Nii SKN kannattaa lukea Eviran luomuehdot, niissä vaaditaan tietyssä tapauksessa  lannaksi luomulantaa,
silloin saa tilapäisesti poiketa 30% vähimmäislatauskasvivaatimuksesta, ja palkokasvikaan
ei saanut olla yhtä mittaa pelkkä myyntiherne tai papu.

Lietelantasijoituksella kasvukauden aikana sekä reippaalla syyslantapanostuksella
syysviljat ja kaura todellakin kasvaisivat mahtavasti ilman ruiskutuksia, kunhan lajikevalinnassa
välttää lääkenarkomaaneja. Monet laskevat äkkiväärästi 5 tonnia x 500 euroa, ja koko
alalta ja toistuvasti, alkaahan siinä himottaa. Katsoin VYR luomuviljamarkkinakatsausta, ja siellä
oli noin 16 miljoonan kilon vara lisämarkkinoille vielä. Tuollaista 3000-4000 ha "teholuomu"pakettia
jos alkaa pukata entisten päälle, alkaakin se luomurukiin hinta pudota vinhaan. Pienet ylijäämät
eivät taida olla kovin helppoja ulkomaillekaan markkinoitavaksi, vaan sujahtavat tavanomaisen
sekaan sinne laivaan ?

Luomualan kannattaisi suhtautua nöyremmin premium-asemaansa, kyllä tavanomaisella viljelyllä on
paikkansa, antaa sen vertailukohdan, joka enemmistötuotantomuodoksi tulevalta puuttuisi.
Ei ole nimittäin selvää, etteikö kuluttajaporras alkaisi kyselemään brändin kustannusvastaavuuden
perään, jos kaikki tuotteet kaupassa olisivat kaksinkertaiset hinnoiltaan, ja tieto tuotantokustannusten
alhaisuudesta ja tukitasoista alkaisi valumaan ostajlle.

Ulkomaisissa orgaanisen maatalouden kirjoituksissa  on usein näkynyt nihilistinen asenne siitä, että riippumatta
siitä, onko luomu hyvä vai huono, se on hyvä tuottajansa kukkarolle, koska ruuan määrä maailmassa
silloin vähenee, ja sen vähän tuottamisesta tulisi markkinoita manipuloiva väline. Ruuan hintajousto
on jyrkkä, jolloin  ankara puute tuo jättitulot suoraan luomuviljelijän kukkaroon. Kuitenkin syytteet
ahneudesta ja ihmisvihasta voisi piilottaa maailmaa syleilevän ekologisuuden verhon taakse.

En tiedä, miten satunnainen laaja elintarvikkeiden puute vaikuttaisi muun väestön asenteisiin,
tulisiko vakavassa ruokahäiriössä valtion viranomainen luomutuottajan pellolle apulantasäkin kanssa ?

-SS-

Löytyykö myös erityisehtoja oljen käyttöön? Heinät pitää olla luomua mutta pahnaa ja putua saa keräillä Axialin ja Moddus EVOn sekä muiden aineiden jälkeen.

Ai niin, nehän tulevatkin kuivikkeeksi ne kemiallisesti käsitellyt oljet, ei niitä eläin suuhunsa laita ei.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 16.02.17 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.02.17 - klo:08:27

No minun tapauksessa nämä nurmet niitettäisiin ilman korjuuta, kun ei ole noita märehtijöitä.

Ei ole minullakaan märehtijöitä, mutta annan 1. vuoden sadon karjatilalle siltä osin miten hän tahtoo kerätä. 2. vuoden VLN nurmet murskataan tarpeen mukaan 2-3 kertaa peltoon. Näin ihan vain siksi, kun murskaus on kuitenkin kustannus.

Mun mielestä se toisen vuoden sato kannattas ottaa ja sää olisit puhdistusniitelly sen ekan vuoden.....

Näkökulma tämäkin, neuvonta on ohjannut nykyiseen päätökseen. Täytyy tuumia. Suojaviljaan kaikki perustetaan, että ihan täysi setti sieltä ekanakin vuotena tulee.

Ja -SS-

itke vaan politiikasta, toiset elää realismissa ja nauttii mitä on saatavissa sekä tekee sen mukaan. Luomu voi olla ideologia, osin jäkevä tuotantotapa viljelijälle, kuluttajan mielipide on tällä hetkellä positiivinen. kaikki kaatuu aikanaan, niin luomukin. Mutta Carpe Diem...

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.02.17 - klo:11:35

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 16.02.17 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.02.17 - klo:08:27

No minun tapauksessa nämä nurmet niitettäisiin ilman korjuuta, kun ei ole noita märehtijöitä.

Ei ole minullakaan märehtijöitä, mutta annan 1. vuoden sadon karjatilalle siltä osin miten hän tahtoo kerätä. 2. vuoden VLN nurmet murskataan tarpeen mukaan 2-3 kertaa peltoon. Näin ihan vain siksi, kun murskaus on kuitenkin kustannus.

Mun mielestä se toisen vuoden sato kannattas ottaa ja sää olisit puhdistusniitelly sen ekan vuoden.....

Näkökulma tämäkin, neuvonta on ohjannut nykyiseen päätökseen. Täytyy tuumia. Suojaviljaan kaikki perustetaan, että ihan täysi setti sieltä ekanakin vuotena tulee.

Just niin, se täysi setti sieltä tuleekin ekana vuonna, sitähän mää koitin hienotunteisesti kirjotella.

Saunakukan paras nitistyskeino on ekan vuoden niitot. Ei paljon näy sen jälkeen. En nyt puutu tähän sitten sen enempää.....

Ja -SS-

itke vaan politiikasta, toiset elää realismissa ja nauttii mitä on saatavissa sekä tekee sen mukaan. Luomu voi olla ideologia, osin jäkevä tuotantotapa viljelijälle, kuluttajan mielipide on tällä hetkellä positiivinen. kaikki kaatuu aikanaan, niin luomukin. Mutta Carpe Diem...

Haiseeko täällä kerääjäkasvinkäry?...?...?

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 16.02.17 - klo:13:49

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.02.17 - klo:11:35

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 16.02.17 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.02.17 - klo:08:27

No minun tapauksessa nämä nurmet niitettäisiin ilman korjuuta, kun ei ole noita märehtijöitä.

Ei ole minullakaan märehtijöitä, mutta annan 1. vuoden sadon karjatilalle siltä osin miten hän tahtoo kerätä. 2. vuoden VLN nurmet murskataan tarpeen mukaan 2-3 kertaa peltoon. Näin ihan vain siksi, kun murskaus on kuitenkin kustannus.

Mun mielestä se toisen vuoden sato kannattas ottaa ja sää olisit puhdistusniitelly sen ekan vuoden.....

Näkökulma tämäkin, neuvonta on ohjannut nykyiseen päätökseen. Täytyy tuumia. Suojaviljaan kaikki perustetaan, että ihan täysi setti sieltä ekanakin vuotena tulee.

Just niin, se täysi setti sieltä tuleekin ekana vuonna, sitähän mää koitin hienotunteisesti kirjotella.

Saunakukan paras nitistyskeino on ekan vuoden niitot. Ei paljon näy sen jälkeen. En nyt puutu tähän sitten sen enempää.....

Vaadin sua puuttumaan.

Nurmihan niitetään kahdesti ensimmäisenä vuotena, massaa ei vain jätet peltoon. Miten se vaikuttaa saunakukkaan että murskaisin pellon? Tiheä niittoväli on tärkeintä.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.02.17 - klo:13:53

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 16.02.17 - klo:13:49

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.02.17 - klo:11:35

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 16.02.17 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.02.17 - klo:08:27

No minun tapauksessa nämä nurmet niitettäisiin ilman korjuuta, kun ei ole noita märehtijöitä.

Ei ole minullakaan märehtijöitä, mutta annan 1. vuoden sadon karjatilalle siltä osin miten hän tahtoo kerätä. 2. vuoden VLN nurmet murskataan tarpeen mukaan 2-3 kertaa peltoon. Näin ihan vain siksi, kun murskaus on kuitenkin kustannus.

Mun mielestä se toisen vuoden sato kannattas ottaa ja sää olisit puhdistusniitelly sen ekan vuoden.....

Näkökulma tämäkin, neuvonta on ohjannut nykyiseen päätökseen. Täytyy tuumia. Suojaviljaan kaikki perustetaan, että ihan täysi setti sieltä ekanakin vuotena tulee.

Just niin, se täysi setti sieltä tuleekin ekana vuonna, sitähän mää koitin hienotunteisesti kirjotella.

Saunakukan paras nitistyskeino on ekan vuoden niitot. Ei paljon näy sen jälkeen. En nyt puutu tähän sitten sen enempää.....

Vaadin sua puuttumaan.

Nurmihan niitetään kahdesti ensimmäisenä vuotena, massaa ei vain jätet peltoon. Miten se vaikuttaa saunakukkaan että murskaisin pellon? Tiheä niittoväli on tärkeintä.

Ja kuten kirjotin,

Mun mielestä se toisen vuoden sato kannattas ottaa koska se on puhdasta, ajattelen asiaa siis itseni puolesta että saan hyvää nurtsia ilman rikkoja.

En tiedä, millaisia saunakukkalaihoja lounaiskulmalla lainehtii, mutta säiliksessä kohtuullinen määrä ei-kylvettyä kasvilajia ei aiheuta ongelmia paljon missään. Näin käytännön näkökulmasta.

En tiedä, millaisia saunakukkalaihoja lounaiskulmalla lainehtii, mutta säiliksessä kohtuullinen määrä ei-kylvettyä kasvilajia ei aiheuta ongelmia paljon missään. Näin käytännön näkökulmasta.

Eipä tietenkään, lactofastilla mytytty ylivuotinen saunakukalla höystetty pallero vaan paranee lisukkeilla, ei ne "oheiskasvit" homehduta yhtään, ei.

Noh, miten kukin asian näkee, sää liputat oheiskasveja, mää en. Kummankin näkemys on oikein, eiks je?

En tiedä, millaisia saunakukkalaihoja lounaiskulmalla lainehtii, mutta säiliksessä kohtuullinen määrä ei-kylvettyä kasvilajia ei aiheuta ongelmia paljon missään. Näin käytännön näkökulmasta.

Itseasiassa meillä otettiin kerran korjuunäyte pellosta joka oli edellisenä vuonna kylvetty suojaviljaan, ruiskutettu puhtaaksi ja lannoitettu maksimeilla. Sen vierestä sellaiselta joutoalueelta sitten otettiin myös näyte joka oli lukujen perusteella parempi kuin itse pellon

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 16.02.17 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.02.17 - klo:08:27

No minun tapauksessa nämä nurmet niitettäisiin ilman korjuuta, kun ei ole noita märehtijöitä.

Ei ole minullakaan märehtijöitä, mutta annan 1. vuoden sadon karjatilalle siltä osin miten hän tahtoo kerätä. 2. vuoden VLN nurmet murskataan tarpeen mukaan 2-3 kertaa peltoon. Näin ihan vain siksi, kun murskaus on kuitenkin kustannus.

Mun mielestä se toisen vuoden sato kannattas ottaa ja sää olisit puhdistusniitelly sen ekan vuoden.....

Täällä ei noita luomumärehtijöitä ole, joten ei ole väliksi vaikka ei tarvitsisi pitää yhtään nurmea kierrossa. Paskaa kun piisaa. Voi kuitenkin ollaa, että rikkatilanne pakottaa nurmen käyttöön. Se on sitten eriasia, että riittäisikö nurmi kierrossa vain yhdeksi kaudeksi niin, että viimisen viljan alle nurmi, jonka sitten annetaan kasvaa seuraavaan juhannukseen jolloin se rikotaan ja pidellään heinäkuu avokesantona ja elokuussa kylvetään jokin syyskasvi siihen.

Luomutila saa ottaa vastaan lantaa, joka on tuotettu tilalla, jolla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa eläintiheyden ollessa maks. 2ey/ha. Tämän ihan vasta kaivelin esiin, muistankohan oikein? Kuitenkin, isoilla karjatiloilla lannan luovutussopimuksia, tuo 2ey/ha on jo aika kova raja rikottavaksi ts. "teollista tuotantoa" kuten luomuehdoissa sanottiin. 2ey/ha tuottaa jo melkoisesti pskaa, luovutettavaksikin.

Eikö tämä ole niitä EU:n alkuajan juttuja? Ainakin täällä eräs luomutila ajaa paskaa tilalta jolla kyllä taatusti eläintiheys ylittää omille pelloille verraten tuon 2ey/ha (jos sian ey on 0,3). Eikö ole juuri hieman nurinkurista, että tila jolla sitä paskaa on luovutettavaksi ei voisi sitä luovuttaa tarvitseville? Meilläkin paukkuu tuo 2ey/ha yli kevyesti...

EDIT:
Piti oikee kaivaa tuo kohta eviran oppaasta ja niinhän tuolla näyttää olevan. Tämän varjolla kuitenkin ilmeisesti onnistuu tuolla mainitsemallani tilalla. lanta  levitetään  useamman  tilan  peltoalalle  niin,  että  eläintiheydeksi  keskimääräistä  lannanlevitysalaa kohti laskien tulee korkeintaan 2,0 ey/ha Meidän tapauksessa taas osa lannasta pitäisi luovuttaa tai sitten eläimiä vähentää.

EDIT 2:
Aloin nyt sitten etsiä, että mikä tuo eläinyksikkö kerroin on. No luomueläinpuolen kerroin näyttää olevankin 0,11 per lihasikapaikka eli hehtaaria kohti voi olla 18 lihasikaa (paikkaa). Jos tämä pitää paikkansa niin saa kyllä olla eläimiä aika paljon ennenkuin rajat ylittyy...

Kaikki lähtee liikkeelle nurmen huolellisesta perustamisesta. Erillinen kylvö laahavannaskoneella viljan kylvön päälle ja jyräys. Sillä saadaan hyvä nurmi. Oikoteitäkin on, mutta ne vaativat aina hyvät sateet kylvöjen päälle.

Kaikki lähtee liikkeelle nurmen huolellisesta perustamisesta. Erillinen kylvö laahavannaskoneella viljan kylvön päälle ja jyräys. Sillä saadaan hyvä nurmi. Oikoteitäkin on, mutta ne vaativat aina hyvät sateet kylvöjen päälle.

Ei saada. Laahavannaskone kylvää 12,5 cm riviin nurmensiemen ja näin se ei ole täysin tiheä. Hyvä nurmi on tärkeä.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.02.17 - klo:07:45

Kaikki lähtee liikkeelle nurmen huolellisesta perustamisesta. Erillinen kylvö laahavannaskoneella viljan kylvön päälle ja jyräys. Sillä saadaan hyvä nurmi. Oikoteitäkin on, mutta ne vaativat aina hyvät sateet kylvöjen päälle.

Ei saada. Laahavannaskone kylvää 12,5 cm riviin nurmensiemen ja näin se ei ole täysin tiheä. Hyvä nurmi on tärkeä.

Pintaankylvöön hiukan enemmän siementä, varmaan toimiikin hikevillä mailla.
Ei näytä olevan Lounais-Suomen kuivikoilla aina toimiva menetelmä. Aivan ennen sadetta
rikkaäestyskylvö voisi toimia muruiseen kevätkyntöön. Hiesuun ne pintasiemenet kuorettuvat,
eivätkä lähde.

Heinänsiemenlaatikko oli jonkin verran epäonnistunut ostos. Ihan sama
kuinka kauas kylvölannoittimen eteen tai taakse ne letkut vetää, sama tulos.
Orastuu ehkä syyssateissa sitten.

Sain laahavannas-erilliskylvössä sentään apila- sekä heinäoraat kunnolla näkyviin.
Viherlannoitusnurmessa ei  kesällä enää rivejä erottanut, niin paksua tupsua oli.

Olihan tuossa urakoitsija yksivuotista kesantoheinää kylvämässä kerran.
Meni ristiinrastiin suppilon kanssa, verkkoäesti ja jyräsi taas ristiin rastiin .
Pelto oli vaaleanharmaa pölypyörteitä pöllyttelevä koko kesän, kyntöön asti.

-SS-

Veli sammakolla on juurikin luomupöheikön rakentamiseen tarvittava rikkaäes asianmukaisine kylvölaitteineen.

Mää oon kyllä sitä mieltä että normaali kylvöväli riittää pohjaksi kunnon nurmelle. Suojaviljaan se kylvetään varsinaisen viljankylvön jälkeen laahavantaalla. Jos taas jotain muita viherpöperöö niin äestettyyn laahavantaalla. Käytettävä siemenmäärä ratkaisee tuuheuden.

Voin löytää tästäkin jokusen mallikuvan.....