
  Jos on karjaa niin luomuun ehdottomasti, ainakin niin kauan kun elukoita ei tartte laittaa luomuun, voi ostaa tavanomasta rehua niille
Homma ei ihan niin yksinkertainen. Jos olisi märehtijöitä niin varmaan kannattavaa. Sikojen kohdalla ostoviljaa tarvitaan paljon ja se, että luomu saadaan kannattamaan verrattuna tavanomaiseeen riippuu toteutuneista satatasoista ja tavaroiden hinnoista. Silloin kun luomun satotaso ja hinta on korkealla verrattuna tavanomaiseen niin homma pelaa, jos taas tavanomaisen hinta nousee ja satotaso on korkea niin ei välttämättä saada kannattavaksi.

Liika vähän peltoa, jos luomua ei saa kannattavaksi.
Päin vastoin kuin luulisi, luomu nimenomaan vaatii
tehokasta ja voimaperäistä peltoalan hallintaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: iskra - 27.02.18 - klo:09:20
Sikoja on silloin liikaa jos oman pellon viljat ei riitä :D. Siathan minusta kannattaisi laittaa luomuun, eikö se hinta ole senverran parempi luomusialla, ja luomuviljaahan voi ostaa karjattomilta luomutiloilta
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 27.02.18 - klo:09:23
"Kaikkien lohkojen on oltava luomutuotannossa viimeistään toisena sitoumusvuonna."

https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://kasvuahameessa.fi/wp-content/uploads/2017/01/MerjaKohvakka_Luomusitoumus-ja-korvaus.pdf&ved=2ahUKEwjD-q2eicPZAhUE1SwKHTk4BLYQFjAAegQIBxAB&usg=AOvVaw0IAJniOBE2nmhECyHj59Hx

Asiallisin perustein voi saada poikkeamia.

Juu enpä oikein näe edes järkevää syytä miksei voisi jo toisena vuonna kaikki lohkot olla luomussa. Alun alkaen ajatus oli, että kerralla, mutta viime syksy sotki suunnitelmat.

Mitenkäs luomutilalle tulevat uudet vuokramaat, onko ne heti luomukelpoisia?

Ei. Niilläkin alkaa siirtymävaihe.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 27.02.18 - klo:09:31
Sikoja on silloin liikaa jos oman pellon viljat ei riitä :D. Siathan minusta kannattaisi laittaa luomuun, eikö se hinta ole senverran parempi luomusialla, ja luomuviljaahan voi ostaa karjattomilta luomutiloilta

Tätä minäkin ehdotin joskus. Sikoja voisi vähentää,
laittaisi minimiyksiköt hehtaareja kohti, niin että vielä
pysyisi luomueläimenä. Silloin tukipotti alkaisi purra kunnolla.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 27.02.18 - klo:09:36
  Jos on karjaa niin luomuun ehdottomasti, ainakin niin kauan kun elukoita ei tartte laittaa luomuun, voi ostaa tavanomasta rehua niille
Homma ei ihan niin yksinkertainen. Jos olisi märehtijöitä niin varmaan kannattavaa. Sikojen kohdalla ostoviljaa tarvitaan paljon ja se, että luomu saadaan kannattamaan verrattuna tavanomaiseeen riippuu toteutuneista satatasoista ja tavaroiden hinnoista. Silloin kun luomun satotaso ja hinta on korkealla verrattuna tavanomaiseen niin homma pelaa, jos taas tavanomaisen hinta nousee ja satotaso on korkea niin ei välttämättä saada kannattavaksi.

Jos käytettävissä on voimakasta lannoitusta, kuten sian liete on, luomun satotaso on yllättävän lähellä kemiallisesti viljeltyjä. Toki runsaan liukoisen typen määrä hieman hankaloittaa rikkojen hallintaa. Lisäksi liete on maan rakenteen kannalta aika hankala, joten maanparannuskasvejakin on kierrossa syytä käyttää. Siis nurmet tietysti vähentävät koko tilan satomääriä. Tosin olen sitä mieltä, että kemiallisessa viljelyssä tarvittaisi jopa luomua enemmän maanparannuskasveja kierrossa. Seuraavalla tukikaudella luultavasti hiilensidonta tullee ehdoksi, joten erilaiset nurmet viljelykierroissa tulevat voimakkaammin mukaan myös kemiallisesti viljeltyjen tilojen viljelymuotoihin. Siis ei pysyviä hömppäheiniä, vaan maanparannuskavseja viljelykierroissa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: iskra - 27.02.18 - klo:12:06
  Niin, tavanomaisessakin TARVITTAISI enemmän..ainakin näillä savikoilla. Mut ennenhän syötettiin sioillekin heinää, joskus olen ajatellut että pitäs olla joku viherjauhotehdas lähistöllä niinkuin ennen oli Kotkassa nehän omalla kalustollaan korjasivat aika isolta alueelta nurmea sinne kuivattavaksi ja jauhettavaksi, sehän saattas rehuseoksessa antaa väriäkin lihaan , ainakin kananmuniin se ruohon syöttö vaikutti keltuaiseen..
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: kylmis - 27.02.18 - klo:12:12
Tunnen huonosti sikapuolta, mutta pitäiskö tuon luomun oikeasti toimia sikataloudessa. Täällä yksi kollega sitä kokeili muutaman vuoden ja sitten tuli konkurssi. Mites muualla?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 27.02.18 - klo:13:00
  Niin, tavanomaisessakin TARVITTAISI enemmän..ainakin näillä savikoilla. Mut ennenhän syötettiin sioillekin heinää, joskus olen ajatellut että pitäs olla joku viherjauhotehdas lähistöllä niinkuin ennen oli Kotkassa nehän omalla kalustollaan korjasivat aika isolta alueelta nurmea sinne kuivattavaksi ja jauhettavaksi, sehän saattas rehuseoksessa antaa väriäkin lihaan , ainakin kananmuniin se ruohon syöttö vaikutti keltuaiseen..

Meillä jauhettiin kuivaaheinää vasaramyllyllä.
Traktorivetoisena saattoi syöttää melko vauhdilla.
Syöttöpöytä vaihdettiin syöttösäiliön tilalle.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Jami2004 - 27.02.18 - klo:20:19
Tämä Loimaan Savi Kalle koitti luomua, oli niin pölhö ettei osannut.

Ei yllättänyt...

😂😂👍🏿👍🏿😂👍🏿👍🏿
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 27.02.18 - klo:20:22
Neuvo2020 auttaa, jos ei osaa. Eli SKN ei ehkä vain halunnut. Ja se on eri asia kuin ei osannut.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 28.02.18 - klo:07:47

Liika vähän peltoa, jos luomua ei saa kannattavaksi.
Päin vastoin kuin luulisi, luomu nimenomaan vaatii
tehokasta ja voimaperäistä peltoalan hallintaa.

-SS-
Sikoja on silloin liikaa jos oman pellon viljat ei riitä :D. Siathan minusta kannattaisi laittaa luomuun, eikö se hinta ole senverran parempi luomusialla, ja luomuviljaahan voi ostaa karjattomilta luomutiloilta


Tätä minäkin ehdotin joskus. Sikoja voisi vähentää,
laittaisi minimiyksiköt hehtaareja kohti, niin että vielä
pysyisi luomueläimenä. Silloin tukipotti alkaisi purra kunnolla.

-SS-

Tuo luomusika nyt ei vain ole vaihtoehto. Ainakaan vielä. Tulee ensinnäkin aika kalliiksi syöttää sillä luomuviljalla niitä. Toisekseen itsellä kun lihasikala niin luomuporsaita ei ole saatavana. Muuten tietysti voisi ajatella, että pitäisi minimi määrän sikoja, vaikka luomuna, että saisi tuon luomukotieläintilan tuen. Tavanomaisten sikojen pitäminen miniminä taas on melko turhaa. Hinnoittelu on hoidettu silleen, ettei hommasta jää sitäkään vähää käteen. Eikä niitä tukiakaan kohta ole joiden vuoksi tuollainen kannattaisi.

Se on totta, että jos tuota sikamäärää vähentäisi niin ei luomun tuottovaatimusten tarvitsi olla niin kovat. Mutta asiaa pitää mielestäni tarkastella kokotilan talouden kannalta. Eli saanko peltoluomun ja tavanomaiset elukat kannattamaan paremmin kuin nykyisen tilanteen. Siihen, että luomu kannattaisi paremmin ei tällä hetkellä riitä se, että viljelee pakollisen 30% myyntikasvia vaan kyllä sitä pitää pyrkiä siihen maksimi määrään mitä 5 vuoden kierrossa pystyy eli 60%. Ja hyvällä satotasolla. Millään tonnin hehtaarisadoilla ei tule mitään. Nämä kaikki asiat tietysti selviää, kun kokeilee. Mutta sekin on huono vaihtoehto jos hommasta tulee enemmän töitä ja vähemmän palkkaa.

  Jos on karjaa niin luomuun ehdottomasti, ainakin niin kauan kun elukoita ei tartte laittaa luomuun, voi ostaa tavanomasta rehua niille
Homma ei ihan niin yksinkertainen. Jos olisi märehtijöitä niin varmaan kannattavaa. Sikojen kohdalla ostoviljaa tarvitaan paljon ja se, että luomu saadaan kannattamaan verrattuna tavanomaiseeen riippuu toteutuneista satatasoista ja tavaroiden hinnoista. Silloin kun luomun satotaso ja hinta on korkealla verrattuna tavanomaiseen niin homma pelaa, jos taas tavanomaisen hinta nousee ja satotaso on korkea niin ei välttämättä saada kannattavaksi.

Jos käytettävissä on voimakasta lannoitusta, kuten sian liete on, luomun satotaso on yllättävän lähellä kemiallisesti viljeltyjä. Toki runsaan liukoisen typen määrä hieman hankaloittaa rikkojen hallintaa. Lisäksi liete on maan rakenteen kannalta aika hankala, joten maanparannuskasvejakin on kierrossa syytä käyttää. Siis nurmet tietysti vähentävät koko tilan satomääriä. Tosin olen sitä mieltä, että kemiallisessa viljelyssä tarvittaisi jopa luomua enemmän maanparannuskasveja kierrossa. Seuraavalla tukikaudella luultavasti hiilensidonta tullee ehdoksi, joten erilaiset nurmet viljelykierroissa tulevat voimakkaammin mukaan myös kemiallisesti viljeltyjen tilojen viljelymuotoihin. Siis ei pysyviä hömppäheiniä, vaan maanparannuskavseja viljelykierroissa.
Niin se satotaso jää arvoitukseksi, mikä sitten todellisuus on. Lisäksi tuosta nyt hieman on peloiteltu silläkin, että viljat lakoontuvat, jos joka välissä annetaan lietettä. Sen uskon kyllä, että liete tekee rikkaongelmaa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 28.02.18 - klo:08:11

Mitenkäs luomutilalle tulevat uudet vuokramaat, onko ne heti luomukelpoisia?

Tämä oli vissiinn liian arka aihe, kun ei luomutilalliset vaivaudu vastaamaan.
"Kaikkien lohkojen on oltava luomutuotannossa viimeistään toisena sitoumusvuonna."

https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://kasvuahameessa.fi/wp-content/uploads/2017/01/MerjaKohvakka_Luomusitoumus-ja-korvaus.pdf&ved=2ahUKEwjD-q2eicPZAhUE1SwKHTk4BLYQFjAAegQIBxAB&usg=AOvVaw0IAJniOBE2nmhECyHj59Hx

Asiallisin perustein voi saada poikkeamia.

Juu enpä oikein näe edes järkevää syytä miksei voisi jo toisena vuonna kaikki lohkot olla luomussa. Alun alkaen ajatus oli, että kerralla, mutta viime syksy sotki suunnitelmat.

Mitenkäs luomutilalle tulevat uudet vuokramaat, onko ne heti luomukelpoisia?

Ei. Niilläkin alkaa siirtymävaihe.

Eli siirtymävaihe alkaa.. Itselle tulee mieleen, että siemen viljaa tuollaisille kasvamaan ja nurmi alle.. Saa sitten taas kylvää sv1 siemenillä jonkin aikaa..
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: supersammakko - 28.02.18 - klo:09:11
Uudet vuokramaat menee välittömästi viherlannoitusnurmeksi, ei tule rinnakkaisviljelyä ja hyvä hetki ladata kun sato olisi kuitenkin tavista. Siemenviljely siirtymävaihepelloilla olisi tyhmintä mitä voin kuvitella.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: kylmis - 28.02.18 - klo:09:21
Uudet vuokramaat menee välittömästi viherlannoitusnurmeksi, ei tule rinnakkaisviljelyä ja hyvä hetki ladata kun sato olisi kuitenkin tavista. Siemenviljely siirtymävaihepelloilla olisi tyhmintä mitä voin kuvitella.
400e/t ja maassa vielä vanhan lannoituksen potkua->yllättävän hyvä satotaso? Jotain kunnollista niillä sv1/sv2 pelloilla on viljeltävä hömpänkin lisäksi.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: supersammakko - 28.02.18 - klo:11:09
Uudet vuokramaat menee välittömästi viherlannoitusnurmeksi, ei tule rinnakkaisviljelyä ja hyvä hetki ladata kun sato olisi kuitenkin tavista. Siemenviljely siirtymävaihepelloilla olisi tyhmintä mitä voin kuvitella.
400e/t ja maassa vielä vanhan lannoituksen potkua->yllättävän hyvä satotaso? Jotain kunnollista niillä sv1/sv2 pelloilla on viljeltävä hömpänkin lisäksi.
Luomuviljelyä ja taviksen hinta, eli nurmelle heti. Mikä on parempaa SV1 ja 2 pelloille kuin hyvä viherlannoitus joka niitetään tiheästi? Kaikki puheet viimeisestä glyfottamisesta ja kun vielä vanhaa jerkkua riittää, ovat turhia. Vaikutus kestää vuoden ja sitten täytyy kuitenkin pärjätä luomulla. Ja sitten se rinnakkaisviljely, helpompaa kun ei tarvitse kikkailla ja kaikki satokasvit on luomua.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Don Essex - 28.02.18 - klo:11:46
Uudet vuokramaat menee välittömästi viherlannoitusnurmeksi, ei tule rinnakkaisviljelyä ja hyvä hetki ladata kun sato olisi kuitenkin tavista. Siemenviljely siirtymävaihepelloilla olisi tyhmintä mitä voin kuvitella.
400e/t ja maassa vielä vanhan lannoituksen potkua->yllättävän hyvä satotaso? Jotain kunnollista niillä sv1/sv2 pelloilla on viljeltävä hömpänkin lisäksi.
Luomuviljelyä ja taviksen hinta, eli nurmelle heti. Mikä on parempaa SV1 ja 2 pelloille kuin hyvä viherlannoitus joka niitetään tiheästi? Kaikki puheet viimeisestä glyfottamisesta ja kun vielä vanhaa jerkkua riittää, ovat turhia. Vaikutus kestää vuoden ja sitten täytyy kuitenkin pärjätä luomulla. Ja sitten se rinnakkaisviljely, helpompaa kun ei tarvitse kikkailla ja kaikki satokasvit on luomua.

Joo, kyllä minullakin menisi viherlannoitukseen. Kun alkaa luomuun siirtymisen, on järkevää tuottaa siementä. Mutta jos muu tila on jo luomussa, ei rinnakkaisviljelyssä oikein ole järkeä. Lisäksi tulossa olevassa eu-luomuasetuksessa saatetaan kieltää sv1 käyttö luomusiemenenä.

Vaikka voisi kuvitella että vanhassa pellossa on voimaa alussa paljon, totuus on osittain toinen. Kemiallisesti viljellyt pellot ovat usein fosforin osalta kunnossa, mutta typpeä niihin ei juurikaan ole varastoitunut. Tai ainakin itse oletan näin. Viljelyurani huonoimmat sadot tulivat kahtena ensimmäisenä luomuvionna. Oletan huonon typen saannin olevan syynä. Tai sitten maassa on jokin muu mekanismi, että se "oppii" vasta parin vuoden kuluttua luovuttamaan varastoravinteita.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: iskra - 28.02.18 - klo:12:21
  Jos on vaikka yksi apulantavannas tukossa tavanomasella viljelijällä niin sen huomaa oraasta ettei se osaa ottaa maasta mitään jollei tarjota juurien viereen.
  En ole missään nähnyt niin keltaista luomuorasta kuin mitä näkee tavanomasessa jos on vannas ollut tukossa tai jopa apulantasäiliö huomaamatta tyhjentynyt, näitäkin on nähty..
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: kylmis - 28.02.18 - klo:12:26
Kyllä 400e/t on hyvä hinta luomusiemenen tuottamisesta. Ainoa huonoa puoli on, että luomusiemenen lisääntyessä ei mene enää selitykset läpi siemenen saatavuudesta.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 01.03.18 - klo:08:25
  Jos on vaikka yksi apulantavannas tukossa tavanomasella viljelijällä niin sen huomaa oraasta ettei se osaa ottaa maasta mitään jollei tarjota juurien viereen.
  En ole missään nähnyt niin keltaista luomuorasta kuin mitä näkee tavanomasessa jos on vannas ollut tukossa tai jopa apulantasäiliö huomaamatta tyhjentynyt, näitäkin on nähty..

Huomaisi senkin värierona, jos 25 vuotta luomukauralla ja avokesannolla vaihdellut kellahtava autiomaa kylvettäisiin luomulla, ja yksi vannas saisikin moniravinteista apulantaa. Jossakin vaiheessa kun agrikaivostoiminta on kestänyt riittävän pitkään, ei nurmikaan jaksa lähteä kasvamaan kuin ketomaisesti vaaksan korkuisena.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: iskra - 01.03.18 - klo:08:49
  Jos on vaikka yksi apulantavannas tukossa tavanomasella viljelijällä niin sen huomaa oraasta ettei se osaa ottaa maasta mitään jollei tarjota juurien viereen.
  En ole missään nähnyt niin keltaista luomuorasta kuin mitä näkee tavanomasessa jos on vannas ollut tukossa tai jopa apulantasäiliö huomaamatta tyhjentynyt, näitäkin on nähty..

Huomaisi senkin värierona, jos 25 vuotta luomukauralla ja avokesannolla vaihdellut kellahtava autiomaa kylvettäisiin luomulla, ja yksi vannas saisikin moniravinteista apulantaa. Jossakin vaiheessa kun agrikaivostoiminta on kestänyt riittävän pitkään, ei nurmikaan jaksa lähteä kasvamaan kuin ketomaisesti vaaksan korkuisena.

-SS-

 Se ei läpäisisi luomutarkastusta tuollainen viljelykierto, ja apilanurmi kasvaa kyllä paremmin näillä kuivilla savikoilla paremmin  kuin salpietaria saanut heinänurmi, olen aatellut että sitä nurmea kun pintalannoitetaan niin kuivana alkukeväänä, niinkuin täälläpäin monasti on, niin se ei pystyhyödyntämään niitä ravinteita niinkun syväjuurisempi apila joka kehittää vielä itsekin sitä typpeä.
 Sehän se on luomun ongelma täällä kun ei ole käyttöä sille apilanurmelle, sen poisto ei paljoa pienennä lannoitusvaikutusta kun ne ravinteet ovat enimmäkseen siellä juuristossa.
 Parin kolmen vuoden onnistunut apilakasvusto kyllä hävittää rikkojakin tehokkaasti riittävällä niittämisellä..
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 01.03.18 - klo:08:57
Se ei läpäisisi luomutarkastusta tuollainen viljelykierto, ja apilanurmi kasvaa kyllä paremmin näillä kuivilla savikoilla paremmin

Juu en käräytä, kunhan olen katsellut. Sitten kun kolmantenakin vuona "latausnurmesta" näkyy vielä harmaa savimaan mullos läpi, niin voidaan todeta maan oppineen tavoille. Eivät kyllä rikatkaan enää viihdy, koska tarvitsevat paljon ravinteita.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: iskra - 01.03.18 - klo:09:11
  Täälläpäin ei kyllä tarkastajat katso läpi sormien juolavehnän käyttöä latausnurmena.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 01.03.18 - klo:09:27
  Täälläpäin ei kyllä tarkastajat katso läpi sormien juolavehnän käyttöä latausnurmena.

Niin aina, mutta laittavat sormet miten päin tahansa, lienevät sen verran realisteja, että tietävät tarkkaan, minkä näköistä pitkäaikainen eläimetön kasvinviljelyluomu voi olla. Voisivat ne tietenkin velvoittaa ostamaan jostakin karjanlantaa tai vetään Viljoa pari tonnia. Mutta enpä usko, että ryhtyisivät.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Jami2004 - 01.03.18 - klo:19:43
Uudet vuokramaat menee välittömästi viherlannoitusnurmeksi, ei tule rinnakkaisviljelyä ja hyvä hetki ladata kun sato olisi kuitenkin tavista. Siemenviljely siirtymävaihepelloilla olisi tyhmintä mitä voin kuvitella.

Haha....


Kasvatatko ruohoa omaan käyttöön vai myytkö kavereillesi kuten OpelJuniorille?   


Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 02.03.18 - klo:08:03
Uudet vuokramaat menee välittömästi viherlannoitusnurmeksi, ei tule rinnakkaisviljelyä ja hyvä hetki ladata kun sato olisi kuitenkin tavista. Siemenviljely siirtymävaihepelloilla olisi tyhmintä mitä voin kuvitella.
400e/t ja maassa vielä vanhan lannoituksen potkua->yllättävän hyvä satotaso? Jotain kunnollista niillä sv1/sv2 pelloilla on viljeltävä hömpänkin lisäksi.
Luomuviljelyä ja taviksen hinta, eli nurmelle heti. Mikä on parempaa SV1 ja 2 pelloille kuin hyvä viherlannoitus joka niitetään tiheästi? Kaikki puheet viimeisestä glyfottamisesta ja kun vielä vanhaa jerkkua riittää, ovat turhia. Vaikutus kestää vuoden ja sitten täytyy kuitenkin pärjätä luomulla. Ja sitten se rinnakkaisviljely, helpompaa kun ei tarvitse kikkailla ja kaikki satokasvit on luomua.

Joo, kyllä minullakin menisi viherlannoitukseen. Kun alkaa luomuun siirtymisen, on järkevää tuottaa siementä. Mutta jos muu tila on jo luomussa, ei rinnakkaisviljelyssä oikein ole järkeä. Lisäksi tulossa olevassa eu-luomuasetuksessa saatetaan kieltää sv1 käyttö luomusiemenenä.

Vaikka voisi kuvitella että vanhassa pellossa on voimaa alussa paljon, totuus on osittain toinen. Kemiallisesti viljellyt pellot ovat usein fosforin osalta kunnossa, mutta typpeä niihin ei juurikaan ole varastoitunut. Tai ainakin itse oletan näin. Viljelyurani huonoimmat sadot tulivat kahtena ensimmäisenä luomuvionna. Oletan huonon typen saannin olevan syynä. Tai sitten maassa on jokin muu mekanismi, että se "oppii" vasta parin vuoden kuluttua luovuttamaan varastoravinteita.

Rinnakkaisviljely, tuleeko tuosta muka jotain ongelmaa muuta kuin kirjanpidollisesti? Itsestä olisi ainakin eri juttu kylvää sillä sv1 siemenellä jonka hinta on 150e/tn kuin sillä vähintään tuplat kalliimmalla? Tämän alle voi sen nurmen sitten laittaa. Tietysti eriasia jos tämä on kiellettyä tai kielletään tulevaisuudessa. Eihän tuossa sitten muuta kuin viherlannoitukseen.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 17.03.18 - klo:08:20
Onko kenelläkään vastaavaa tilannetta ollut tai tietoa miten asia menee? Jos teen nyt sitoumuksen osasta peltoja joilla kasvaa nurmea ja ensi vuonna siirrän loput niin saanko ensi vuonna tuottaa niillä silloin siirretyillä lohkoilla omista siemenistä lisäysaineistoa luomuun? Kun tämähän on ilmeisesti mahdollista ensimmäisenä siirtymävaihevuotena, mutta tarkoitetaanko tällä lohkokohtaista siirtymävaihetta?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 17.03.18 - klo:08:37
Onko kenelläkään vastaavaa tilannetta ollut tai tietoa miten asia menee? Jos teen nyt sitoumuksen osasta peltoja joilla kasvaa nurmea ja ensi vuonna siirrän loput niin saanko ensi vuonna tuottaa niillä silloin siirretyillä lohkoilla omista siemenistä lisäysaineistoa luomuun? Kun tämähän on ilmeisesti mahdollista ensimmäisenä siirtymävaihevuotena, mutta tarkoitetaanko tällä lohkokohtaista siirtymävaihetta?

Oletettavasti voi tehdä sillä tavalla, että ei tulisi liikaa epämukavuutta tai kustannuksia siemenhuollon osalta.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: iskra - 17.03.18 - klo:08:49
Onko kenelläkään vastaavaa tilannetta ollut tai tietoa miten asia menee? Jos teen nyt sitoumuksen osasta peltoja joilla kasvaa nurmea ja ensi vuonna siirrän loput niin saanko ensi vuonna tuottaa niillä silloin siirretyillä lohkoilla omista siemenistä lisäysaineistoa luomuun? Kun tämähän on ilmeisesti mahdollista ensimmäisenä siirtymävaihevuotena, mutta tarkoitetaanko tällä lohkokohtaista siirtymävaihetta?

  Miksi ei voi laittaa koko alaa kerralla, vai aijotko puhdistaa lohkot aluksi roundupilla..
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 17.03.18 - klo:08:50
Onko kenelläkään vastaavaa tilannetta ollut tai tietoa miten asia menee? Jos teen nyt sitoumuksen osasta peltoja joilla kasvaa nurmea ja ensi vuonna siirrän loput niin saanko ensi vuonna tuottaa niillä silloin siirretyillä lohkoilla omista siemenistä lisäysaineistoa luomuun? Kun tämähän on ilmeisesti mahdollista ensimmäisenä siirtymävaihevuotena, mutta tarkoitetaanko tällä lohkokohtaista siirtymävaihetta?

Oletettavasti voi tehdä sillä tavalla, että ei tulisi liikaa epämukavuutta tai kustannuksia siemenhuollon osalta.

-SS-

Tarkoitetaan. 
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 17.03.18 - klo:08:52
Onko kenelläkään vastaavaa tilannetta ollut tai tietoa miten asia menee? Jos teen nyt sitoumuksen osasta peltoja joilla kasvaa nurmea ja ensi vuonna siirrän loput niin saanko ensi vuonna tuottaa niillä silloin siirretyillä lohkoilla omista siemenistä lisäysaineistoa luomuun? Kun tämähän on ilmeisesti mahdollista ensimmäisenä siirtymävaihevuotena, mutta tarkoitetaanko tällä lohkokohtaista siirtymävaihetta?

  Miksi ei voi laittaa koko alaa kerralla, vai aijotko puhdistaa lohkot aluksi roundupilla..

Kikailun mahdolisuus. Sopimuskausi päättyy 2020. Valtio katkaisee kuitenkin sopimukset, niin on teoreettinen mahdollisuus että luomusopparitkin katkiaa samalla.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 17.03.18 - klo:08:54
Onko kenelläkään vastaavaa tilannetta ollut tai tietoa miten asia menee? Jos teen nyt sitoumuksen osasta peltoja joilla kasvaa nurmea ja ensi vuonna siirrän loput niin saanko ensi vuonna tuottaa niillä silloin siirretyillä lohkoilla omista siemenistä lisäysaineistoa luomuun? Kun tämähän on ilmeisesti mahdollista ensimmäisenä siirtymävaihevuotena, mutta tarkoitetaanko tällä lohkokohtaista siirtymävaihetta?

  Miksi ei voi laittaa koko alaa kerralla, vai aijotko puhdistaa lohkot aluksi roundupilla..
Näin meinasin. Viime syksynä jäi kaikki glyfotukset tekemättä niin täytyy saada yksi lisävuosi. Muuten ei kiirettä, mutta nythän huhutaan, että ovi luomuun saattaisi olla jo ensi vuonna kiinni.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 17.03.18 - klo:09:01
Onko kenelläkään vastaavaa tilannetta ollut tai tietoa miten asia menee? Jos teen nyt sitoumuksen osasta peltoja joilla kasvaa nurmea ja ensi vuonna siirrän loput niin saanko ensi vuonna tuottaa niillä silloin siirretyillä lohkoilla omista siemenistä lisäysaineistoa luomuun? Kun tämähän on ilmeisesti mahdollista ensimmäisenä siirtymävaihevuotena, mutta tarkoitetaanko tällä lohkokohtaista siirtymävaihetta?

  Miksi ei voi laittaa koko alaa kerralla, vai aijotko puhdistaa lohkot aluksi roundupilla..
Näin meinasin. Viime syksynä jäi kaikki glyfotukset tekemättä niin täytyy saada yksi lisävuosi. Muuten ei kiirettä, mutta nythän huhutaan, että ovi luomuun saattaisi olla jo ensi vuonna kiinni.

Eli tuo kertoisi että 2020-2023 mennään entisillä säännöillä. Mistähän rahat kolmeksi vuodeksi?
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 17.03.18 - klo:09:24
Eli tuo kertoisi että 2020-2023 mennään entisillä säännöillä. Mistähän rahat kolmeksi vuodeksi?

Luomua tuetaan kansallisesti tarvittavalla määrällä, tälläkin hetkellä. Kyse ei ole kuitenkaan kovin suuresta osuudesta, jos sitten ei liittyjiä ala ilmestyä kuin kerääjäkasvimarkkinoille tungeksijoita silloin 2015.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 17.03.18 - klo:09:29
Eli tuo kertoisi että 2020-2023 mennään entisillä säännöillä. Mistähän rahat kolmeksi vuodeksi?

Luomua tuetaan kansallisesti tarvittavalla määrällä, tälläkin hetkellä. Kyse ei ole kuitenkaan kovin suuresta osuudesta, jos sitten ei liittyjiä ala ilmestyä kuin kerääjäkasvimarkkinoille tungeksijoita silloin 2015.

-SS-

Tuota jus mietin. Luomun rahat on TAATTU siihen 160€/hehtaari. vMuut ympäristötuen rahat uhkaa loppua vuoden 2019 syksyyn mennessä. Eli tällä suunnitellulla luomuun liitymisen kiellolla keväästä 2019 eteen päin yritetään varmistaa rahojen riitävyys ainakin luomulle.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: supersammakko - 17.03.18 - klo:09:36
Onko kenelläkään vastaavaa tilannetta ollut tai tietoa miten asia menee? Jos teen nyt sitoumuksen osasta peltoja joilla kasvaa nurmea ja ensi vuonna siirrän loput niin saanko ensi vuonna tuottaa niillä silloin siirretyillä lohkoilla omista siemenistä lisäysaineistoa luomuun? Kun tämähän on ilmeisesti mahdollista ensimmäisenä siirtymävaihevuotena, mutta tarkoitetaanko tällä lohkokohtaista siirtymävaihetta?

Oletettavasti voi tehdä sillä tavalla, että ei tulisi liikaa epämukavuutta tai kustannuksia siemenhuollon osalta.

-SS-
Itse hain kustannusperusteella poikkeuslupaa käyttää tavanomaista tossia kylvösiemenenä luomuun siirtyessäni. Viimeisen tavisvuoden glyfotuksilla ei ole mitään merkitystä, se vaikutus on ohimenevää ja ilman täytyy kuitenkin pärjätä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 17.03.18 - klo:10:10
Onko kenelläkään vastaavaa tilannetta ollut tai tietoa miten asia menee? Jos teen nyt sitoumuksen osasta peltoja joilla kasvaa nurmea ja ensi vuonna siirrän loput niin saanko ensi vuonna tuottaa niillä silloin siirretyillä lohkoilla omista siemenistä lisäysaineistoa luomuun? Kun tämähän on ilmeisesti mahdollista ensimmäisenä siirtymävaihevuotena, mutta tarkoitetaanko tällä lohkokohtaista siirtymävaihetta?

Oletettavasti voi tehdä sillä tavalla, että ei tulisi liikaa epämukavuutta tai kustannuksia siemenhuollon osalta.

-SS-
Itse hain kustannusperusteella poikkeuslupaa käyttää tavanomaista tossia kylvösiemenenä luomuun siirtyessäni. Viimeisen tavisvuoden glyfotuksilla ei ole mitään merkitystä, se vaikutus on ohimenevää ja ilman täytyy kuitenkin pärjätä.
Joo tuo kustannusperuste on kelvannut aiemmin ja ilmeisesti kelpaa edelleen, mutta nyt olisi tarkoitus saada tokalle vuodelle se lupa tai siis niille lohkoille jotka ovat vasta ekaa vuotta siirtymässä. Osa siis jo tokalla vuodella. Mahdollisimman sekavasti selitettynä. En tuosta glyfotuksesta sitten tiedä, mutta on kasvinsuojeluaineita ja apulantojakin varastossa niin nuokin pitäisi sitten hävittää johonkin. Kokotilan sitoumusta en tänä vuonna tee, jos ovi menee kiinni niin olkoon sitten jatketaan muutama vuosi tavanomaisessa ja katsotaan sitten mitä uusi rahoituskausi tuo tullessaan..
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 17.03.18 - klo:10:16
Kokotilan sitoumusta en tänä vuonna tee, jos ovi menee kiinni niin olkoon sitten jatketaan muutama vuosi tavanomaisessa ja katsotaan sitten mitä uusi rahoituskausi tuo tullessaan..

Eli lähdet pelaamaan ajatuksella, että voittaisit, kävi kummin päin tahansa. Voi mennä niinkin  päin, ettet saa täyttä hyötyä kummastakaan. Ets siis ole luomukurssilla vielä käynyt ? Eikös se henkinen tila muuteta kurssilla luomuun sopivaksi, miten luulet voivasti elää ristiriidattomasti tavanomaisen viljelyosuuden kanssa ?

Pitäisi melkein olla kaksi kuivuriakin, etteivät pääse sekoittumaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: iskra - 17.03.18 - klo:10:20
  Ainakin paperitöitä teettää tuo rinnakkaisviljely lisää,,
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 18.03.18 - klo:07:49
Kokotilan sitoumusta en tänä vuonna tee, jos ovi menee kiinni niin olkoon sitten jatketaan muutama vuosi tavanomaisessa ja katsotaan sitten mitä uusi rahoituskausi tuo tullessaan..

Eli lähdet pelaamaan ajatuksella, että voittaisit, kävi kummin päin tahansa. Voi mennä niinkin  päin, ettet saa täyttä hyötyä kummastakaan. Ets siis ole luomukurssilla vielä käynyt ? Eikös se henkinen tila muuteta kurssilla luomuun sopivaksi, miten luulet voivasti elää ristiriidattomasti tavanomaisen viljelyosuuden kanssa ?

Pitäisi melkein olla kaksi kuivuriakin, etteivät pääse sekoittumaan.

-SS-
Juu en ole kurssilla käynyt. Paikallinen kurssi tuli talvella hetkessä täyteen niin meni tälläiseltä matti myöhäiseltä ohi. Ei oikein huvita koko tilan siirto kun lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet hommattu tulevalle kaudelle. Peittattuja sertisiemeniäkin on muutama säkki. Tietysti voisihan nuo saada myytyä eteenpäin, jos tarve olisi.

Henkisestä tilasta en tiedä. Kyllähän niitä juttuja liikkuu, että luomukurssin jälkeen ihminen on niin muuttunut, että ei samaksi tunnista ajatusmaailmaltaan siis. Itsellä ei ole taipumuksia uskoa kuin rahaan ja totuuteen se määrää. Rinnakkain viljelyssä on paljon muitakin haasteita. Samoja viljelykasveja ei saa olla joten, jos meinaa lisäillä niitä siemeniä niin tavanomaisella puolella ei voi viljellä oikein mitään. Eli kokotilan siirto kerralla olisi selvintä. Kaksi kuivuria kyllä löytyy ja kolmas vielä vuokrallakin joten se ei tuota ongelmia.

Kaikkihan on mahdollista. On mahdollista, että luomupuolelle siirretään rahaa tavanomaiselta puolelta. On mahdollista, että luomuun ei uusia sitoumuksia oteta enää tämän vuoden jälkeen. Siis kaikki on mahdollista. Itse pitäisin kuitenkin sitä todennäköisimpänä, että luomun ja tavanomaisen hintaero tulee kaventumaan jolloin kannattavuutta täytyy alkaa laskemaan entistä tarkemmin. Tälläiselle suorakylvötilalle työmäärän lisääntyminenkin on jonkinlainen ongelma, vaikka osa luomussa nurmella onkin.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: iskra - 18.03.18 - klo:08:27
  Aikoinaan kävin kai kolmellakin kurssilla silloin alkuun kun olivat vielä ilmaisiakin, mut en kyllä huomannut oman enkä niitten muittenkaan ajatusmaailmassa muutoksia, kyllä suurin syy luomuun ryhtymisessä oli tuotantopanoksien ja viljan hintasuhteiden muutos, EU alensi viljan hinnat ja panoksien hinta pysyi ennallaan, nythän nekin ovat vielä nousseet niistäkin ajoista.
  Hiukan epäilyttää suorakylvön onnistumnen luomussa, muokkaamalla saa jonkinverran rikkojakin kuritettua ja ilman typpeäkin ehkä sekoitettua kylvökerrokseen.
  On varmaan myös varauduttava joskus täysavokesannointiinkin jos kestorikat pääsevät niskan päälle pahasti..
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 18.03.18 - klo:08:48
  Aikoinaan kävin kai kolmellakin kurssilla silloin alkuun kun olivat vielä ilmaisiakin, mut en kyllä huomannut oman enkä niitten muittenkaan ajatusmaailmassa muutoksia, kyllä suurin syy luomuun ryhtymisessä oli tuotantopanoksien ja viljan hintasuhteiden muutos, EU alensi viljan hinnat ja panoksien hinta pysyi ennallaan, nythän nekin ovat vielä nousseet niistäkin ajoista.
  Hiukan epäilyttää suorakylvön onnistumnen luomussa, muokkaamalla saa jonkinverran rikkojakin kuritettua ja ilman typpeäkin ehkä sekoitettua kylvökerrokseen.
  On varmaan myös varauduttava joskus täysavokesannointiinkin jos kestorikat pääsevät niskan päälle pahasti..

Epäilen että tukitaso on matkalla samaan suuntaan kuin tanskassa. 300€/hehtaari kasvoi mitä kasvoi.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: KallePP - 18.03.18 - klo:09:04
Vihervasurihallitus siirtää tavanomaisen viljelyn tukia luomuun, se on varmaa. Mitään lisärahaa ei siis ole tulossa, vain sektorin sisäistä rahansiirtoa odotettavissa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: iskra - 18.03.18 - klo:09:06


Epäilen että tukitaso on matkalla samaan suuntaan kuin tanskassa. 300€/hehtaari kasvoi mitä kasvoi.
[/quote]

  Minkähän hintasia Tanskassa ovat lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet, ja mikä on viljan hinta..
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: ja101 - 18.03.18 - klo:09:13
  Aikoinaan kävin kai kolmellakin kurssilla silloin alkuun kun olivat vielä ilmaisiakin, mut en kyllä huomannut oman enkä niitten muittenkaan ajatusmaailmassa muutoksia, kyllä suurin syy luomuun ryhtymisessä oli tuotantopanoksien ja viljan hintasuhteiden muutos, EU alensi viljan hinnat ja panoksien hinta pysyi ennallaan, nythän nekin ovat vielä nousseet niistäkin ajoista.
  Hiukan epäilyttää suorakylvön onnistumnen luomussa, muokkaamalla saa jonkinverran rikkojakin kuritettua ja ilman typpeäkin ehkä sekoitettua kylvökerrokseen.
  On varmaan myös varauduttava joskus täysavokesannointiinkin jos kestorikat pääsevät niskan päälle pahasti..
En nyt mitään suorakylvö ole luomussa edes ajatellut. Nyt on osittain suorakylvö ja muutos työmäärässä tulee olemaan jonkinlainen. Ja kyllä noita luomuun hurahtaneita on aina silloin tällöin tullut vastaan. Valtaosalle tietenkin syyt ovat muita.

Vihervasurihallitus siirtää tavanomaisen viljelyn tukia luomuun, se on varmaa. Mitään lisärahaa ei siis ole tulossa, vain sektorin sisäistä rahansiirtoa odotettavissa.

Tämä on enemmän kuin todennäköistä.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 18.03.18 - klo:09:19


  Minkähän hintasia Tanskassa ovat lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet, ja mikä on viljan hinta..

Suunnilleen 2.16 euroa typpikilo 27-4-0
1.85 euroa typpikilo  34N urea

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: -SS- - 18.03.18 - klo:15:08
Rehuohra 136 euroa tonni.

Suomessa samaan aikaan maalis-huhtikuu 134-144 euroa tonni

Eli aika samoissa pyöritään.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: nisu - 18.03.18 - klo:16:17


Epäilen että tukitaso on matkalla samaan suuntaan kuin tanskassa. 300€/hehtaari kasvoi mitä kasvoi.
Minkähän hintasia Tanskassa ovat lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet, ja mikä on viljan hinta..
[/quote]



 Tukitason arvo riippuu rakennekehityksen nopeudesta ,eli oletettavasti laskee tulevalle kaudelle.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: iskra - 18.03.18 - klo:18:06




 Tukitason arvo riippuu rakennekehityksen nopeudesta ,eli oletettavasti laskee tulevalle kaudelle.
[/quote]

  Juu, potti pysyy samana kun ala kasvaa, nää tuethan ovatkin vain siirtymäkautta varten, sit kun on hehtaareita tarpeeks niin tukia ei tartte maksaa.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Terminator II - 18.03.18 - klo:19:58


  Minkähän hintasia Tanskassa ovat lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet, ja mikä on viljan hinta..

Suunnilleen 2.16 euroa typpikilo 27-4-0
1.85 euroa typpikilo  34N urea

-SS-

Mutta rakentaminen p.i.r.u.n halpaa. 5500€ parsipaikka sisältää lietealtaan ja kaiken tekniikan mitä navetta tarvii toimiakseen. Ei apevaunu snetään kuulu hintaan. Saa jos saa 20% investointi tukea.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Puuha-Pete - 18.03.18 - klo:21:12
   
  Hiukan epäilyttää suorakylvön onnistumnen luomussa,


Waaaat???

 Yksikään tuntemani luomuviljelijä ei kyntämättä viljele.
Otsikko: Vs: Luomun kannattavuus?
Kirjoitti: Jami2004 - 18.03.18 - klo:21:19
Loimaan älykääpiö käyttää ketjua, uusia, kyntäessään kolme siipisillä 70-luvun sarka-auroilla.
























Vuokrapellolla.